Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

Internetyhteyksien katkaisun mahdollistava "hätäpysäytyslaki" on taas tulossa Yhdysvaltain senaatin käsittelyyn, kirjoittaa Wired.

Laki, jolla on kannatusta sekä republikaanien että demokraattien piirissä, tulee nyt uuden senaatin käsittelyyn, sillä vaikka se hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden komiteassa viime joulukuussa, se ehti vanhentua ennen kuin vanha senaatti ehti käsitellä sitä.

Lakialoitteen tekijä, republikaanien Susan Collins, kertoi Wiredille, että presidentin valtuuksia tältä osin laajentava laki mahdollistaisi nopean reagoinnin "merkittävän uhan" tullessa ajankohtaiseksi. "Esittämäni lainsäädäntö loisi mekanismin, jonka avulla hallitus voi toimia yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa siinä tapauksessa, että esiin nousee todellinen kyberhätätila", Collins sanoi.

Wired nimittää lakia "internetin hätäpysäytyslaiksi" ja viittaa erään sisäsen turvallisuuden komitean neuvonantajan näkemykseen, jonka mukaan laki "sallisi presidentin vaatia pääsyn estämistä niin sanottuun 'kriittiseen infrastruktuuriin' siinä määrin kuin on tarpeen".

Wired viittaa lainsäädäntöä koskevaan tausta-asiakirjaan, jonka mukaan lakia ei aiota käyttää verkkosivujen sensurointiin, jos niiden toiminta kuuluu puhtaasti Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen eli sanan- ja järjestäytymisvapauden piiriin. Lehti kuitenkin huomauttaa, että "kyseessä on täsmälleen vastaava muotoilu kuin Patriot Actin kohdassa, joka rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia ihmisten salakuunteluun ja tutkintaan heidän poliittisten näkemystensä tai lausuntojensa perusteella".

Patriot Act on vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen hyväksytty lakipaketti, joka laajensi huomattavasti viranomaisten salakuuntelu- ja tutkintavaltuuksia.

Tammikuussa 2010 Wired raportoi Yhdysvaltain oikeusministeriön raportista, jonka mukaan liittovaltion poliisi FBI ja tietoliikenneyhtiöt olivat rikkoneet salakuuntelulakeja rutiininomaisesti neljän vuoden ajan. FBI:n agentit "saivat toimittajien ja kansalaisten puhelutietoja väärennettyjä hätätilajulistuksia käyttämällä, tai vain pyytämällä niitä", lehti kertoi vuosi sitten.

Wired: Internet ‘Kill Switch’ Legislation Back in Play (28.1.11)

Wired: FBI, Telecoms Teamed to Breach Wiretap Laws (21.1.10)

Entinen CIA-agentti hallinnoi yksityistä vakoojaverkostoa Afganistanissa omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa The New York Times.

Entinen CIA-agentti Duane Clarridge on jättänyt tiedustelupalvelun yli 20 vuotta sitten, mutta hän johtaa edelleen Pakistanissa ja Afganistanissa toimivaa vakoojaverkostoa, kertoo The New York Times. Yhdysvaltain hallitus katkaisi hänen rahoituksensa viime keväänä, mutta Clarridge on jatkanut operaatioitaan yksityisellä rahalla. Hänen tarkoituksenaan on ollut kerätä erityisesti tietoja, joilla Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja hänen veljensä Ahmed Wali Karzai voitaisiin saattaa huonoon valoon.

NY Timesin mukaan Clarridge syöttää omin päin keräämiään tietoja Yhdysvaltain armeijan lisäksi erinäisille julkiseen keskusteluun osallistuville konservatiiveille. Clarridgea itseään lehti kuvailee "horjumattomaksi Yhdysvaltain kansainvälisten interventioiden kannattajaksi".

"Clarridgen operaatio kaikkine pystytkö-panemaan-tästä-paremmaksi -tyylisine yksityiskohtineen on hätkähdyttävä todiste siitä, miten yksityiset kansalaiset voivat käyttää taistelukenttinä olevien alueiden sekasortoa ja Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä vastakkainasetteluja omien päämääriensä ajamiseksi."

