Kesäkuussa Göttingenissä järjestettävä Saksan vasemmistopuolueen kongressi valitsee puolueelle uudet puheenjohtajat ja päättää, siirtyykö se lähemmäs sosiaalidemokraatteja, kirjoittaa Victor Grossman.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjestää puoluekokouksen Göttingenissä kesäkuussa, jolloin on kulunut noin kuukausi tappiollisista vaaleista Saksan suurimmassa osavaltiossa, Nordrhein-Westfalenissa, joissa puolue ei onnistunut ylittämään viiden prosentin äänikynnystä ja menetti kaikki 11 edustajanpaikkaansa. Göttingenin kokouksessa valitaan puolueelle uusi johto, eikä kokous välttämättä helpota puolueen tilannetta, arvioi Victor Grossman - näin siitä huolimatta, että viime lokakuussa puoluekokous hyväksyi puolueelle sen ensimmäisen ohjelman lähes yksimielisesti.

Toistaiseksi puheenjohtajaehdokkaita on ilmaantunut vain muutama. Pisimpään selvillä ollut ehdokas on Dietmar Bartsch, puolueen liittopäiväryhmän varapuheenjohtaja. Kansanedustaja Sabine Zimmermann ilmoitti ehdokkuudestaan viime maanantaina, ja nordrheinwestfalenilaisen puoluejohtaja Katharina Schwabedissenin odotetaan ilmoittavan ehdokkuudestaan tänään. Oskar Lafontaine, jonka puolueen vasemmalla laidalla toivottiin pyrkivän vielä kerran puolueen johtoon, kertoi eilen, ettei ole asettumassa ehdolle.

Lafontaine ilmoitti haluavansa päätöksellään avata tietä puolueen sisäisen vastakkainasettelun tasaantumiselle.

Dietmar Bartsch edustaa Grossmanin mukaan puolueen itäsaksalaista, pragmaattista siipeä. Pragmatistit haluavat liittoutua nykyisten oppositiovoimien, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa, mahdollisesti jopa liittotason hallituksen muodostamiseksi, jolloin asetettujen tavoitteidenkin pitää olla maltillisia, kirjoittaa Grossman.

"Reformistien vastustajat sanovat, että maltillisuus ja omien periaatteiden vaimentaminen tai niistä luopuminen vie puolueen niin lähelle sosiaalidemokraatteja, ettei äänestäjillä ole mitään syytä valita vasemmistopuoluetta SPD:n sijaan", Grossman kirjoittaa. "Yksi tällainen periaate on se, ettei saksalaisia joukkoja tule lähettää Saksan ulkopuolelle ja että saksalaisjoukot on vedettävä pois niiden nykyisestä tehtävästä Afganistanissa."

Grossmanin arvion mukaan Göttingenin puoluekokouksessa päätetään, siirtyykö vasemmistopuolue lähemmäs sosiaalidemokraatteja, vai jääkö se periaatteellisempaan oppositioon ja yrittää päästä lähemmäksi esimerkiksi occupy-liikkeestä kiinnostuneita nuoria.

Neues Deutschland: Parteispitze ohne Lafontaine (23.5.12)

Spiegel Online: Die Linke - ein Trümmerhaufen (22.5.12)

Focus Online: Linke-Frauen schalten sich in Machtkampf ein (22.5.12)

MRzine: Some Good News, and Lots of Bad News, from Germany (15.5.12)

Saksan korkein oikeus ottaa tänä vuonna kantaa siihen, kuka nykyisin lasketaan perustuslain viholliseksi, kirjoittaa Spiegel Online.

Pari viikkoa sitten Der Spiegel kertoi Saksan perustuslakipoliisin (BfV) tarkkailevan 27 vasemmistopuolue Die Linken johtavaa poliitikkoa ja kansanedustajaa. Paljastuksen vuoksi julkisuudessa alkoi keskustelu siitä, kuka nykyisin pitäisi laskea perustuslain viholliseksi.

Samalla on esitetty syytöksiä siitä, että BfV olisi käyttänyt "tavanomaisen" seurannan lisäksi myös mm. "vasikoita". Alun perin BfV väitti, että seurannassa on käytetty vain julkisia lähteitä, mutta myöhemmin virasto myönsi, että myös "tiedustelupalvelumenetelmiä" oli käytetty.

