Euroopan ay-järjestöjen keskusjärjestö ETUC tuomitsee julkilausumassaan IMF:n, EKP:n ja EU:n hyökkäyksen kreikkalaisten ammattijärjestöjen oikeuksia vastaan.

Euroopan ammattijärjestöjen kansanvälinen keskusjärjestö ETUC tuomitsee Kansainvälisen valuuttarahaston, Euroopan keskuspankin ja Euroopan unionin hyökkäyksen kreikkalaisten ammattijärjestöjen oikeuksia vastaan viime viikolla antamassaan julkilausumassa. ETUC:in mukaan Kreikalle määrätyt toimet suistavat maan taloudelliseen ja poliittiseen kuiluun.

"ETUC antaa täyden tukensa kreikkalaisille ammattiliitoille niiden taistelussa IMF:n, EU:n ja EKP:n hyökkäystä vastaan, jolla nämä pyrkivät järjestelmällisesti purkamaan keskeisiä työelämän oikeuksia, kitkemään työväen instituutioita ja hävittämään sosiaalivaltion viemällä työläisiltä elintärkeää institutionaalista toimintakykyä itsensä puolustamiseksi. Vapaata sopimista työehtosopimuksista on rajoitettu, työehtosopimuksia mitätöity ja ammattiliittoja ahdisteltu, ja samalla yhteiskunnallinen vuoropuhelu on järjestelmällisesti tuhottu ja tilalle asetettu autoritäärinen, yksipuolinen sanelu, joka tekee yhteiskunnallisen kumppanuuden tarpeettomiksi."

ETUC vaatii EU:lta uutta "Marshallin suunnitelmaa"  kasvun, työllisyyden ja sijoitusten turvaamiseksi ja ammattiliitoille keskeistä osuutta prosessissa.

ETUC: ETUC Declaration on Greece (7.3.12)

EU-maiden talouskurisopimuksella estetään "ajatusrikosten" esiintyminen talouskeskustelussa, kirjoittaa Fintan O'Toole Irish Timesissa.

Euroopan unionin jäsenmaat Iso-Britanniaa ja Tšekin tasavaltaa lukuunottamatta hyväksyivät tammikuun lopussa omaa budjettivaltaansa rajoittavan sopimuksen, josta tulee osa hyväksyjämaiden lainsäädäntöä. Irlannissa tämän ns. talouskurisopimuksen hyväksymisestä joudutaan äänestämään. Fintan O'Toolen mukaan maassa päästään nyt päättämään, tehdäänkö osasta taloustieteellistä ajattelua "ajatusrikos".

"Tietynlainen ajattelutapa ollaan tekemässä laittomaksi. Kyseessä ei ole natsismi tai rasismi eikä muukaan vihaa tihkuva ideologia, vaan kyseessä oleva ajatussuuntaus oli toisen maailmansodan jälkeen vuosikymmeniä vallitseva taloudellinen itsestäänselvyys suuressa osassa kehittynyttä maailmaa. Kyseessä on John Maynard Keynesin filosofia."

O'Toolen mukaan talouskriisin varjolla oikeisto on kirjaamassa omaa oppiaan laiksi. "Vaikka oltaisiin sitä mieltä, että keynesiläinen ajattelu on virheellistä, onko todella järkevää kohottaa muodikas oppirakennelma rangaistuksen uhalla noudatettavan lain asemaan?" Talouskurisopimus vaatii budjettialijäämät käytännössä poistettaviksi kokonaan, mikä on

Tosiasioina esiintyvä oikeistomielipide ei O'Toolen mielestä kuitenkaan kestä lähempää tarkastelua.

"Niin sanottu rakenteellinen alijäämä on monimutkaisesta datasta tehty hyvin kiistanalainen tulkinta, ja on mieletöntä yrittää tehdä siitä lainopillinen käsite. Mikä vielä tärkeämpää: on keskustelun asia, mitä pidetään kestävänä julkisen velan tasona, ja vastaus riippuu aina olosuhteista kuten talouskasvusta, väestökehityksestä, poliittisesta vakaudesta."

