Työllisyyden kasvu ei ole Yhdysvalloissa ollut koskaan näin vaatimatonta syvän laman jälkeen, kertoo The Economist. Heinäkuussa Yhdysvalloissa saatiin 12 000 uutta työpaikkaa, mikä on liian vähän pysyäkseen mukana väestönkasvussa tai vähentääkseen työttömyyttä. Pienempi osa yhdysvaltalaista työskentelee nyt, kuin 2009 puolivälissä, jolloin laman katsotaan loppuneen. Tyypillisesti vakavaa lamakautta seuraa vahva työmarkkinoiden elpyminen. Nyt kehitys on hyvin heikkoa verrattuna aiempia taantumia seuranneisiin kehityskulkuihin. Lisäksi lama oli edellisiä syvempi. Yli kahdeksan miljoonaa työpaikkaa katosi ja työttömyys nousi reiluun kymmeneen prosenttiin. Tällä hetkellä töissä on yhtä monta yhdysvaltalaista kuin vuoden 1999 lokakuussa. Yhdysvaltain taloudessa on ollut aiemminkin vastaavia laskukausia, eikä yhtä heikko työllistyminen talouden elpyessä sekään ole ennennäkemätöntä. Tilanteesta tekee erikoisen se, että nyt nämä ilmiöt tapahtuvat yhtäaikaisesti, kirjoittaa The Economist. The Economist: Lower, not hire. How jobless is this recovery? (12.8.2010)

Yhdysvaltain liittovaltion tuomari on estänyt Arizonan siirtolaislain kiistellyimpien kohtien voimaantulon, kirjoittaa The New York Times.

Laki olisi tullut kokonaisuudessaan voimaan eilen, mutta liittovaltion tuomari Susan Bolton esti ainakin toistaiseksi sen kiistellyimpien kohtien voimaantulon keskiviikkona. Arizonan osavaltio aikoo vedota päätöksen kumoamisen puolesta, ja lain uskotaan lopulta päätyvän korkeimman oikeuden käsiteltäväksi, kertoo NY Times.

Laki olisi mm. antanut poliisille valtuudet pidättää laittomaksi siirtolaiseksi epäilemänsä henkilö, jos tällä ei ole mukanaan laillisuudestaan kertovia asiakirjoja. Tuomari Boltonin mukaan Arizonan siirtolaislaki astuu siirtolaisasioista pääosin huolehtivan liittovaltion tontille, ja saattaisi "huomattavalla todennäköisyydellä" johtaa siirtolaistaustaisten henkilöiden tarpeettomiin pidätyksiin.

NY Times: Judge Blocks Arizona’s Immigration Law (28.7.10)

NY Times: Ruling Against Arizona Is a Warning for Other States (28.7.10)

Georgian osavaltion kuvernööriehdokas Eric Johnson on ilmoittanut olevansa valmis rakentamaan vankileirejä laittomille siirtolaisille, kertoo Atlanta Journal-Constitution.

Entinen senaattori, republikaanien Eric Johnson toi kantansa ilmi viime lauantaina lähetetyssä TV-ohjelmassa, jossa hänen lisäkseen oli haastateltavina neljä muuta Georgian osavaltion kuvernööriksi pyrkivää republikaania. "Jos Georgiaan täytyy rakentaa oma Guantánamo, niin olisin valmis siihen", hän sanoi tarkoittaen vankileiriä osavaltion alueella kiinniotetuille laittomille siirtolaisille, mihin nämä säilöttäisiin karkotusta odottamaan.

Johnsonin kollegat eivät olleet valmiita käyttämään osalvaltion rahoja vankileirin ylläpitoon, mutta haastateltujen ehdokkaiden enemmistö kuitenkin kannatti Arizona-tyylisen lain hyväksymistä, joka mm. antaa poliisille valtuudet pidättää laittomaksi siirtolaiseksi epäilemänsä henkilö.

TV-ohjelman toisessa osassa haastateltiin demokraattipuolueen kuvernööriehdokkaita, eivätkä hekään olleet valmiita vankileirin perustamiseen. Atlanta Journalin mukaan demokraattien ennakkosuosikkiehdokas Roy Barnes sanoi kylläkin olevansa valmis allekirjoittamaan samantyylisen lain kuin Arizonassa.

