Ammattiliittojen uusien jäsentilastojen perusteella useat liitot voivat menettää oikeutensa solmia työehtosopimuksia, joiden ehtona on vähintään 10 prosentin järjestäytymisaste, kirjoittaa Hürriyet.

Vuonna 1980 Turkissa vallan kaapannut sotilashallitus sääti lain, jonka mukaan ammattiliitoilla ei ole oikeutta solmia työehtosopimuksia, ellei vähintään 10 prosenttia alan työläisistä ole järjestäytynyt liittoihin. Turkin hallitus on suunnitellut vähimmäismäärän laskemista 0,5 prosenttiin, mutta sanomalehti Hürriyetin mukaan esitys on edelleen käsittelyssä, ja äskettäin suoritettu ammattiliittojen jäsentilastointi eri teollisuudenaloilla saattaa johtaa siihen, että vanhan lain ollessa edelleen voimassa monet ammattijärjestöt menettävät laillisen oikeutensa solmia työehtosopimuksia. Kyse ei ole työehtosopimusten yleissitovuuden ehdoista, vaan ylipäätään ammattiliiton oikeudesta tehdä neuvotella vaikkapa tehdaskohtaisiakin työehtosopimuksia jäsenistönsä puolesta.

"Kansainvälisen työjärjestön (ILO) sopimusten mukaan liittojen edessä ei pitäisi olla olemassa minkäänlaista kynnystä. Vaadimme täyttä ammattiliittouudistusta, joka on yhteensopiva ILO:n määräysten kanssa", ammatillisen keskusjärjestö DİSK:in pääsihteeri Tayfun Güngör kertoi Hürriyet Daily Newsille.

Hürriyet Daily News: Unions may lose power with new statistics (31.1.12)

WikiLeaks on paljastanut, että Italiaankin on sijoitettu Yhdysvaltain ydinaseita, kirjoittaa EUobserver.

Yhdysvaltain ydinaseiden sijainti myös Italiassa selvisi WikiLeaksin julkaisemien asiakirjapaljastusten ansiosta. Italiaa on aiemmikinn epäilty Yhdysvaltain ydinaseiden sijoitusmaaksi, mutta maan hallituksen politiikka on ollut olla myöntämättä tai kieltämättä asiaa, kertoo EUobserver. "Aiempi WikiLeaks-vuoto oli paljastanut, että eurooppalaisista valtiosta Belgia, Hollanti, Saksa ja Turkki ovat antaneet salaa sijoittaa Yhdysvaltain ydinaseita maaperälleen."

Italia paljastui viestistä, jossa Saksa ehdotti mainituille maille ajankohdan olevan viimein sopiva vaatimuksille Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisesta Euroopasta.

EUobserver: Italy also outed as host of US nukes (2.12.10)

Vuonna 2009 murhattiin 101 ammattiyhdistysaktiivia, mikä tarkoittaa 30 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo ITUC:n tuore raportti.

Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n raportin mukaan lähes puolet vuonna 2009 murhatuista henkilöistä, 48, murhattiin Kolumbiassa. Seuraavaksi vaarallisimpia paikkoja olivat Guatemala (16), Honduras (12), Meksiko ja Bangladesh (6), Brasilia (4), Dominikaaninen tasavalta sekä Filippiinit (3). Intiassa, Irakissa ja Nigeriassa tapettiin kussakin yksi ay-aktiivi. Tapahtuneiden murhien lisäksi raportti pani merkille 10 murhan yritystä ja 35 vakavaa tappouhkausta, enimmäkseen Kolumbiassa ja Guatemalassa.

Ay-aktiivien pidätyksistä raportti mainitsee Hondurasin, Pakistanin, Etelä-Korean, Turkin ja Zimbabwen. Lisäksi ay-oikeudet ovat raportin mukaan jatkaneet huonontumistaan mm. Egyptissä, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Turkissa.