O'Toole viittaa Japaniin, jossa julkinen velka on 230 prosenttia bruttokansantuotteesta, ja ylittää lähes nelinkertaisesti euroalueella periaatteessa noudatettavan rajan. "Markkinat, joiden arviota kaikkien odotetaan palvovan totuutena, eivät tunnu välittävän siitä: Japanin 10-vuotisten velkakirjojen korko on alle prosentin. Riippuu olosuhteista eikä velan absoluuttisesta määrästä, ollaanko kriisissä vai ei."

Irish Times: Treaty seeks to outlaw one side of the debate (6.3.12)

RTÉ News: Two opinion polls suggest support for treaty (5.3.12)

Corporate Europe Observatory: 10 things you need to know about the 'Fiscal Compact' (1.3.12)

Irlannissa järjestetään kansanäänestys EU:n talouskurisopimuksesta, kirjoittaa Irish Times.

Helmikuussa hyväksytystä EU:n talouskurisopimuksesta ei tullut EU-sopimusta, koska Iso-Britannia ja Tšekin tasavalta kieltäytyivät allekirjoittamasta sitä. Näin EU-sopimuksilta vaadittava yksimielisyysvaatimus ei täyttynyt, ja sopimus on näin ollen vain allekirjoittajavaltioiden välinen. EU-sopimusten velvoitteista ei Irlannissa tarvitse järjestää kansanäänestystä, mutta valtiosopimusten kanssa asia voi olla toisin. Pääministeri Enda Kenny ilmoitti saamansa lainopillisen neuvon perusteella tiistaina, että talouskurisopimuksesta järjestetään kansanäänestys, kirjoittaa Irish Times.

"Luotan vahvasti siihen, että kun [sopimuksen] tärkeys ja hyödyt kerrotaan irlantilaisille, he hyväksyvät sen äänestämällä 'kyllä' taloudellisen vakauden ja uuden nousun puolesta", Kenny sanoi.

Sopimus, josta tulee osa jäsenmaiden lainsäädäntöä, jopa perustuslakia, velvoittaa käytännössä poistamaan budjettialijäämät.

"Irlannin päätös yllätti maan EU-kumppanit", EUobserver kirjoittaa. "Erityisesti se yllätti saksalaiset, sillä Eurooppa-asioiden ministeri Michael Link oli myöntänyt viime viikolla, että talouskurisopimus oli suunniteltu sitä silmällä pitäen, ettei siitä tarvitsisi järjestää Irlannissa kansanäänestystä."

Irlanti hylkäsi vuonna 2001 Nizzan sopimuksen ja vuonna 2008 Lissabonin sopimuksen kansanäänestyksessä. Kummastakin järjestettiin seuraavana vuonna uusi äänestyskerta, jolloin hallitus sai mieleisensä tuloksen. Nyt järjestettävä kansanäänestys ei estä taloussopimuksen voimaantuloa, mutta Irlannille se merkitsisi muutosta nykytilanteeseen.

"Sopimuksen torjuminen voisi olla vahingollinen Dublinin pidemmän aikavälin näkymien kannalta ja saattaa maan sitoutumisen yhteisvaluuttaan epäilyksenalaiseksi", Irish Times summaa. "Joulukuussa valtiovarainministeri Michael Noonan sanoi, että sopimuksesta äänestäminen olisi käytännössä kansanäänestys Irlannin jäsenyydestä eurossa. Sopimuksen torjuminen merkitsisi myös sitä, että Dublina ei voisi käyttää Euroopan vakausmekanismia, euroalueen nykyisen pelastusrahaston pysyvää seuraajaa".

Jotkut ovat nähneet kansanäänestyksestä koituvan vaaraa myös koko euroalueelle. Heihin lukeutuu muun muassa lontoolaisen Standard Chartered Bankin ekonomisti Thomas Costerg.

"Euroalueella on jo kädet täynnä työtä Kreikan kanssa", Costerg kertoi uutistoimisto Bloombergille. "Uuden rintaman avaaminen Irlannissa juuri nyt ei ole hyvä, se voi lisätä epävarmuutta euroalueen tulevaisuudesta sen reunamilla."

EUobserver: Irish to vote as treaty is outside normal EU structures (29.2.12)

Bloomberg.com: Irish Open New Front in European Debt Crisis as Treaty Vote Plays on Euro (29.2.12)

Irish Times: Referendum to be held on European fiscal compact (28.2.12)

European Council: The fiscal compact ready to be signed

Tanskan oikeusministeriön mukaan EU-maiden budjettikuria kiristävästä sopimuksesta ei tarvitse järjestää kansanäänestystä, kirjoittaa The Copenhagen Post.