Arizonan laki hyväksyttiin huhtikuussa, ja sen on määrä astua voimaan heinäkuun lopussa. New York Daily Newsin tietojen mukaan sittemmin viisi muutakin osavaltiota - Michigan, Etelä-Carolina, Minnesota, Pennsylvania ja Rhode Island - on jo ottanut käyttöön vastaavaa lainsäädäntöä.

NYDN: States begin to follow Arizona's lead as five introduce similar immigration bills (17.7.10)

ACJ: Eric Johnson: Prison camps for illegal immigrants (16.7.10)

Facebook on lakkauttanut ryhmän, joka vaati sissiliike FARC:in johtoon kuuluvan Ricardo Palmeran vapauttamista yhdysvaltalaisesta vankilasta, kertoo Fight Back News.

Facebook lakkautti reilu viikko sitten Ricardo Palmeran vapauttamista vaativan ryhmän, ja viime tiistaina se peruutti kolmen ryhmää hallinnoineen henkilön käyttöoikeudet. Perusteeksi Facebook ilmoitti, että ryhmä rikkoi palvelun käyttöehtoja.

Ricardo Palmera kärsii 60 vuoden tuomiota yhdysvaltalaisessa vankilassa, jonne hänet suljettiin vuonna 2005. Palmera vangittiin Ecuadorissa vuonna 2004, missä hän oli toiminut sissiliike FARC:in edustajana rauhanneuvotteluissa Kolumbian hallituksen kanssa. Pidätyksensä jälkeen Palmera siirrettiin ensin Kolumbiaan ja sieltä Yhdysvaltoihin oikeuden eteen.

FARC on taistellut Kolumbian hallitusta vastaan yli neljä vuosikymmentä.

"Professori Palmera on poliittinen vanki Yhdysvalloissa", sanoo yksi lakkautetun Facebook-ryhmän hallinnoijista, Josh Sykes, joka on mukana Palmeran vapauttamiseksi perustetun komitean toiminnassa. Sykes pitää Facebookin esittämiä perusteluja ryhmän lakkauttamiselle kummallisina.

"He sanoivat, että ryhmä oli sopimaton, että se hyökkäsi ihmisiä vastaan, tai että se lietsoi vihaa. Mikään ei voisi olla kauempana totuudesta. He myös uhkailivat ryhmän hallinnoijia profiilien poistamisella, jos jatkaisimme Facebookin toimintojen 'väärinkäyttöä' - mitä emme tehneet." Sykes sanoo Facebookin poistaneen myös eräitä Palestiina-solidaarisuusryhmiä.

Sykesin mukaan Palmeraa pidetään eristettynä korkean turvallisuustason vankilassa Coloradossa, missä tiedotusvälineet tai vierailijat eivät saa tavata häntä, eikä hänen anneta lukea hänelle lähetettyjä kirjeitä, vaan ne palautetaan lähettäjille.

Viime vuonna Facebook ilmoitti, ettei ole valmis poistamaan ryhmiä, jotka eivät usko natsien toisen maailmansodan aikana suorittamaan juutalaisten joukkotuhoon. Facebookin edustaja Barry Schnitt sanoi tuolloin, että hänen yhtiönsä uskoo ihmisillä olevan vapaus käsitellä näitäkin asioita. "Haluamme Facebookin olevan paikka, jossa kiistanalaisistakin asioista voidaan keskustella."

Kasama Project: Facebook Silences Supporters of Imprisoned FARC Leader (8.7.10)

Fight Back News: Facebook Censors Ricardo Palmera Group (7.7.10)

Fight Back News: Prisoner of the U.S. empire: Colombian revolutionary Ricardo Palmera (22.6.10)

JTE: Facebook won’t ban Holocaust denial groups (10.5.09)

Yhdysvaltain suurimpiin pankkeihin kuuluva Wachovia on jäänyt kiinni Meksikon huumekartellien rahanpesusta, kertoo Bloomberg.com.

Wachovian omistava Wells Fargo & Co myönsi liittovaltion syyttäjien kanssa maaliskuussa tekemässään sopimuksessa, ettei se ollut tehnyt tarpeeksi valvoakseen kauttaan kulkeneen Yhdysvaltain ja Meksikon välisen, lähes 380 miljardin arvoisen rahaliikenteen laillisuutta vuosina 2004-2007.

