Puola ja Tshekin tasavalta ovat torjuneet Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn esityksen, joka pyrki estämään Yhdysvaltain ohjuskilven rakentamisen näihin maihin ja Venäjää sijoittamasta ohjuksia Kaliningradiin. Sarkozy teki esityksensä perjantaina Washingtonissa pidetyssä EU-Venäjä -huippukokouksessa.

Puolan presidentti Donald Tuskin mukaan Sarkozy on vain esittänyt mielipiteensä, eikä se muuta hankkeen toteutusta millään tavalla. "Kyseessä on ennen kaikkea amerikkalainen projekti", hän sanoi.

Tshekin entinen presidentti Vaclav Havel puolestaan sanoi olevansa "yllättynyt" ja "kiusaantunut" Sarkozyn ehdotuksen vuoksi. Maan varapääministeri Aleksandr Vondra sanoi Sarkozyn ylittäneen valtuutensa EU:n puheenjohtajamaan päämiehenä nostamalla ohjuskilven esille kokouksessa.

Yhdysvallat aloitti 2007 viralliset neuvottelut Puolan ja Tshekin kanssa ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta maiden alueelle. Venäjä vastasi aikomuksilla sijoittaa ohjuksia Baltiassa sijaitsevaan tukikohtaansa Kaliningradiin.

EUbusiness: Poles, Czechs brush aside Sarkozy missiles plea (15.11.08)

Eurasia Daily Monitor: Russia Warns of Missile Forward-Deployment in Kaliningrad Region (6.7.07)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tarkkailijoiden viimeaikaiset raportit ovat saattaneet kyseenalaiseksi Georgian väitteen siitä, että se hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin puolustustarkoituksessa viime elokuun alussa. Hyökkäys johti lyhyeen Georgian ja Venäjän sotaan, jossa Georgia kärsi karvaan tappion.

Tarkkailijoiden mukaan Georgian tykistö ampui Tshinvalia 7. ja 8. elokuuta, ja ainakin 48 ammusta osui siviilialueille. Lisäksi tarkkailijat eivät ole pystyneet varmistamaan, että georgialaisten asuttamia kyliä olisi myös pommitettu 7. päivän iltana, mikä asettaa epäilyksenalaiseksi Georgian presidentti Mihail Saakashvilin perustelut maan hyökkäykselle Etelä-Ossetiaan. Tarkkailijat eivät myöskään kuulleet tykistötulen ääntä niiden georgialaiskylien suunnalta, joiden Saakashvili väitti joutuneen pommituksen kohteeksi ennen Georgian armeijan hyökkäystä, vaikka heidän toimistonsa oli lähellä.

"Minusta oli selvää, että hyökkäys oli täysin mielivaltainen ja suhteeton mihinkään mahdolliseen provokaatioon nähden, sikäli kun sellaista edes oli", kertoi brittikapteeni Ryan Grist The New York Timesille. Grist oli sodan syttymishetkellä ETYJ:in edustaja Georgiassa.

Sodan kestäessä tiedotusvälineet asettuivat pääasiallisesti tukemaan Natoon pyrkivää Georgiaa, ja Venäjän väitettiin provosoineen Georgian hyökkäyksen.

NY Times: Georgia Claims on Russia War Called Into Question (6.11.08)

Samalla kun Yhdysvallat ilmoittanut aikovansa peruuttaa Bolivialle myöntämänsä kauppaedut, maan presidentti Evo Morales on kääntynyt Iranin, Venäjän ja Venezuelan hallitusten puoleen. Tarkoituksena on saada mainituista maista sijoituksia Bolivian kaasukenttien hyödyntämiseen.

Morales on sanonut hallituksen peruuttavan kaasukenttiä nyt hyödyntävien yhtiöiden oikeudet, jos nämä eivät suostu sijoittamaan voittojaan tuotannon laajentamiseen. "Siinä tapauksessa laajennamme tuotantoa Venezuelan ja Iranin kanssa", Morales sanoi.

Bolivialla on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmat kaasuvarat. Venezuelan ja Iranin kanssa käytävien keskustelujen lisäksi maa on jo tehnyt kehyssopimuksen venäläisen Gazpromin kanssa.

Bolivia Rising: Bolivia Seeks Iran, Venezuela, Russia Investment as U.S. Ties Unravel (24.9.08)

Reuters: U.S. moves to suspend trade benefits for Bolivia (26.9.08)

Venäjää äidinkielenään puhuvat ukrainalaiset syyttävät Ukrainan valtiota syrjinnästä. Maa ei ole myöntänyt venäjän kielelle virallista asemaa, vaikka 48 miljoonan asukkaan maassa ukrainan ja venäjän puhujia on suunnilleen yhtä paljon. Maan venäjän kieltä puhuva vähemmistö on suurin kielivähemmistö koko Euroopassa.

Venäjäksi opettavien koulujen määrä vähenee Ukrainassa jatkuvasti myös venäjänkielisillä alueilla. Korkeampaa koulutusta saa maassa ainoastaan ukrainan kielellä. Virallisen kielen asemaa on vahvistettu myös oikeuden päätöksellä, jonka mukaan kaikki ulkomaiset – myös venäläiset – elokuvat on dubattava tai tekstitettävä ukrainaksi.

