EU:n työttömyysaste on edelleen lähes kymmenessä prosentissa, mikä merkitsee yli 23 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tuoreet tilastot.

Kausitasoitettu työttömyys Euroopan unionin alueella lokakuussa oli 9,8 prosenttia, käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin, jolloin se oli 9,6 prosenttia. Euroalueen työttömyys viime lokakuussa oli jonkin verran korkeampi, 10,3 prosenttia.

Alin työttömyys oli Itävallassa (4,1%), Luxemburgissa (4,7%) ja Hollannissa (4,8%), korkein puolestaan Espanjassa (22,8%), Kreikassa (18,3%) ja Latviassa (16,2%). Työttömyys ei ole lisääntynyt kautta linjan, vaan vuoden takaiseen verrattuna työttömyys laski 11 jäsenmaassa ja nousi viidessätoista.

Miesten ja naisten työttömyys oli suurin piirtein sama, 10,0 ja 10,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli kuitenkin keskimäärin 22 prosentissa; alin nuorisotyöttömyys oli Hollannissa (8,2%) ja Saksassa (8,5%), korkein Espanjassa (48,9%) ja Kreikassa (45,1%).

EU:n työttömyysluvut lähtivät nousuun vuoden 2008 alussa, kääntyivät laskuun vuoden 2010 puolivälissä, mutta lähtivät jälleen nousuun vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.3% (30.11.11)

Kreikkalaiset tallettajat ovat nostaneet rahojaan maan pankeista noin 13-14 miljardin euron arvosta syys-lokakuussa, kertoo Bloomberg.com.

Bloomberg viittaa Kreikan keskuspankin johtajan Georgios Provopoulosin maan parlamentille kertomaan tietoon, että syys- ja lokakuu olivat talletusten vähenemisen kannalta talouskriisin synkin ajankohta. Syyskuun alussa talletuksia oli pankeissa noin 183 miljardia euroa, joista lokakuun loppuun mennessä oli nostettu noin 13-14 miljardia.

Lokakuun osuuden talletuspaosta arvioidaan olleen noin 8,6 miljardia, mikä oli selvästi enemmän kuin syyskuussa, jossa paon arvioidaan olleen 5,4 miljardia. Bloombergin mukaan Lucas Papademosin kriisihallituksen nimittämisen jälkeen pako on tyyntynyt.

Bloomberg.com: Greek Bank Withdrawals Accelerated Amid Crisis (29.11.11)

EU-komissio esitteli keskiviikkona suunnitelman euromaiden budjettivallan rajoittamiseksi, kirjoittaa EUobserver.

EU-komissio eilen esittelemässä suunnitelmassa euromaiden parlamenttien muodollinen lainsäädäntövalta säilyisi entisellään, mutta miltei kaikki rahapäätökset otettaisiin EU-tason viranomaisten käsiin, EUobserver kirjoittaa. Jos komissio ei ole tyytyväinen euromaan sille tarkastettavaksi antamaan budjettiesitykseen, komissio voisi vaatia muutoksia ja keskipitkän aikavälin taloudellisia suunnitelmia.

"Kaikkien euromaiden olisi myös muodostettava itsenäinen, parlamentista riippumaton ja 'asiantuntijoista' kokoonpantu rahoitusneuvosto, joka laatisi budjetti- ja talousennusteita", Euobserver summaa esityksen keskeistä sisältöä. "Maiden budjetit tulisi laatia neuvoston raportteihin perustuen. Bryssel voisi lähettää 'troikan' kaltaisia tarkastusryhmiä vakavampiin rahoituskriiseihin joutuneisiin euromaihin, vaikka kyseiset maat eivät olisi pyytäneet kansainvälistä apua."

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kommentoi lehdistön kysymyksiä vaaleilla valittujen parlamenttien syrjäyttämisestä, ettei halua ryhtyä "filosofisiin keskusteluihin". Hänen mukaansa kansalliset hallitukset laatisivat edelleen budjetit, ja lopullinen päätösvalta olisi kansallisilla parlamenteilla.