"Kyseessä on Yhdysvaltain historian suurin pankkisalaisuuslain rikkomus - summa vastaa kolmannesta Meksikon nykyisestä bruttokansantuotteesta", Bloomberg.com kirjoittaa. Uutistoimiston mukaan tapaus valottaa yhdysvaltalaispankkien toistaiseksi varsin tuntemattomaksi jäänyttä merkitystä Meksikoa repivässä väkivaltaisessa huumekaupassa, jossa on vuoden 2006 jälkeen kuollut 22 000 ihmistä.

Yhdysvaltain pankkisalaisuuslaki vaatii pankkeja ilmoittamaan kaikista yli 10 000 dollarin käteissiirroista ja muusta epäilyttävästä toiminnasta, joka saattaa liittyä rahanpesuun.

Bloomberg.comin haastatteleman Yhdysvaltain senaatin tarkastajan, Jack Blumin mukaan pankkeja suojelee "too big to fail" -teoria. "Ei ole olemassa kykyä niiden sääntelemiseksi tai rankaisemiseksi, sillä ne ovat liian suuria eikä niitä siksi voida uhata konkurssilla", Blum sanoo. "Ne näkyvät olevan valmiita tekemään mitä tahansa tuloksensa parantamiseksi, kunnes jäävät kiinni."

Wells Fargo lupasi tiukentaa rahaliikenteensä valvontaa ja maksoi 160 miljoonan dollarin sakot, pari prosenttia viime vuonna keräämistään yli 12 miljardin voitoista. Jos pankki pitää lupauksensa valvonnan uudistamisesta, liittovaltio on luvannut hylätä kaikki syytteet maaliskuussa 2011.

"Yksikään suuri yhdysvaltalaispankki - Wells Fargo mukaanlukien - ei ole koskaan joutunut syytteeseen pankkisalaisuuslain tai minkään muunkaan liittovaltion lain rikkomisesta", Bloomberg.com kirjoittaa. "Sen sijaan oikeisministeriö korvaa rikossyytteet sopimuksilla, joissa pankki maksaa sakon ja lupaa olla vastaisuudessa rikkomatta lakia."

Bloomberg.com: Banks Financing Mexico Gangs Admitted in Wells Fargo Deal (29.6.10)

Sanfranciscolaiset ahtaajat ovat kieltäytyneet ensimmäistä kertaa Yhdysvaltain historiassa purkamasta israelilaista laivaa, raportoi Electronic Intifada.

Ahtaajien ammattiliitto ILWU:n Oaklandin osasto nro 10 liittyi mukaan Israelin vastaisiin mielenosoituksiin aikaisin sunnuntaiaamuna ja kieltäytyi purkamasta israelilaisen Zim Lines -yhtiön laivaa, kun 500-700 mielenosoittajan joukko oli tukkinut pääsyn satamaan. Protestin välittömänä syynä ovat Israelin kovat otteet kansainvälistä avustuslaivuetta vastaan, jotka johtivat yhdeksän ihmisen kuolemaan kansainvälisillä vesillä toukokuun lopussa.

ILWU:n toimenpiteet ovat vastaus Palestiinan ay-keskusjärjestö PGFTU:n kesäkuun alussa esittämään pyyntöön boikotoida israelilaisia aluksia Israelin miehityksen ja apartheidin kaatamiseksi.

Mielenosoituksen järjestäjiin kuuluvan sodanvastaisen ANSWER-yhteistyöjärjestön edustaja Richard Becker sanoi, että sunnuntain aamuvuoroon ilmestyi joitakin työntekijöitä, mutta toiseen vuoroon ei ilmestynyt käytännössä enää ketään. "Kaikki kieltäytyivät purkamasta alusta ja lupasivat kunnioittaa saartoa vedoten henkilökohtaiseen turvallisuuteensa", kirjoittaa Ynet News. "Väkivallasta tai pidätyksistä ei ole ollut raportteja." Beckerin mukaan mielenosoituksen alkuperäinen tavoite oli estää laivan purku 24 tunnin ajan.

