Merkinnät avainsanalla ‘ Yrjö Sirola ’

Sosialistinen aikakauslehti. Numero 6 (maaliskuu 1906)

7.11.2016 | Kirjasto
sos-aikakauslehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 6. numero julkaistiin maaliskuussa 1906. Numeron keskeisimmät artikkelit ovat Edvard Gyllingin arvio eduskuntakomitean tuoreesta vaalilakiehdotuksesta sekä Sulo Wuolijoen kirjoittama arvostelu Hannes Gebhardin kirjasesta, jossa esitetään Suomen perustettavaksi pienviljelijöille oma puolue. Tämän lisäksi jatketaan edellisessä lehdessä aloitettua keskustelua sosialidemokratian ja anarkismin suhteesta. Lehden pääkirjoitus kommentoi eduskuntakomitean antamaa esitystä. Erityistä ihmetystä herätti komitean ehdotus eduskunnan ja keisarin suhteesta, jossa vaaleilla valittu eduskunta ja hallitus olisivat edelleen vastuullisia keisarille. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 5 (maaliskuu 1906)

4.9.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 5. numerossa (maaliskuu 1906) jatkui keskustelu eduskuntauudistuksesta, kun käsittelyssä oli eduskuntakomitean esitys. O. W. Kuusisen kirjoittamassa arvostelussa esille nostettiin mm. esityksen kohta, jossa "äänioikeuden saaminen määrätään riippumaan maksettavaksi pantujen kruununverojen suorittamisesta" sekä kaksikamarijärjestelmää kannattaneen vähemmistön yritykset ujuttaa yksikamariseen järjestelmään kaksikamarijärjestelmän "hyviä" puolia kuten määräenemmistöt, suuri valiokunta toisena kamarina jne. (Komitean enemmistö oli joulukuussa päättänyt, että eduskunnasta tulee yksikamarinen). (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. 3. näytenumero (tammikuu 1906)

1.4.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Lehden tässä numerossa aloitettiin kirjoitussarja, jossa valmisteilla olevaa eduskuntauudistusta silmällä pitäen pyydettiin ulkomaisilta puoluetovereilta arvioita siitä, millaista vaalijärjestelmää sosiaalidemokraattien tulisi kannattaa. Tähän numeroon kirjoitukset on saatu Saksan sosiaalidemokratian ykkösnimiltä, SPD:n johtaja August Bebeliltä sekä puolueen teoreettisen lehden, Neue Zeitin päätoimittaja Karl Kautskylta. Heidän vastaustensa lisäksi lehdessä julkaistiin mm. J. J. Mikkolan kirjoitus sosialismin ja nationalismin suhteesta, jatkoa edellisessä numerossa aloitetulle O. W. Kuusisen kirjoitukselle sosialismista ja yksilön vapaudesta sekä Edvard Gyllingin pitkä artikkeli siirtolaisuudesta. (more…)


Wilhelm Liebknecht: Valtiopetos ja vallankumous

4.1.2016 | Kirjasto
liebknecht_valtiopetos_pieniWilhelm Liebknecht (1826–1900) kirjoitti ensimmäisen kerran vuonna 1887 julkaistun teoksensa Valtiopetos ja vallankumous suurimmaksi osaksi tutkintovankeudessa vuonna 1872. Hän toimi tuolloin yhdessä August Bebelin kanssa eteläsaksalaisen sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen, ns. eisenachilaisten johtotehtävissä. Liebknechtiä ja Bebeliä epäiltiin valtiopetoksen valmistelusta, sillä he olivat agitoineet Preussin ja Ranskan välistä sotaa (1870–1871) vastaan sekä valtiopäivillä kieltäytyneet äänestämästä sotaan myönnettävien varojen puolesta. He olivat myös puolustaneet Pariisin kommuunia ja (1871) ja vastustaneet Elsass-Lothringenin liittämistä Saksaan. Oikeus tuomitsi heidät kahdeksi vuodeksi vankeuteen. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. Numero 3 (helmikuu 1906)

1.9.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas numero julkaistiin helmikuussa 1906. Lehden sisäkanteen on merkitty "näytenumero 4", mutta kanteen "numero 3". Tämä johtuu siitä, että lehteä julkaistiin näytenumeroina siihen asti, kunnes se sai julkaisuluvan, mikä tapahtui käsillä olevan numeron jo mentyä painoon. Kanteen ehdittiin kuitenkin muuttaa vuoden 1906 puolella julkaistujen lehtien oikea järjestysnumero, n:o 3. (more…)