EUobserver: Brussels pushes for radical shift in budget powers away from parliaments (23.11.11)

Kreikan kriisihallituksessa on mukana myös äärioikeistolainen LAOS, jonka johdossa kannatetaan kansallissosialistista historiantulkintaa, kirjoittaa taloustieteilijä Yanis Varoufakis.

Kreikan ajauduttua talouskriisin myötä poliittiseen kriisiin maahan perustettiin Euroopan keskuspankin entisen varapuheenjohtaja Lucas Papademoksen johtama "kansallisen yhtenäisyyden hallitus", johon sosialistipuolue PASOK:in ja oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen lisäksi on otettu mukaan äärioikeistolainen pienpuolue LAOS. Kyseisen puolueen johdossa on henkilöitä, jotka kannattavat kansallissosialistista ajatusmaailmaa, kirjoittaa kreikkalainen taloustieteen professori Yanis Varoufakis.

Puolueen perustanut Giorgios Karatzaferis ei Varoufakisin mukaan ole todennäköisesti sen rasistisempi kuin moni valtavirtapolitiikko; aiemmin Uudessa demokratiassa toiminut Karatzaferis perusti puolueen oman uransa edistämiseksi eikä niinkään etupäässä aatteellisista syistä, ja ulkomaalaisvastaisuus on hänelle vain tietynlainen profiloitumiskeino, Varoufakis sanoo. Selvemmin rasistisina ja natsimielisinä hän kuitenkin pitää puolueen kärkinimiin kuuluvia Athanasios Plevrisiä ja Makis Voridisia. Näistä ensinmainittu edustaa LAOS:ia Kreikan parlamentissa, ja jälkimminen on nostettu hallitukseen julkisten töiden ministeriksi.

"Plevris on Kreikan sodanjälkeisen historian keskeisimmän natsi-ideologin [Konstantinos Plevrisin] poika", Varoufakis kirjoittaa. "On huomattava, että natsi-nimitystä ei käytetä tässä pilkkasanana. Plevris on siitä ylpeä - tosin hän pitää kansallissosialistia parempana, mutta hän ei ole torjunut natsi-nimitystä. Hänen kirjansa ja julkaisunsa puolustavat 'kansallissosialistista' versiota historiasta, koskien mm. juutalaisten vainoamista arjalaisten luonnollisena puolustautumisena juutalaisten salaliittoa vastaan, juutalaisten joukkotuhon kieltämistä, Kreikan natsimiehityksen järjestelmällistä puolustamista jne. jne."

Voridisin tausta on Varoufakisin kertoman mukaan yhtä synkkä.

"Voridis oli uusnatsiaktivisti, jonka menneisyyteen kuuluu väkivaltaista toimintaa (hänen tiedetään ottaneen osaa hyökkäyksiin vasemmistolaisia opiskelijoita ja aktivisteja vastaan) mutta myös porvarillinen koulutus (hän valmistui Ateenan amerikkalaisesta yliopistosta, joka on merkittävä Kreikan eliitin hautomo). Vaikka hän nyt kieltää olevansa natsi ja kutsuu itseään nationalistiksi, hän ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut menneisyytensä antisemitismistä ja maahanmuuttajavastaisuudesta."

Varoufakisin mukaan olisi virhe tuudittautua uskoon, että LAOS on kriisihallituksessa vain pieni tekijä, ja katoaa takaisin marginaaliin yhtä pian kuin oli sieltä noussutkin.

"Rasismin päästyä virallisesti valtaan, siinäkin tapauksessa että nykyhallitus ei istu pitkään, myrkyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan. Kuoriuduttaan munasta käärme kykenee levittämään myrkkynsä laajalle ja syvälle. Päästyään vapaaksi antisemitismi toimii, kuten meidän tulisi tietää, salakavalasti ja entisellä voimallaan. Jo nyt kun eräs PASOK:in muslimikansanedustaja Pohjois-Kreikasta kieltäytyi äänestämästä hallituksen luottamuksen puolesta, tarttui LAOS tähän välittömästi väittääkseen opportunistisen johtajansa suulla, että tämä oli hyvä asia, sillä se osoittaa että Turkin hallitus ei pidä siitä, että Kreikan hallitukseen on noussut todellisia isänmaanystäviä."

