Merkinnät avainsanalla ‘ Venäjä ’

NATO ja Venäjä neuvottelevat Afganistan-yhteistyöstä

28.10.2010 | Uutiset

Venäjä saattaa lähettää kalustoa ja kouluttajia Afganistaniin Yhdysvaltain tueksi, jos maiden neuvottelut päättyvät molempia miellyttävällä tavalla, kirjoittaa The Guardian.

The Guardianin haastattelemien NATO-virkailijoiden mukaan NATO ja Venäjä ovat neuvotelleet useista yhteistyövaihtoehdoista, joihin lukeutuu mm. venäläisten helikopterien ja kouluttajien lähettäminen Afganistaniin. Neuvottelut edeltävät ensi kuussa järjestettävää miehitysvaltojen huippukokousta, johon myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev aikoo osallistua. NATO:n pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Venäjä on ollut yhteistyöstä erittäin kiinnostunut.

NATO-virkailijoiden mukaan huippukokouksen toivotaan osoittavan liittolaisvaltojen ja Venäjän päättäväisyyttä, jonka avulla menneet erimielisyydet ylitetään ja päästään yhteisymmärrykseen 2000-luvun turvallisuusuhkien luonteesta, lehti kirjoittaa. Virkailijoiden mukaan nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa ei ole ollut esillä Venäjän varsinaisten taistelujoukkojen lähettäminen.

NATO:n huippukokous järjestetään 19.-20. marraskuuta. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian odotetaan tuolloin painostavan muita NATO-maita lisäämään panostaan Afganistanin miehitysoperaation tueksi.

The Guardian: Russian military could be drawn back into Afghanistan (26.10.10)

RIA Novosti: Russia to compete for helicopter tender to Afghanistan (26.10.10)



Saudi-Arabia sallii Israelin hyökkäyksen Iraniin

13.6.2010 | Uutiset

Saudi-Arabia on antanut Israelille luvan käyttää ilmatilaansa mahdollisessa hyökkäyksessä Iraniin, kertoo The Times.

The Times viittaa haastattelemansa yhdysvaltalaisen turvallisuuslähteen lausuntoon, jonka mukaan Saudi-Arabia on antanut Israelille luvan ilmatilansa käyttöön. "Saudit [..] ovat jo tehneet kokeita varmistaakseen, etteivät heidän omat koneensa nouse ilmaan ja ettei ketään ammuta alas. Kaikki on hoidettu yhteistyössä [Yhdysvaltain] ulkoministeriön kanssa", lähde kertoi. Saudi-Arabian ilmatilan kautta Iranin ydinlaitosten pommittaminen on lyhyemmän matkan takana.

Kuluneella viikolla YK:n turvallisuusneuvosto asetti Iranille uusia pakotteita, jotka Yhdysvaltain mukaan ovat kovimpia, joita tähän mennessä on määrätty. Mm. pankkitoimintaa koskevien talouspakotteiden lisäksi Iran joutuu entistä tiukempaan asekauppasaartoon. Iranin kanssa neuvottelemaan pyrkineet turvallisuusneuvoston vaihtuvat jäsenet Brasilia ja Turkki äänestivät pakotteita vastaan, mutta Kiina ja Venäjä, joiden ääni olisi voinut kaataa päätöksen, äänestivät niiden puolesta. Iran on sanonut pitävänsä kiinni oikeudestaan kehittää rauhanomaista ydinvoimaa.

Äskettäin Venäjä ilmoitti myös, ettei se aio toimittaa Iranille joitakin vuosia sitten myymiään ohjuksia, vaikka ne eivät maan ulkoministeri Sergei Lavrovin mukaan kuulukaan YK:n määrämän asekauppasaarron piiriin. BBC:n siteeraamien asiantuntijoiden mukaan kyseiset ohjukset olisivat voineet vahvistaa Iranin ilmapuolustusta, jos sen ydinlaitoksia vastaan hyökätään. Yhdysvallat kiitti Venäjän vastuullista toimintaa asiassa.

