Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

Yhdysvallat ja muut Nato-maat ovat päättäneet lähettää yli 35 000 lisäsotilasta Afganistaniin Taliban-kapinallisten kukistamiseksi.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti tiistai-iltana lähettävänsä Afganistaniin 30 000 lisäsotilasta, mikä nostaa Yhdysvaltain armeijan kokonaisvahvuuden maassa sataantuhanteen. Lisäyksen on arvioitu maksavan pelkästään ensi vuonna 30 miljardia dollaria, ja Obaman mukaan sen on tarkoitus saada sota viimein päätökseen. "Puolentoista vuoden kuluttua alamme palata kotiin", presidentti esitti.

"Kyseessä on toinen kerta, kun Obama on kasvattanut amerikkalaisjoukkojen määrää Afganistanissa, missä Taliban on viime aikoina edennyt merkittävästi", kirjoittaa The New York Times. "Obaman aloittaessa presidenttinä viime tammikuussa Yhdysvalloilla oli Afganistanissa noin 34 000 sotilasta. Nyt sotilaita on 71 000."

Obama kehotti myös Yhdysvaltain liittolaismaita antamaan 5 000 - 10 000 sotilaan lisäpanostuksen. Nykyisellään liittolaismaat osallistuvat miehitykseen noin 40 000 sotilaalla.

Liittolaismaat lupasivatkin lisätä osuuttaan. "Mutta Puolaa lukuunottamatta lisäyslupaukset tulivat pienissä erissä pienistä maista", kirjoittaa CBC News. "Eurooppalaiset suurvallat kuten Ranska ja Saksa ylistivät presidentti Obaman puhetta uudesta strategiasta Afganistanissa, mutta olivat vaiti lisäjoukkojen lähettämisestä".

CBS News: NATO Pledges 5,000 More Afghan Troops (2.12.09)

The Daily Show: 30 000 (2.12.09)

CBC News: Obama sends 30,000 more troops to Afghanistan (1.12.09)

NY Times: Obama Orders 30, 000-Troop Boost in Afghanistan (1.12.09)

Yhdysvaltalaiset työntekijät pelkäävät ilmoittaa työtapaturmista, koska uskovat sen vuoksi joutuvansa kuritoimenpiteiden kohteeksi, kertoo uusi tutkimus.

Hätkähdyttävä tulos perustuu hallituksen viraston tekemään kyselyyn, jossa haastateltiin yli tuhatta työterveyslääkäriä. Kaksi kolmannesta heistä vastasi, että työntekijät pelkäävät ilmoittaa työtapaturmista, koska pelkäävät työnantajien kuritoimenpiteitä tai jopa työpaikkansa menetystä. Kolmannes lääkäreistä kertoi työnantajan painostaneen heitä antamaan vähemmän hoitoa kuin olisi tarpeen, jotta tapaturmissa syntyneet vauriot eivät näyttäisi niin merkittäviltä, ja yli puolet kertoi työnantajien painostaneen heitä vähättelemään vahinkoja, jottei niitä tarvitsisi ilmoittaa kansallisen työterveys- ja työsuojeluviranomaisen (OSHA) tilastoihin.

"Tapaturma- ja sairaustilastot auttavat OSHA:a kohdentamaan voimavaroja ja tarkastuskäyntejä, ja arvioimaan työsuojelun ja työterveyden hyväksi käytettyjen panosten toimivuutta. Työnantajat aliraportoivat tapaturmia ja sairauksia, koska pienemmät lukemat johtavat harvempiin tarkastuksiin, parantavat heidän mahdollisuuksiaan saada uusia tilauksia ja vähentävät työntekijöille maksettavien korvausten määrää", kirjoittaa ammatillisen keskusjärjestön, AFL-CIO:n asiasta antama tiedote.

AFL-CIO: Employers Pressure Doctors, Workers to Stay Mum on Workplace Injuries (16.11.09)

Yhdysvaltain ay-liikkeen jäsenistä lähes puolet on nykyisin julkisella sektorilla ja vain 11 prosenttia teollisuudessa, kertoo uusi tutkimus.

Vuosien 1983-2008 välistä kehitystä tarkastellut tutkimus selvitti ay-liikkeen rakenteen muutosta. Tutkimustuloksen mukaan painopisteen muutos oli selvä, sillä siinä missä 80-luvulla miltei 30 prosenttia ammattiliittoihin järjestäytyneestä työväestä oli teollisuudessa, on tämä osuus laskenut nyt 11,4 prosenttiin. Tätä vastoin julkisen sektorin työläisten osuus ammattiliittojen jäsenistä on kohonnut 34 prosentista vuonna 1983 vuoden 2008 lähes 50 prosenttiin.

