Talouskriisi saattaa johtaa lisääntyneisiin hyökkäyksiin ulkomaalaisia vastaan Venäjällä, arvioi maan sisäministeriön  virkamies.

Sisäministeriön ääriliikkeiden vastaisen osaston johtajan, Juri Kokovin mukaan kuluvan vuoden kolmen ensimmäisen kuukauden aikana on jo sattunut enemmän rasistisia hyökkäyksiä kuin viime vuonna samana aikana. Yhteensä viranomaisten tietoon tulleita hyökkäyksiä tapahtui tänä aikana 164.

Vuonna 2008 rasistit tappoivat 122 henkilöä, ja ainakin 380 loukkaantui hyökkäyksissä, joiden kohteena ovat useimmiten entisistä neuvostotasavalloista Kaukasukselta ja Keski-Aasiasta tulleet henkilöt.

Venäläisten skinheadien väkivalta maahanmuuttajia ja vähemmistöjä vastaan on yleistä Moskovassa ja Pietarissa. MosNews kertoo esimerkkinä tapauksen, jolloin viime maanantaina joukko miehiä tunkeutui moskovalaiselle rakennustyömaalle aseistautuneina puukoin ja haulikoin. Hyökkäyksen seurauksena seitsemän ulkomaalaista rakennustyöläistä loukkaantui vakavasti.

MosNews: Racist attacks become more frequent in Moscow - official (23.4.09)

Iran on julkistanut suunnitelmansa valtion öljynjalostamoiden yksityistämisestä, kertoi iranilainen uutiskanava PressTV perjantaina. Tavoitteena on yksityistää 80 prosenttia valtion muustakin omaisuudesta.

Nykyisellään kaikki laajamittainen teollinen ja taloudellinen toiminta, mukaanlukien ulkomaankauppa, on valtion omistuksessa ja ohjauksessa. Perustuslakiin vuonna 2004 tehty muutos on kuitenkin mahdollistanut suunnitelmat, joiden mukaan 10 vuoden aikana yksityistetään peräti 80 prosenttia valtion omaisuudesta.

Viime vuonna valtionyhtiöiden osakkeita myytiin yksityisille yli 11 miljardin dollarin arvosta. Vajaa vuosi sitten Iran  oli myös ilmoittanut sallivansa täyden ulkomaalaisomistuksen iranilaisissa yrityksissä, mutta ulkomaiseen omistukseen aiotaan myydä kuitenkin enintään 35 prosenttia kunkin teollisuudenalan tuotannosta maassa. Suurimmat ulkomaiset sijoittajat Iranissa ovat Venäjä ja Kiina, mutta myös Saksa, Italia ja Japani ovat vahvoilla.

Iranin yksityistämisjärjestön (IPO) mukaan tänä vuonna aiotaan yksityistää 600 valtionyritystä,  ja yksityistämissuunnitelmat ulottuvat mm. pankkeihin, vakuutusyhtiöihin, voimalaitoksiin ja terästehtaisiin.

PressTV: Iran plans privatizing oil refineries (10.4.09)

Menafm.com: Iran to privatize 600 public firms this year (6.4.09)

Global Research: Iran: War or Privatization: All Out War or "Economic Conquest"? (4.8.08)

PressTV: Iran to allow 100% foreign ownership (30.6.08)

Itävalta on vaatinut Euroopan unionia tukemaan itäeurooppalaisia pankkeja ainakin 150 miljardilla eurolla, sillä maan mukaan niiden romahdus olisi tuhoisaa myös Itävallan omalle pankkijärjestelmälle.

Itävallan lisäksi myös mm. Saksa, Ruotsi, Ranska ja Belgia ovat lainanneet huomattavia summia itäeurooppalaisille pankeille. Itävallan asema on kuitenkin huomattavasti tukalampi kuin muiden, sillä sen lainasumman arvo, 220 miljardia euroa, vastaa noin kolmea neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta.

Viime viikolla Itävallan liittokansleri ja valtiovarainministeri olivat kiertueella EU-maissa keräämässä kannatusta tukipaketille. Valtiovarainministeri Reinhold Lopatkan mukaan kyseessä ei ole vain Itävallan kansallinen ongelma, vaan kysymys koskee koko EU:ta. Ilman tukea Itä-Eurooppa romahtaa, hän varoitti.

Saksan valtiovarainministeir Peer Steinbrück kuitenkin sanoi liiallisen itäpanostuksen olevan Itävallan omalla vastuulla. Saksa on ollut tiukasti tämänkaltaista apua vastaan, sillä se pelkää joutuvansa maksajaksi.

