Merkinnät avainsanalla ‘ vasemmisto ’

Islanti: Demareille historiallinen tappio

1.5.2013 | Eurooppa, Uutiset

Islannin sosiaalidemokraatit ovat kärsineet historiallisen suuren tappion, kun puolueen eduskuntavaalikannatus romahti 16,9 prosenttiyksiköllä edellisiin vaaleihin verrattuna, kertoo Iceland Review.

Islannissa järjestettiin eduskuntavaalit huhtikuun lopussa. Vaaleja edeltävien mielipidemittausten mukaan vuodesta 2009 istunut sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden hallitus tulisi kärsimään suuren tappion, ja näin myös tapahtui. Edellisiin vaaleihin verrattuna sosiaalidemokraattien kannatus putosi 16,9 prosenttiyksikköä, ja puolue sai näissä vaaleissa 12,9 prosentin kannatuksen. Vasemmistovihreiden kannatus edellisiin vaaleihin nähden puolittui ja putosi 10,9 prosenttiin, kun se vuoden 2009 vaaleissa oli ollut 21,7 prosenttia.

Tappio on sosiaalidemokraateille sikäli merkittävämpi, että  vasemmistovihreiden pitkän aikavälin kannatus on ollut 9-14 prosentin välillä, mihin sen voi nyt sanoa pudonneen takaisin, mutta sosiaalidemokraattien kannatus on tyypillisesti ollut 26-31 prosentin välillä.

Iceland Review'n mukaan vaalit olivat historialliset monessakin mielessä. "Koskaan aikaisemmin ei mikään puolue ole kärsinyt suurempaa tappiota kuin sosiaalidemokraattien liitto, koskaan ei äänestysaktiivisyys ole ollut näin huono ja koskaan aikaisemmin eivät eduskunnan ulkopuolelle jääneet puolueet ole saaneet näin suurta kannatusta."

Äänestysaktiivisuus oli 81,4 prosenttia, kun se yleensä on 90 prosentin tietämillä. Parlamentin ulkopuolelle jääneet puolueet saivat yli 10 prosenttia äänistä, muuta kaksi suurintakin niistä sai vain reilun 3 prosentin kannatuksen. Äänikynnys on Islannissa viisi prosenttia.

Oppositiopuolueet, itsenäisyyspuolue ja edistyspuolue, saivat yhteensä 51 prosenttia äänistä ja 19 paikkaa kumpikin maan 63-paikkaisessa eduskunnassa. "Vuoden 2008 talousromahduksesta laajalti syytetyt puolueet tekivät huikean paluun", kommentoi vaalitulosta BBC.

Eduskuntaan nousivat uusina puolueina kirkas tulevaisuus (6 paikkaa) sekä piraattipuolue (3 paikkaa), ja sieltä putosivat liberaali aamunkoitto-puolue sekä muutaman kansanedustajan muodostama sateenkaari-puolue.

Iceland Review: Historic Election in Iceland (29.4.2013)

CounterPunch: Iceland’s Crippling Elections (29.4.2013)

Iceland Review: Iceland’s Parliamentary Election: Final Results (28.4.2013)

BBC: Iceland vote: Centre-right opposition wins election (28.4.2013)

News of Iceland: Final results of the general elections in Iceland - 2013 (28.4.2013)



Islanti: Vasemmiston kannatus puolittunut

5.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Vuoden 2009 vaaleissa yli puolet kaikista äänistä saaneet vasemmistopuolueet ovat saaneet vain 22 prosentin kannatuksen maaliskuun puolivälissä tehdyssä kannatuskyselyssä, kertoo The Reykjavík Grapevine.

Vuoden 2009 vaaleissa maata poikkeuksellisen voimakkaasti ravistelleen talouskriisin harjalla Islannissa nousi valtaan sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden enemmistöhallitus puolueiden saatua 30,5 ja 21,5 prosentin kannatuksen. Neljän vuoden hallitustaival on kuitenkin vaatinut veronsa, sillä maaliskuun puolivälissä julkaistujen kyselytulosten mukaan sosiaalidemokraatit olisivat saamassa vain 12,4 prosentin ja vasemmistovihreät 9,6 prosentin kannatuksen.