Danger Room: When U.S. Said No, Private Spy Ring Fed Bloggers Instead (24.1.11)

NY Times: Former Spy With Agenda Operates a Private C.I.A. (22.1.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Tietovuodosta epäiltyä Bradley Manningia on pidetty jo 7 kuukautta eristettynä, vaikkei häntä ole tuomittu mistään, kirjoittaa Glenn Greenwald.

Irakissa palvellut 23-vuotias Bradley Manning pidätettiin viime toukokuussa, kun hänen epäiltiin vuotaneen armeijan salaista aineistoa WikiLeaksille. Häntä ei ole tuomittu mistään eikä hän ole käyttäytynyt väkivaltaisesti, mutta häntä on siitä huolimatta pidetty eristyksessä 23 tuntia vuorokaudessa jo seitsemän kuukautta, kirjoittaa Glenn Greenwald kolumnissaan verkkolehti Slate.comissa.

Heti pidätyksen jälkeen Manningia pidettiin kahden kuukauden ajan sotilastukikohdassa Kuwaitissa, mistä hänet siirrettiin sotilasvankilaan Yhdysvaltoihin, Quanticoon, Virginian osavaltioon.

Aiemmin perustuslakiasianajajana toiminut Greenwaldin mukaan Manningin olosuhteita voidaan kutsua jopa kidutukseksi.

"Pelkästään jo Manningin kärsimää pitkitettyä, kuukausia kestävää eristystä pidetään maailmalla laajalti hyvin vahingollisena, rangaistuksenomaisena ja jopa kidutuksena."

On selvää, mihin tällaisilla käytännöillä pyritään, Greenwald sanoo.

"Jos pääsisit selville vakavista väärinkäytöksistä kertovasta salaisesta informaatiosta, petoksesta tai rikoksesta, johon Yhdysvaltain hallitus on ollut osallisena, paljastaisitko sen, jos tietäisit, että joutuisit todennäköisesti vastaavankaltaisiin kiduttaviin olosuhteisiin kuukausiksi ilman edes oikeudenkäyntiä?"

Salon.com: The inhumane conditions of Bradley Manning's detention (15.12.10)

The Globe and Mail: WikiLeaks suspect thought actions might ‘actually change something’ (7.12.10)

Courage to Resist: How to donate to Bradley Manning's defense

Yhdysvaltain on ymmärrettävä Pohjois-Korean halu suoriin neuvotteluihin, kirjoittaa Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter.

Yhdysvaltain entinen presidentti Jimmy Carter kommentoi Korean niemimaan kiristynyttä tilannetta kirjoituksessaan Washington Postissa viime viikolla. Carter ei väitä ymmärtävänsä tarkkaan mistä on kyse, mutta hänen mielestään Pohjois-Korean sotatoimet saattavat olla ilmaus maan halusta suoriin neuvottelihin Yhdysvaltain kanssa. "Tiedämme, että tämän salaisuuden verhoaman yhteiskunnan valtionuskonto on juche, mikä tarkoittaa omavaraisuutta ja pyrkimystä välttää joutumista muiden hallitsemaksi."

Carter on vieraillut Pohjois-Koreassa muutamia kertoja epävirallisen neuvottelijan ominaisuudessa 90-luvulta alkaen, edellisen kerran viime kesänä. Tuolloin pohjoiskorealaiset ilmoittivat hänelle olevansa valmiita ydinaseiden poistamiseen Korean niemimaalta sekä pysyvään tulitaukoon vuosina 1994 ja 2005 solmittujen sopimusten pohjalta.

"Pohjois-Korean viranomaiset ovat välittäneet saman viestin muille amerikkalaisille vierailleen ja ovat sallineet ydinvoima-asiantuntijoiden pääsyn laitokseen, jossa puhdistetaan uraania. Samat viranomaiset ovat tehneet minulle selväksi, että nämä uraanisauvat olisivat 'pöydällä' Yhdysvaltain kanssa käytäviä neuvotteluja varten, vaikka uraanin puhdistaminen - erittäin hidas prosessi - ei kuulunut vuoden 1994 sopimuksen piiriin" Carter kirjoittaa.