August Bebel: Nainen ja sosialismi

9.7.2015 | Kirjasto
bebelkansiAugust Bebelin (1840–1913) teos Nainen ja sosialismi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Nimensä mukaisesti teos ottaa kantaa erityisesti naisen asemaan yhteiskunnassa, käyden ensin lävitse sen historiallisen kehityksen, nykytilan sekä lopuksi hahmotellen sitä, mitä se olisi tulevaisuuden sosialistisessa yhteiskunnassa. Mutta tämän aiheen ohella käsittelyyn otetaan laajemmin myös seksuaali- ja sukupuoliasiat sekä näihin kokonaan liittymättömiäkin aiheita kuten liikaväestökysymys, sosialistisen yhteiskunnan tuotanto-organisaatio ja kasvissyönti. Teos sai osakseen suuren suosion. Siitä otettiin tekijän eläessä 53 saksankielistä painosta ja se käännettiin 15 kielelle. Bebelin elämänkerturi Francis L. Carsten arvioi teoksen suoran vaikutuksen sosiaalidemokraattisten työläisten maailmankuvaan olleen paljon suurempi kuin Karl Marxin tai Ferdinand Lassallen kirjoituksilla. Suomeksi teoksen käänsi Yrjö Sirola nojautuen alkuteoksen 35. painokseen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran 1904. Tässä julkaistava teksti perustuu vuonna 1907 julkaistuun toiseen suomenkieliseen painokseen, jonka julkaisi Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r.l. Teoksen alkuun on suomentaja kirjoittanut Bebelistä lyhyen elämäkerran. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. 2. näytenumero (tammikuu 1906)

1.5.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansi Sosialistisen aikakauslehden toinen näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Numeron pääkirjoitus otti kantaa vuoden 1905 suurlakon ansiosta tsaarilta saatuun lupaukseen kansanedustuslaitoksen perustamisesta. Pääkirjoituksessa epäiltiin kuitenkin Suomen senaatin ja yläluokan halua vilpittömästi ajaa yksikamarisen eduskunnan asiaa, sillä joillekin tahoille "kansamme hajanaisena pysyminen on elantokysymys, ja ihmehän olisi, jolleivat täkäläiset ja rajantakaiset vastustajamme sitä käyttäisi hyväkseen". Pohdiskeltiin myös joidenkin tahojen luottavan siihen, että yksikamarinen eduskunta torjutaan Pietarissa, jolloin yläluokka "hymyillen näyttelee kylmäverisyyttä saadakseen sitten sopivana hetkenä vetäytyä hallitsijan selän taa ja sydämessään tyytyväisenä näyttää kansalle viatonta naamaa: mutta eihän se ollut meidän syymme!" (Emt., 6.) "Kansamme valtiollisen eheyden ja yhteiskunnallisen edistystoiminnan suurin vaara on sittenkin suurimmaksi osaksi tällä puolen Rajajoen", päätti pääkirjoitus pohdiskelunsa. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti, 1. näytenumero (joulukuu 1905)

5.1.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansi Sosialistisen aikauslehden ensimmäinen näytenumero ilmestyi vuoden 1905 joulukuussa, saman vuoden syksyllä nähdyn suurlakon jälkimainingeissa ja sen innoittamana. Ensimmäisen näytenumeron  pääkirjoituksen mukaan "[t]yöväestön kesken tapahtuu joukkoherätyksiä paraillaan. Työväenyhdistykset ja ammattijärjestöt osastoineen paisuvat monikertaisiksi niistä uusista tulokkaista, jotka Venäjältä tuleva mahtavien kansanliikkeiden hyökyaalto järjestyneen työväen joukkoihin heittää" (s. 4). Tästä syystä "ei liene näin ollen liian aikaista eikä uskaliasta lähettää ilmoille tällainenkin julkaisu, jonka pyrkimyksenä on oleva voimain mukaan esittää oleellisia piirteitä koti- ja ulkomaiden yhteiskunnallisista ja valtiollisista liikkeistä ja arvostella yleensä kaikkia merkitseviä ilmiöitä sosialidemokraattisen mailmankatsomuksen valossa." (Emt.) (more…)


Karl Kautsky ja Anton Pannekoek: Joukkoliike ja vallankumous

3.3.2014 | Kirjasto
Joukkoliike ja vallankumous sisältää Karl Kautskyn ja Anton Pannekoekin Die Neue Zeit -lehden sivuilla vuosina 1911–1912 käymän menettelytapakeskustelun joukkoliikkeiden ja ulkoparlamentaarisen toiminnan luonteesta ja merkityksestä – sekä yleisellä tasolla että erityisesti torjuttaessa eurooppalaisen sodan vaaraa. Tekstit kokosi ja suomensi Yrjö Sirola työskennellessään Suomalaisen työväenopiston opettajana Duluthissa, Yhdysvalloissa. Käännökset julkaisi kirjana Työmies Kustannusyhtiö Hancockissa, Michiganissa vuonna 1912. (more…)


Yrjö Sirola: Työväen Venäjältä

2.9.2013 | Kirjasto
Pietarissa vuonna 1920 julkaistu Yrjö Sirolan kirjoituskokoelma sisältää Sirolan enimmäkseen Venäjällä toimivien suomenkielisten kommunistien sanomalehtiin (Vapaus ja Kumous) kirjoittamia juttuja, mutta myös muutamia puheita sekä Venäjän vallankumouksessa mukana olevien bolshevikkien haastatteluja. Myös muutamassa ulkomaisessa työväenlehdessä julkaistu kirjoitus on otettu kokoelmaan mukaan. Yrjö Sirola pakeni Venäjälle Suomen työväenvallankumouksen epäonnistuttua keväällä 1918. Sirola oli ollut punaisen Suomen kansanvaltuuskunnan opetusministeri, ja häntä olisi odottanut Suomessa melko varma kuolemantuomio. (more…)