• Kirjasto

Karl Kautskyn teos Tie valtaan (1909) julkaistiin ajankohtana, jolloin Kautskyn kiinnostuksen painopiste oli siirtynyt 1890-luvulla alkaneesta, Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen (SPD) revisionistista siipeä vastaan käydystä polemiikista puolueen vasemman laidan näkemysten arvostelemiseen. SPD:n vasemmisto oli saanut tuulta purjeisiinsa Venäjän vallankumouksesta 1905 sekä Saksassa samana vuonna käydystä kaivosteollisuuden lakkotaistelusta, ja Rosa Luxemburgin pamfletti Reformismi vai vallankumous? (1906) on ehkä tunnetuin esimerkki vasemmiston yrityksistä vetää yhteen näiden tapahtumien opetukset työväenliikkeelle. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Public Domain
Nykyhetki ei ole ensimmäinen kerta kun vasemmiston alennustila yhdistyy kapitalismin kriisiytymiseen. Kapitalismin kriisi, ensimmäisen maailmansodan syttyminen ja vasemmiston kykenemättömyys toimia sotaa vastaan antoivat vuonna 1914 Vladimir Uljanoville paljon mietittävää. Seuraavien kolmen–neljän vuoden aikana hän kävi läpi mittavan poliittisen ja intellektuaalisen prosessin, jonka aikana hän mietti uusiksi teoreettisia lähtökohtiaan ja tutki kapitalismia maailmanjärjestelmänä. Vallitsevien olosuhteiden strateginen analyysi antoi mahdollisuudet vastata tilanteen esille nostamiin kysymyksiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: Wonder Pixels: Hate Socialism? Get off the road! (CC-lisenssi) Sosialismin talousjärjestelmää käsittelevässä kirjoitussarjassa on viimein päästy osaan, jossa monien alustavien näkökohtien käsittelyn jälkeen siirrytään "itse asiaan". Sarjan aiemmissa osissa on arvosteltu muita sosialistisia malleja (sanan väljässä merkityksessä) ja ajattelijoita sekä pyritty osoittamaan, mikä missäkin näkemyksessä ei ole vaikuttanut toimivalta. Käsitellyt mallit ovat saattaneet kärsiä kunnianhimon puutteesta, epärealistisesta uskosta teknologian mahdollisuuksiin tai "kommunistiseen yltäkylläisyyteen", tai vain silkasta epämääräisyydestä. Aloitamme kirjoitussarjan tämän osan perustelemalla vielä kerran, miksi marxilaisessa perinteessä laajalti vallitsevasta laiskasta "utopismin" kritiikistä tulisi jossain määrin luopua. >>>

• Kirjasto

Louis Althusser oli eräs 1900-luvun merkittävimpiä filosofeja. Kansankulttuuri ja Vastapaino julkaisivat vuonna 1984 tämän kahdeksan vuotta aiemmin ranskaksi otsikolla Positions ilmestyneen valikoiman. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo Kuva: ^CiViLoN^: Red Star (CC-lisenssi) Sosialismia käsittelevän kirjoitussarjan tässä osassa luodaan katsaus Neuvostoliiton kokemukseen kriittisesti suhtautuvien tahojen vaihtoehtoisiin yhteiskuntahahmotelmiin. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. >>>

• Artikkelit

Teksti: Vesa Oittinen
Kuva: Kommunistien vappukulkueesta vuonna 1973 Helsingin kaivokadulla. Matti Koivumäki / Suomen valokuvataiteen museo.

Tuskin montakaan lähihistorian ilmiötä on Suomessa demonisoitu yhtä voimakkaasti kuin 1970-luvun taistolaisuutta. Valtamedia on – erilaisten ”takinkääntäjien” auliilla myötävaikutuksella – luonut kuvan fanaattisesta totalitaarisesta liikkeestä, joka silmittömästi ja järjenvastaisesti ihaili Neuvostoliittoa, halusi tuhota suomalaisen demokratian ja yksityisen yritteliäisyyden, halveksi talvisodan sankareita ja Mannerheimia ja päälle päätteeksi harjoitti sietämätöntä sortoa ja ideologista painostusta jopa omaa jäsenistöään kohtaan. Mitä demonisemmaksi taistolainen opiskelija- ja sivistyneistöliike maalataan, sitä käsittämättömämmäksi käy, miten se yleensä koskaan saattoi saada minkäänlaista kannatusta.

>>>

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. >>>

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Red flags. Karl Monaghan. (CC BY-NC-SA 2.0)

Kansan uutisissa on viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana julkaistu kahden keskeisen ideologisen vaikuttajan, Kalevi Suomelan ja Ele Aleniuksen, keskustelua sosialismi-käsitteen merkityksestä nykyajalle. Haluamme tuoda oman panoksemme keskusteluun siitä, mitä sosialismi on ja mitä se tarkoittaa poliittisten vaatimusten tasolla. Suomelan ja Aleniuksen lisäksi otamme suurennuslasin alle eräiden muiden Vasemmistoliiton piirissä toimivien tai toimineiden keskeisten henkilöiden - Esko Seppäsen, Ruurik Holmin ja Jussi Saramon - aihetta sivuavia käsityksiä. >>>

• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. >>>