Spiegel Onlinen mukaan BfV on joutunut paljastuksen johdosta naurunalaiseksi, kun taas vasemmistopuolue on voinut esiintyä syyttä jahdattuna marttyyrina. Esimerkiksi puolueen entisen puheenjohtajan, Gregor Gysin, BfV-kansio käsittää yli 1 000 sivua, ja BfV:n harjoittamaa seurantaa on arvosteltu oikeistolaisen CDU:n riveistäkin. Vasemmistopuolueen tarkkailun on arvioitu maksavan vuodessa lähes 400 000 euroa.

"Sen arviointi, mikä lopulta lasketaan perustuslainvastaiseksi toiminnaksi, jää pelkäksi mielipidekysymykseksi", Spiegel Online kirjoittaa. "Perustuslain suojelemiseksi säädetyt lait niin liittovaltio- kuin osavaltiotasollakin eivät tarjoa keinoja rationaalisen, lakiin perustuvan päätöksenteon tueksi, kun pitäisi päättää, mitä tarkkaan ottaen ovat ne 'tavoitteet', jotka antaisivat oikeutuksen tarkkailuun."

Lehden mukaan liittovaltion perustuslakituomioistuin on luvannut selventää asiaa tämän vuoden kuluessa.

Spiegel Online: German Intelligence Under Fire For Spying on Parliamentarians (2.2.12)

Spiegel Online: German Intelligence Watching Far-Left Politicians (23.1.12)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Fabian Bromann: die linke (CC-lisenssi)

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjesti puoluekokouksensa lokakuun lopussa Erfurtissa viime vuonna. Kokous oli sikäli merkittävä, että siinä vuonna 2007 perustettu puolue hyväksyi itselleen ensimmäistä kertaa puolueohjelman; tähän saakka oli tultu toimeen ohjelmallisten ydinkohtien luettelolla. Sosialismi.net tutustuu tarkemmin hyväksytyn puolueohjelman sisältöön ja sen sosialismikäsitykseen. (lisää...)

Pari vuotta sitten perustettu uusi antikapitalistinen puolue NPA on menettänyt kolmanneksen jäsenistään, kirjoittaa Jason Stanley.

Uusi antikapitalistinen puolue NPA perustettiin vuonna 2009 trotskilaisen Ligue communiste révolutionnaire (LCR) -puolueen aloitteesta, missä yhteydessä puolue lakkautti itsensä laajempipohjaisen radikaalipuolueen tieltä. Hanke näyttäisi nyt kuitenkin ajautuneen vaikeuksiin.

Perustamiskokouksessaan NPA:lla oli yli 9 000 jäsentä, kirjoittaa Jason Stanley, mutta vuoden 2011 alussa se oli menettänyt tästä kolmanneksen. Stanleyn mukaan vaikeuksien välittömänä syynä ovat erimielisyydet yhteistyöpolitiikassa Vasemmistorintama-koalition kanssa. Vasemmistorintama on vuonna 2009 perustettu yhteistyöpuolue, jonka jäseniä ovat kommunistinen puolue PCF, Vasemmistopuolue sekä LCR:stä vasemmiston yhtenäisyyskysymyksen vuoksi irtautunut ryhmä, Gauche unitaire.

"Vuonna 2009 [NPA:n] jäsenet äänestivät puolueen johtoon listan (jossa oli mukana tuleva presidenttiehdokas Olivier Besancenot), joka kannatti varovaista vaaliyhteistyötä äskettäin perustetun poliittisen koalition, Vasemmistorintaman kanssa, jolla oli varsin läheiset suhteen sosiaaliliberaaliin Sosialistipuolueeseen.

"Osa NPA:n jäsenistöstä halusi puolueensa tekevän enemmän yhteistyötä Vasemmistorintaman kanssa laajan antikapitalistisen yhteenliittymän rakentamiseksi. Toinen osa jäsenistöstä halusi päinvastaistoin vaihtaa painopisteen pois vaalitoiminnasta ja erityisesti vaaliyhteistyötä hoipertelevan Vasemmistorintaman kanssa, ja suuntautua vallankumoukseen sitoutuneen puolueen rakentamiseen."