Bryssel vai Moskova

Myös Itävallan kauppakamarin puheenjohtaja Christoph Leitl vetosi EU-maihin tuen saamiseksi. "Olemme yhtä eurooppalaista perhettä. Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat tämän perheen heikompia lapsia. On yhteinen velvollisuutemme huolehtia heistä", hän sanoi.

Hän povasi myös EU:n otteen kirpoamista Itä-Euroopasta, jos Bryssel ei toimi. "Venäjä auttaa näitä maita erittäin tehokkaasti vetääkseen ne takaisin lähemmäs itseään. EU:n ja Venäjän välillä on kilpailu siitä, mihin perheeseen nämä maat kuuluvat."

Ainakin Ukraina on jo käynyt neuvottelemassa lainasta Moskovassa rahoittaakseen budjettialijäämäänsä.

EUobserver: Austria pleads with Europe for bail-out of east (11.2.09)

Venäjä on valmis tukemaan täysipainoisesti Yhdysvaltain ponnisteluja Afganistanin vakauttamiseksi, maan presidentti Dmitri Medvedev kertoi keskiviikkona.

Medvedevin ilmoitus seuraa Kirgistanin tekemää päätöstä, että Yhdysvaltain lentotukikohta ei saa enää jatkaa toimintaansa maan alueella. Tukikohta on ollut tärkeä osa Nato-johtoista operaatiota Taliban-liikkeen miehitystä vastustavan vastarintaliikkeen kukistamiseksi.

"Venäjä on valmis täysipainoiseen yhteistyöhön Yhdysvaltain ja muiden liittoutuman jäsenmaiden kanssa terrorismin vastaisessa taistelussa alueella. Tämän taistelun tulee olla kokonaisvaltaista ja siihen on sisällytettävä sekä sotilaallinen että poliittinen puoli", Medvedev sanoi uutistoimisto AP:n mukaan.

Venäjä lähestyi Yhdysvaltoja ja Natoa asiassa jo viime keväänä, mutta Georgian sota kylmensi välit ja pysäytti hankkeen etenemisen.

Barack Obaman noustua presidentiksi asenteet ovat kuitenkin jälleen muuttuneet, ja viime perjantaina presidentti Medvedev antoi Yhdysvalloille ja muille Nato-koalition jäsenille luvan käyttää Venäjän aluetta rahdin kuljettamiseen joukoille Afganistaniin. Tarkoitus on korvata Pakistanin kautta kulkenut reitti, joka on viime aikoina muuttunut entistä vaarallisemmaksi.

AP: Russia says it wants to help US in Afghanistan (4.2.09)

The Moscow News: Russia-NATO agree on Afghan routes (30.1.09)

AP: Russia ready to cooperate with US on Afghanistan (23.1.09)

Jatkuvan Venäjän syyttelyn sijasta kannattaa pitää mielessä, että myös Ukraina on aktiivinen toimija maiden välisessä kaasukiistassa, muistuttaa Aleksanteri-instituutin johtaja Markku Kivinen. Kivinen osallistui Radiouutisten ykkösaamun keskusteluun 8. tammikuuta europarlamentaarikko Satu Hassin ja Ville Itälän kanssa. Vauhdikkaassa keskustelussa hän ei täysin jakanut Hassin esittämää tulkintaa kaasukiistan syistä; Hassi sanoi Venäjän nyt paljastuneen olevan valmis käyttämään kaasutoimituksia poliittisen kiristyksen välineenä, ja vaati tämän vuoksi EU:ta monipuolistamaan energialähteitään. Venäjä katkaisi Ukrainan kaasutoimitukset tammikuun 1. päivä, koska sen mukaan maa ei ollut maksanut kahden miljardin dollarin suuruisia kaasulaskujaan. Venäjä myy kaasua Ukrainalle alle maailmanmarkkinahinnan, ja syyttää sitä nyt Eurooppaan tarkoitetun, maan kautta kulkevan kaasun varastamisesta. Kivinen arvosteli kaasukiistaan liittyneen keskustelun lähtökohtia, joissa vain Venäjä nähtiin ongelmien lähteeksi. "Kaasun katkaisu ei ole millään tavalla Venäjän poliittisessa eikä taloudellisessa intressissä. Täytyy muistaa, että tässä on toinenkin toimija, Ukraina, ettei aina syytetä Venäjää", hän sanoi. Kivinen myös huomautti, miten maiden aiemmassa kaasukiistassa vuonna 2006 oli paljon samoja piirteitä kuin nytkin. "Kaikki ne tiedot mitä saatiin vuoden 2006 ongelmasta osoittivat, että ukrainalaiset todella varastivat energiaa siitä välistä. Sitä ei sanottu Euroopan unionin puolella lainkaan silloin, kun kriisi alkoi, ei pitkään aikaan." Ukraina myönsi viime elokuussa varastaneensa 1,3 miljardia kuutiometriä Eurooppaan tarkoitettua kaasua. YLE: Radiouutisten ykkösaamu (8.1.09) Aamulehti: Gazprom syytti Ukrainaa kaasun varastamisesta (3.1.09) World Politics Review: Russia-Ukraine 'Gas War III' Ends in a Truce, but What Next? (20.2.08) Russia Today: Ukraine promises to return stolen Russian gas (4.8.08) Boston.com: Russia warns Ukraine of sanctions over gas debt (24.12.08)