Venäjän virallistamista maan toiseksi kieleksi kannattavat lähes kaikki oppositiopuolueet. Länteen suuntautuneet hallituspuolueet vastustavat virallistamista. Presidentti Victor Jushtshenko puolusti joulukuussa ukrainankielistä televisiota: ”Kansallisen tiedonkulun pitää tapahtua ukrainaksi. Se on avain yhtenäisen kansan muodostamiseen ja lasten ja nuorten isänmaallisen kasvatukseen.”

Zoltįn Dujisin: Russian Language Toned Down (IPS 11.08.2008)

Georgian kapinallisalueiden, Abhasian ja Etelä-Ossetian johto on joukkomielenosoitusten tukemana pyytänyt Venäjää tunnustamaan näiden itsenäistymisen Georgiasta. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov kertoi Venäjän tunnustuspäätöksen kuitenkin riippuvan Georgian presidentti Mihail Saakashvilin toiminnasta.

Kapinallisalueiden johtajat ilmaisivat aikeensa hakea itsenäisyystunnustuksia jo aiemmin helmikuussa, kun länsi valmistautui tunnustamaan Kosovon itsenäisyyden Serbiasta.

BBC: Rebels push to sever Georgia ties (21.8.08)

RIA Novosti: S.Ossetia, Abkhazia to seek sovereignty under international law (14.8.08)

Kavkazcenter: Abkhazia, South Ossetia want independence (18.2.08)

Israel on päättänyt vähentää aseiden myyntiä Georgialle. Päätöksen syynä on sota Etelä-Ossetiassa. Israel pelkää, että Venäjä kostaa aseiden toimittamisen lisäämällä omaa asemyyntiään Iranille ja Syyrialle. Israelin entinen puolustusministeriön pääjohtaja Amos Yaron myönsi, että aseiden myynnin ennustettiinkin suututtavan Venäjää. "Georgia on ystävällinen valtio, USA tukee sitä, ja siksi meidän oli vaikea kieltäytyä"; Yaron sanoi.

Israel suoritti hiljattain suuren ilmasotaharjoituksen Välimeren ja Kreikan alueilla. Harjoituksen epäillään liittyvän Israelin mahdolliseen iskuun Iranin ydinlaitteistoihin.

Peter Hirschberg: Israeli Arms Sales Raise New Concerns (IPS 12.8.08)

"Olisi ymmärrettävä, mitä amerikkalaisilla on tässä panoksena. He ovat menettämässä koko alueen", sanoi Georgian presidentti Mihail Saakashvili uutiskanava CNN:n haastattelussa eilen keskiviikkona. "Kuka muu [kuin Yhdysvallat] voi puolustaa vapautta maailmassa?" hän sanoi.

Saakashvili, Yhdysvalloissa koulutuksensa saanut juristi, myös arvosteli Yhdysvaltain reaktiota Georgian ja Venäjän väliseen lyhyeen sotaan puutteelliseksi, ja vaati "siirtymistä sanoista tekoihin".

CNN: Georgian president to McCain: Move 'from words to deeds' (13.8.08)

CNN: Bush orders U.S. military to help Georgian civilians (13.8.08)

Georgia on käynnistänyt perjantaina sotilasoperaation vallatakseen takaisin kapinallismaakuntansa Etelä-Ossetian, joka on ollut tosiasiallisesti itsenäinen 90-luvulla käydyistä sodista lähtien. Venäjä on vastauksena lähettänyt alueelle lisää "rauhanturvaajia" suojelemaan kansalaisiaan, joita sinne on viime vuosina ilmaantunut lisää Venäjän etelä-ossetialaisille myöntämien passien ansiosta.

Georgian alue on tärkeä kiistakapula Venäjän ja lännen välisessä energiastrategiapelissä.

Levottomuudet Etelä-Ossetiassa lisääntyivät sen jälkeen, kun länsi tunnusti Kosovon itsenäisyyden viime keväänä. Toistaiseksi länsi on vaatinut Georgian "alueellisen koskemattomuuden" säilyttämistä - asia, jota Venäjä puolestaan vaati Serbian suhteen Kosovo-kysymyksen yhteydessä.

LA Times: Fighting between Russia, Georgia intensifies (9.8.08)

The Guardian: Q&A: South Ossetia dispute (8.8.08)

ISN: South Ossetia, Kosovo and sustainability (20.11.06)

Kiina ja Venäjä ilmoittivat torstaina tukevansa Intian pyrkimyksiä vahvistaa rooliaan YK:ssa. Viesti on tulkittu tueksi Intian tavoitteelle saada pysyvä paikka YK:n turvallisuusneuvostossa. Kiina ja Venäjä lupasivat myös lisätä Intian mahdollisuuksia osallistua SCO:n (Shanghai Cooperation Organisation) toimintaan, jossa Intia on tähän asti ollut mukana vain tarkkailijana. Headlines India (16.5.08)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: Yukos oil tanker – Punainenkala (Flickr), CC-lisenssi.

Suomalaisten kommunistien keskuudessa esiintyy erilaisia tapoja suhtautua Venäjään. Nyky-Venäjän kapitalistista luonnetta ei kiistetä, mutta venäläistä politiikkaa ollaan toisaalla valmiita ”ymmärtämään”. Joltain osin maa nähdään jonkinlaisena vastapainona Yhdysvaltain aggressiiviselle ulkopolitiikalle. Lähempi talous- ja sotilaspolitiikan tarkastelu paljastaa, että kapitalistinen Venäjä on, ellei suoranaisesti imperialistinen, niin ainakin muuttumassa sellaiseksi.

(lisää...)