Vuonna 2009 valittu johto kannatti kompromissia näiden kahden tavoitteen välillä, mutta vuonna 2011 voitolle pääsivät Vasemmistorintama-yhteistyön vastustajat. Stanleyn mukaan tämä on ollut viimeinen niitti monille aiempaa linjaa kannattaneille - viimeinen niitti, koska muitakin ongelmia on ollut.

Muiksi syiksi puolueen vaikeuksiin Stanley listaa puheenjohtaja Besancenotin väistymisen vuonna 2011, sillä puolue oli julkisuudessa henkilöitynyt voimakkaasti häneen; lisäksi Stanley lukee nykyisten hankaluuksien perussyihin 2000-luvun vaalimenestyksestä syntyneen tietynlaisen ylimielisyyden ja lahkolaisen asenteen, joka olettaa, että nimenomaan NPA on se järjestö, jonka ympärille Sosialistipuolueesta vasemmalla olevat voimat luontaisesti tulevat kerääntymään.

"Ajoittain NPA on suhtautunut Vasemmistorintamaan rakentavasti, erityisesti niissä osissa maata, missä paikalliskomiteat ovat avoimia yhtenäisyystyölle ja missä Vasemmistorintaman komiteat ovat avoimesti Sosialistipuolueen kanssa tehtävää yhteistyötä vastaan. Mutta kaikenkaikkiaan NPA:n suhtautuminen rintamaan on ollut sen kohteleminen käytännössä samana kuin Sosialistipuolue.

"Vaikka NPA:n ja Vasemmistorintaman poliittiset ohjelmat ovat käytännössä samoja, NPA on kieltäytynyt lähes kaikista aloitteista yhteiseen vaalirintamaan, ellei Vasemmistorintama lupaa, ettei se missään oloissa aio tehdä hallitusyhteistyötä Sosialistipuolueen kanssa. Vasemmistorintama on kieltäytynyt tällaisen etukäteislupauksen antamisesta, koska ei pidä vaatimusta realistisena eikä kohtuullisena, mutta on silti kehottanut NPA:ta asettamaan yhtenäisyyteen etusijalle."

Solidarity: France: The NPA in Crisis (Jan/Feb 2012)

• Artikkelit

Teksti: Päivi Uljas
Kuva: IG Metall: Aktionstag der IG Metall "Arbeit - sicher und fair" (CC-lisenssi)

Viime vuosien maahanmuuttokeskustelu on poikinut poliittisia muutoksia puoluekenttään ja tuonut yleiseen keskusteluun ilkeän rasistisia sävyjä. Esiin on uskaltautunut myös aito äärioikeistolainen terrorismi ja viha. Ilmiöllä on monenlaisia taustoja, joita ymmärtämättä on kenties vaikeata löytää parhaita ratkaisuja tai voi jopa helposti pahentaa tilannetta. Yritän tässä artikkelissa ensin tuoda esiin palkkatyöläisten toiminnan vanhoja kokemuksia lähinnä Englannista ajalta ennen varsinaisen sosialistisen työväenliikkeen syntyä ja toisekseen tarkastella edellisen globalisaatiovaiheen opetuksia vuosilta 1860-1913, koska historiallisten kokemusten pohjalta meidän on kenties helpompi tunnistaa ilmiöiden olemus. Lopuksi esitän joitain arvioitani siitä, miksi meidänkin maassamme maahanmuuttovastaisuus on kasvanut ja vasemmistopuolueiden kannatus laskenut. (lisää...)

Saksan parlamentissa on paheksuttu Die Linken uutta puolueohjelmaa ylipuoluerajojen, kirjoittaa Neues Deutschland.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke hyväksyi viime viikonlopun puoluekokouksessaan itselleen ohjelman, joka asettaa tavoitteeksi mm. suurteollisuuden kansallistamisen ja demokraattisen sosialismin. Ohjelma sai osakseen ankaraa arvostelua Saksan parlamentissa, kun porvarillisen hallituskoalition jäsenten esittämään kritiikkin tuli tukea myös vihreiden porvarisiiveltä, kertoo vasemmistopuoluetta lähellä oleva sanomalehti Neues Deutschland.

