• Artikkelit

Teksti: Vesa Oittinen
Kuva: Kommunistien vappukulkueesta vuonna 1973 Helsingin kaivokadulla. Matti Koivumäki / Suomen valokuvataiteen museo.

Tuskin montakaan lähihistorian ilmiötä on Suomessa demonisoitu yhtä voimakkaasti kuin 1970-luvun taistolaisuutta. Valtamedia on – erilaisten ”takinkääntäjien” auliilla myötävaikutuksella – luonut kuvan fanaattisesta totalitaarisesta liikkeestä, joka silmittömästi ja järjenvastaisesti ihaili Neuvostoliittoa, halusi tuhota suomalaisen demokratian ja yksityisen yritteliäisyyden, halveksi talvisodan sankareita ja Mannerheimia ja päälle päätteeksi harjoitti sietämätöntä sortoa ja ideologista painostusta jopa omaa jäsenistöään kohtaan. Mitä demonisemmaksi taistolainen opiskelija- ja sivistyneistöliike maalataan, sitä käsittämättömämmäksi käy, miten se yleensä koskaan saattoi saada minkäänlaista kannatusta.

(lisää...)

Vasemmistoliiton hallitukseenmeno on farssimainen toisinto osallistumisesta Paavo Lipposen hallituksiin 1995-2003, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Vasemmistoliiton hallitusneuvotteluissa mukana ollut kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki kommentoi puolueensa hallitukseenmenoa blogissaan. Patomäki pitää päätöstä liittyä hallitukseen virheenä, sillä hänen mukaansa nykyinen hallitus jatkaa entistä politiikkaa.

"Väkisin kokoon rutistetun hallitusohjelman perusvire on se, että uusliberalisaatiota edelleen syvennetään Suomessa ja Euroopassa, vaikkakin ehkä joissakin suhteissa pehmennetyssä ja monin tavoin ristiriitaisessa muodossa. Yleisenä lähtökohtana on julkistalouden alasajon, yksityistämisen ja hyödykkeistämisen jatkaminen, mutta siten, että eriarvoistumista ei enää ainakaan syvennettäisi nykytilanteesta. Ohjelman tosiasiallinen vaikutus riippuu olennaisesti talouden ja Euroopan kriisin kehityksestä."

Patomäki suree vasemmistoliiton hallituspäätöksen myötä menettämiä mahdollisuuksia avata uusia näköaloja.

"Eduskuntavaalit 2011 politisoivat ihmisiä monin tavoin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla – mutta laajemminkin Suomessa – monissa heräsi toivo, että vasemmistoliitto on nyt tarjoamassa raikkaita ja vapauttavia vaihtoehtoja vuosikymmeniä kestäneen uusliberaalin hegemonian jälkeen."

Patomäki tiivistää hallitusohjelman sisällön siitä poimimaansa lainaukseen.

"Hallitusohjelman ydin on siinä, että 'kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2015 1 215,5 milj. euroa pienemmät kuin 23.3.2011 valtiontalouden ns. teknisessä kehyksessä (40 699 mrd. €)'. Jos BKT kasvaa tänä aikana edes jonkin verran, niin se tarkoittaa julkisen talouden merkittävää pienenemistä suhteessa BKT:hen."

Patomäki näkee kuitenkin toivoa siinä, että Vasemmistonuoret on irtisanoutunut puolueen hallituspäätöksestä.

"He tietävät vain sellaisesta yhteenkietoutuneesta maailmasta, jossa uusliberalisaation prosessi on jatkunut jo vuosikymmeniä. Euroopan unioni on kuulunut kokemuspiiriin niin kauan kuin he kykenevät muistamaan – ja silti EU:n käytännöt ja instituutiot eivät vastaa heidän käsitystään oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta tai talouspoliittisesta vastuusta."

Heikki Patomäki: Farssi

Vasemmistonuoret: Vasemmistoliitto on väärässä hallituksessa! (19.6.11)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ilmoittaa blogissaan olevansa puolueensa hallitukseenmenoa vastaan.

Vaikka Kontula on vakuuttunut siitä, että puolueen neuvottelijat tekivät hyvää työtä, on lopputulokseen hänen mielestään jäänyt kohtia, joiden vuoksi hän ei voi kannattaa Vasemmistoliiton osallistumista neuvottelutuloksen pohjalta muodostettavaan hallitukseen. Puolueen valtuusto äänestää hallitusohjelmasta huomenna sunnuntaina.