Seuraavat parlamenttivaalit pidetään jo tässä kuussa, ja suurimmat kannatuslukemat kyselyssä saivat itsenäisyyspuolue (27,2 %) ja edistyspuolue (25,9%). Kolmanneksi suurimman kannatuksen sai viime vuonna perustettu kirkas tulevaisuus -puolue, joka vaaliohjelmansa mukaan kannattaa mm. monimuotoisuutta, pienten yritysten toimintaedellytysten parantamista, ihmisoikeuksia, pääomaliikkeiden vapauttamista sekä Islannin jäsenyyttä eurossa "pysyvän taloudellisen vakauden saavuttamiseksi".

The Reykjavík Grapevineen kirjoittava Valur Gunnarsson arvelee vasemmiston romahduksen syyksi sitä, ettei vasemmistohallitus onnistunut tarjoamaan ihmisille minkäänlaista tulevaisuudennäköalaa.

"Osa ongelmaa oli siinä, että vasemmistohallitus lähetettiin käytännössä ruumaan paikkaamaan reikiä samalla kun oikeisto sai vapaasti juonitella poliittista strategiaansa", Gunnarsson kirjoittaa. "Vasemmisto – sekä meillä että muualla – ei missään vaiheessa tarjonnut selkeää näköalaa, joka olisi mennyt pelkkää laivan pinnalla pitämistä pidemmälle."

Gunnarssonin arvion mukaan oikeisto on nyt onnistunut tarjoamaan näköalan uudesta nousukaudesta, mutta hänen mielestään ideologia on liian tärkeä asia jätettäväksi konservatiiveille. "Ehkä vasemmiston pitäisi ottaa heistä oppia ja antaa meille jotain mihin uskoa. Vastuullinen hallitustyö ei näyttäisi riittävän vaalien voittamiseen."

The Reykjavík Grapevine: Why Is The Independence Party So Popular? (25.3.2013)

The Reykjavík Grapevine: Polls Point Toward Shift In Political Party Support (14.3.2013)

Market and Media Research: Sjálfstæðisflokkurinn missir áfram fylgi, Framsókn bætir við sig (14.3.2013)

The Guardian: Icelandic caretaker government wins general election (26.4.2009)

Björt framtíð: Points from our election platform, 2013



Tanska: SF:n näkyviä poliitikkoja siirtyy demareihin

25.3.2013 | Eurooppa, Uutiset

Joukko Tanskan sosialistisen kansanpuolueen näkyviä poliitikkoja on loikannut lyhyen ajan kuluessa sosiaalidemokraatteihin, kirjoittaa The Copenhagen Post.

Joukko näkyvässä asemassa olevia Tanskan sosialistisen kansanpuolueen (SF) poliitikkoja on viime joulukuun jälkeen loikannut SF:n hallituskumppanin, sosiaalidemokraattisen puolueen riveihin, kertoo The Copenhagen Post. Viime viikolla SF:n poliittinen tiedottaja Jesper Petersen, eurokansanedustaja Emilie Turunen ja entinen kansanedustaja Nanna Westerby vaihtoivat SF:stä demareihin, ja viime joulukuussa puolueen varapuheenjohtaja Mattias Tesfaye vaihtoi niin ikään demareihin, samoin kuin puolueen johtoon lukeutuva Kasper Bjering Søby Jensenkin.

The Copenhagen Postin mukaan puolueen ongelmat laukaisi viime lokakuussa järjestetty puheenjohtajan vaali, kun puoluejohtaja Villy Søvndal luopui yllättäen paikastaan ja vasemmistolaisempaa linjaa edustava Annette Vilhelmsen valittiin tilalle.