Päähallituspuolue CDU:n kansanedustaja Joachim Pfeiffer paheksui tavoitteeksi asetettua demokraattista sosialismia, sillä hänen mielestään sosialismin taloushistoriassa ei ollut mitään säilyttämisen arvoista. Hän piti Die Linken puoluekokouspäätöstä "paskana". FDP:n edustaja Patrick Kurth puolestaan nimitti vasemmistopuolueen kannattamaa, vuonna 1919 murhattua Rosa Luxemburgia "nuorta tasavaltaa vastaan toimineeksi putschistiksi". CSU:n Ulrich Lange huomautti omaisuuden olevan perustuslain suojaama, joten vasemmistopuolue olisi pakkoluovutuspyrkimyksineen jatkossakin perustuslakipoliisin valvonnassa.

Sosiaalidemokraattien parlamenttiryhmä osallistui keskusteluun huomattavasti muita puolueita vähemmän, lehti kirjoittaa. SPD:n edustaja Klaus Barthel käytti kuitenkin pari minuuttia Die Linken arvostelemiseen, koska puolue hänen mielestään oli saattanut demokraattisen sosialismin - käsite jota myös SPD:n piirissä aika ajoin käytetään - huonoon valoon.

"Stefan Liebich (Linke) muistutti tähän, että juuri SPD oli häpäissyt demokraattisen sosialismin harjoitettuaan kesäkuussa 1999 esitellyn Schröderin ja Blairin ohjelman periaatteiden mukaista uusliberalistista politiikkaa", Neues Deutschland kirjoittaa. "Vasemmistopuolueen kansanedustaja siteerasi vastaukseksi oman puolueensa ohjelmaa: 'Suuryritysten rajoittamaton valta merkitsee vapauden puutetta ihmisten enemmistölle.' Vasemmistopuolueen demokraattisella sosialismilla ei ole mitään tekemistä DDR:n kansan omistamien yritysten (VEB) kanssa, sillä päämäärä ei ole kaikenkattava valtionomistus, painotti Liebich."

Neues Deutschland: Ein Gespenst geht um ... (28.10.11)

Saksan vasemmistopuolue Die Linken puoluekokous on hyväksynyt puolueelle sen ensimmäisen puolueohjelman, kirjoittaa junge Welt.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke piti puoluekokouksensa viime viikonloppuna ja hyväksyi puolueen kaikkien aikojen ensimmäisen puolueohjelman äänin 503-4. Tyhjää äänesti 12 edustajaa. Seuraavaksi ohjelma menee jäsenäänestykseen.

Die Linke perustettiin vuonna 2007, kun Itä-Saksan entisen valtapuolueen, SED:n seuraaja PDS ja Länsi-Saksan sosiaalidemokraateista eronnut vasemmistosiipi WASG yhdistyivät. Puolueohjelmaa ei tuolloin vielä laadittu, vaan ryhmät sopivat vain kourallisesta ohjelmallisia ydinkohtia.

junge Weltin puolueohjelmasta tekemissä poiminnoissa puolue vaatii "muun muassa pankkien kansallistamista, vuokratyön kieltämistä ja minimipalkkaa, joka on 60 prosenttia keskiarvopalkasta." Ulkopolitiikan osalta ohjelma vaatii irtautumista NATO:n rakenteista ja kaikista ulkomaisista sotilastehtävistä.

Puolueen puheenjohtajistoon kuuluvan Klaus Ernstin mukaan Die Linke kuuluu Pariisin kommuunin ja Rosa Luxemburgin perillisiin, ja puolueen entisen puheenjohtajan, Oskar Lafontainen mukaan uusi ohjelma kykenee vastaamaan "markkinadiktatuurin" asettamiin haasteisiin. junge Weltin haastatteleman vasemmistopuolueen kansanedustaja Sevim Dağdelenin mukaan ohjelma asettaa omistuskysymyksen politiikan keskiöön.