Myös järjestäytyneen työväen sukupuolijakauma on muutoksessa. Naisten osuus ammattiliittojen jäsenistä on nyt 45 prosenttia, ja sen odotetaan lähivuosina kohoavan yli puoleen. Järjestäytyneiden naisten koulutustaso on myös huomattavasti miesten koulutustasoa korkeampi. Latinotaustaisia on ammattiliittojen jäsenistä 12,2 prosenttia ja mustia noin 13 prosenttia.

Kaikkiaan yhdysvaltalaisista työläisistä ammattiliittojen jäseniä on 12,4 prosenttia, joten 25 vuodessa järjestäytymisaste on laskenut noin 8 prosenttiyksikköä 20,1 prosentista vuonna 1983. Kaikista miehistä liittoihin kuuluu 14,5 prosenttia (27,7 % vuonna 1983) ja naisista 13 prosenttia (18 % vuonna 1983).

NY Times: Survey Finds Deep Shift in the Makeup of Unions (10.11.09)

Yhdysvaltalainen sosiaalityöntekijä on saanut syytteen Pittsburghin G20-mielenosoittajien reaaliaikaisesta informoimisesta twitterin välityksellä poliisin liikkeistä.

Liittovaltion poliisi FBI tunkeutui epäillyn, sosiaalityöntekijä Elliot Madisonin kotiin viime torstaina ja suoritti 16 tuntia kestäneen kotietsinnän, kertoi The New York Times maanantaina. Poliisin raportin mukaan takavarikointilistalla oli mm. elektroniikkaa, sanomalehtiä, kirjoja ja kaasunaamareita.

Lehti siteeraa syytettä, jonka mukaan Madisonia syytetään "muiden, erityisesti G-20 huippukokouksen mielenosoittajien, ohjaamisesta, jotta nämä välttäisivät kiinniottamisen laittoman hajaantumiskäskyn antamisen jälkeen". Poliisin mukaan Madison tavattiin hotellihuoneesta, jossa hänellä oli käytössään tietokoneita ja poliisiradio.

Madison itse, joka NY Timesin mukaan luonnehtii itseään anarkistiksi, ei näe toiminnassaan mitään väärää. "Minut pidätettiin siksi, että tein sitä samaa kuin kaikki muutkin. Lähettämäni tieto oli ihmisille erittäin tarpeellista", hän sanoi.

NY Times: Arrest Puts Focus on Protesters’ Texting (5.10.09)

Vaikka asuntolainakupla puhkesi vasta äskettäin, Wall Streetin pankit suunnittelevat jo vastaavan kaltaista keinottelua henkivakuutuksilla, kirjoittaa The New York Times.

Henkivakuutuskeinottelun ajatellaan toimivan näin: pankit ostavat henkivakuutetuilta ihmisiltä heidän vakuutuksensa lopullista korvaussummaa alemmalla hinnalla, mutta myyjä saa rahat heti käteen. Sitten pankit paketoivat suuren määrän näin ostettuja vakuutuksia yhteen ja myyvät ne arvopapereina sijoittajille.

"Mitä aikaisemmin henkivakuutettu henkilö kuolee, sitä parempi on tuotto, mutta jos ihmiset kuitenkin elävät odotettua pitempään, sijoittajat saattavat jopa menettää rahaa. Molemmissa tapauksissa Wall Street voi kuitenkin panna pakettien kokoamisesta ja myynnistä veloittamansa maksut omaan taskuunsa", valaisee NY Times vakuutuspakettikeinottelun logiikkaa, joka toistaiseksi on vasta suunnitteilla.

Pankkeja houkuttaa yhdysvaltalaisen henkivakuutusbisneksen suuruus, sillä ala on 26 biljoonan dollarin suuruinen. Jos edes osa henkivakuutetuista on valmis myymään vakuutuksensa keinottelijoille, laskevat pankkiirit jo tästäkin muodostuvan useiden satojen miljardien dollarien kokoinen apaja.

NY Times: Wall Street Pursues Profit in Bundles of Life Insurance (6.9.09)

Yhdysvalloissa on vuoden 2009 aikana tähän mennessä kaatunut jo 72 pankkia, kun koko edellisenä vuonna määrä on oli 28 ja vuonna 2007 vain kolme.

