Yhdysvallat on suorittanut ensimmäisen iskunsa kauko-ohjattavilla lennokeilla Somaliassa, kertoo The Guardian.

Somalia on nyt kuudes maa, jossa Yhdysvallat toteuttaa kauko-ohjattavilla lennokeilla tehtäviä iskuja. Muita maita ovat Afganistan, Pakistan, Jemen, Irak ja Libya, kirjoittaa The Guardian.

Puheena oleva isku Somaliaan tehtiin viime viikolla. Iskut tehtiin kahta somalialaisen islamistijärjestö al-Shababin johtajaa vastaan.

"Washingtonin poliitikot ovat kannattaneet lennokki-iskuja lämpimästä, sillä niiden avulla voidaan ottaa kohteeksi vaikeasti tavoitettavia vihollisia maailman kaukaisissa kolkissa ilman, että Yhdysvaltain omaa väkeä joutuu vaaralle alttiiksi", The Guardian kuvaa. "Pakistanissa lennokki-iskut ovat korkeimpien arvioiden mukaan tappaneet 2 500 ihmistä vuoden 2004 jälkeen."

The Guardian: US extends drone strikes to Somalia (30.6.11)

Washington Post: U.S. drone targets two leaders of Somali group allied with al-Qaeda, official says (30.6.11)

Yhdysvallat on jälleen aloittanut hävittäjäkoneiden ja kauko-ohjattavien lentokoneiden iskut Jemenissä, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvallat lopetti ilmaiskujen tekemisen Jemenissä noin vuosi sitten niiden johdettua heikkoihin tuloksiin ja siviiliuhreihin. Viime aikoina Yhdysvallat on kuitenkin taas alkanut iskut uudelleen Jemenin luisuessa kohti sisällissotaa, kirjoittaa The New York Times.

"Yhdysvaltain sodan laajuus Jemenissä on ollut Obaman hallinnon tarkimmin varjeltuja salaisuuksia, sillä viranomaisia huolettaa Yhdysvaltain yksipuolisesti päättämien operaatioiden vaikutus [Jemenin presidentti Ali Abdullah] Salehin pysymiseen vallassa."

Saleh pakeni Jemenistä pari viikkoa sitten Saudi-Arabiaan haavoituttuaan kapinallisten iskussa, eikä julkisuuteen ole kerrottu, kuinka vakavia presidentin vammat ovat. NY Timesin mukaan Yhdysvallat on kuitenkin neuvotellut hänen hallintonsa syrjäyttämisestä.

"Samalla kun [Yhdysvaltain] hallinnon korkea-arvoiset viranomaiset työskentelivät kulissien takana Saudi-Arabian kanssa siirtymähallituksen valtaannousun edesauttamiseksi, vetosi ulkoministeriön tiedottaja keskiviikkona [Jemenin pääkaupunki] Sana'assa istuvaan hallitukseen, jotta se keskittyisi kapinallisten ja Al-Qaidan vastaiseen taisteluun."

Muiden arabimaiden tapaan myös Jemenissä syntyi tammi-helmikuussa suuria mielenosoituksia, joissa ryhdyttiin lopulta vaatimaan presidentin eroa. Salehin kieltäydyttyä useat heimojohtajat asettuivat avoimesti häntä vastaan, mikä johti aseellisiin taisteluihin. Al Qaidaa vastaan taistelleita hallituksen joukkoja siirrettiin tämän johdosta takaisin pääkaupunkiin, ja NY Timesin mukaan Yhdysvallat pitää ilmaiskuja yhtenä harvoista keinoista estää terroristeja käyttämästä näin syntynyttä tilaisuutta hyväkseen.

Tilannetta monimutkaistaa vielä sekin, että hallitusta vastaan asettuneet heimojohtajat ja vuoden alusta lähtien kaduilla mieltään osoittaneet kansanjoukot eivät ole samoilla linjoilla.

"Mutta kaduilla kuukausia mieltään osoittaneiden edustajat sanovat, että heidän liikkeensä on väkivallaton ja että he aikovat jatkaa rauhallista vallankumousta samalla kun heimojohtajat ja hallituksen joukot taistelevat", CNN uutisoi toukokuun lopulla.