Vaikka joitakin korotuksia työttömyysetuuksiin ja toimeentulotuen perusosaan on tulossa, on edessä silti leikkaushallitus, Kontula sanoo.

"Säästöt kohdistuvat erityisesti kuntiin, joiden tuloja tiputtaa sekä yhteisöveron alentaminen että valtionosuuksien pienentäminen. Tämä tietysti vaikuttaa suoraan kuntien peruspalveluihin. Hintojen ja palkkojen noustessa jo nollabudjetti merkitsisi kunnissa koulujen lakkauttamisia ja terveyskeskusten kesäsulkuja, miinusbudjetti tietysti enemmän."

Ohjelmassa on Kontulan mukaan kauniita ympäristöön liittyviä muotoiluja, mutta samalla kun uusiutuvien energiamuotojen tukia leikataan 25 miljoonalla eurolla, annetaan energiaintensiiviselle teollisuudelle 120 miljoonan edestä energiaverohelpotuksia. Ohjelmasta löytyy monia muitakin sinänsä hyviä asioita, joille ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta, Kontula kirjoittaa.

Kaikki tulossa olevat leikkaukset eivät ole vielä edes tiedossa. "Syksyn budjettiriiheen on jätetty 100 miljoonan leikkaustarve ratkaistavaksi."

Suurena epävarmuustekijänä Kontula pitää sitä, että hallitusohjelma on viritetty pienenevän työttömyyden ja kasvavan talouden ennusteelle.

"Ohjelman yhteydessä on sovittu säännöllisistä välitarkastuksista. Tämä tarkoittaa, että taloustilanteen heikkeneminen vaarantaisi hallituskauden loppupuoliskolle jätetyt uudistukset (muun muassa opintotuen sitomisen indeksiin), ja merkitsisi lisäleikkauksia."

Anna Kontulan blogi: Hallitusohjelmasta (18.6.11)

Vasemmistoliitto on luopunut Afganistan-kannastaan hallitusneuvotteluiden aikana, sanoo puolueen neuvottelijana toiminut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso.

Jaakko Laakso toimi Vasemmistoliiton neuvottelijana Alexander Stubbin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Laakson mukaan hänen ollessaan väliaikaisesti matkalla työryhmän toinen vasemmistoliittolainen jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie, näytti kannanmuutokselle vihreää valoa.

Laakson mukaan Vasemmistoliitto esitti alunperin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että Afganistan-operaatio tulee muuttaa siviilioperaatioksi ja sotilaiden poisvetäminen aloittaa tämän vuoden aikana. Kansan uutisten keskustelupalstalle kirjoittamassaan tekstissä Laakso siteeraa Stubbin työryhmän nykyistä ohjelmaluonnosta, jonka linjaus on erilainen:

"Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen".

Muotoilu merkitsee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan aiemmin tekemän päätöksen vahvistamista, nyt hallitusohjelmassa, Laakso sanoo, eikä näin edusta muutosta Suomen nykyiseen linjaan. "Stubbin ehdotus sitoa Suomen omat ratkaisut Afganistanin sotilaalliseen operaatioon osallistuvien Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain päätöksiin on periaatteellisestikin merkittävä. Juuri tätähän 'kumppanien suunnitelmien huomioiminen' tarkoittaa."

Lapintien mukaan Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja. "Tällaisten neuvottelujen käyminen vaatii turnauskestävyyttä", hän kommentoi Kansan uutisille. "Kokonaisuutta on syytä arvioida sitten, kun lopullinen ratkaisu tulee."

Kansan uutiset: Lapintie edellyttää turnauskestävyyttä: ”Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja” (15.6.11)

Jaakko Laakso: Jaakko Laakso vastaa (15.6.11)

Vasemmistoliitto on jo menettänyt uskottavuutensa, vaikkei lopulta menisikään hallitukseen, kirjoittaa Esko Seppänen.

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen arvostelee rajusti puolueensa vaalienjälkeistä politiikkaa. Viime viikonloppuna julkaisemassaan blogimerkinnässä Seppänen kiinnittää huomiota sosiaalidemokraattien takinkääntöön sijoittajavastuuasiassa ja huomauttaa, että vaalipuheiden pitämisen suhteen voi vasemmistoliitossakin käydä huonosti.