Kaatuneiden pankkien taseissa on yli kaksi biljoonaa dollaria lainoja, joiden takaisinsaanti on epävarmaa. Erityisesti pienet paikalliset pankit ovat olleet ensin kaatuneiden joukossa, vaikka kriisi on kaatanut myös erittäin suuria pankkeja.

Talousuutistoimisto Bloomberg.com mukaan pankkeja on siirtynyt liittovaltion talletusvakuusyhtiö FDIC:n haltuun nykyistä tahtia viimeksi 17 vuotta sitten. Tämä on syönyt vakuusyhtiön varallisuutta jo yli 15 miljardilla dollarilla viime tammikuusta lukien, minkä vuoksi sen varat ovat jo 75 prosenttia sille asetetun lakisääteisen minimin alapuolella.

Kaatuneiden pankkien myynnistä on luvassa herkkupaloja kriisistä selviytyville pankeille muun muassa siksi, että FDIC on luvannut osallistua kaatuneiden pankkien tappioihin mahdollisten ostajien kanssa. Talouslehti Fortunen mukaan juuri tämä seikka on ollut pankkien ja niiden takana olevien sijoittajien mielestä kaikkein houkuttelevin. Osille ovat päässeet suurpankkien lisäksi myös vahvemmat paikalliset pankit.

Viime vuonna kaatuneiden jättiläispankkien parhaat osat menivät JP Morgan Chasen tapaisille toisille jättiläisille, jotka samalla pääsivät eroon kilpailijoistaan. "Pankkien kaatumisesta syntyneiden sotkujen siivoaminen onkin yksi niistä asioista, joista pankkiirit harvoin valittavat", Fortune toteaa.

Samalla prosessi merkitsee kuitenkin myös pankkijärjestelmän keskittymistä entisestään.

"Lukuisien pienten rahoituslaitosten hävittäminen on linjassa suurten pankkien strategian kanssa, jota Obaman hallinto on tukenut. Ne ovat käyttäneet talouskriisiä pannakseen toimeen pankki- ja rahoitusjärjestelmän uudelleenjärjestelyn, joka keskittää markkinaosuuksia ja taloudellista valtaa muutaman jättiyhtiön käsiin", kirjoittaa World Socialist Website.

WSWS: Three more US banks collapse (10.8.09)

Fortune: Profiting from bank failures (29.7.09)

Bloomberg.com: Five More U.S. Banks Are Shut Down, Bringing 2009 Tally to 69 (1.8.09)

Yhdysvallat on menettänyt laman seurauksena viimeisen yhdeksän vuoden aikana syntyneet työpaikat, ja työttömyysaste on kivunnut 9,5 prosenttiin.

Kyseessä on ensimmäinen kerta vuoden 1929 romahduksen jälkeen, kun kaikki kahden laman välisenä aikana syntyneet työpaikat ovat tuhoutuneet, ekonomisti Heidi Shierholz kertoi kanadalaiselle Financial Postille. Shierholz viittaa käsillä olevan talouskriisin ja 2000-luvun vaihteessa ns. dot.com -kuplan välille jäävään noin yhdeksän vuoden jaksoon.

Työttömyys on noussut korkeimmalle tasolleen vuoden 1981 jälkeen, 9,5 prosenttiin. Työpaikkoja on hävinnyt yhtä mittaa jo puolitoista vuotta, mitä ei ole tapahtunut kertaakaan toisen maailmansodan jälkeen, Financial Post kirjoittaa. Yhteensä 6,5 miljoonaa työpaikkaa on menetetty vuoden 2007 joulukuusta lukien, ja työviikon pituus on pudonnut keskimäärin 33 tuntiin.

Yhdysvaltain talousvaikeuksilla arvioidaan olevan synkät vaikutukset myös Kanadan talouteen. Kanadan työttömyys kohonnee ensi vuonna yli 10 prosenttiin, ennakoi ekonomisti Dale Orr.

Financial Post: U.S. loses equivalent of every job created in decade (2.7.09)

Yhdysvallat ei voi määrätä, mitä Israel tekee olemassaolonsa turvaamiseksi, maan varapresidentti Joe Biden sanoi viime sunnuntaina TV-haastattelussa.

