• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: flickrenric (CC BY-NC-SA 2.0)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Antonio Gramsci tarkastelee Marxin arvoteoriaa kiinteässä yhteydessä politiikkaan ja hegemonian kysymyksiin. Gramscin käsityksen mukaan toiminnallinen ja tulevaisuuteen suuntautuva pyrkimys on merkittävästi läsnä Marxin Pääomassa, eikä kyseessä ole vain tilanneanalyysi ja taloustieteellinen teos toisten joukossa. Hän katsoo, että Pääoma on projekti, jolla pyritään luomaan luokkaidentiteettiä ja poliittista liikettä vallankumouksellisen muutoksen toteuttamiseksi. >>>

• Artikkelit

Teksti: Päivi Uljas
Kuva: IG Metall: Aktionstag der IG Metall "Arbeit - sicher und fair" (CC-lisenssi)

Viime vuosien maahanmuuttokeskustelu on poikinut poliittisia muutoksia puoluekenttään ja tuonut yleiseen keskusteluun ilkeän rasistisia sävyjä. Esiin on uskaltautunut myös aito äärioikeistolainen terrorismi ja viha. Ilmiöllä on monenlaisia taustoja, joita ymmärtämättä on kenties vaikeata löytää parhaita ratkaisuja tai voi jopa helposti pahentaa tilannetta. Yritän tässä artikkelissa ensin tuoda esiin palkkatyöläisten toiminnan vanhoja kokemuksia lähinnä Englannista ajalta ennen varsinaisen sosialistisen työväenliikkeen syntyä ja toisekseen tarkastella edellisen globalisaatiovaiheen opetuksia vuosilta 1860-1913, koska historiallisten kokemusten pohjalta meidän on kenties helpompi tunnistaa ilmiöiden olemus. Lopuksi esitän joitain arvioitani siitä, miksi meidänkin maassamme maahanmuuttovastaisuus on kasvanut ja vasemmistopuolueiden kannatus laskenut. >>>

• Artikkelit

Teksti: Vesa Oittinen
Kuva: Kommunistien vappukulkueesta vuonna 1973 Helsingin kaivokadulla. Matti Koivumäki / Suomen valokuvataiteen museo.

Tuskin montakaan lähihistorian ilmiötä on Suomessa demonisoitu yhtä voimakkaasti kuin 1970-luvun taistolaisuutta. Valtamedia on – erilaisten ”takinkääntäjien” auliilla myötävaikutuksella – luonut kuvan fanaattisesta totalitaarisesta liikkeestä, joka silmittömästi ja järjenvastaisesti ihaili Neuvostoliittoa, halusi tuhota suomalaisen demokratian ja yksityisen yritteliäisyyden, halveksi talvisodan sankareita ja Mannerheimia ja päälle päätteeksi harjoitti sietämätöntä sortoa ja ideologista painostusta jopa omaa jäsenistöään kohtaan. Mitä demonisemmaksi taistolainen opiskelija- ja sivistyneistöliike maalataan, sitä käsittämättömämmäksi käy, miten se yleensä koskaan saattoi saada minkäänlaista kannatusta.

>>>

• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. >>>