Aiheesta kirjoittaa myös toimittaja Mark Ames verkkolehti The Exiled'issa.

"Kun katsoo kaikkea sitä propagandaa joka meille on syötetty Kreikan uudesta, epäideologisista teknokraateista kokoonpannusta 'talouskurihallituksesta', voi tulla yllätyksenä, että valtamedia ja länsimaiset pankkiirit pitävät nykyisin fasisteja 'teknokraatteina'. Mutta toisaalta historia osoittaa, että fasistit ovat aina olleet rikkaimman prosentin suosikkeja, kun talouskuria on tarvinnut panna täytäntöön."

Varoufakis pitää kriisihallituksen muodostamista PASOK:in puheenjohtajan ja entisen pääministerin, Georgios Papandreoun rumimpana perintönä. "Hänen viime hetken lapselliset käänteensä oman vallassapysymisensä takaamiseksi (neuvotellessaan eroaan pääministerin virasta) on nostanut uuteen 'kansallisen yhtenäisyyden' hallitukseen neljä tunnustuksellista rasistia (joista jotkut ovat uusfasisteja ja yksi jossain määrin tunnettu uusnatsi). Tämä on myös valtavan ironista: Papandreoun paras puoli on perinteisesti ollut hänen voimakas kosmopolitanisminsa, julkinen nationalisminvastaisuutensa, aito sitoutuminen vähemmistöjen puolustamiseen ja syvällinen rasisminvastaisuutensa."

Yanis Varoufakis: The Serpent’s Egg hatchlings in Greece’s postmodern Great Depression (18.11.11)

Mark Ames: Austerity & Fascism In Greece – The Real 1% Doctrine (16.11.11)

Ranska pyrkii säilyttämään AAA-luottoluokituksensa toteuttamalla uuden 19 miljardin euron leikkaus- ja veronkorotusohjelman, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan hallitus päätti talouskriisipaketista edellisen kerran viime elokuussa, jolloin sen suuruus oli 12 miljardia. Näitä leikkauksia ei ole vielä pantu toimeen, mutta siitä huolimatta pääministeri François Fillon ilmoitti maanantaina uusista toimenpiteistä, joilla Ranska pyrkii tasapainottamaan budjettinsa vuoteen 2016 mennessä.

"Useiden tavaroiden, muuan muassa kirjojen, ravintolaruuan, rehun ja julkisen liikenteen, arvonlisäveroa korotetaan 5,5 prosentistä seitsemään prosenttiin" EUobserver kuvaa paketin sisältöä, jonka toimenpiteet kohdistuvat kahdelle seuraavalle vuodelle. Terveydenhuoltomenoja vähennetään 700 miljoonalla, ja asumis- ja perhetukien indeksi irrotetaan inflaatioasteesta ja sidotaan sen sijaan maan kasvuvauhtiin. Toimenpiteet sisältävät kuitenkin myös maan suurimpien yhtiöiden verotuksen tason noston, kun yritysveroa nostetaan viidellä prosentilla vuosiksi 2012 ja 2013.

Radio France International kertoo päätösten taustoja.

"Viimeisimmät leikkaustoimet seuraavat luottoluokitusyhtiö Moody'sin ilmoitusta lokakuun puolivälissä, että Ranskaa tultaisiin seuraamaan tarkasti seuraavan kolmen kuukauden aikana sen määrittämiseksi, pystyykö se säilyttämään nykyisen AAA-luokituksensa, jonka turvin se pystyy lainaamaan rahaa kansainvälisiltä markkinoilta edullisilla ehdoilla."