"Israel voi määritellä itse - kyseessähän on itsenäinen valtio - mikä on heidän etujensa mukaista ja mitä he päättävät tehdä suhteessa Iraniin tai kehen tahansa muuhun", Biden oli sanoi ABC-kanavan haastattelussa Bagdadin-vierailunsa aikana. Ohjelman juontajan tarkentavaan kysymykseen siitä, estäisikö Yhdysvallat Israelia tuhoamasta Iranin ydinlaitoksia Biden toisti, ettei Yhdysvallat voi määrätä itsenäisten valtioiden tekemisistä.

Iranin ydinohjelman on jatkuvasti epäilty pyrkivän ydinaseiden valmistukseen, vaikka todisteita muusta kuin ydinenergiaan liittyvästä tutkimuksesta ei ole. Israelin nykyinen pääministeri Benjamin Netanyahu uhkasi helmikuussa estävänsä Irania saamasta ydinasetta keinolla millä hyvänsä.

"Lupaan, että jos minut valitaan, Iran ei tule saamaan ydinaseita. Tähän lupaukseen kuuluvat kaikki keinot, jotka ovat välttämättömiä sen toteuttamiseksi", hän sanoi juuri ennen Israelin vaaleja.

Yhdysvaltain varapresidentti Bidenin valtakirja Israelille näyttää olevan jossakin määrin ristiriidassa presidentti Barack Obaman linjausten kanssa. Obama on painottanut neuvotteluratkaisua Iranin ydinohjelman suhteen, ja mm. varoittanut Israelia, ettei maan tule yllättää Yhdysvaltoja äkillisillä iskuilla Iraniin.

NY Times: Biden Suggests U.S. Not Standing in Israel’s Way on Iran (5.7.09)

Haaretz: Obama warns Netanyahu: Don't surprise me with Iran strike (14.5.09)

Haaretz: Aluf Benn / Will Netanyahu attack Iran? (3.4.09)

The New York Times ei ole halunnut kutsua CIA:n käyttämiä kuulustelumenetelmiä kidutukseksi, mutta Iranin vastaavien menetelmien suhteen tällaista estoa ei ole, sanoo Glenn Greenwald.

Salon.comiin kolumnia kirjoittava entinen perustuslaki- ja kansalaisoikeusjuristi Glenn Greenwald esittelee aluksi NY Timesin omat perustelut sanavalinnoilleen CIA:n kuulustelumenetelmiä uutisoitaessa. Kun lehden toimittaja Scott Shane oli kirjoittanut CIA:n kuulustelumenetelmistä kutsuen niitä "yleisesti pidettävän laittomana kidutuksena", oli hänen esimiehensä Douglas Jehl vaihtanut kohdan puhumaan "karkeista kuulustelumenetelmistä". Shane ehdotti tämän tilalle "raakaa", ja Jehl suostui.

NY Times ei kuitenkaan halunnut käyttää kuulustelumenetelmistä sanaa "kidutus". Jehl perusteli asiaa lehtensä toimittajalle 26. huhtikuuta 2009 näin:

"On keskustelun asia, mikä itse asiassa on kidutusta, ja tätä asiaa ei ole ratkaistu oikeudessa. Nykyinen presidentti ja hänen yleinen syyttäjänsä ovat sanoneet, että hukkumiskokemuksen tuottaminen (waterboarding) on kidutusta, mutta edellinen presidentti ja hänen yleinen syyttäjänsä sanoivat, ettei se ole. Millä perusteella sanomalehden tulisi antaa oma arvionsa, ilman että siitä nousee oikeusjuttu?"

Kun kuitenkin lehti eilen julkaisi uutisen, jossa kerrottiin Iranin hallituksen kiduttaneen oppositiojohtajilta tunnustuksia vallankumouksen yrittämisestä, ei kidutus-sanaa vältelty. Greenwald huomauttaa, että kaikki Iran-uutisessa mainitut kuulustelumenetelmät ovat olleet myös CIA:n käytössä, mutta silti vain iranilaisten toimintaa nimitetään lehden sivuilla kidutukseksi. "Huolimatta virallisesta käytännöstään NY Times on äskettäin niin ikään ollut valmis kutsumaan kidutukseksi näitä samoja keinoja, kun niitä ovat käyttäneet kiinalaiset".

"On tavallista, että maan hallitus sallii itselleen toimia, joita se ei salli muille. Yhdysvallat ei ole tässä poikkeus. Mutta kun maan media kollektiivisesti tukee hallitusta muuttaen kielenkäyttöään oikeuttamaan sen toimet, se kohottaa propagandan korkeammalle tasolle", Greenwald arvostelee.

Salon.com: The NYT calls Iranian interrogation tactics "torture" (4.7.09)