Carterin mukaan Pohjois-Korea haluaa neuvotella suoraan Yhdysvaltain kanssa, sillä se ei pidä Etelä-Koreaa vuoden 1953 aseleposopimuksen osapuolena. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole käynyt suoria neuvotteluja 90-luvun puolivälin jälkeen.

"Pjongjang on antanut selkeän viestin Yhdysvaltain kanssa käymiensä suorien neuvottelujen aikana, että se on valmis sopimaan ydinohjelmansa lopettamisesta, antamaan ne kansainvälisen atomienergiakomissio IAEA:n tarkastettavaksi ja solmimaan pysyvän rauhansopimuksen vuoden 1953 'väliaikaisen' tulitauon korvaamiseksi. Meidän tulisi harkita vastaamista tähän viestiin", Carter päättää kirjoituksensa.

Washington Post: North Korea's consistent message to the U.S. (24.11.10)

Yhdysvaltain turvallisuusviranomaiset haluavat tietoliikenneyhteyksien tarjoajien käyttävän teknologiaa, joka mahdollistaa salakuuntelun, kirjoittaa The New York Times.

Esityksellään turvallisuusviranomaiset haluavat pitää kiinni lain suomasta oikeudesta määrätä yksittäisen henkilön viestintä salakuunneltavaksi. Nykyisellään kaikkien tietoliikennepalveluidentarjoajien käyttämä teknologia ei mahdollista tätä, ja viranomaiset haluavatkin velvoittaa palveluntarjoajat käyttämään salakuuntelun mahdollistavaa teknologiaa.

Yhdysvalloissa puhelin- ja laajakaistaverkkojen ylläpitäjien täytyy vuonna 1994 hyväksytyn lain mukaisesti käyttää mainitunkaltaista teknologiaa, mutta esimerkiksi Facebookia, Skypeä ja muita vastaavan kaltaisia vertaisviestintäpalveluita tarjoavia tahoja määräykset eivät koske.

"Liittovaltion poliisin (FBI) operatiivisen teknologian osasto käytti viime vuonna 9,75 miljoonaa dollaria auttaakseen tietoliikenneyhtiöitä [kehittämään teknologiansa asianmukaiselle tasolle] - joukkoon lukeutui eräitä muitakin yhtiöitä, joilla oli vaikeuksia täyttää vuoden 1994 lain vaatimuksia", NY Times kirjoittaa. Kuluvan vuoden budjetissa on varattu 9 miljoonaa dollaria elektronisten valvontavalmiuksien kehittämiseen.

Center for Democracy and Technologyn varapuheenjohtaja James X. Dempseyn mukaan hankkeilla halutaan kääntää kehityksen suunta. "Käytännössä he haluavat kääntää kelloa taaksepäin ja saada internetpalvelut toimimaan samalla logiikalla kuin puhelinverkko aikanaan toimi", hän sanoo.

Jos turvallisuusviranomaisten vaatimukset menevät läpi, olisi palveluntarjoajilla tulevaisuudessa velvollisuus kyetä tarvittaessa purkamaan palvelunsa avulla kryptattujen viestien salaus. Ulkomaisten, Yhdysvalloissa palveluja tarjoavien yritysten tulisi perustaa maahan erityinen toimisto, joka kykenee tarvittaessa puuttumaan viestien kulkuun, ja ohjelmistojen kehittäjien olisi suunniteltava tuotteensa uudelleen siten, että ne mahdollistavat viestien seurannan tarvittaessa.

NY Times: U.S. Wants to Make It Easier to Wiretap the Internet (27.9.10)

Yhdysvaltalainen oikeusistuin on päättänyt, että CIA-kidutussyytteitä ei voida käsitellä oikeudessa, sillä tämä vaarantaisi kansallisen turvallisuuden, kirjoittaa The New York Times.

Liittovaltion vetoomustuomioistuimen keskiviikkona antaman tuomion mukaan viisi henkilöä, jotka syyttävät CIA:ta heidän sieppaamisestaan ja luovuttamisestaan vieraiden maiden turvallisuuspalveluiden käsiin eivät voi saada asiaansa oikeuden käsiteltäväksi, sillä prosessin kuluessa saattaisi paljastua hallituksen salaisina pitämiä tietoja.