Times Online: Saudi Arabia gives Israel clear skies to attack Iranian nuclear sites (12.6.10)

BBC: Russia backs away from Iran missile deal (11.6.10)

ABC News: UN approves 'toughest ever' Iran sanctions (10.6.10)



Ay-aktiivien murhat kasvaneet 30% viime vuonna

12.6.2010 | Uutiset

Vuonna 2009 murhattiin 101 ammattiyhdistysaktiivia, mikä tarkoittaa 30 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo ITUC:n tuore raportti.

Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n raportin mukaan lähes puolet vuonna 2009 murhatuista henkilöistä, 48, murhattiin Kolumbiassa. Seuraavaksi vaarallisimpia paikkoja olivat Guatemala (16), Honduras (12), Meksiko ja Bangladesh (6), Brasilia (4), Dominikaaninen tasavalta sekä Filippiinit (3). Intiassa, Irakissa ja Nigeriassa tapettiin kussakin yksi ay-aktiivi. Tapahtuneiden murhien lisäksi raportti pani merkille 10 murhan yritystä ja 35 vakavaa tappouhkausta, enimmäkseen Kolumbiassa ja Guatemalassa.

Ay-aktiivien pidätyksistä raportti mainitsee Hondurasin, Pakistanin, Etelä-Korean, Turkin ja Zimbabwen. Lisäksi ay-oikeudet ovat raportin mukaan jatkaneet huonontumistaan mm. Egyptissä, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Turkissa.

Euroopan ay-tilanteesta huomio kiinnittyi erityisesti Turkkiin ja Valko-Venäjään, joissa pidätettiin eniten ay-aktiiveja Euroopassa. Georgiassa ja Ukrainassa oli käynnissä suurhyökkäys ammattiliittoja vastaan, kun työnantajat nostivat yhteensä 106 oikeusjuttua liittoja ja niiden johtoa vastaan järjestöjen tuhoamiseksi. Iso-Britanniassa paljastui laajalle levinnyt mustien listojen laatimisoperaatio.

Työpaikan siirtojen, palkanalennusten ja yleisen häirinnän lisäksi suurimmat ongelmat Euroopassa liittyvät raportin mukaan ay-aktiivien irtisanomiseen. "Tätä taktiikkaa käytettiin Kroatiassa, Sveitsissä, Puolassa, Ukrainassa eikä suinkaan vähiten Venäjällä, missä 60 ay-aktiivia sai potkut ay-toimintansa vuoksi."

ITUC: 101 Trade Unionists Murdered in 2009; Pressure on Workers’ Rights Grows as Crisis Hits Jobs (9.6.10)

ITUC: Europe: Anti-union discrimination and repression on the rise (2010)



Rasistiset hyökkäykset lisääntyneet Venäjällä

26.4.2009 | Uutiset

Talouskriisi saattaa johtaa lisääntyneisiin hyökkäyksiin ulkomaalaisia vastaan Venäjällä, arvioi maan sisäministeriön  virkamies.

Sisäministeriön ääriliikkeiden vastaisen osaston johtajan, Juri Kokovin mukaan kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on jo sattunut enemmän rasistisia hyökkäyksiä kuin viime vuonna samana aikana. Yhteensä viranomaisten tietoon tulleita hyökkäyksiä tapahtui tänä aikana 164.

Vuonna 2008 rasistit tappoivat 122 henkilöä, ja ainakin 380 loukkaantui hyökkäyksissä, joiden kohteena ovat useimmiten entisistä neuvostotasavalloista Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta tulleet henkilöt.

Venäläisten skinheadien väkivalta maahanmuuttajia ja vähemmistöjä vastaan on yleistä Moskovassa ja Pietarissa. MosNews kertoo esimerkkinä tapauksen, jolloin viime maanantaina joukko miehiä tunkeutui moskovalaiselle rakennustyömaalle aseistautuneina puukoin ja haulikoin. Hyökkäyksen seurauksena seitsemän ulkomaalaista rakennustyöläistä loukkaantui vakavasti.

MosNews: Racist attacks become more frequent in Moscow - official (23.4.09)



Iran aikoo yksityistää 80% valtion omaisuudesta

11.4.2009 | Uutiset

Iran on julkistanut suunnitelmansa valtion öljynjalostamoiden yksityistämisestä, kertoi iranilainen uutiskanava PressTV perjantaina. Tavoitteena on yksityistää 80 prosenttia valtion muustakin omaisuudesta.