Euroopan ay-tilanteesta huomio kiinnittyi erityisesti Turkkiin ja Valko-Venäjään, joissa pidätettiin eniten ay-aktiiveja Euroopassa. Georgiassa ja Ukrainassa oli käynnissä suurhyökkäys ammattiliittoja vastaan, kun työnantajat nostivat yhteensä 106 oikeusjuttua liittoja ja niiden johtoa vastaan järjestöjen tuhoamiseksi. Iso-Britanniassa paljastui laajalle levinnyt mustien listojen laatimisoperaatio.

Työpaikan siirtojen, palkanalennusten ja yleisen häirinnän lisäksi suurimmat ongelmat Euroopassa liittyvät raportin mukaan ay-aktiivien irtisanomiseen. "Tätä taktiikkaa käytettiin Kroatiassa, Sveitsissä, Puolassa, Ukrainassa eikä suinkaan vähiten Venäjällä, missä 60 ay-aktiivia sai potkut ay-toimintansa vuoksi."

ITUC: 101 Trade Unionists Murdered in 2009; Pressure on Workers’ Rights Grows as Crisis Hits Jobs (9.6.10)

ITUC: Europe: Anti-union discrimination and repression on the rise (2010)

Yli 200 000 mielenosoittajaa kerääntyi Istanbulissa Taksim-aukiolle, missä vappumielenosoitus oli laillinen ensi kerran yli 30 vuoteen, kirjoittaa Hürriyet.

Taksim-aukion vappumielenosoitukset ovat olleet kiellettyjä vuodesta 1978 lähtien, sillä vuotta aiemmin aukiolla surmattiin 35 mielenosoituksiin osallistunutta, kun tuntemattomat ammuskelijat alkoivat tulittaa aukiolle kokoontunutta väkijoukkoa. Tapausta ei ole vieläkään selvitetty, mutta Hürriyetin mukaan syyllisten epäillään olleen "äärioikeistolaisia militantteja, jotka saivat apua turvallisuuspalvelulta". Surmat ilmensivät radikaalin oikeiston ja vasemmiston lisääntyvää vastakohtaisuutta, joka huipentui vuonna 1980 sotilasvallankaappaukseen.

Aikaisempinakin vuosina ay- ja muut järjestöt ovat yrittäneet järjestää mielenosoituksia Taksim-aukiolla, mutta ne ovat päättyneet joukkopidätyksiin ja yhteenottoon poliisin kanssa. Vasta tänä vuonna Istanbulin kaupunginjohtaja antoi virallisen luvan, mutta yli 200 000 mielenosoittajaa vartioimassa oli silti yli 22 000 poliisia.

Hürriyetin mukaan mielenosoitukset sujuivat välikohtauksitta, ainoastaan ay-keskusjärjestö Türk-İşin johtaja Mustafa Kumlu joutui mm. valtion tupakka- ja alkoholitehdas TEKEL:in entisten työntekijöiden protestin kohteeksi. Muutama kuukausi sitten työnsä menettäneet työläiset pettyivät Kumluun, kun tämä oli kieltäytynyt vaatimasta yleislakkoa TEKEL:in työntekijöiden vaatimusten tueksi.

Hürriyet: May Day rally in Istanbul's Taksim Square draws thousands of laborers (1.5.10)

CNN: Turks mark first May Day in Taksim Square in 30 years (1.5.10)

Reuters: Istanbul square hosts first May Day demo since 70s (1.5.10)

Hürriyet: An agonizing, three-decade wait for justice to be served in Turkey (30.4.10)

Bianet: Tekel Workers: Protest Actions in June, July and August (5.4.10)

Yksityistetyn valtionyhtiön työläisten yli 50 päivää kestäneet protestit ovat muuttuneet kampanjaksi hallitusta vastaan, sanoi Turkin pääministeri Recep Tayyip Erdoğan.