Hyväksyttyä puolueohjelmaa ei ole vielä julkaistu puolueen sivuilla, mutta viime vuonna ohjelmakeskustelun pohjaksi julkaistu luonnos painotti useissa kohdissa demokraattista sosialismia ja omistussuhteiden muutosta puolueen tavoitteina. Luonnoksen johdantokappaleen mukaan Die Linke tavoittelee "demokraattista talousjärjestelmää, joka alistaa markkinavoimat demokraattiselle, sosiaaliselle ja ekologiselle tavoitteenasettelulle ja kontrollille".

Puoluekokouksen päätöksiä on jo ehditty kauhistella osassa mediaa, junge Welt kertoo. Kohua herätti puolueohjelmaan sisällytetty kanta, että huumeidenkäyttö ei ole rikos ja että kaikki huumeet on laillistettava. Puolueen eduskuntaryhmän puheenjohtaja Gregor Gysin mukaan tämä tarkoittaa lääkärien harkinnassa olevaa jakelua huumeongelmaisille.

junge Welt: Linke stellt Systemfrage (24.10.11)

Neues Deutschland: Große Mehrheit für neues Programm (24.10.11)

Die Linke (NRW): DIE LINKE. ist hocherfreut über Ergebnis des Parteitages (23.10.11)

Die Linke: 2011 wird es ein neues Parteiprogramm geben (19.10.11)

1. Entwurf für ein Programm der Partei DIE LINKE. Entwurf der Programmkommission

Kreikassa alkoi tänään 48 tuntia kestävä yleislakko, joka vastustaa huomenna parlamentin äänestykseen tulevaa kriisipakettia, uutisoi Deutsche Welle.

Kreikan parlamentti äänestää torstaina uusista leikkauksista. Leikkaukset ovat maan tarvitseman uuden lainan ehtona, jota ilman se ajautuu maksukyvyttömyyteen. Kreikkalaiset ammattiliitot, jotka edustavat puolta maan työläisistä, ovat julistaneet 48 tunnin yleislakon keskiviikosta lähtien, juuri parlamentin äänestyksen alla.

"Kreikan tiedotusvälineiden toiminta häiriytyi tiistaina, kun tuhannet journalistit osoittivat mieltään kaduilla", Deutsche Welle kuvaa. "Alukset seisoivat satamassa, junat olivat pysähdyksissä ja roskat kasautuivat, kun yksittäiset lakot antoivat maalle esimakua siitä, mitä yksikin sanomalehti kuvasi 'kaikkien lakkojen äidiksi' ennen parlamentin torstaista äänestystä entistä kovemmista leikkauksista, joiden on tarkoitus taata Kreikalle uusi kansainvälinen lainaerä."

Sosialistipuolue PASOK:in johtamalla hallituksella on parlamentissa neljän paikan enemmistö.

Pitkään jatkuneesta liikehdinnästä huolimatta Kreikan vasemmisto ei ole täysin kyennyt käyttämään tilaisuutta hyödykseen, kirjoittaa Aris Leonas ParalliloGrafos -blogin julkaisemassa kirjoituksessa eilen. Vasemmiston piirissä on hänen mukaansa puhuttu tarpeesta muodostaa laaja vasemmistopuolueiden ja pienryhmien hallitus, mutta sen piirissä ei ole onnistuttu perustelemaan ajatusta siten, että se olisi saanut suurtakaan suosiota.

"Näin siitä huolimatta, että mainitut puolueet ovat potentiaalisesti voimakkaita, sillä niiden kyselykannatus on 26 %, kun taas hallituksen kannatus on vain 15 %, ja noin 50 % äänestäjistä on julistanut, ettei aio äänestää lainkaan missään tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden joukkoon lukeutuvat: vasemmistokoalitio Syriza, joka syntyi sosiaalifoorumivuosikymmenen jälkeen; perinteinen kommunistinen puolue omine ammattiliittoineen, jota on arvosteltu laajasti haluttomuudesta liittyä yhteen muun vasemmiston kanssa jonkinlaiseen koalitioon; Antarsia, pieni kapitalisminvastaisten ryhmien liitto; ja ekologivihreät, suhteellisen uusi, Euroopan vihreisiin linkittynyt puolue."

