Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkaantuneet maat tulisi voida alistaa EU-komission holhoukseen, kertoo EUobserver.

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkamaiden hallituksilta tulisi voida viedä budjettioikeudet ja että niiden päätökset tältä osin alistettaisiin erityiselle EU-komissaarille, kertoo EUobserver. Vaihtoehtona olisi euroalueesta eroaminen.

"Jos jokin maa toistuvasti kuluttaa yli varojensa EU:n vakaussopimuksen vastaisesti, komission valvoja voisi puuttua suoraan kyseisen maan asioihin, samaan tapaan kuin oikeusistuin puuttuu konkurssiin menneen yrityksen toimintaan ja päätöksiin", EUobserver kirjoittaa nojautuen käsiinsä saamiin asiakirjoihin ja asiaa tuntevien hollantilaisviranomaisten haastatteluihin.

"Esitämme tehokkaiden sääntöjen kehittämistä, joita erityisesti tähän tarkoitukseen nimetty komissaari valvoisi tiukasti", sanoivat Hollannin pääministeri Mark Rutte ja hänen hallituksensa keskeiset ministerit asian tiimoilta maan parlamentille lähettämässään lausunnossa. Esityksen mukaan mainittu komissaari voisi jopa laatia velkaongelmista kärsivän maan budjetin, ennen kuin se lähetetään maan parlamentille hyväksyttäväksi. Tällaiset maat myös menettäisivät äänioikeutensa EU:n asioista päätettäessä, EUobserver kertoo.

EUobserver: Netherlands: Indebted states must be made ‘wards’ of the commission or leave euro (7.9.11)

Italian ja Espanjan lainakorot kohosivat tiistaina uuteen ennätykseen, kirjoittaa The Guardian. Italian valtion kymmenvuotisten velkakirjojen korko nousi eilen tiistaina uuteen ennätykseen, lähes 6,3 prosenttiin, uutisoi The Guardian. Samoin kävi Espanjan vastaaville velkakirjoille, joiden korko nousi lähes 6,5 prosenttiin. "Jos [velkakirjojen] tuotto nousee seitsemään prosenttiin, maa on käytännössä menettänyt kansainvälisten markkinoiden luottamuksen", lehti kirjoittaa. Italian korot nousivat huolimatta heinäkuussa läpirunnotusta leikkausohjelmasta. Espanjassa puolestaan järjestetään marraskuussa uudet vaalit markkinoiden luottamuksen palauttamiseksi. Samalla kun näiden maiden lainansaanti vaikeutui, Iso-Britannian velkakirjoilta vaadittava tuotto laski 2,76 prosenttiin. Näin siitä huolimatta, että maan teollisuuden tuotanto näytti The Guardianin mukaan laskusuuntaa ensimmäisen kerran kahteen vuoteen ja että maalla on EU:n kolmanneksi suurin budjettialijäämä heti Irlannin ja Kreikan jälkeen. The Guardian: Eurozone crisis reignites as investors lose faith in rescue package (2.8.11) The Guardian: IMF: UK must be ready for more QE if economy flags further (1.8.11) EUobserver: Spain calls for early elections as market confidence erodes (29.7.11) The Telegraph: UK has third biggest budget deficit in Europe (26.4.11)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (lisää...)

Sijoittajia on alkanut epäilyttää jo Iso-Britanniankin valmius suoriutua veloistaan, kirjoittaa The New York Times.

Sijoittajien toiveet ensi toukokuussa järjestettävien parlamenttivaalien tuloksena syntyvästä vahvasta hallituksesta saivat kolauksen viimeisimpien mielipidetiedustelujen julkaisusta viime maanantaina, kun konservatiivit menettivät niissä selkeän johtoasemansa.

"Sijoittajat saattavat nostaa hallituksen lainoittamisen hintaa, jos Iso-Britanniaan ei saada vahvaa poliittista enemmistöä pahenevien rahoitusongelmien ratkaisemiseksi . Tästä voisi olla seurauksena uusi syöksy taantumaan, tai pahempaakin", uumoilee NY Times.