NY Times: U.S. Is Intensifying a Secret Campaign of Yemen Airstrikes (8.6.11)

Christian Science Monitor: Ali Abdullah Saleh may be hurt worse than previously thought: Sources (7.6.11)

Christian Science Monitor: US, worried about Al Qaeda in Yemen, urges Saleh to step down immediately (7.6.11)

CNN: Clashes near Sanaa airport lead to restrictions on flights (25.5.11)

Viimeisen 10 vuoden aikana reaalipalkat Yhdysvalloissa ovat nousseet vain 4 prosenttia - vähemmän kuin vuosina 1929-1939, kirjoittaa Investor's Business Daily.

Yhdysvaltain yksityisen sektorin reaalipalkat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana ennätyksellisen vähän, vain neljä prosenttia, mikä on vähemmän kuin vuoden 1929 romahdusta seuranneena vuosikymmenenä. Toisen maailmansodan jälkeen tavallinen reaalipalkkojen nousu on ollut 25 prosenttia vuosikymmenessä, Investor's Business Daily (IBD) kirjoittaa.

"Vuoden 2001 taantumaa seurasi pisin palkkalama toisen maailmansodan jälkeen, kun taantumaa edeltäneen huipun uudelleensaavuttamiseen meni 40 kuukautta", lehti kirjoittaa. "Jos tätä verrataan joulukuun 2007 palkkahuippuun, voidaan huomata, että 40 kuukauden jälkeen, huhtikuussa 2011, palkat olivat vielä 7 prosenttia edellistä huippua alempana."

IBD:n mukaan palkkojen heikkoon kasvuun on useita syitä, mutta "selvästi suurin niistä on 2,7 miljoonan yksityisen sektorin työpaikan katoaminen muualta kuin maataloudesta maaliskuun 2001 jälkeen. (Samaan aikaan julkisen sektorin työllisuus on kohonnut 1,2 miljoonalla.) Työvoiman ylitarjonta on antanut työnantajille mahdollisuuden hillitä palkkojen kohoamista."

IBD: 10-Year Real Wage Growth Worse Than In Depression (2.6.11)

Mustia on Yhdysvalloissa vankeudessa tai ehdonalaisessa enemmän kuin heitä aikanaan oli orjina, sanoo Ohion yliopiston professori Michelle Alexander.

Ohion yliopiston oikeustieteen professori Michelle Alexanderin tutkimusten mukaan mustien vankien osuutta ei selitä rikollisuuden kasvu, kirjoittaa Dick Price LA Progressivessa vetäessään yhteen Alexanderin viime kuussa pitämän esitelmän. Alexanderin mukaan suurin osa mustien vankien kasvaneesta määrästä selitetään huumeiden vastaisella sodalla, vaikka tutkimuksissa on osoitettu, että valkoiset myyvät ja käyttävät huumeita yhtä paljon tai enemmän kuin mustat.

Huumeiden vastaista sotaa käydäänkin tosiasiassa vain köyhien mustien asuinalueilla, Alexander sanoi, ja lopputuloksena vangittujen mustien määrä on kasvanut. "Afroamerikkalaisia miehiä on vankilassa tai ehdonalaisessa enemmän kuin heitä oli orjina vuonna 1850, ennen kuin sisällissota alkoi", Alexander sanoi.

Järjestelmän muuttaminen ei Alexanderin mukaan tule olemaan helppoa, eikä hän usko järjestelmän sisällä toimivien, hyvää tarkoittavien ihmisten toiminnan riittävän. Hänen mukaansa tarvitaan "jonkinlainen vallankumous". Itse vankilajärjestelmän valtava koko aiheuttaa kuitenkin suuria haasteita.

"Jos palaisimme niihin vankimääriin, joita meillä oli vuonna 1970 ennen kuin huumeiden vastainen sota alkoi, yli miljoona työpaikkaa katoaisi", hän sanoi.