Lakot ja protestit saivat alkunsa viime joulukuussa, kun valtio yksityisti omistamansa alkoholi- ja tupakkayhtiö Tekelin, ja päätti lakkauttaa ne osat, joita ei yksityistetty. "Suurin kiistakapula työläisten ja hallituksen välillä on [laki nro 657:n] artikla 4/C, missä asianomaisille työntekijöille taataan julkisen sektorin työntekijän asema, mutta pienemmällä palkalla ja huonommin työntekijäeduin", kirjoittaa Hürriyet Daily News.

Pääministeri Erdoğan tapasi maanantaina keskusammattijärjestö Türk-İşin johtaja Mustafa Kumlun, joka kuitenkin torjui hallituksen sovintoesityksen. Viikko sitten järjestetyssä mielenosoituksessa Kumlu ei suostunut julistamaan yleislakkoa mielenosoittajien vaatimuksista huolimatta, mutta nyt tiistaina Türk-İş ja kuusi muuta ammattijärjestöä päättivät järjestää ensi torstaina päivän mittaisen, koko maan laajuisen lakon.

Neuvotteluiden kariuduttua pääministeri Erdoğan otti jyrkän kannan mielenosoittajien toimiin. "Tekelin työläisten lakko on laiton, ja tämä laiton lakko on ylittänyt alkuperäiset tavoitteensa. Se on nyt muuttunut kampanjaksi hallitusta vastaan. Työläisten tulisi lopettaa mielenosoituksensa tämän kuun loppuun mennessä, tai hallitus ryhtyy kaikkiin lain sallimiin toimenpiteisiin niiden lopettamiseksi."

Hürriyet Daily News: Labor unions announce one-day strike as Tekel workers resume hunger strike (2.2.10)

Hürriyet Daily News: Türk-İş, federations to strike Thursday in solidarity with Tekel workers (2.2.10)

Sendika.org: TEKEL Workers’ Resistance: Re-Awakening of the Proletariat in Turkey (30.1.10)

Noin 25 000 työläisen mielenosoitus on vaatinut yleislakon aloittamista valtionyhtiö TEKEL:in yksityistämisessä työttömäksi jääneiden puolustamiseksi.

Viime sunnuntaina noin 25 000 mielenosoittajaa kokoontui Turkin pääkaupunkiin Ankaraan vastustaakseen hallituksen linjauksia ja osoittaakseen tukea jo yli kuukauden protestoineille valtion tupakka- ja alkoholiyhtiö TEKEL:in irtisanotuille työntekijöille. Mielenosoituksen oli järjestänyt Turkin suurin ammattillinen keskusjärjestö Türk-İş, mutta myös muita ay-järjestöjä oli mukana.

Tekelin yksityistämisen yhteydessä työttömäksi jääneille lähes 10 000 työntekijälle on tarjottu tilapäisiä töitä muissa valtionyhtiöissä, mutta työntekijöiden mukaan heidän palkkansa saattavat tällöin puolittua. Työntekijät ovat uhanneet jopa kuolemanpaastolla, jos heidän vaatimuksiinsa ei suostuta, kirjoittaa Hürriyet.

Türk-İşin puheenjohtaja Mustafa Kumlu kyseenalaisti mielenosoituksessa pitämässään puheessa hallituksen aikeet tehdä uusi sopimus Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n kanssa. "Olette leikanneet vakuutusetujamme ja sosiaalisia oikeuksiamme. Eikö se ole tarpeeksi? Teidän pitää hankkia hyväksyntä kansalta, ei IMF:ltä", hän vaati.

Mielenosoitus kuitenkin näytti kääntyvän Kumlua vastaan, sillä mielenosoittajien pettymykseksi hän ei esittänytkään yleislakon aloittamista. Erityisesti TEKEL:in työntekijät olivat pettyneitä, ja kiipesivät puhujalavalle vaatimaan Kumlua esiin. Myöhemmin joukko työläisiä marssi Türk-İşin keskustoimiston ja valtasi rakennuksen toisen kerroksen.