"Hallitukseen pyrkivä vasemmistoliitto on menettämässä uskottavuutensa kaiken uuden poliittisen kulttuurin tai systeemikriisiin ajautuneen kapitalismin vaihtoehtojen tuottamisessa, ja puolue on takertumassa kokoomuksen ja SDP:n poliittiseen verkkoon kuin epäonninen Saimaan norppa", Seppänen kirjoittaa. "Hallitusneuvotteluissa kamppailu verkkoa vastaan johtaa sotkeutumiseen sen pauloihin entistä pahemmin".

Perussuomalaiset keräävät hyödyn SDP:n ja vasemmistoliiton poukkoilusta, sillä "herätettyään puheenjohtajansa ministeriunista oppositioon jäävillä persuilla ovat nyt synkronissa sanat ja teot".

Vaikka vasemmistoliitto ei lopulta päätyisikään hallitukseen, "vahinko on jo tapahtunut puolueen uskottavuuden menetyksenä", Seppänen sanoo. Hän kuitenkin pelkää, että hallitukseen saatetaan kaikesta huolimatta mennä. Vastuullisina hän pitää "ay-liikkeen itsetyytyväisisiä pomoja ja toimitsijoita", jotka tuovat puolueeseen "demarihegemoniaa".

SAK:n valtuuston vasemmistoryhmä vetosi viime viikolla vasemmistoliittoon, jotta puolue ottaisi osaa kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Myös Metalliliiton vasemmistoryhmä ja Rakennusliiton johto ovat toivoneet puolueen osallistumista hallitusyhteistyöhön.

"Hallitukseen meno on vasemmistoliiton aatteellisen lopun sinetti. Sen jälkeen Suomessa ei ole merkittävää vasemmistolaista edustuksellista vaihtoehtoa", Seppänen lataa. "Aina, kun laitavasemmisto on saatu sosiaalistetuksi maan hallitukseen, siitä on seurannut poliittinen romahdus. Niin on käynyt Ranskassa, Italiassa, Norjassa, Islannissa ja aiemminkin meillä Suomessa. Ministerisosialismi ei ole uskottava vaihtoehto kapitalismin systeemikriisiin. Leikkauslistat odottavat."

Kansan uutiset: Metalliväki haluaa vasemmiston hallitukseen (24.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

Kansan uutiset: SAK:n vasemmistoryhmä vetoaa kansanedustajiin (16.5.11)

Kansan uutiset: Rakennusliitto haluaa Vasemmistoliiton hallitukseen (15.5.11)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Arhinmäki
Viime eduskuntavaalit olivat vasemmiston heikoin tulos koskaan. Vaikka tappion syyt ovat monimutkaisia ja puolueiden omat analyysit vielä suurimmaksi osaksi tekemättä, käy joistakin ensikommenteista - "loistava tulos", "lempeä pudotus" - selväksi tappion hyväksymisen vaikeus, ehkä tietynlainen neuvottomuuskin. Sosialismi.netin vaalianalyysi käy läpi vasemmiston eduskunta- ja pienpuolueiden vaalitulokset ja kiinnittää huomiota vaaleissa ja vaaliselityksissä esiin nousseisiin ilmiöihin. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittanut: Antti Tynkkynen
Kuva: Vaasan toverit

Sosialismi.net palaa viime kuussa järjestettyyn Vasemmistoliiton puoluekokoukseen. Haastattelemamme puoluekokousedustaja kertoo arvionsa paljon kohua herättäneestä "junttalistasta", sen taustoista ja tavoitteista. Hänen arvionsa mukaan junttalistan takana oli joukko puolue- ja ay-toimitsijoita, joiden tavoitteena oli varmistaa puoluehallitukselle sellainen kokoonpano, että se mahdollistaa Vasemmistoliiton osallistumisen maan hallitukseen ensi eduskuntavaalien jälkeen. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Ben McLeod: gainer from 50 feet (CC-lisenssi)