LA Progressive: More Black Men Now in Prison System than Enslaved in 1850 (28.3.11)

Joukko Yhdysvaltain johtavia oikeusoppineita on vedonnut Bradley Manningin vankilaolojen parantamiseksi, kirjoittaa The Guardian.

Yhdysvaltain armeijassa Irakissa palvellutta Bradley Manningia on pidetty vangittuna jo lähes vuoden, epäiltynä satojen tuhansien salaisten asiakirjojen vuotamisesta paljastussivusto WikiLeaksille. Viime heinäkuusta lähtien Manning on ollut sijoitettuna Virginian osavaltiossa sijaitsevaan merijalkaväen tukikohtaan.

"Häntä pidetään eristettynä 23 tuntia vuorokaudessa, tarkastetaan kerran viidessä minuutissa niin sanotun 'vahingoittumisen estämisen' nojalla, ja öisin hänet riisutaan alastomaksi yöpaitaa lukuunottamatta", The Guardian kirjoittaa.

Tiedot hänen vankilaoloistaan ovat herättäneet tyrmistystä jo aiemmin, mutta nyt 250 yhdysvaltalaista eturivin oikeusoppinutta on vedonnut Manningin vankilaolojen parantamisen puolesta. Allekirjoittamassaan kirjeessä he kuvailevat Manningin nykyisiä oloja "halventaviksi ja epäinhimillisiksi" ja Yhdysvaltain perustuslain vastaisiksi.

"Hänen kohtelunsa, josta on uutisoitu laajasti, on Yhdysvaltain perustuslain kahdeksannen lisäyksen vastainen, sillä siinä kielletään julmat ja epätavalliset rangaistukset, sekä viidennen lisäyksen vastainen, sillä siinä taataan oikeus välttyä rangaistukselta ilman oikeudenkäyntiä. Jatkuessaan tämä kohtelu saattaa hyvinkin täyttää rikoslaissa mainitut kidutukset tunnusmerkit", kirjeessä sanotaan.

The Guardianin mukaan allekirjoittajien joukossa on useita presidentti Barack Obamaa lähellä olevia tahoja, ja kirjeessä arvostellaan häntä suoraankin.

"Presidentti Obama oli kerran perustuslain professori [Chicagon yliopistossa], ja nousi julkisuuteen esiintymiskykyisenä, moraalisena johtajana. Kysymys on nyt kuitenkin siitä, onko hänen menettelynsä puolustusvoimien ylipäällikkönä yhtäpitävä yleisten säädyllisyysnormien kanssa."

The Guardian: Bradley Manning: top US legal scholars voice outrage at 'torture' (10.4.11)

Balkinization: A Statement on Private Manning's Detention (15.3.11)

NY Times: Soldier in Leaks Case Will Be Made to Sleep Naked Nightly (4.3.11)

Wisconsinissa tuskin enää järjestetään yleislakkoa aiemmista puheista huolimatta, arvioi Juan Conatz Libcom.orgissa.

Yhdysvalloissa sijaitsevassa Wisconsinin osavaltiossa alettiin puhua yleislakosta viime helmikuussa, kun osavaltion kuvernööri Scott Walker esitteli parlamentissa julkisen sektorin työntekijöiden ay-oikeuksia kaventavan lain. Lakia vastustavien mielenosoitusten yhteydessä eteläisissä piirikunnissa kymmenia tuhansia työläisiä edustava ammatillinen kattojärjestö SCFL ilmoitti valmiudestaan osallistua yleislakkoon, jos sellainen lain hyväksymisen yhteydessä järjestettäisiin. Järjestö kuitenkin ilmoitti, ettei sillä itsellään ollut valtuuksia päättää lakon järjestämisestä.

Osavaltioparlamentin republikaanit hyväksyivät lain maaliskuun alkupuolella useiden demokraattien boikotoidessa istuntoa, mutta yleislakko ei toteutunut. "Mielenosoitusliikkeen huippukohtana pidetään yleisesti hetkeä, jolloin laki hyväksyttiin, ja se on nyt mennyt. Sen jälkeen liike on suurelta osin hajaantunut", kirjoittaa mielenosoituksia organisoimassa ollut Juan Conatz Libcom.orgissa.