San Franciscon Bay Arean ahtaajat ovat olleen mukana vastaavankaltaisessa solidaarisuustoiminnassa aiemminkin. Boikotin kohteeksi ovat joutuneet mm. Pinochetin Chile ja Etelä-Afrikan apartheidhallitus.

httpv://www.youtube.com/watch?v=K3NDZNmybvE

httpv://www.youtube.com/watch?v=UpKObPFtcBA

Ynet News: Protestors block Israeli cargo in California (21.6.10)

ei: Activists prevent Israeli ship from unloading at US port (21.6.10)

Palestinenote: WATCH: Oakland dockworkers refuse to unload Israeli ship (20.6.10)

Labor for Palestine (US): Support Pours in for Zim Lines Picket (19.6.10)

ei: Palestinian trade unionists call on dockworkers to block Israeli trade (7.6.10)

Louisianan osavaltion maahanmuuttoviranomaiset ovat tehneet ratsian öljytuhoja puhdistavien työläisten keskuuteen, kirjoittaa Colourlines.

Työläisten maahanmuuttoasiakirjoja tarkastanut ratsia suoritettiin paikallisen sheriffin pyynnöstä, koska tämä epäili työläisten joukossa olevan "rikollisia aineksia". Viranomaiset kieltäytyivät ensin vastaamasta tiedusteluihin tarkastajien toukokuisen käynnin syistä, kunnes viime keskiviikkona sheriffi Jack Stephens myönsi, ettei kyse ollut "harjoituksista", kuten aiemmin oli väitetty.

"Olemme olleet huolissamme rikollisista aineksista, jotka tulevat alueelle harjoittamaan rikollista liiketoimintaa", Stephens sanoi. "Niin kävi hurrikaani Katrinan jälkeen, emmekä halua sen tapahtuvan uudelleen. Laittomat siirtolaiset, joilla on rikosrekisteri, voivat muodostaa uhkan alueellemme."

New Orleansin latinoväestön oikeuksia puolustavan Puentes -järjestön johtaja Lucas Diazin mukaan kyseessä on varsin yleinen asenne. "Tällaista kieltä näkee kaikkialla paikallisen, valtion ja liittovaltion tason politiikassa, missä yritetään antaa kovia lausuntoja ja pelotella ihmiset ajattelemaan, että kuka tahansa latinolta näyttävä, jolla ei ole papereita, on rikollinen."

Colorlines: Louisiana Cops Probe Oil Spill Workers for Immigrant Gangsters (9.6.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Yhdysvaltain tukikohdan on pysyttävä Okinawalla sen Aasiaan tuoman pelotevaikutuksen vuoksi, Japanin pääministeri kertoi saaren asukkaiden yllätykseksi viime tiistaina.

Yhdysvalloilla on ollut tukikohta Okinawalla toinen maailmansodan lopusta lähtien. Nykyään saarella on noin 20 000 amerikkalaissotilaista perheineen sekä siviilihenkilökuntaa.

"Monille okinawalaisille Futenman lentotukikohta on muodostunut melun, saasteen ja onnettumuusvaaran symboliksi, mihin he pitävät syyllisenä Yhdysvaltain sotilaiden läsnäoloa saarella", The Washington Post kirjoitti viime tammikuussa. "Futenma, jota ympäröi 92 000 asukkaan Ginowan, kiduttaa naapureitaan taisteluhelikopterien ja rahtikoneiden jatkuvalla nousulla ja laskeutumisella."

Nyt Yhdysvallat haluaa siirtää Futenmassa olevan tukikohtansa sijaintia, ja on aikeissa panna toimeen Japanin kanssa vuonna 1996 solmitun sopimuksen uuden rakentamisesta Nagoon. Alkuvuodesta 2010 kaupungissa kuitenkin valittiin kaupunginjohtaja, joka oli pyrkinyt virkaan vastustamalla tukikohtaa; myös viime vuonna Japanin pääministeriksi noussut Yukio Hatoyama antoi ennen vaaleja ymmärtää olevansa valmis pyytämään Yhdysvaltoja poistumaan Okinawalta kokonaan.

Hatoyama on nyt kuitenkin perääntymässä vaalilupauksestaan. Viime tiistaina hän kertoi lehdistölle, ettei ole käytännössä mahdollista siirtää Yhdysvaltain merijalkaväen Futenmassa sijaitseva tukikohtaa kokonaan pois Okinawalta. Japan Todayn mukaan hän perusteli asiaa Yhdysvaltain ja Japanin välisen turvallisuussopimuksen säilyttäminen tärkeydellä ja Yhdysvaltain pelotevaikutuksela Aasiassa.