"Vilhelmsen voitti viime kädessä puolueen rivijäsenten tuella, kun taas [Vilhelmsenin vastaehdokas Astrid] Kragilla oli puolueen ministerien – mukaanlukien Søvndalin, veroministeri Thor Möger Pedersenin ja ympäristöministeri Ida Aukenin – tuki", lehti arvioi viime lokakuun puolivälissä puheenjohtajavaalin aikaan ja jatkoi: "Yleisesti uskotaan, että Vilhelmsenin johdolla SF muuttaa kurssia vasemmalle, kohti puolueen juuria. Monet puolueen jäsenet ovat olleet tyytymättömiä Søvndalin aikana seurattuun keskustasuuntaukseen. Vaikka Søvndal nosti puolueen tunnetuksi ja ensimmäistä kertaa hallitukseen, monet siirtyivät vasemmistolaisempaan Enhedslisteniin, koska heidän mielestään puolue oli hukannut suunnan."

SF on ollut vuodesta 2011 lähtien Tanskan hallituksessa yhdessä sosiaalidemokraattien ja liberaalien kanssa. Viime vaaleissa SF sai 9,2 prosenttia äänistä, mutta nyt kannatus on mittauksien mukaan pudonnut 4,2 prosenttiin. Edellisiä vasemmistolaisemman oppositiopuolue Enhedslistenin kannatus puolestaan on 12,2 prosenttia, mikä on lähes kaksinkertaisesti vuoden 2011 vaaleihin nähden, jolloin puolue sai 6,7 prosentin kannatuksen.

SF-loikkarien vastaanottamisesta huolimatta myös sosiaalidemokraattien kannatus on pudonnut historiallisesti katsoen erittäin alas, 17,2 prosenttiin, kun parhaimmillaan 1960-luvulla se nautti yli 30 prosentin ääniosuutta.

The Copenhagen Post: High-profile exits hurt SF on all fronts (22.3.2013)

MEGAFON Meningsmåling for Politiken og TV2

The Copenhagen Post: Socialdemokraterne may be losing voters but it's picking up politicians (20.3.2013)

The Copenhagen Post: Social-democratic slump deepens as PM's party slips to third in poll (27.2.2013)

The Copenhagen Post: With Vilhelmsen victory, long SF circus draws to close (13.10.2012)

The Copenhagen Post: Speculation continues to surround socialist leader’s replacement (12.9.2012)



Islanti: Vasemmisto rajussa alamäessä

29.6.2012 | Uutiset
Vuonna 2009 valtaan nousseet sosiaalidemokraatit ja vasemmistovihreät kärsisivät rajun tappion, jos vaalit pidettäisiin nyt, raportoi The Reykjavík Grapevine. Vuonna 2009 Islannissa järjestettiin vaalit, kun Itsenäisyyspuolueen johtama hallitus hajosi talouskriisin pyörteissä. Vaaleissa sosiaalidemokraatit ja vasemmistovihreät saivat parlamenttiin enemmistön ja muodostivat sen perusteella hallituksen. Kolmen hallitusvuoden jälkeen vasemmiston vaalikannatus kuitenkin romahtaisi, jos vaalit pidettäisiin nyt, kirjoittaa The Reykjavík Grapevine. "[Jos vaalit pidettäisiin nyt,] Itsenäisyyspuolue saisi 44 % äänistä ja nousisi maan suurimmaksi puolueeksi. Tulos on kaksi prosenttiyksikköä korkeampi kuin viime kuussa. "Edistyspuolueen kannatus on sama kuin viime kuussa, noin 16 %. Tämäkin on kuitenkin paremmin kuin johtavalla hallituspuolueella, sosiaalidemokraateilla, joiden kannatus on nyt 13,6 % - vuoden 2009 vaalien jälkeen puolue on menetänyt yli puolet kannatuksestaan. Heidän hallituskumppaninsa, vasemmistovihreät, sai yhdeksän prosentin kannatuksen, ja he menettäisivät siis puolet parlamenttipaikoistaan, jos vaalit pidettäisiin nyt." The Reykjavík Grapevine viittaa sanomalehti Fréttablaðiðin toukokuussa teettämään kyselyyn. Kyselyn tulosten mukaan todennäköisin hallituskoalitio olisi Itsenäisyyspuolue ja Edistyspuolue, "sama koalitio joka hallitsi Islantia pitkään ennen vuotta 2007". The Reykjavík Grapevine: New Parties Show Promising Levels Of Support (31.5.12) The Iceland Review: Icelandic Voters Keen on New Political Parties (12.2.12)