Conatzin arvion mukaan kokemattomuus ja pelko laillisista seurauksista olivat merkittäviä tekijöitä, jotka ehkäisivät lakkoliikkeen synnyn. Kokemattomuus ilmeni hänen mukaansa mm. siinä, että yleislakon ajateltiin olevan jotain, joka vain tapahtuu, sen sijaan että se pitäisi yhdessä tehdä.

Kaikesta huolimatta Conatz suhtautuu tapahtumiin optimistisesti, sillä jo se, että yleislakko ylipäätään nousi keskusteluun, oli huomattava edistysaskel.

"Vaikka yleislakkoa ei tulisikaan, Wisconsinin tapahtumat saattavat toimia työläisten uuden vastarinnan aloituspisteena. Ihmiset puhuvat ja miettivät asioita, joita ei ole mietitty pitkään aikaan. Tämä olisi syytä tunnustaa ja antaa sille sille kuuluva arvo."

Libcom.org: Wisconsin: Why a general strike hasn't happened yet... (4.4.11)

SCFL: General Strike Info (9.3.11)

Business Insider: Wisconsin Unions Call For General Strike (22.2.11)

Vuonna 2008 hyväksytty pankkien pelastamisohjelma on pettänyt lupauksensa asuntovelallisille, sanoo ohjelman toteutumista valvonut Neil M. Barofsky.

Lokakuussa 2008 Yhdysvaltain kongressi päätti jättimäisestä pankkien pelastamisohjelmasta. Joukko suuria pankkeja oli joutunut pahoihin talousvaikeuksiin, jotka sittemmin käynnistivät maailmanlaajuisen luotto- ja talouskriisin. Ongelmien taustalla oli asuntokupla ja antelias luottojen myöntäminen tosiasiassa maksukyvyttömille. Kuplan sittemmin puhjettua lukuisilla ihmisillä ei ollut enää varaa maksaa asuntolainojaan, ja he menettivät kotinsa.

Pankkien pelastamiseksi kasatussa rahoituspaketissa tehtiin lupauksia myös kotinsa menettäneiden ihmisten tukemiseksi, jotta kongressista olisi varmasti saatu riittävä määrä ääniä lain hyväksymiseksi. Nämä lupaukset on kuitenkin suurelta osin petetty, sanoo The New York Timesin pääkirjoitussivulla kirjoittava, rahoitusohjelman ylimpänä valvojana toiminut Neil M. Barofsky.

Barofskyn mukaan pankkien pelastamista koskevat tavoitteet toteutuivat loistavasti, sillä "veronmaksajien miljardeilla romahduksen partaalla hoippuneet pankit pystyivät selviytymään ja jopa alkamaan uuden kukoistuksen. Nämä pankit tekevät nyt ennätysvoittoja, ja niillä on tukenaan kilpailuetu, joka johtuu siitä, että ne ovat 'liian suuria mennäkseen konkurssiin'."

TARP-nimellä tunnetulla lainsäädännöllä oli kuitenkin laajempiakin tavoitteita kuin vain pankkien pelastaminen. Kongressi saatiin hyväksymään lainsäädäntö sisällyttämällä siihen lupaus vaikeuksiin joutuneiden asuntovelallisten velkojen lunastamisesta 700 miljardilla dollarilla. Barofskyn mukaan juuri mitään ei kuitenkaan ole tehty tämän lakiin yksiselitteisesti kirjatun lupauksen pitämiseksi.

"Lähes välittömästi valtiovarainministeriön TARP-suunnitelma siirtyi, kuten lain laajatulkintaiset sanamuodot mahdollistivat, asuntolainojen ostosta satojen miljardien dollarien pumppaamiseen maan suurimpiin rahoitusinstituutioihin", Barofsky kirjoittaa. "Toimenpidettä perusteltiin lupaamalla, että tämä johtaisi luotonannon alkamiseen uudelleen. Valtiovarainministeriö kuitenkin antoi rahat pankeille määrittelemättä sen kummempaa käytäntöä, jolla pankit saataisiin käynnistämään luotonanto. Raha annettiin ilman ehtoja: mitään vaatimuksia tai edes kannustimia ei annettu, jotta asunnonostajille olisi myönnetty lisää lainaa, eikä pankkeja edes vaadittu raportoimaan TARP-rahojen käytöstä, vaikka me suositimme tätä voimakkaasti."