Kansainvälinen metallityöväen liitto vaatii Venäjän viranomaisia selvittämään, kuka on autotyöläisten ammattiliiton (ITUA) aktiiveihin ja johtajiin kohdistuneiden viimeaikaisten uhkailujen ja väkivallantekojen takana. ITUA:n puheenjohtajistoon kuuluva Aleksei Jetmanov pahoinpideltiin 8. marraskuuta, ja aiemmin loppukesästä eräitä muitakin liiton aktiiveja on joutunut väkivallan uhreiksi toimintansa vuoksi.

Jetmanov oli palaamassa iltavuorosta kotiinsa Vsevolozhskissa, kun kolme nyrkkiraudoin aseistautunutta miestä hyökkäsi kadulla hänen kimppuunsa. Kahakassa Jetmanov onnistui kuitenkin laukaisemaan kumiluoteja ampuvan aseensa, ja hyökkääjät pakenivat. Seuraavana päivänä Jetmanovin varamies ITUA:ssa, Vladimir Lesik, sai nimettömän puhelinsoiton, jossa mainittiin hyökkäyksen olleen vain esimakua tulevasta. "Jos vielä asetut tiellemme, tapamme sinut", nimetön soittaja uhkasi.

Aiemmin kesällä Taganrogissa Aleksei Gramm ja Sergei Bryzgalov joutuivat pahoinpidellyiksi autotehtaalla järjestetyn mielenilmauksen jälkeen, Bryzgalov jopa kahdesti. He olivat yrittäneet saada tietoja maksetuista palkoista ja muista korvauksista, ja tavoitteena oli myös saada tehtaan johto tunnustamaan liitto.

Kansainvälisen metallityöväen liiton pääsihteeri Marcello Malentacchi sanoo liiton olevan erittäin huolestunut ay-liikkeen toimintaolosuhteista Venäjällä, ja arvostelee maan viranomaisten välinpitämättömyyttä asioiden selvittämisessä.

IMF: Russian union leaders attacked (13.11.08)

Puola ja Tshekin tasavalta ovat torjuneet Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn esityksen, joka pyrki estämään Yhdysvaltain ohjuskilven rakentamisen näihin maihin ja Venäjää sijoittamasta ohjuksia Kaliningradiin. Sarkozy teki esityksensä perjantaina Washingtonissa pidetyssä EU-Venäjä -huippukokouksessa.

Puolan presidentti Donald Tuskin mukaan Sarkozy on vain esittänyt mielipiteensä, eikä se muuta hankkeen toteutusta millään tavalla. "Kyseessä on ennen kaikkea amerikkalainen projekti", hän sanoi.

Tshekin entinen presidentti Vaclav Havel puolestaan sanoi olevansa "yllättynyt" ja "kiusaantunut" Sarkozyn ehdotuksen vuoksi. Maan varapääministeri Aleksandr Vondra sanoi Sarkozyn ylittäneen valtuutensa EU:n puheenjohtajamaan päämiehenä nostamalla ohjuskilven esille kokouksessa.

Yhdysvallat aloitti 2007 viralliset neuvottelut Puolan ja Tshekin kanssa ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta maiden alueelle. Venäjä vastasi aikomuksilla sijoittaa ohjuksia Baltiassa sijaitsevaan tukikohtaansa Kaliningradiin.