Nykyisellään kaikki laajamittainen teollinen ja taloudellinen toiminta, mukaanlukien ulkomaankauppa, on valtion omistuksessa ja ohjauksessa. Perustuslakiin vuonna 2004 tehty muutos on kuitenkin mahdollistanut suunnitelmat, joiden mukaan 10 vuoden aikana yksityistetään peräti 80 prosenttia valtion omaisuudesta.

Viime vuonna valtionyhtiöiden osakkeita myytiin yksityisille yli 11 miljardin dollarin arvosta. Vajaa vuosi sitten Iran  oli myös ilmoittanut sallivansa täyden ulkomaalaisomistuksen iranilaisissa yrityksissä, mutta ulkomaiseen omistukseen aiotaan myydä kuitenkin enintään 35 prosenttia kunkin teollisuudenalan tuotannosta maassa. Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Iranissa ovat Venäjä ja Kiina, mutta myös Saksa, Italia ja Japani ovat vahvoilla.

Iranin yksityistämisjärjestön (IPO) mukaan tänä vuonna aiotaan yksityistää 600 valtionyritystä,  ja yksityistämissuunnitelmat ulottuvat mm. pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, voimalaitoksiin ja terästehtaisiin.

PressTV: Iran plans privatizing oil refineries (10.4.09)

Menafm.com: Iran to privatize 600 public firms this year (6.4.09)

Global Research: Iran: War or Privatization: All Out War or "Economic Conquest"? (4.8.08)

PressTV: Iran to allow 100% foreign ownership (30.6.08)



Itävalta vaatii EU:ta pelastamaan Itä-Euroopan pankit

13.2.2009 | Uutiset

Itävalta on vaatinut Euroopan unionia tukemaan itäeurooppalaisia pankkeja ainakin 150 miljardilla eurolla, sillä maan mukaan niiden romahdus olisi tuhoisaa myös Itävallan omalle pankkijärjestelmälle.

Itävallan lisäksi myös mm. Saksa, Ruotsi, Ranska ja Belgia ovat lainanneet huomattavia summia itäeurooppalaisille pankeille. Itävallan asema on kuitenkin huomattavasti tukalampi kuin muiden, sillä sen lainasumman arvo, 220 miljardia euroa, vastaa noin kolmea neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta.

Viime viikolla Itävallan liittokansleri ja valtiovarainministeri olivat kiertueella EU-maissa keräämässä kannatusta tukipaketille. Valtiovarainministeri Reinhold Lopatkan mukaan kyseessä ei ole vain Itävallan kansallinen ongelma, vaan kysymys koskee koko EU:ta. Ilman tukea Itä-Eurooppa romahtaa, hän varoitti.

Saksan valtiovarainministeir Peer Steinbrück kuitenkin sanoi liiallisen itäpanostuksen olevan Itävallan omalla vastuulla. Saksa on ollut tiukasti tämänkaltaista apua vastaan, sillä se pelkää joutuvansa maksajaksi.

Bryssel vai Moskova

Myös Itävallan kauppakamarin puheenjohtaja Christoph Leitl vetosi EU-maihin tuen saamiseksi. "Olemme yhtä eurooppalaista perhettä. Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat tämän perheen heikompia lapsia. On yhteinen velvollisuutemme huolehtia heistä", hän sanoi.

Hän povasi myös EU:n otteen kirpoamista Itä-Euroopasta, jos Bryssel ei toimi. "Venäjä auttaa näitä maita erittäin tehokkaasti vetääkseen ne takaisin lähemmäs itseään. EU:n ja Venäjän välillä on kilpailu siitä, mihin perheeseen nämä maat kuuluvat."

Ainakin Ukraina on jo käynyt neuvottelemassa lainasta Moskovassa rahoittaakseen budjettialijäämäänsä.