EU-maiden on suunniteltu hyväksyvän ensi viikolla yhteisen budjettikuria kiristävän sopimuksen, jonka mukaan jäsenmaiden budjettialijäämä saa olla enintään 0,5 prosentin suuruinen. Sopimuksen mukaan EU-tuomioistuin voi määrätä sitä rikkoville allekirjoittajamaille sakkoja, jotka ovat 0,1 prosenttia rikkojamaan bruttokansantuotteesta.

Tanskan oikeusministeriön tulkinnan mukaan sopimus ei loukkaa Tanskan suvereniteettiä eikä ole riidassa maan perustuslain kanssa, joten siitä ei tarvitse järjestää kansanäänestystä.

Tanskan parlamentin puolueista Tanskan kansanpuolue, liberaalit sekä Enhedslisten ovat oikeusministeriön ratkaisusta eri mieltä. Mainituista puolueista Enhedslisten oli mukana enimmäkseen vasemmistolaisten, nyt hallituksen muodostavien puolueiden muodostamassa vaaliliitossa, mutta jättäytyi hallituksen ulkopuolelle. Erittäin tiukan vaalituloksen vuoksi puolue on vaa'ankieliasemassa, ja sosiaalidemokraattien, sosiaaliliberaalien ja sosialistisen kansanpuolueen muodostama hallitus pysyy pystyssä vain sen tuella.

Enhedslisten perustelee näkemystään sillä, että taloussopimus rajoittaa tulevien hallitusten budjettivaltaa ja koskee näin maan suvereniteettia, kirjoittaa The Copenhagen Post.

"Meidän mielestämme on täysin väärin, että tulevilta hallituksilta viedään mahdollisuus säätää talouspolitiikkaansa vaalikaudesta toiseen", sanoi puolueen EU-asioista vastaava Nikolaj Vollumsen. "Mielestäni oikeusministeriön kanta on vain lakiin nojautuva väistöliike, jolla pyritään välttämään kansanäänestys.

Iso-Britannia ja Tšekin tasavalta eivät ole allekirjoittamassa sopimusta, joten siitä ei tule EU-sopimusta, vaan ainoastaan allekirjoittajien välinen valtiosopimus. Tästä syystä EU-elinten kuten komission ja tuomioistuimen laillista toimivaltaa sopimuksen valvomisessa ja rikkojen rankaisemisessa on epäilty.

The Copenhagen Post: No referendum on joining EU fiscal union (23.2.12)

European Dialogue: EU budget pact - a major breakthrough? (31.1.12)

BBC: EU summit: UK and Czechs refuse to join fiscal compact (30.1.12)

Talouselämä: Euron uusi taloussopimus vuotaa kuin seula (28.1.12)

Spiegel Online: Critics Question Merkel's Fiscal Pact Proposal (27.1.12)

Saksan talousmallin jäljittely ei ole mahdollista kriisimaille, vaikka usein näin annetaan ymmärtää, sanoo professori Martin Hart-Landsberg.

Eurokriisin pyörteissä monet ovat kiinnittäneet huomiota Saksan vakauteen ja menestyvään talouteen ja verranneet sitä kriisimaihin osoittaakseen, että näidenkin olisi pitänyt seurata Saksan mallia välttääkseen talousvaikeudet. Taloustieteen professori Martin Hart-Landsbergin mukaan mainittu näkemys kuitenkin asettaa Saksan kehityksen virheelliseen asiayhteyteen, sillä toisten maiden vaikeudet ovat Saksan menestyksen kääntöpuoli.

Hart-Landsbergin mukaan keskeinen tekijä Saksan "menestyksessä" on sen epätavallisen suuri halpatyösektori. OECD:n tilastojen mukaan Saksan halpatyösektorin osuus koko palkkatyösektorista  on 20 prosenttia, kun se esimerkiksi Italiassa on kahdeksan  ja Kreikassa 13,5 prosenttia. Halpatyöksi lasketaan kokoaikainen työ, josta saatava palkka on alle 2/3 keskitulosta.