Iso-Britannian velkataakka parin viime vuoden aikana on kasvanut huomattavasti ja budjettialijäämä on nykyään EU:n suurimpien joukossa, 12 prosentissa, lehti kertoo. Tähän saakka huomio on kiinnittynyt lähinnä heikompien maiden kuten Kreikan ja Irlannin vaikeuksiin, mutta sijoittajien valmius Iso-Britanniankin uudelleenarviointiin on tulemassa ajankohtaiseksi.

Myös tavallisten kansalaisten velkaisuus on ongelma. Kotitalouksien velan suhde niiden vuotuisiin tuloihin on 170 prosenttia, kun se Yhdysvalloissa on 130 prosenttia. Lisäksi miljoonien asuntolainat on sidottu vaihtelevaan korkoon, joka kuitenkin viime vuosina on ollut ennätysalhaalla.

Tänä vuonna pitämässään puheessa Englannin pankin rahoitusvakausjohtaja Andrew Haldane varoitti Britannian haavoittuvuudesta korkojen nousulle, NY Times kirjoittaa. "Hän huomautti, että yhden prosenttiyksikön nousu aiheuttaisi velanhoitokustannusten kaksinkertaistumisen 13 prosenttiin". Lehden haastattelema Property Portfolio Rescue -yhtiön Nick Hopkinson on samaa mieltä. "Yli 400 000 ihmisellä on jo nyt vaikeuksia asuntolainojensa kanssa, vaikka korot eivät koskaan ole olleet halvempia. Kun ne kohoavat, monille se tarkoittaa putoamista jyrkänteen reunalta."

NY Times: Britain Grapples With Debt of Greek Proportions (2.3.10)

Ecuadorin presidentti Rafael Correa ilmoitti perjantaina, että maa lopettaa ulkomaisen velan maksun. Poikkeuksellista on, että syynä päätökseen ei ole maksukyvyttömyys, vaan poliittinen valinta.

Ecuadorin ulkomainen velka on noin 3,9 miljardia dollaria. Kyseessä ei ole päätähuimaava summa, sillä esimerkiksi Argentiinan ilmoittaessa maksukyvyttömyydestään vuonna 2002, maan velan määrä oli 100 miljardia.

Correan mukaan maa on valmis kantamaan seuraukset.

Päätöksen arvostelijoiden mukaan syksyn aikana annettujen maksamattomuusvihjausten tarkoituksena oli vain alentaa markkinoilla kiertävien velkakirjojen arvoa. Näin hallitus voisi ostaa ne takaisin halvemmalla kuin niiden alkuperäinen arvo oli. Ecuadorin pääkaupungissa ilmestyvän El Comercio -lehden mukaan näin oli osittain jo salaa tehtykin.

Washington Post: Calling Foreign Debt 'Immoral,' Leader Allows Ecuador to Default (13.12.08)

Sosialismi.net: Raportti suosittaa Ecuadorin velkojen mitätöintiä (26.11.08)

Intian valtiovarainministerin yritys helpottaa puuvillanviljelijöiden velkataakkaa on riittämätön. Maaliskuun alussa julistettu velkahelpotus koskee vain alle kahden hehtaarin viljelyaloja, ja vain niitä viljelijöitä, jotka ovat ottaneet velkansa pankeilta.

Keski-Intian Vidarbhan viljelijöiden asema on erityisen huono. Alue on tunnettu valtavasta viljelijöiden itsemurhien määrästä. Uusi velkajärjestely ei helpota alueen viljelijöiden tilannetta, sillä Vidarbhassa viljelysten keskimääräinen pinta-ala on 3.03 hehtaaria, liian suuri velkahelpotuksen piiriin. Lisäksi suuri osa viljelijöistä ei ole maanomistajia, eivätkä he näin ollen saa lainaa pankista. Heidän on käännyttävä yksityisten velkojien puoleen.

Viljelijät pitävät velkojen anteeksiantoa mitättömänä verrattuna valtion vuosittain yrityksille antamiin verohelpotuksiin. Vuosina 2000-2004 Intia mitätöi teollisuuden lainoja yhteensä 11 miljardilla dollarilla.

Hardikar, Jaideep: Cotton Farmers in Distress - Relief Given Elsewhere (IPS 21.3.08.) Kuva: cobalt123, CC-lisenssi