EUobserver: Austria pleads with Europe for bail-out of east (11.2.09)



Venäjä valmis tukemaan Yhdysvaltoja Afganistanissa

6.2.2009 | Uutiset

Venäjä on valmis tukemaan täysipainoisesti Yhdysvaltain ponnisteluja Afganistanin vakauttamiseksi, maan presidentti Dmitri Medvedev kertoi keskiviikkona.

Medvedevin ilmoitus seuraa Kirgistanin tekemää päätöstä, että Yhdysvaltain lentotukikohta ei saa enää jatkaa toimintaansa maan alueella. Tukikohta on ollut tärkeä osa Nato-johtoista operaatiota Taliban-liikkeen miehitystä vastustavan vastarintaliikkeen kukistamiseksi.

"Venäjä on valmis täysipainoiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain ja muiden liittoutuman jäsenmaiden kanssa terrorismin vastaisessa taistelussa alueella. Tämän taistelun tulee olla kokonaisvaltaista ja siihen on sisällytettävä sekä sotilaallinen että poliittinen puoli", Medvedev sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Venäjä lähestyi Yhdysvaltoja ja Natoa asiassa jo viime keväänä, mutta Georgian sota kylmensi välit ja pysäytti hankkeen etenemisen.

Barack Obaman noustua presidentiksi asenteet ovat kuitenkin jälleen muuttuneet, ja viime perjantaina presidentti Medvedev antoi Yhdysvalloille ja muille Nato-koalition jäsenille luvan käyttää Venäjän aluetta rahdin kuljettamiseen joukoille Afganistaniin. Tarkoitus on korvata Pakistanin kautta kulkenut reitti, joka on viime aikoina muuttunut entistä vaarallisemmaksi.

AP: Russia says it wants to help US in Afghanistan (4.2.09)

The Moscow News: Russia-NATO agree on Afghan routes (30.1.09)

AP: Russia ready to cooperate with US on Afghanistan (23.1.09)



Asiantuntija: Ukrainan osuus kaasukiistassa muistettava

9.1.2009 | Uutiset
Jatkuvan Venäjän syyttelyn sijasta kannattaa pitää mielessä, että myös Ukraina on aktiivinen toimija maiden välisessä kaasukiistassa, muistuttaa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Kivinen osallistui Radiouutisten ykkösaamun keskusteluun 8. tammikuuta europarlamentaarikko Satu Hassin ja Ville Itälän kanssa. Vauhdikkaassa keskustelussa hän ei täysin jakanut Hassin esittämää tulkintaa kaasukiistan syistä; Hassi sanoi Venäjän nyt paljastuneen olevan valmis käyttämään kaasutoimituksia poliittisen kiristyksen välineenä, ja vaati tämän vuoksi EU:ta monipuolistamaan energialähteitään. Venäjä katkaisi Ukrainan kaasutoimitukset tammikuun 1. päivä, koska sen mukaan maa ei ollut maksanut kahden miljardin dollarin suuruisia kaasulaskujaan. Venäjä myy kaasua Ukrainalle alle maailmanmarkkinahinnan, ja syyttää sitä nyt Eurooppaan tarkoitetun, maan kautta kulkevan kaasun varastamisesta. Kivinen arvosteli kaasukiistaan liittyneen keskustelun lähtökohtia, joissa vain Venäjä nähtiin ongelmien lähteeksi. "Kaasun katkaisu ei ole millään tavalla Venäjän poliittisessa eikä taloudellisessa intressissä. Täytyy muistaa, että tässä on toinenkin toimija, Ukraina, ettei aina syytetä Venäjää", hän sanoi. Kivinen myös huomautti, miten maiden aiemmassa kaasukiistassa vuonna 2006 oli paljon samoja piirteitä kuin nytkin. "Kaikki ne tiedot mitä saatiin vuoden 2006 ongelmasta osoittivat, että ukrainalaiset todella varastivat energiaa siitä välistä. Sitä ei sanottu Euroopan unionin puolella lainkaan silloin, kun kriisi alkoi, ei pitkään aikaan." Ukraina myönsi viime elokuussa varastaneensa 1,3 miljardia kuutiometriä Eurooppaan tarkoitettua kaasua. YLE: Radiouutisten ykkösaamu (8.1.09) Aamulehti: Gazprom syytti Ukrainaa kaasun varastamisesta (3.1.09) World Politics Review: Russia-Ukraine 'Gas War III' Ends in a Truce, but What Next? (20.2.08) Russia Today: Ukraine promises to return stolen Russian gas (4.8.08) Boston.com: Russia warns Ukraine of sanctions over gas debt (24.12.08)