Saksa: Kipping ja Riexinger Linken johtoon

4.6.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksan vasemmistopuolueen kokous on valinnut puolueen uusiksi puheenjohtajiksi Katja Kippingin ja Bernd Riexingerin, kertoo Neues Deutschland.

Viikonloppuna Göttingenissä kokoontunut Saksan vasemmistopuolue Die Linken puoluekokous valitsi sunnuntaina puolueelle uuden puheenjohtajiston. Varsinaisiksi puheenjohtajiksi valittiin kaksi henkilöä, dresdeniläinen liittopäiväedustaja Katja Kipping sekä stuttgartilainen Bernd Riexinger. Kipping voitti äänestyksessä Dora Heyennin selvin äänin 371-162, ja Riexender puolestaan Dietmar Bartschin hieman kapeammalla marginaalilla, äänin 297-251.

Alunperin ehdolla niin ikään olleet Katharina Schwabedissen ja Sabine Zimmermann vetivät ehdokkuutensa pois Kippingin hyväksi.

Kipping kertoi puoluekokoukselle pyrkivänsä tekemään työtä erityisesti vuokratyötä koskevien asioiden sekä työehtoja huonontavien sekä työttömiä kurittavien Hartz IV -lakien tiimoilta. Perustuloa näkyvästi esillä pitänyt Kipping on lähellä vasemmistopuolueessa toimivaa vapaudenhenkinen vasemmisto -suuntausta (emansipatorische Linke, ema.li).

Riexinger on palvelualan ammattiliitto ver.din Stuttgartin aluejohtaja ja vasemmistopuolueen Baden-Württembergin sihteeristön jäsen. Hän kertoi puoluekokouksessa haluavansa vasemmistopuolueesta jäseniin perustuvaa taistelupuoluetta. Hänen tukijoihinsa kuuluu mm. puolueen entinen puheenjohtaja Oskar Lafontaine.

Molemmat uudet puheenjohtajat esiintyivät sovittelevasti puolueen sisäisiin kiistoihin nähden eivätkä halunneet asettua jonkin tietyn siiven edustajaksi. Sinänsä linjaerimielisyyksiä ei kuitenkaan kielletty, ja puolueen vasemmalla laidalla hallitusyhteistyöhön suuntautuneen Dietmar Bartschin valitsematta jäämistä pidetäänkin hyvänä asiana.

Varapuheenjohtajistoon valittiin suurimmalla äänimäärällä Sahra Wagenknecht, joka on toiminut tehtävässä jo aikaisemmin. Muut varapuheenjohtajat ovat Caren Lay, Jan van Aken ja Axel Troost.

Neues Deutschland: Katja Kipping und Bernd Riexinger neue Vorsitzende der Linkspartei (3.6.12)

Katja Kipping Homepage

Bernd Riexinger Homepage

Sahra Wagenknecht Homepage



Saksa: Vasemmistopuolueen kongressi kesäkuussa

23.5.2012 | Eurooppa, Uutiset

Kesäkuussa Göttingenissä järjestettävä Saksan vasemmistopuolueen kongressi valitsee puolueelle uudet puheenjohtajat ja päättää, siirtyykö se lähemmäs sosiaalidemokraatteja, kirjoittaa Victor Grossman.

Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjestää puoluekokouksen Göttingenissä kesäkuussa, jolloin on kulunut noin kuukausi tappiollisista vaaleista Saksan suurimmassa osavaltiossa, Nordrhein-Westfalenissa, joissa puolue ei onnistunut ylittämään viiden prosentin äänikynnystä ja menetti kaikki 11 edustajanpaikkaansa. Göttingenin kokouksessa valitaan puolueelle uusi johto, eikä kokous välttämättä helpota puolueen tilannetta, arvioi Victor Grossman - näin siitä huolimatta, että viime lokakuussa puoluekokous hyväksyi puolueelle sen ensimmäisen ohjelman lähes yksimielisesti.

Toistaiseksi puheenjohtajaehdokkaita on ilmaantunut vain muutama. Pisimpään selvillä ollut ehdokas on Dietmar Bartsch, puolueen liittopäiväryhmän varapuheenjohtaja. Kansanedustaja Sabine Zimmermann ilmoitti ehdokkuudestaan viime maanantaina, ja nordrheinwestfalenilaisen puoluejohtaja Katharina Schwabedissenin odotetaan ilmoittavan ehdokkuudestaan tänään. Oskar Lafontaine, jonka puolueen vasemmalla laidalla toivottiin pyrkivän vielä kerran puolueen johtoon, kertoi eilen, ettei ole asettumassa ehdolle.

Lafontaine ilmoitti haluavansa päätöksellään avata tietä puolueen sisäisen vastakkainasettelun tasaantumiselle.

Dietmar Bartsch edustaa Grossmanin mukaan puolueen itäsaksalaista, pragmaattista siipeä. Pragmatistit haluavat liittoutua nykyisten oppositiovoimien, sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa, mahdollisesti jopa liittotason hallituksen muodostamiseksi, jolloin asetettujen tavoitteidenkin pitää olla maltillisia, kirjoittaa Grossman.

"Reformistien vastustajat sanovat, että maltillisuus ja omien periaatteiden vaimentaminen tai niistä luopuminen vie puolueen niin lähelle sosiaalidemokraatteja, ettei äänestäjillä ole mitään syytä valita vasemmistopuoluetta SPD:n sijaan", Grossman kirjoittaa. "Yksi tällainen periaate on se, ettei saksalaisia joukkoja tule lähettää Saksan ulkopuolelle ja että saksalaisjoukot on vedettävä pois niiden nykyisestä tehtävästä Afganistanissa."

Grossmanin arvion mukaan Göttingenin puoluekokouksessa päätetään, siirtyykö vasemmistopuolue lähemmäs sosiaalidemokraatteja, vai jääkö se periaatteellisempaan oppositioon ja yrittää päästä lähemmäksi esimerkiksi occupy-liikkeestä kiinnostuneita nuoria.

Neues Deutschland: Parteispitze ohne Lafontaine (23.5.12)

Spiegel Online: Die Linke - ein Trümmerhaufen (22.5.12)

Focus Online: Linke-Frauen schalten sich in Machtkampf ein (22.5.12)

MRzine: Some Good News, and Lots of Bad News, from Germany (15.5.12)



Saksa: Vasemmiston vakoilu herättää keskustelua

6.2.2012 | Eurooppa, Uutiset

Saksan korkein oikeus ottaa tänä vuonna kantaa siihen, kuka nykyisin lasketaan perustuslain viholliseksi, kirjoittaa Spiegel Online.

Pari viikkoa sitten Der Spiegel kertoi Saksan perustuslakipoliisin (BfV) tarkkailevan 27 vasemmistopuolue Die Linken johtavaa poliitikkoa ja kansanedustajaa. Paljastuksen vuoksi julkisuudessa alkoi keskustelu siitä, kuka nykyisin pitäisi laskea perustuslain viholliseksi.

Samalla on esitetty syytöksiä siitä, että BfV olisi käyttänyt "tavanomaisen" seurannan lisäksi myös mm. "vasikoita". Alun perin BfV väitti, että seurannassa on käytetty vain julkisia lähteitä, mutta myöhemmin virasto myönsi, että myös "tiedustelupalvelumenetelmiä" oli käytetty.