Today's Zaman: Türk-İş holds ‘democracy and rights’ demonstration (18.1.10)

Hürriyet: Protesters call for labor union leader's head in Turkey (17.1.10)

Today's Zaman: Tekel protests hit one-month mark, still going strong (16.1.10)

Hürriyet: Tekel workers threaten 'death fast' (15.1.10)

Today's Zaman: Government adamantly opposes demands of TEKEL workers (6.1.10)

Hürriyet: Turkish police disperse protest by Tekel workers (16.12.09)

Israelin ja Turkin väliset suhteet ovat jatkaneet viilenemistään Israelin nolattua Turkin suurlähettilään julkisesti viime maanantaina.

Israelin varaulkoministeri Danny Ayalon oli kutsunut Turkin suurlähettiläs Oğuz Çelikkolin puhutteluun viime maanantaina turkkilaisen TV-draaman vuoksi, jossa israelilaisten sotilaiden kuvattiin sieppaavan lapsia ja ampuvan vanhuksia.

"Sovittuaan asiasta ulkoministeri Avigdor Liebermanin kanssa, Ayalon ohjasi Çelikkolin istumaan matalammalle tuolille ja kieltäytyi kättelemästä häntä", The Syndey Morning Herald kirjoittaa. "Tapaamisen aikana ei ollut tarjolla virvokkeita, ja pöydällä oli molempien maiden lippujen sijasta vain Israelin lippu."

Tapaamisen jälkeen Ayalon vahvisti lehdistötilaisuudessa, että symboliikan suunniteltu tarkoitus oli todella osoittaa suurlähettiläälle tämän asema. "Olennaista on, että ihmiset näkevät hänen olevan matalalla ja meidän korkealla, ja että pöydällä on vain yksi lippu."

Turkki vaati pikaista anteeksipyyntöä tapauksen johdosta suurlähettiläänsä kotiinkutsumisen uhalla. Keskiviikkona Ayalonin toimisto julkaisi lopulta anteeksipyynnön, jossa apulaisministeri totesi mm., että "minulla ei ollut tarkoitusta nöyryyttää sinua henkilökohtaisesti, ja pyydän anteeksi sitä, miltä välikohtaus näytti ja tapaa, jolla se tuli käsitellyksi". Turkki hyväksyi anteeksipyynnön, kirjoitti Hürriyet keskiviikkona.

Turkki on ollut Israelin tärkein islamilainen liittolaismaa. Suhteet ovat kuitenkin kylmenneet reilu vuosi sitten käydyn Gazan sodan seurauksena, jossa Israelin armeija surmasi noin 1 400 palestiinalaista. Israelin mielestä Turkki on samalla lähentynyt Irania.

SMH: Israeli-Turkish ties near collapse after humiliation of envoy (14.01.10)

Hürriyet: Turkey accepts apology from Israel for insult to ambassador (13.01.10)

Vastavalitun EU-presidentti Herman Van Rompuyn mielestä Euroopassa vallitsevat kristilliset arvot menettävät voimaansa, jos Turkki liittyy EU:hun.

"Turkki ei ole osa Eurooppaa, eikä koskaan tule olemaankaan", Van Rompuy sanoi vuonna 2004 järjestetyssä Euroopan neuvoston kokouksessa Belgian parlamentissa. "Turkin EU-jäsenyyttä ei voida pitää tavallisena laajentumisena. Euroopan universaalit arvot, jotka ovat myös kristinuskon perustavia arvoja, menettävät voimaansa, jos Turkin kaltainen suuri islamilainen maa liittyy unioniin", hän sanoi tuolloin.

EUobserverin haastattelemat belgialaisviranomaiset myönsivät Van Rompuyn lausunnon, mutta puolustelivat sitä mm. sillä, että hän oli tuolloin oppositiossa. "Oppositioasemassa sanotut asiat ovat eri asioita kuin ne, joita sanotaan kun ollaan hallituksessa", eräs viranomainen sanoi.

Van Rompuyn näkemykset Turkin EU-jäsenyydestä ovat saaneet tukea myös belgialaiselta äärioikeistolta. The Telegraphin siteeraaman Vlaams Belang -puolueen Filip Dewinterin mukaan "Olemme tässä asiassa Van Rompuyn kanssa täysin samaa mieltä, ja olemme vakuuttuneita että hän puolustaa tätä kantaa EU:n presidenttinä. Siksi me tuemme häntä avoimesti".