Reaalipalkat ovatkin polkeneet Saksassa paikallaan yli vuosikymmenen. "Tämä ei ole sattunaa", Hart-Landsberg huomauttaa. "Se on seurausta silloisen liittokansleri Gerhard Schröderin 2000-luvun alussa toimeenpanemista muutoksista. Vuonna 2005 Schröder ilmoitti ylpeänä maailman talousfoorumissa Sveitsin Davosissa, että 'Me olemme rakentaneet yhden Euroopan parhaista matalapalkkasektoreista'."

Palkkojen pienuus ja työelämän joustojen lisääminen ei ole koitunut vain saksalaisten työläisten vahingoksi, vaan siitä on ollut haittaa koko Euroopalle.

"Saksa on vienyt tuotteitaan niin menestyksellisesti, että muiden Euroopan talouksien on ollut vaikeaa kilpailla sen kanssa. Saksalaiset poliitikot syyttävät muita maita niiden ongelmista, mutta tosiasia on, että Saksan kasvu on ollut riippuvaista näiden maiden korkean kulutuksen ja lainaamisen tasosta."

Reports from the Economic Front: Germany: A False Model (15.2.12)

Kansainvälisen valuuttarahaston Ateenan-edustajan mukaan Kreikka alkaa jo lähestyä kestokyvyn rajoja, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n edustaja Ateenassa poikkesi instituution tavanomaisesta linjasta ottamalla kantaa muihinkin kuin teknokraattisiin asioihin, kirjoittaa EUobserver ja viittaa tanskalaisen Poul Thomsenin lausuntoon, jonka mukaan pelkät leikkaukset eivät auta Kreikkaa. Kreikassa tähän mennessä tehdyt uudistukset pitäisi myös ottaa huomioon, kun IMF:n, EU:n ja Euroopan keskuspankin muodostaman troikka arvioi Kreikan suoriutumista sille asetetuista ehdoista, Thomsen sanoi.

"Jaan monien kreikkalaisten viranomaisten turhautumisen, sillä suuri osa ulkomaisesta kritiikistä jättää huomiotta sen, että Kreikka on jo tehnyt paljon, ja väestön kannalta raskain kustannuksin. Vaikka paljon on vielä tehtävä, Kreikka on jo kulkenut pitkän matkan. Jos tätä ei tunnusteta, [talous]ohjelmalle on vaikea saada tukea. [...] Tältä osin mielestäni viranomaisten - joihin itsekin lukeudun - tulisi ehkä olla harkitsevaisempia siinä, että antamamme vaikutelma on tasapainossa, kun sanomme ohjelman olevan raiteiltaan."

Thomsenin mukaan troikan ja Kreikan hallituksen sopimus 130 miljardin euron suuruisesta "toisesta pelastusohjelmasta" on pian valmis. EUobserver viittaa kreikkalaislehti Imerisian tietoihin, joiden mukaan Kreikan hallitus olisi valmis 4,4 miljardin lisäleikkauksiin uuden pelastuspaketin saamiseksi. Maan saaman ensimmäisen pelastuspaketin suuruus oli 110 miljardia euroa.

EUobserver: IMF worried by social cost of Greek austerity (2.2.12)

Maailmaa uhkaa paluu 1930-luvulle, jos Italialle ja Espanjalle ei pian löydetä jostain biljoonaa dollaria, sanoo IMF:n johtaja Christine Lagarde. Kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtaja Christine Lagarde varoitti maailmaa uhkaavasta, 1930-luvun laman kaltaisesta tilanteesta puhuessaan kuluneella viikolla Berliinissä. Lagarden mukaan Italian ja Espanjan kaltaisille maille olisi mainitun tulevaisuudenkuvan ehkäisemiseksi löydettävä jostakin nopeasti biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Asiasta kertoi The Sydney Morning Herald. Lagarden puheen jälkeen IMF alensi huomattavasti kasvuennustettaan vuodelle 2012, ja sen mukaan niin sanottujen kehittyneiden maiden kasvu on vain noin 1,2 prosenttia. SMH: IMF seeks $1 trillion to stave off '1930s moment' (25.1.12)

Riskisijoittajat harkitsevat Kreikan haastamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos maa hyväksyy sijoittajia vahingoittavaa lainsäädäntöä, kirjoittaa The New York Times.