Spiegel Onlinen mukaan BfV on joutunut paljastuksen johdosta naurunalaiseksi, kun taas vasemmistopuolue on voinut esiintyä syyttä jahdattuna marttyyrina. Esimerkiksi puolueen entisen puheenjohtajan, Gregor Gysin, BfV-kansio käsittää yli 1 000 sivua, ja BfV:n harjoittamaa seurantaa on arvosteltu oikeistolaisen CDU:n riveistäkin. Vasemmistopuolueen tarkkailun on arvioitu maksavan vuodessa lähes 400 000 euroa.

"Sen arviointi, mikä lopulta lasketaan perustuslainvastaiseksi toiminnaksi, jää pelkäksi mielipidekysymykseksi", Spiegel Online kirjoittaa. "Perustuslain suojelemiseksi säädetyt lait niin liittovaltio- kuin osavaltiotasollakin eivät tarjoa keinoja rationaalisen, lakiin perustuvan päätöksenteon tueksi, kun pitäisi päättää, mitä tarkkaan ottaen ovat ne 'tavoitteet', jotka antaisivat oikeutuksen tarkkailuun."

Lehden mukaan liittovaltion perustuslakituomioistuin on luvannut selventää asiaa tämän vuoden kuluessa.

Spiegel Online: German Intelligence Under Fire For Spying on Parliamentarians (2.2.12)

Spiegel Online: German Intelligence Watching Far-Left Politicians (23.1.12)



Saksan vasemmistopuolueen uusi ohjelma syynissä

23.1.2012 | Artikkelit
Teksti: Joonas Laine Kuva: Fabian Bromann: die linke (CC-lisenssi) Saksan vasemmistopuolue Die Linke järjesti puoluekokouksensa lokakuun lopussa Erfurtissa viime vuonna. Kokous oli sikäli merkittävä, että siinä vuonna 2007 perustettu puolue hyväksyi itselleen ensimmäistä kertaa puolueohjelman; tähän saakka oli tultu toimeen ohjelmallisten ydinkohtien luettelolla. Sosialismi.net tutustuu tarkemmin hyväksytyn puolueohjelman sisältöön ja sen sosialismikäsitykseen. (more…)


Ranska: NPA menettänyt kolmanneksen jäsenistään

5.1.2012 | Eurooppa, Uutiset

Pari vuotta sitten perustettu uusi antikapitalistinen puolue NPA on menettänyt kolmanneksen jäsenistään, kirjoittaa Jason Stanley.

Uusi antikapitalistinen puolue NPA perustettiin vuonna 2009 trotskilaisen Ligue communiste révolutionnaire (LCR) -puolueen aloitteesta, missä yhteydessä puolue lakkautti itsensä laajempipohjaisen radikaalipuolueen tieltä. Hanke näyttäisi nyt kuitenkin ajautuneen vaikeuksiin.

Perustamiskokouksessaan NPA:lla oli yli 9 000 jäsentä, kirjoittaa Jason Stanley, mutta vuoden 2011 alussa se oli menettänyt tästä kolmanneksen. Stanleyn mukaan vaikeuksien välittömänä syynä ovat erimielisyydet yhteistyöpolitiikassa Vasemmistorintama-koalition kanssa. Vasemmistorintama on vuonna 2009 perustettu yhteistyöpuolue, jonka jäseniä ovat kommunistinen puolue PCF, Vasemmistopuolue sekä LCR:stä vasemmiston yhtenäisyyskysymyksen vuoksi irtautunut ryhmä, Gauche unitaire.

"Vuonna 2009 [NPA:n] jäsenet äänestivät puolueen johtoon listan (jossa oli mukana tuleva presidenttiehdokas Olivier Besancenot), joka kannatti varovaista vaaliyhteistyötä äskettäin perustetun poliittisen koalition, Vasemmistorintaman kanssa, jolla oli varsin läheiset suhteen sosiaaliliberaaliin Sosialistipuolueeseen.