EUobserver: Paris announces fresh austerity in bid to save triple-A rating (8.11.11)

RFI: Rise in sales tax as French PM Fillon warns bankruptcy no longer an abstract word (7.11.11)

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Kreikassa alkoi tänään 48 tuntia kestävä yleislakko, joka vastustaa huomenna parlamentin äänestykseen tulevaa kriisipakettia, uutisoi Deutsche Welle.

Kreikan parlamentti äänestää torstaina uusista leikkauksista. Leikkaukset ovat maan tarvitseman uuden lainan ehtona, jota ilman se ajautuu maksukyvyttömyyteen. Kreikkalaiset ammattiliitot, jotka edustavat puolta maan työläisistä, ovat julistaneet 48 tunnin yleislakon keskiviikosta lähtien, juuri parlamentin äänestyksen alla.

"Kreikan tiedotusvälineiden toiminta häiriytyi tiistaina, kun tuhannet journalistit osoittivat mieltään kaduilla", Deutsche Welle kuvaa. "Alukset seisoivat satamassa, junat olivat pysähdyksissä ja roskat kasautuivat, kun yksittäiset lakot antoivat maalle esimakua siitä, mitä yksikin sanomalehti kuvasi 'kaikkien lakkojen äidiksi' ennen parlamentin torstaista äänestystä entistä kovemmista leikkauksista, joiden on tarkoitus taata Kreikalle uusi kansainvälinen lainaerä."

Sosialistipuolue PASOK:in johtamalla hallituksella on parlamentissa neljän paikan enemmistö.

Pitkään jatkuneesta liikehdinnästä huolimatta Kreikan vasemmisto ei ole täysin kyennyt käyttämään tilaisuutta hyödykseen, kirjoittaa Aris Leonas ParalliloGrafos -blogin julkaisemassa kirjoituksessa eilen. Vasemmiston piirissä on hänen mukaansa puhuttu tarpeesta muodostaa laaja vasemmistopuolueiden ja pienryhmien hallitus, mutta sen piirissä ei ole onnistuttu perustelemaan ajatusta siten, että se olisi saanut suurtakaan suosiota.

"Näin siitä huolimatta, että mainitut puolueet ovat potentiaalisesti voimakkaita, sillä niiden kyselykannatus on 26 %, kun taas hallituksen kannatus on vain 15 %, ja noin 50 % äänestäjistä on julistanut, ettei aio äänestää lainkaan missään tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden joukkoon lukeutuvat: vasemmistokoalitio Syriza, joka syntyi sosiaalifoorumivuosikymmenen jälkeen; perinteinen kommunistinen puolue omine ammattiliittoineen, jota on arvosteltu laajasti haluttomuudesta liittyä yhteen muun vasemmiston kanssa jonkinlaiseen koalitioon; Antarsia, pieni kapitalisminvastaisten ryhmien liitto; ja ekologivihreät, suhteellisen uusi, Euroopan vihreisiin linkittynyt puolue."

Deutsche Welle: Strikes cripple Greece in 'critical' week for eurozone (19.10.11)

The Star: Wave of protests, strikes hammer Greece ahead of austerity vote (17.10.11)

Aris Leonas: Greece on the Brink of Emergency: A Matter of Days (18.19.11)

Suomen Kreikka-vakuudet näkyisivät perustuvan Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyyntiin, kirjoittaa Taloussanomat.

Suomi sopi lokakuun alussa muiden euromaiden kanssa euromaiden vakausrahastoon maksettavalle lainaosuudelleen tulevista vakuuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Suomi sai hyvät vakuudet, ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan sopimukseen pitää olla tyytyväinen, koska se on osa Suomen Eurooppa-politiikan linjamuutosta.

Taloussanomien vakuusjärjestelystä tekemän analyysin perusteella kyse näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vakuudet perustuvat "pohjimmiltaan Kreikan valtion velkakirjojen niin sanottuun lyhyeksimyyntiin". Lehden tekemät päätelmät perustuvat sopimuksesta saatuihin ennakkotietoihin, sillä virallista tietoa ei ole vielä ollut saatavilla kovin paljoa, ja lehti huomauttaakin, että "päätelmät ovat arvioita eivätkä suinkaan varmoja tosiasioita".