Lopulta helmikuussa 2009 käynnistettiin ohjelma asuntovelallisten auttamiseksi, jonka luvattiin auttavan neljää miljoonaa ihmistä. Ohjelma on Barofskyn mukaan pitkälti epäonnistunut, sillä vain 540 000 asuntolainaa on uudelleenjärjestelty, kun taas 800 000 käynnistynyttä uudelleenjärjestelyä on keskeytetty. "Ohjelman kompuroidessa asuntojen pakkohuutokaupat jatkuvat, ja ohjelman koko voimassaoloajalle ennustetaan nyt kahdeksasta kolmeentoista miljoonaa uudelleenjärjestelyhakemusta."

Valtiovarainministeri Timothy Geithner on myöntänyt, että ohjelma ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, mutta hänen ministeriönsä ei ole suostunut myöntämään lainsäädännön rakenteellisia ongelmia, Barofsky arvostelee. "Käytännössä tämä tarkoittaa, että lainsäädännön selvintä lupausta tavallisille kansalaisille ei aiota kunnioittaa."

NY Times: Where the Bailout Went Wrong (29.3.11)

Wisconsinin osavaltiota Yhdysvalloissa uhkaa yleislakko, jos osavaltion senaatti vahvistaa julkisen sektorin ay-oikeuksia kaventavan lain.

Wisconsinin osavaltion parlamentin alahuone hyväksyi perjantaina kuvernööri Scott Walkerin budjettilain, jonka sisältämät kohdat veisivät osavaltion 170 000:lta julkisen sektorin työntekijöiltä suurimman osan kollektiivisesta sopimusoikeudesta, kirjoittaa The Wall Street Journal.

Laki on kuluneen viikon aikana herättänyt huomattavaa vastarintaa, kymmenettuhannet ovat osoittaneet mieltään lakia vastaan, ja osavaltion ammattiliitot ovat uhanneet yleislakolla, jos osavaltion senaatti vahvistaa lain.

Lain Läpimeno ei ole varmaa, sillä sitä vastustavat demokraattipuolueen edustajat boikotoivat senaatin istuntoa, eikä senaatissa ole riittävästi republikaaniedustajia, jotta se voisi tehdä päätöksiä raha-asioissa. WSJ:n mukaan virkavalta on lähetetty etsimään piileskeleviä demokraattiedustajia näiden kodeista, mutta nämä ovat paenneet naapuriosavaltioon, Illinois'hin.

"Laki poistaa suurimman osan kollektiivisesta sopimusoikeudesta suurimmalta osalta julkisen sektorin työntekijöitä, ja sallii heidän neuvotella vain palkoista. Palkankorotukset rajoittuisivat kuluttajahintaindeksin nousuun, elleivät äänestäjät hyväksy suurempia korotuksia", WSJ kuvaa lain sisältöä. "Jos laki hyväksytään nykyisessä muodossaan, julkisen sektorin työntekijöiden on äänestettävä, haluavatko he ammattiliittojen edelleen edustavan heitä, ja liittojen on vaikeampi kerätä jäsenmaksuja jäseniltään."

Osavaltion ammattiliittojen kattojärjestön valtuusto hyväksyi aiemmin tällä viikolla yksimielisesti päätöksen yleislakon järjestämisestä siinä tapauksessa, että kuvernööri Walkerin lainsäädäntö hyväksytään.

Columbia-yliopistossa työskentelevän historiantutkija Eric Fonerin mukaan Wisconsinin ay-oikeuksia kaventavaa lakia nousseet suuret mielenosoitukset merkitsevät luokkataistelun paluuta. Hänen mukaansa viime vuosikymmeninä yleinen järjestäytymisaste Yhdysvalloissa on laskenut, ja ainoastaan julkisella sektorilla se on noussut. "Julkisen sektorin ammattiliitot ovat olleet oikeiston tähtäimessä aina siitä lähtien kun Ronald Reagan tuhosi lennonjohtajien ammattiliitto PATCO:n. Talouskriisi on tarjonnut konservatiiveille mahdollisuuden", Foner kirjoittaa London Review of Booksissa.