Deutsche Welle: Strikes cripple Greece in 'critical' week for eurozone (19.10.11)

The Star: Wave of protests, strikes hammer Greece ahead of austerity vote (17.10.11)

Aris Leonas: Greece on the Brink of Emergency: A Matter of Days (18.19.11)

• Artikkelit

Teksti: Vesa Oittinen
Kuva: Kommunistien vappukulkueesta vuonna 1973 Helsingin kaivokadulla. Matti Koivumäki / Suomen valokuvataiteen museo.

Tuskin montakaan lähihistorian ilmiötä on Suomessa demonisoitu yhtä voimakkaasti kuin 1970-luvun taistolaisuutta. Valtamedia on – erilaisten ”takinkääntäjien” auliilla myötävaikutuksella – luonut kuvan fanaattisesta totalitaarisesta liikkeestä, joka silmittömästi ja järjenvastaisesti ihaili Neuvostoliittoa, halusi tuhota suomalaisen demokratian ja yksityisen yritteliäisyyden, halveksi talvisodan sankareita ja Mannerheimia ja päälle päätteeksi harjoitti sietämätöntä sortoa ja ideologista painostusta jopa omaa jäsenistöään kohtaan. Mitä demonisemmaksi taistolainen opiskelija- ja sivistyneistöliike maalataan, sitä käsittämättömämmäksi käy, miten se yleensä koskaan saattoi saada minkäänlaista kannatusta.

(lisää...)

Euroopan sosialistipuolueet ovat talouskriisin aikana osoittautuneet oikeistoakin oikeistolaisemmiksi, sanoo taloustieteilijä Michael Hudson.

Talouskriisin myötä Euroopan sosialistipuolueet ovat mukana viemässä läpi tai kannattamassa muutoksia, joihin konservatiivinen oikeisto ei ole kyennyt, sanoo taloustieteilijä ja -historioitsija Michael Hudson radioasema KPFA:n haastattelussa.

"Kreikassa on sosialistihallitus, jonka pääministeri, [Georgios] Papandreou, on myös Sosialistisen internationaalin, toisen internationaalin puheenjohtaja. Hän ajaa leikkausohjelmaa ja pankkien pelastamista, jotka kasaavat Kreikalle toivottoman suuren velkataakan ja pakottavat sen myymään suuren osan taloudestaan. Konservatiivit vastustavat tätä", Hudson sanoo. "Sama on käynnissä Iso-Britanniassa, missä Työväenpuolue on yksityistämisen suhteen äärimmäisenä oikealla ja kannattaa rautateiden ja muun valtion omaisuuden yksityistämistä, johon edes Margaret Thatcher ja konservatiivit eivät pystyneet."

Hudsonin mukaan sama kuvio on nähty myös Islannissa ja Irlannissa. "Kaikkialla Euroopassa sosialistit ovat nyt poliittisen kentän oikealla laidalla."

Hudson kiinittää huomiota politiikan sisällön muutokseen, joka nykyisin koostuu pelkästä rahoituksesta - eikä sillä ole enää mitään tekemistä oikean tai vasemman kanssa, sillä se kattaa koko poliittisen kentän laidasta laitaan. "Sata vuotta sitten sosiaalidemokraattisten ja työväenpuolueiden käyttämä poliittinen käsitteistö liittyi työntekijöiden ja työnantajien suhteeseen, ammattiliittojen toimintaan raskaassa teollisuudessa. Näin ei ole enää. Nykyisin käynnissä on finassipiirien sota ei vain kuluttajia ja työntekijöitä vaan teollisuuttakin vastaan."

Hudsonin mielestä vasemmiston puolueissa kuulee nykyisin yllättävän vähän puhetta taloudellisista kysymyksistä. "Kaikki liittyy kulttuurisiin asioihin, vähemmistöihin, seksuaaliseen tasavertaisuuteen, mutta ei taloudellisiin kysymyksiin. Kun lähes kukaan ei valmistele poliittista vaihtoehtoa, on seurauksena ollut kehitys, jossa se, mikä alkoi taloudellisesta demokratiasta on päätynyt finanssipiirien harvainvaltaan."

InformationClearingHouse: Wall Street's Euthanasia of Industry (17.6.11)