Lyhyeksimyynnissä sijoittaja myy osakkeita, joita ei itse omista. Toimenpiteen mielekkyys perustuu odotuksiin myytävän arvopaperin kurssin laskusta, kun sijoittaja myy suuren määrään jotakin lainaamaansa arvopaperia hetkellä A hintaan 1€, ostaa ne takaisin hetkenä B laskeneeseen hintaan 0,9€. Voitto jaetaan "shorttaajan" ja arvopaperien omistajan kesken, minkä jälkeen paperit palautetaan omistajalleen.

Taloussanomien mukaan vakuussopimuksen lyhyeksimyyntiluonteen jäljille johdattaa kaksi seikkaa:

"Ensimmäinen avainilmaisu kuvaa moniportaisen järjestelyn ensimmäistä askelmaa, ja kuuluu: Kreikan valtio lainaa kreikkalaispankeille omia velkakirjojaan. Avainsana on 'lainaa'.

"Toinen tärkeä johtolanka on, että Suomen takauksiin liittyvä ja vakuusjärjestelyllä rajattava Kreikka-riski poistuu Suomelta niin sanotun tuotonvaihtosopimuksen eli total return swap -sopimuksen (TRS) avulla.

"Ensimmäinen johtolanka vihjaa, että Suomen Kreikka-vakuudet rakentuvat keskeisiltä osin Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyynteihin. Toinen vihjaa, että kyseisin lyhyeksimyynnein syntyy "synteettinen Kreikka-short" arvaamattomine riskeineen."

"Synteettisellä Kreikka-shortilla" Taloussanomat tarkoittaa sitä, että toimenpiteet "toteutetaan Suomen tarpeisiin ja Suomen riskillä, mutta muiden kuin Suomen valtion toteuttamin toimin".

"Suomen Kreikka-vakuuksien toteuttamiseksi tarvittavat Kreikan valtion velkakirjat ovat lainassa Kreikan valtiolta. Niinpä kyseisten velkakirjojen myyminen Suomen vakuustarpeisiin on yhtä kuin lyhyeksimyyntiä."

Lyhyeksimyynti on riskialtis toimenpide, koska siihen liittyy myymisen pakko - lainatut arvopaperit tulee palauttaa omistajalleen, ja ne on ostettava markkinoilta takaisin siinäkin tapauksessa, että niiden kurssi odotuksia vastoin nousisikin. Tästä koituvat tappiot jäävät "shorttaajan" kannettavaksi.

Suomen vakuuksien tuotto-odotus perustuu siihen, että mainittujen Kreikan valtion velkakirjojen arvo laskisi entisestään nykyisestä 30 sentistä vakuusjärjestelyssä kaavailluin 15-30 vuoden aikana. Taloussanomat pohdiskelee tuotto-odotustuksia näin:

"Jos aikanaan toteutettava velkasaneeraus leikkaakin Kreikan velkavastuista esimerkiksi 'vain' 60 prosenttia mutta [valtion velkakirjojen] hinta ei laskisi sen alemmas, saattaisi Suomen vakuusjärjestelyn tuotto jäädä heikoksi tai jopa tappiolliseksi.

"Lyhyeksimyynneistä kertyneet myyntitulot odottavat asiamiehen hallussa sijoitettuna AAA-luokan velkakirjoihin. Näiden myynneistä kertyy osa Kreikan valtion velkakirjojen takaisinostoihin tarvittavista varoista. Elleivät ne riitä, toimittanee Suomi puuttuvan summan."

Taloussanomat: Suomen vakuudet ovat kuin "synteettinen Kreikka-short" (12.10.11)

Kansan uutiset: Vakuussopimus sopii AAA-Suomelle – muilla ei ole varaa siihen (4.10.11)

Helsingin sanomat: Urpilainen puolusti vakuusratkaisua opposition ristitulessa (6.10.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)