• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Vesa Oittinen
Kuva: Kommunistien vappukulkueesta vuonna 1973 Helsingin kaivokadulla. Matti Koivumäki / Suomen valokuvataiteen museo.

Tuskin montakaan lähihistorian ilmiötä on Suomessa demonisoitu yhtä voimakkaasti kuin 1970-luvun taistolaisuutta. Valtamedia on – erilaisten ”takinkääntäjien” auliilla myötävaikutuksella – luonut kuvan fanaattisesta totalitaarisesta liikkeestä, joka silmittömästi ja järjenvastaisesti ihaili Neuvostoliittoa, halusi tuhota suomalaisen demokratian ja yksityisen yritteliäisyyden, halveksi talvisodan sankareita ja Mannerheimia ja päälle päätteeksi harjoitti sietämätöntä sortoa ja ideologista painostusta jopa omaa jäsenistöään kohtaan. Mitä demonisemmaksi taistolainen opiskelija- ja sivistyneistöliike maalataan, sitä käsittämättömämmäksi käy, miten se yleensä koskaan saattoi saada minkäänlaista kannatusta.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Red flags. Karl Monaghan. (CC BY-NC-SA 2.0)

Kansan uutisissa on viimeksi kuluneen puolentoista vuoden aikana julkaistu kahden keskeisen ideologisen vaikuttajan, Kalevi Suomelan ja Ele Aleniuksen, keskustelua sosialismi-käsitteen merkityksestä nykyajalle. Haluamme tuoda oman panoksemme keskusteluun siitä, mitä sosialismi on ja mitä se tarkoittaa poliittisten vaatimusten tasolla. Suomelan ja Aleniuksen lisäksi otamme suurennuslasin alle eräiden muiden Vasemmistoliiton piirissä toimivien tai toimineiden keskeisten henkilöiden - Esko Seppäsen, Ruurik Holmin ja Jussi Saramon - aihetta sivuavia käsityksiä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Br3nda: Fungus on rotten wood (CC-lisenssi)

Arabimaailman mielenosoitukset ovat nostaneet asialistalle kysymyksen suhtautumisesta köyhien maiden hallituksiin, joiden itsevaltaisia johtajia vastustavat sekä näissä maissa toimivat kansanliikkeet että Yhdysvaltain ja/tai EU:n muodostama 'kansainvälinen yhteisö'. Ydinkysymys on: pitäisikö näille hallituksille antaa 'tukea' sikäli kuin ne ovat 'kansainvälisen yhteisön' vihakampanjan kohteena? Mikä on näitä hallituksia vastustavien kansanliikkeiden luonne? Ovatko ne aitoja kansanliikkeitä vai CIA:n ohjaamia käsinukkeja - ja jos ovatkin riippumattomia, pelaavatko ne silti imperialistien pussiin? Kirjoituksessa pohditaan aihetta käyttäen Erkki Suden kirjoituksia Tiedonantajassa varoittavana esimerkkinä 'anti-imperialismista', joka haluaisi viedä köyhien maiden väestöltä oikeuden kapinoida hallituksiaan vastaan, jos maa sattuu olemaan Yhdysvaltain ja EU:n vihalistalla. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott
Kuva: Joonas Laine

Sosialismi.net julkaisee professori Paul Cockshottin Tukholman Socialistiskt Forumissa 27.11.2010 pitämän esitelmän, jonka otsikkona oli Ideas of Leadership and Democracy (Ajatuksia johtajuudesta ja demokratiasta). Esitelmän alkuosa käsittelee vasemmiston perinteisiä demokratiakäsityksiä sekä tavoitteita parlamentaarisesta tasavallasta ja neuvostotasavallasta, ja hylkää molemmat suoran demokratian hyväksi. Esitelmän jälkimmäinen osa käsittelee konkreettisia esityksiä sosialismiin siirtymisen ensimmäisistä askelista, ja loppuosassa Cockshott vastailee yleisön kysymyksiin. (lisää...)

• Artikkelit

Text: Paul Cockshott
Photo: Joonas Laine

Sosialismi.net publishes Paul Cockshott's talk on Ideas of Leadership and Democracy that was given at the Socialistiskt Forum organised in Stockholm on 27 November 2010. In the first part of the talk Cockshott deals with the traditional conceptions of democracy on the left, and argues that the now commonly held aims of parliamentary republic and soviet republic are inadequate and don't meet the needs of the working class. Instead he favours direct democracy, which he says corresponds to the original Athenian idea of democracy before its meaning became transformed to be synonymous with parliamentarism. In the latter part of his talk Cockshott deals with concrete questions concerning the first steps of the transition to socialism in present-day European Union. Finally, he answers some of the questions from the audience. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo ja Joonas Laine
Kuva: phatcontroller: Hammer and Sickle (CC-lisenssi)
Viime vuosina on suomalaisessa vasemmistossa herätty puhumaan tavoitteista ja päämääristä. Jos vasemmistolla tarkoitetaan kapitalismia vastustavia poliittisia liikkeitä, olisi sillä oltava selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa rakentaa kapitalismin tilalle. Nykykeskustelussa ei ole selvää, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi sosialismin historiaa ja nykykeskustelua siitä Suomen vasemmistossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme sosiaalidemokraatteihin. Tässä toisessa osassa tarkastelemme erityisesti vanhan SKP:n (1918–1990) ja siihen kiinteästi liittyvien puolueiden ohjelmia SKP:n perustamisjulistuksesta Vasemmistoliiton vuoden 2007 periaateohjelmaan asti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)