Venäläisiä ay-aktiiveja uhkaillaan tappamisella ja väkivallalla

18.11.2008 | Uutiset

Kansainvälinen metallityöväen liitto vaatii Venäjän viranomaisia selvittämään, kuka on autotyöläisten ammattiliiton (ITUA) aktiiveihin ja johtajiin kohdistuneiden viimeaikaisten uhkailujen ja väkivallantekojen takana. ITUA:n puheenjohtajistoon kuuluva Aleksei Jetmanov pahoinpideltiin 8. marraskuuta, ja aiemmin loppukesästä eräitä muitakin liiton aktiiveja on joutunut väkivallan uhreiksi toimintansa vuoksi.

Jetmanov oli palaamassa iltavuorosta kotiinsa Vsevolozhskissa, kun kolme nyrkkiraudoin aseistautunutta miestä hyökkäsi kadulla hänen kimppuunsa. Kahakassa Jetmanov onnistui kuitenkin laukaisemaan kumiluoteja ampuvan aseensa, ja hyökkääjät pakenivat. Seuraavana päivänä Jetmanovin varamies ITUA:ssa, Vladimir Lesik, sai nimettömän puhelinsoiton, jossa mainittiin hyökkäyksen olleen vain esimakua tulevasta. "Jos vielä asetut tiellemme, tapamme sinut", nimetön soittaja uhkasi.

Aiemmin kesällä Taganrogissa Aleksei Gramm ja Sergei Bryzgalov joutuivat pahoinpidellyiksi autotehtaalla järjestetyn mielenilmauksen jälkeen, Bryzgalov jopa kahdesti. He olivat yrittäneet saada tietoja maksetuista palkoista ja muista korvauksista, ja tavoitteena oli myös saada tehtaan johto tunnustamaan liitto.

Kansainvälisen metallityöväen liiton pääsihteeri Marcello Malentacchi sanoo liiton olevan erittäin huolestunut ay-liikkeen toimintaolosuhteista Venäjällä, ja arvostelee maan viranomaisten välinpitämättömyyttä asioiden selvittämisessä.

IMF: Russian union leaders attacked (13.11.08)



Puola ja Tshekki tukevat edelleen Yhdysvaltain ohjuskilpihanketta

17.11.2008 | Uutiset

Puola ja Tshekin tasavalta ovat torjuneet Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn esityksen, joka pyrki estämään Yhdysvaltain ohjuskilven rakentamisen näihin maihin ja Venäjää sijoittamasta ohjuksia Kaliningradiin. Sarkozy teki esityksensä perjantaina Washingtonissa pidetyssä EU-Venäjä -huippukokouksessa.

Puolan presidentti Donald Tuskin mukaan Sarkozy on vain esittänyt mielipiteensä, eikä se muuta hankkeen toteutusta millään tavalla. "Kyseessä on ennen kaikkea amerikkalainen projekti", hän sanoi.

Tshekin entinen presidentti Vaclav Havel puolestaan sanoi olevansa "yllättynyt" ja "kiusaantunut" Sarkozyn ehdotuksen vuoksi. Maan varapääministeri Aleksandr Vondra sanoi Sarkozyn ylittäneen valtuutensa EU:n puheenjohtajamaan päämiehenä nostamalla ohjuskilven esille kokouksessa.

Yhdysvallat aloitti 2007 viralliset neuvottelut Puolan ja Tshekin kanssa ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta maiden alueelle. Venäjä vastasi aikomuksilla sijoittaa ohjuksia Baltiassa sijaitsevaan tukikohtaansa Kaliningradiin.

EUbusiness: Poles, Czechs brush aside Sarkozy missiles plea (15.11.08)

Eurasia Daily Monitor: Russia Warns of Missile Forward-Deployment in Kaliningrad Region (6.7.07)