"Käsillä olevassa jutussa on kyse siitä, voiko hallitus vedota valtiosalaisuuksien salassapito-oikeuteen estääkseen kokonaisten oikeusjuttujen etenemisen, vai pitäisikö sen oikeuksia rajoittaa vain joidenkin tietojen salassapitämiseen", kirjoittaa NY Times.

Maan korkein oikeus on tehnyt asiaa koskevan linjauksen viimeksi 50 vuotta sitten, ja hallitus on käyttänyt sitä useita kertoja oikeusjuttujen torjumiseen valtiosalaisuuksien suojelemiseksi. Nyt puheena olevan kanteen nostanut Amerikan kansalaisvapauksien liitto ACLU aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

Vetoomusoikeus teki päätöksensä äänin 6-5. Tuomari Raymond C. Fisherin mukaan tapaus edustaa "tuskallista ristiriitaa ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä". Tuomion mukaan oikeudenkäynti ei voi edetä siinäkään tapauksessa, että se pyrkisi pohjautumaan pelkästään julkiseen materiaaliin, kirjoittaa NY Times.

ACLU:n edustaman viiden miehen mukaan heitä on kidutettu CIA:n vankiloissa Afganistanissa tai ulkomaisten tiedotuspalveluiden vankiloissa Marokossa ja Egyptissä, mihin CIA heidät oli luovuttanut.

NY Times: Court Dismisses a Case Asserting Torture by C.I.A. (8.9.10)

Työllisyyden kasvu ei ole Yhdysvalloissa ollut koskaan näin vaatimatonta syvän laman jälkeen, kertoo The Economist. Heinäkuussa Yhdysvalloissa saatiin 12 000 uutta työpaikkaa, mikä on liian vähän pysyäkseen mukana väestönkasvussa tai vähentääkseen työttömyyttä. Pienempi osa yhdysvaltalaista työskentelee nyt, kuin 2009 puolivälissä, jolloin laman katsotaan loppuneen. Tyypillisesti vakavaa lamakautta seuraa vahva työmarkkinoiden elpyminen. Nyt kehitys on hyvin heikkoa verrattuna aiempia taantumia seuranneisiin kehityskulkuihin. Lisäksi lama oli edellisiä syvempi. Yli kahdeksan miljoonaa työpaikkaa katosi ja työttömyys nousi reiluun kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä töissä on yhtä monta yhdysvaltalaista kuin vuoden 1999 lokakuussa. Yhdysvaltain taloudessa on ollut aiemminkin vastaavia laskukausia, eikä yhtä heikko työllistyminen talouden elpyessä sekään ole ennennäkemätöntä. Tilanteesta tekee erikoisen se, että nyt nämä ilmiöt tapahtuvat yhtäaikaisesti, kirjoittaa The Economist. The Economist: Lower, not hire. How jobless is this recovery? (12.8.2010)

Yhdysvaltain liittovaltion tuomari on estänyt Arizonan siirtolaislain kiistellyimpien kohtien voimaantulon, kirjoittaa The New York Times.

Laki olisi tullut kokonaisuudessaan voimaan eilen, mutta liittovaltion tuomari Susan Bolton esti ainakin toistaiseksi sen kiistellyimpien kohtien voimaantulon keskiviikkona. Arizonan osavaltio aikoo vedota päätöksen kumoamisen puolesta, ja lain uskotaan lopulta päätyvän korkeimman oikeuden käsiteltäväksi, kertoo NY Times.

Laki olisi mm. antanut poliisille valtuudet pidättää laittomaksi siirtolaiseksi epäilemänsä henkilö, jos tällä ei ole mukanaan laillisuudestaan kertovia asiakirjoja. Tuomari Boltonin mukaan Arizonan siirtolaislaki astuu siirtolaisasioista pääosin huolehtivan liittovaltion tontille, ja saattaisi "huomattavalla todennäköisyydellä" johtaa siirtolaistaustaisten henkilöiden tarpeettomiin pidätyksiin.

NY Times: Judge Blocks Arizona’s Immigration Law (28.7.10)

NY Times: Ruling Against Arizona Is a Warning for Other States (28.7.10)