Suomalainen vasemmisto käy kuluttavaa puolustustaistelua, joka on vienyt ja vie vähä vähältä häviöön. Suurten rintamien taistelu on ollut ohi jo hyvän aikaa, ja mahdollisimman monen vasemmistolaisen tulisikin suuntautua tappioihin vievän pikkupolitiikan ulkopuolelle. Kunnon vetäytyminen ja suuntaus nykyisten puoluejärjestöjen ulkopuoliseen toimintaan ei välttämättä edellytä nykyisten järjestöjen hylkäämistä, mutta on ymmärrettävä, että vain rakentamalla uutta valmiutta valtiosta riippumattomaan vastuuttomaan toimintaan voidaan jälleen ponnistaa eteenpäin. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo Kuva: atuuschaaw (Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Delfoin temppelin piirtokirjoituksessa ollut ohje gnôthi seauton (tunne itsesi) oli Jean-Jacques Rousseaun mukaan "merkittävämpi ja vaikeampi kuin kaikki moralistien kirjoittamat paksut kirjat yhteensä." Pohdittaessa vasemmiston kriisiä, katse on kohdistettava itseen. Kriisi on tullut yleisesti tiedostetuksi, mutta ei ole selvyyttä siitä, mistä tämä kriisi johtuu tai mitä sille pitäisi tehdä. Tässä artikkelissa alustetaan keskustelua kapitalismia vastustavan vasemmiston tilasta ja kehittämisestä. (lisää...)

Vasemmistoliiton mukaan vaaliliitto SKP:n kanssa ensi eduskuntavaaleissa riippuu piirijärjestöjen halukkuudesta.

Tammikuun alussa Suomen kommunistinen puolue esitti Vasemmistoliitolle vaaliliittoa vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. "Vasemmiston kannatus oli viimeksi pidetyissä vaaleissa historian alhaisin. Tässä vakavassa tilanteessa tarvitaan välttämättä uusia johtopäätöksiä", puolueen keskuskomitea toteaa viitaten vuoden 2009 eurovaaleihin, joissa SDP:n paikkamäärä putosi kolmesta kahteen, ja Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka kuitenkin torjui tarjouksen "merkillisenä". STT:n mukaan "Puhakka pitää merkillisenä SKP:n puheenjohtajan Yrjö Hakasen torstaina esittämää yhteistyötarjousta, koska hän oli tavannut Hakasen jo aiemmin ja ilmoittanut, ettei vaaliliittoja solmita."

Puhakka ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastasivat Sosialismi.netin tiedusteluun vaaliliiton torjumisen perusteista, että puolueen piirijärjestöistä "on tullut yksiselitteistä viestiä siitä, että vaaleihin halutaan lähteä omilla listoilla ilman, että vaaliliittoja tehdään muiden puolueiden kanssa."

Puolue kertoo valmistautumisen eduskuntavaaleja varten alkaneen heti eurovaalien jälkeen, ja työn tuloksena näyttää nyt siltä, että kaikissa vaalipiireissä saadaan täyteen omat listat omilla ehdokkailla. "Vasemmistoliitto suhtautuu SKP:n vaaliliittotarjoukseen samoin perustein kuin muidenkin puolueiden vaaliliittotarjouksiin."

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen toivoo kuitenkin edelleen Vasemmistoliiton harkitsevan asiaa "avoimin mielin". Hänen mukaansa SKP esitti vaaliliittoa seuraaviin eduskuntavaaleihin Puhakalle jo syksyllä 2009, ja toisen kerran pari viikkoa sitten puolueiden puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisessa. "Kummassakaan tapaamisessa VAS:n puolelta ei ole ilmoitettu, että heidän puolue-elimensä olisivat ottaneet kannan asiaan", Hakanen kertoi Sosialismi.netille. "He ovat tuoneet esille sen, että VAS:ssa piirijärjestöt päättävät vaaliliitosta ja että piireissä on suuntauduttu vaaleihin omilla listoilla."

Hakanen toivoo Vasemmistoliitossa arvioitavan vaaliliiton merkitystä "ei vain oman puolueen vaan ennen muuta kaikkien niiden kannalta, jotka joutuvat kärsimään nykyisestä oikeistolaisesta politiikasta ja haluavat suunnanmuutosta."

SKP:n yhteistyötarjouksessa esitetään "radikaalia vasemmistolaista ja punavihreää" ohjelmaa yhteiselle vaaliliitolle.

SKP: Keskustelualoite radikaalista vasemmistolaisesta vaaliliitosta (31.1.10)

Nelonen: Vasemmistoliitto torjuu SKP:n vaaliliittohalut (25.2.10)