Kreikka kaavailee uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan maan velkakirjoja ostaneiden yksityisten sijoittajien - Euroopan keskuspankkia lukuunottamatta - olisi pakko hyväksyä tappioita. Jotkut riskirahastot ovat kuitenkin alkaneet miettiä keinoja näiden suunnitelmien torjumiseksi, ja yhtenä ideana keskusteluissa rahastojen ja juristien välillä on noussut esiin mahdollisuus haastaa Kreikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, kirjoittaa NY Times.

"Oikeudelliset asiantuntijoiden mukaan sijoittajilla saattaa olla mahdollisuuksia voittaa, sillä jos Kreikka muuttaa velkakirjojensa ehtoja siten, että sijoittajat saavat vähemmän kuin mitä heille ollaan velkaa, voidaan tämä nähdä omistusoikeuden loukkauksena - ja Euroopassa omistusoikeudet ovat ihmisoikeuksia."

Kreikan lainsäädäntöhanke on lehden mukaan tähdätty erityisesti niin sanottuja vapaamatkustajia vastaan, jotka eivät suostu sijoitustustensa vapaaehtoiseen arvonalennukseen.

NY Times: Hedge Funds May Sue Greece if It Tries to Force Losses (18.1.12)

Saksan ay-keskusjärjestö DGB vaatii neljän kohdan ohjelmassaan Euroopanlaajuista investointiohjelmaa talouskriisin ratkaisemiseksi.

Saksan ay-keskusjärjestö DGB julkaisi talouskriisin ratkaisemiseksi suunnatun neljän kohdan ohjelmansa joulukuun puolivälissä, jossa se vaatii mm. Euroopan keskuspankin toimimista viimekätisenä lainanantajana ja sitä, että on käynnistettävä koko Euroopanlaajuinen investointiohjelma työttömyyden torjumiseksi, ostovoiman kohottamiseksi ja ekologisesti kestävien teknologioiden käyttöönottamiseksi.

"[Tulevaisuusohjelman] tulisi mahdollistaa pitkäaikaiset investoinnit kestäville teollisuuden- ja palvelualoille, edistää koulutusta ja ekologista modernisaatiota sekä poistaa Euroopan reuna-alueilla vallitseva kehitysvaje. Näin voitaisiin luoda miljoonia uusia, mielekkäitä ja innovatiivisia työpaikkoja."

DGB kokoaisi tulevaisuusrahaston varat suuria omaisuuksia verottamalla, esimerkiksi siten, että yli puoli miljoona omistavien henkilöiden tulisi antaa siihen kolme prosenttia omaisuudestaan korottomana 10 vuoden lainana.

DGB: Vier-Punkte-Programm für einen Kurswechsel in Europa (14.12.11)

DGB: Vier-Punkte-Programm für einen Kurswechsel in Europa (PDF)

Luottoluokittaja Standard & Poor's on uhannut euroalueen kaikkia kuutta AAA-jäsenmaata luokituksen alentamisella, jos tuleva EU-kokous ei tee markkinoille mieleisiä päätöksiä, kirjoittaa EUobserver.

Standard & Poor's kertoi aikomuksistaan maanantaina, muutamaa päivää ennen torstaina Brysselissä alkavaa EU-huippukokousta. Samana päivänä S&P:n ilmoituksen kanssa Saksan ja Ranskan presidentit olivat vähän aikaisemmin ilmoittaneet päässeensä sopuun talousunionin uudistamisesta mm. automatisoimalla budjettimääräyksiä rikkovien maiden rangaistuksia sekä helpottamalla päätöksenteon ehtoja.

EUobserverin mukaan S&P arvosteli EU:n kriisinhoitoa hitaaksi, vastahakoiseksi ja puolinaiseksi, ja vaati rahoitusresurssien suurempaa yhteisyyttä ja kansallisten budjettien tarkempaa yhteistä valvontaa. "Berliini ja Pariisi reagoivat S&P:n viestiin tiedotteellaan, jossa ne vakuuttivat, 'että tänään yhdessä tekemämme päätökset tulevat vahvistamaan euroalueen hallintaa vakauden, kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi'".

Kolmen A:n maita ovat tällä hetkellä Ranska, Saksa, Suomi, Hollanti, Luxemburg ja Itävalta. Ranskaa S&P uhkasi kahden pykälän laskulla.

EUobserver: US agency issues eurozone ultimatum (6.12.11)

EUobserver: Franco-German deal would see EU court police national budgets (5.12.11)