"Osa NPA:n jäsenistöstä halusi puolueensa tekevän enemmän yhteistyötä Vasemmistorintaman kanssa laajan antikapitalistisen yhteenliittymän rakentamiseksi. Toinen osa jäsenistöstä halusi päinvastaistoin vaihtaa painopisteen pois vaalitoiminnasta ja erityisesti vaaliyhteistyötä hoipertelevan Vasemmistorintaman kanssa, ja suuntautua vallankumoukseen sitoutuneen puolueen rakentamiseen."

Vuonna 2009 valittu johto kannatti kompromissia näiden kahden tavoitteen välillä, mutta vuonna 2011 voitolle pääsivät Vasemmistorintama-yhteistyön vastustajat. Stanleyn mukaan tämä on ollut viimeinen niitti monille aiempaa linjaa kannattaneille - viimeinen niitti, koska muitakin ongelmia on ollut.

Muiksi syiksi puolueen vaikeuksiin Stanley listaa puheenjohtaja Besancenotin väistymisen vuonna 2011, sillä puolue oli julkisuudessa henkilöitynyt voimakkaasti häneen; lisäksi Stanley lukee nykyisten hankaluuksien perussyihin 2000-luvun vaalimenestyksestä syntyneen tietynlaisen ylimielisyyden ja lahkolaisen asenteen, joka olettaa, että nimenomaan NPA on se järjestö, jonka ympärille Sosialistipuolueesta vasemmalla olevat voimat luontaisesti tulevat kerääntymään.

"Ajoittain NPA on suhtautunut Vasemmistorintamaan rakentavasti, erityisesti niissä osissa maata, missä paikalliskomiteat ovat avoimia yhtenäisyystyölle ja missä Vasemmistorintaman komiteat ovat avoimesti Sosialistipuolueen kanssa tehtävää yhteistyötä vastaan. Mutta kaikenkaikkiaan NPA:n suhtautuminen rintamaan on ollut sen kohteleminen käytännössä samana kuin Sosialistipuolue.

"Vaikka NPA:n ja Vasemmistorintaman poliittiset ohjelmat ovat käytännössä samoja, NPA on kieltäytynyt lähes kaikista aloitteista yhteiseen vaalirintamaan, ellei Vasemmistorintama lupaa, ettei se missään oloissa aio tehdä hallitusyhteistyötä Sosialistipuolueen kanssa. Vasemmistorintama on kieltäytynyt tällaisen etukäteislupauksen antamisesta, koska ei pidä vaatimusta realistisena eikä kohtuullisena, mutta on silti kehottanut NPA:ta asettamaan yhtenäisyyteen etusijalle."

Solidarity: France: The NPA in Crisis (Jan/Feb 2012)



Vasemmisto, ay-liike ja maahanmuuttokeskustelu

2.1.2012 | Artikkelit
Teksti: Päivi Uljas
Kuva: IG Metall: Aktionstag der IG Metall "Arbeit - sicher und fair" (CC-lisenssi)

Viime vuosien maahanmuuttokeskustelu on poikinut poliittisia muutoksia puoluekenttään ja tuonut yleiseen keskusteluun ilkeän rasistisia sävyjä. Esiin on uskaltautunut myös aito äärioikeistolainen terrorismi ja viha. Ilmiöllä on monenlaisia taustoja, joita ymmärtämättä on kenties vaikeata löytää parhaita ratkaisuja tai voi jopa helposti pahentaa tilannetta. Yritän tässä artikkelissa ensin tuoda esiin palkkatyöläisten toiminnan vanhoja kokemuksia lähinnä Englannista ajalta ennen varsinaisen sosialistisen työväenliikkeen syntyä ja toisekseen tarkastella edellisen globalisaatiovaiheen opetuksia vuosilta 1860-1913, koska historiallisten kokemusten pohjalta meidän on kenties helpompi tunnistaa ilmiöiden olemus. Lopuksi esitän joitain arvioitani siitä, miksi meidänkin maassamme maahanmuuttovastaisuus on kasvanut ja vasemmistopuolueiden kannatus laskenut. (more…)