"Walker on uhannut lähettää kansalliskaartin tyhjentämään osavaltioparlamentin mielenosoittajista, mikä muistuttaa niistä ajoista, jolloin sotilaita käytettiin rutiininomaisesti lakkojen murskaamiseen. On mielenkiintoista nähdä, onko Yhdysvaltain armeija, toisin kuin kollegansa Egyptissa, valmiita käyttämään väkivaltaa omia kansalaisiaan vastaan näiden vaatiessa oikeuksiaan."

Mielenosoittajaraporttien mukaan satoja poliiseja on perjantaina liittynyt parlamenttirakennuksen sisällä mieltään osoittavien noin 600 henkilön joukkoon.

Red Ant Liberation Army News: BREAKING: Wisconsin Police Have Joined Protest Inside State Capitol (26.2.11)

WSJ: Wisconsin Assembly Passes Bill on Union Rights (25.2.11)

WSJ: Troopers Hunt for Wisconsin Senators (25.2.11)

LRB: Return of the Class Struggle (22.2.11)

Business Insider: Wisconsin Unions Call For General Strike (22.2.11)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

Internetyhteyksien katkaisun mahdollistava "hätäpysäytyslaki" on taas tulossa Yhdysvaltain senaatin käsittelyyn, kirjoittaa Wired.

Laki, jolla on kannatusta sekä republikaanien että demokraattien piirissä, tulee nyt uuden senaatin käsittelyyn, sillä vaikka se hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden komiteassa viime joulukuussa, se ehti vanhentua ennen kuin vanha senaatti ehti käsitellä sitä.

Lakialoitteen tekijä, republikaanien Susan Collins, kertoi Wiredille, että presidentin valtuuksia tältä osin laajentava laki mahdollistaisi nopean reagoinnin "merkittävän uhan" tullessa ajankohtaiseksi. "Esittämäni lainsäädäntö loisi mekanismin, jonka avulla hallitus voi toimia yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa siinä tapauksessa, että esiin nousee todellinen kyberhätätila", Collins sanoi.

Wired nimittää lakia "internetin hätäpysäytyslaiksi" ja viittaa erään sisäsen turvallisuuden komitean neuvonantajan näkemykseen, jonka mukaan laki "sallisi presidentin vaatia pääsyn estämistä niin sanottuun 'kriittiseen infrastruktuuriin' siinä määrin kuin on tarpeen".

Wired viittaa lainsäädäntöä koskevaan tausta-asiakirjaan, jonka mukaan lakia ei aiota käyttää verkkosivujen sensurointiin, jos niiden toiminta kuuluu puhtaasti Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen eli sanan- ja järjestäytymisvapauden piiriin. Lehti kuitenkin huomauttaa, että "kyseessä on täsmälleen vastaava muotoilu kuin Patriot Actin kohdassa, joka rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia ihmisten salakuunteluun ja tutkintaan heidän poliittisten näkemystensä tai lausuntojensa perusteella".

Patriot Act on vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen hyväksytty lakipaketti, joka laajensi huomattavasti viranomaisten salakuuntelu- ja tutkintavaltuuksia.

Tammikuussa 2010 Wired raportoi Yhdysvaltain oikeusministeriön raportista, jonka mukaan liittovaltion poliisi FBI ja tietoliikenneyhtiöt olivat rikkoneet salakuuntelulakeja rutiininomaisesti neljän vuoden ajan. FBI:n agentit "saivat toimittajien ja kansalaisten puhelutietoja väärennettyjä hätätilajulistuksia käyttämällä, tai vain pyytämällä niitä", lehti kertoi vuosi sitten.

Wired: Internet ‘Kill Switch’ Legislation Back in Play (28.1.11)

Wired: FBI, Telecoms Teamed to Breach Wiretap Laws (21.1.10)