Puolueen lehdistötiedote viime keskiviikolta kertoo puolueen vastustaneen Van Rompuyn ehdokuutta EU:n presidentiksi tämän liian sallivana pidetyn maahanmuuttopolitiikan vuoksi, mutta The Guardianissa viime torstaina julkaistun artikkelin mukaan tiedotteesta poikkeava näkemys tuli julki jo samana päivänä.

Vlaams Belangin edeltäjä Vlaams Blok tuomittiin vuonna 2004 Belgian korkeimmassa oikeudessa muukalaisvihasta, minkä jälkeen puolue muutti nimensä ja poisti ohjelmastaan räikeimmät muukalaisvastaiset kohdat. Vlaams Belang kannattaa mm. "päättäväistä politiikkaa rikollisuutta vastaan" ja pitää "perinteistä perhettä yhteiskunnan kulmakivenä".

The Telegraph: EU president: Herman Van Rompuy opposes Turkey joining (20.11.09)

The Turkish Weekly: EU's New President Says A Muslim Country Cannot Be EU Member (20.11.09)

The Guardian: Leaders in last-minute attempt to decide top European Council roles (19.11.09)

EUobserver: Van Rompuy: 'Turkey will never be part of Europe' (18.11.09)

Vlaams Belang: Vlaams Belang Opposed to Candidacy Herman Van Rompuy (18.11.09)

West European Politics: From Vlaams Blok to Vlaams Belang: The Belgian Far-Right Renames Itself (toukokuu 2005)

Turkin mellakkapoliisi hajotti eilen vappumielenosoituksen, jonka kolme ay-keskusjärjestöä olivat ilmoittaneet järjestävänsä Istanbulissa Taksim-aukiolla ja johon odotettiin puolta miljoonaa ihmistä. Poliisit sulkivat pääsyn aukiolle ja käyttivät vesitykkejä, patukoita ja kyynelkaasua sinne pyrkineitä vastaan. Useita satoja pidätettiin.

Viime hetkellä DISK, KESK ja Turk-is, jotka edustavat kolmea miljoonaa työläistä, olivat kuitenkin lopettaneet marssin ennen aukiolle saapumista, ilmoittaen haluttomuutensa antaa hallitukselle mahdollisuus provokaatioon.

Vappumielenosoitukset Taksim-aukiolla ovat olleet kiellettyjä vuoden 1977 vapun jälkeen, kun edelleen selvittämättömät ampujat surmasivat siellä 36 ihmistä. Vappu on Turkissa tavallinen työpäivä.

Al-Jazeera: Clashes mark May Day in Turkey (1.5.08)

BBC: Hundreds detained in Turkey rally (1.5.08)

Reuters: Turkish police break up Istanbul May Day protests (1.5.08)

Hürriyet: Calm in Turkey after clashes at major city May Day celebrations (1.5.08)

WSWS: TurkeyÂ’s bloody 1977 May Day still clouded in mystery (1.5.03)

Vallankumouksellisen työväen ammattiliittojen keskusjärjestö DISK, Julkisen alan työläisten ammattiliittojen keskusjärjestö KESK sekä lääkärien, hammaslääkärien ja arkkitehtien liitot kehottivat työläisiä jättämään työpaikkansa 1. huhtikuuta ja osallistumaan protestiin hallituksen esitystä vastaan. Tuhansia työläisiä osallistui mielenosoituksiin Istanbulissa.

Liitot vastustavat esitystä, koska se mm. nostaa eläkeikää, heikentää tulevien sukupolvien eläketurvaa, poistaa korvauksia työstä aiheutuvista vammoista ja sairauksista, ja liittyy sosiaaliturvajärjestelmän yksityistämispyrkimyksiin.

Myös huhtikuun 6. päivälle on suunniteilla mielenosoitus.