Myös Yhdysvaltain viranomaiset ovat olleet sitä mieltä, että tukikohdan sijoittamisesta ei tule päättää paikallisvaaleissa.

LA Times: Another battle of Okinawa (6.5.10)

Japan Today: Hatoyama tells Nakaima it's not feasible to move Futenma out of Okinawa (4.5.10)

VOA News: Japan Offers US New Proposal on Okinawa Military Base (29.3.10)

Washington Post: Mayor's election in Okinawa is setback for U.S. air base move (25.1.10)

eraseCookie("mainPage"); createCookie("mainPage","/news/opinion/commentary","1"); Event.observe("navigation", 'load', menuFix()); Event.observe("navigation", 'load', tribHover());

Noam Chomsky näkee tiettyjä yhtäläisyyksiä Weimarin tasavallan ja nyky-USA:n tilanteissa, raportoi CounterCurrents.

Tunnettu vasemmistolainen ajattelija Noam Chomsky kiinnitti huomion fasismin vaaraan Yhdysvalloissa viime viikolla puhetilaisuudessaan, johon otti osaa yli 1 000 ihmistä. Fasismin vaaralla hän viittasi ns. teekutsuliikkeeseen, joka on viime aikoina saanut yhä enemmän kannatusta ja julkisuutta.

Oikeistolainen teekutsuliike vaatii verojen reilua alentamista ja vastustaa useita presidentti Barack Obaman aloitteita mm. terveydenhuoltojärjestelmän ja talouskriisin hoidon osalta. Liikkeen pohjalta perustettu Tea Party Nation kertoo kotisivuillaan koostuvansa "ihmisistä, jotka jonoavat Jumalalta saamiaan yksilöllisiä oikeuksia, jotka valtiomme perustajat kirjasivat paperille. Uskomme hallituksen vallan rajoittamiseen, sananvapauteen, oikeuteen kantaa asetta, armeijaamme, turvallisiin rajoihin, ja omaan maahamme". Liikkeen verotuksenvastaisiin mielenosoituksiin on osallistunut yhteensä satojatuhansia ihmisiä ympäri maata.

CNN:n teettämän kyselytutkimuksen mukaan "noin 11 prosenttia kaikista amerikkalaisista kertoi aktiivisesti tukeneensa teekutsuliikettä, joko lahjoittamalla rahaa, ottamalla osaa mielenosoitukseen, tai tukemalla liikettä jollakin muulla aktiivisella tavalla". Tämän "ydinryhmän" sisällä kuusi kymmenestä kannattajasta on hyvätuloisia maalla asuva erittäin konservatiivisia miehiä.

Kaksipuoluejärjestelmä saattaa kuitenkin ehkäistä teekutsuliikkeen vaalimenestystä, CNN huomauttaa. Käytännössä kaikki liikkeen ehdokkaille menevät äänet olisivat pois republikaaneilta, mikä voisi vahvistaa demokraattipuolueen asemaa.

Chomsky varoitti silti suhtautumasta teekutsuliikkeeseen kevyesti. "Weimarin tasavalta oli läntisen sivistyksen huipentuma, ja sitä pidettiin laajalti demokratian mallikappaleena", hän muistutti. "Vuonna 1928 natsit saivat alle 2 prosenttia äänistä, mutta kaksi vuotta myöhemmin miljoonat kannattivat heitä. Ihmiset kyllästyivät jatkuvaan vääntöön ja valtaapitävien kyvyttömyyteen tehdä mitään heidän vaikeuksiensa lievittämiseksi."

Chomsky näkee tämänkaltaisen tilanteen vallitsevan nyt Yhdysvalloissa. "Pankkiirit, jotka suurimmalta osin ovat vastuussa talouskriisistä, juhlivat nyt ennätysbonuksilla samalla kun työttömyys on yli 10 prosenttia, ja teollisuuden työttömyys 30-luvun laman tasoa", hän kuvaili. Ihmisten turhautuminen pääsee purkautumaan teekutsuliikkeen kautta, sillä Obama ei ole kyennyt tarjoamaan vaihtoehtoa finanssipiirien vallalle, Chomsky sanoi.

CounterCurrents: Chomsky Warns of Risk of Fascism in America (15.4.10)

CNN: Who are the Tea Party activists? (18.2.10)

Tea Party Nation