EUbusiness: Poles, Czechs brush aside Sarkozy missiles plea (15.11.08)

Eurasia Daily Monitor: Russia Warns of Missile Forward-Deployment in Kaliningrad Region (6.7.07)

Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestön (ETYJ) tarkkailijoiden viimeaikaiset raportit ovat saattaneet kyseenalaiseksi Georgian väitteen siitä, että se hyökkäsi Etelä-Ossetian pääkaupunkiin Tshinvaliin puolustustarkoituksessa viime elokuun alussa. Hyökkäys johti lyhyeen Georgian ja Venäjän sotaan, jossa Georgia kärsi karvaan tappion.

Tarkkailijoiden mukaan Georgian tykistö ampui Tshinvalia 7. ja 8. elokuuta, ja ainakin 48 ammusta osui siviilialueille. Lisäksi tarkkailijat eivät ole pystyneet varmistamaan, että georgialaisten asuttamia kyliä olisi myös pommitettu 7. päivän iltana, mikä asettaa epäilyksenalaiseksi Georgian presidentti Mihail Saakashvilin perustelut maan hyökkäykselle Etelä-Ossetiaan. Tarkkailijat eivät myöskään kuulleet tykistötulen ääntä niiden georgialaiskylien suunnalta, joiden Saakashvili väitti joutuneen pommituksen kohteeksi ennen Georgian armeijan hyökkäystä, vaikka heidän toimistonsa oli lähellä.

"Minusta oli selvää, että hyökkäys oli täysin mielivaltainen ja suhteeton mihinkään mahdolliseen provokaatioon nähden, sikäli kun sellaista edes oli", kertoi brittikapteeni Ryan Grist The New York Timesille. Grist oli sodan syttymishetkellä ETYJ:in edustaja Georgiassa.

Sodan kestäessä tiedotusvälineet asettuivat pääasiallisesti tukemaan Natoon pyrkivää Georgiaa, ja Venäjän väitettiin provosoineen Georgian hyökkäyksen.

NY Times: Georgia Claims on Russia War Called Into Question (6.11.08)

Samalla kun Yhdysvallat ilmoittanut aikovansa peruuttaa Bolivialle myöntämänsä kauppaedut, maan presidentti Evo Morales on kääntynyt Iranin, Venäjän ja Venezuelan hallitusten puoleen. Tarkoituksena on saada mainituista maista sijoituksia Bolivian kaasukenttien hyödyntämiseen.

Morales on sanonut hallituksen peruuttavan kaasukenttiä nyt hyödyntävien yhtiöiden oikeudet, jos nämä eivät suostu sijoittamaan voittojaan tuotannon laajentamiseen. "Siinä tapauksessa laajennamme tuotantoa Venezuelan ja Iranin kanssa", Morales sanoi.

Bolivialla on Latinalaisen Amerikan toiseksi suurimmat kaasuvarat. Venezuelan ja Iranin kanssa käytävien keskustelujen lisäksi maa on jo tehnyt kehyssopimuksen venäläisen Gazpromin kanssa.

Bolivia Rising: Bolivia Seeks Iran, Venezuela, Russia Investment as U.S. Ties Unravel (24.9.08)

Reuters: U.S. moves to suspend trade benefits for Bolivia (26.9.08)

Venäjää äidinkielenään puhuvat ukrainalaiset syyttävät Ukrainan valtiota syrjinnästä. Maa ei ole myöntänyt venäjän kielelle virallista asemaa, vaikka 48 miljoonan asukkaan maassa ukrainan ja venäjän puhujia on suunnilleen yhtä paljon. Maan venäjän kieltä puhuva vähemmistö on suurin kielivähemmistö koko Euroopassa.

Venäjäksi opettavien koulujen määrä vähenee Ukrainassa jatkuvasti myös venäjänkielisillä alueilla. Korkeampaa koulutusta saa maassa ainoastaan ukrainan kielellä. Virallisen kielen asemaa on vahvistettu myös oikeuden päätöksellä, jonka mukaan kaikki ulkomaiset – myös venäläiset – elokuvat on dubattava tai tekstitettävä ukrainaksi.

Venäjän virallistamista maan toiseksi kieleksi kannattavat lähes kaikki oppositiopuolueet. Länteen suuntautuneet hallituspuolueet vastustavat virallistamista. Presidentti Victor Jushtshenko puolusti joulukuussa ukrainankielistä televisiota: ”Kansallisen tiedonkulun pitää tapahtua ukrainaksi. Se on avain yhtenäisen kansan muodostamiseen ja lasten ja nuorten isänmaallisen kasvatukseen.”

Zoltįn Dujisin: Russian Language Toned Down (IPS 11.08.2008)