Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Kreikassa alkoi tänään 48 tuntia kestävä yleislakko, joka vastustaa huomenna parlamentin äänestykseen tulevaa kriisipakettia, uutisoi Deutsche Welle.

Kreikan parlamentti äänestää torstaina uusista leikkauksista. Leikkaukset ovat maan tarvitseman uuden lainan ehtona, jota ilman se ajautuu maksukyvyttömyyteen. Kreikkalaiset ammattiliitot, jotka edustavat puolta maan työläisistä, ovat julistaneet 48 tunnin yleislakon keskiviikosta lähtien, juuri parlamentin äänestyksen alla.

"Kreikan tiedotusvälineiden toiminta häiriytyi tiistaina, kun tuhannet journalistit osoittivat mieltään kaduilla", Deutsche Welle kuvaa. "Alukset seisoivat satamassa, junat olivat pysähdyksissä ja roskat kasautuivat, kun yksittäiset lakot antoivat maalle esimakua siitä, mitä yksikin sanomalehti kuvasi 'kaikkien lakkojen äidiksi' ennen parlamentin torstaista äänestystä entistä kovemmista leikkauksista, joiden on tarkoitus taata Kreikalle uusi kansainvälinen lainaerä."

Sosialistipuolue PASOK:in johtamalla hallituksella on parlamentissa neljän paikan enemmistö.

Pitkään jatkuneesta liikehdinnästä huolimatta Kreikan vasemmisto ei ole täysin kyennyt käyttämään tilaisuutta hyödykseen, kirjoittaa Aris Leonas ParalliloGrafos -blogin julkaisemassa kirjoituksessa eilen. Vasemmiston piirissä on hänen mukaansa puhuttu tarpeesta muodostaa laaja vasemmistopuolueiden ja pienryhmien hallitus, mutta sen piirissä ei ole onnistuttu perustelemaan ajatusta siten, että se olisi saanut suurtakaan suosiota.

"Näin siitä huolimatta, että mainitut puolueet ovat potentiaalisesti voimakkaita, sillä niiden kyselykannatus on 26 %, kun taas hallituksen kannatus on vain 15 %, ja noin 50 % äänestäjistä on julistanut, ettei aio äänestää lainkaan missään tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden joukkoon lukeutuvat: vasemmistokoalitio Syriza, joka syntyi sosiaalifoorumivuosikymmenen jälkeen; perinteinen kommunistinen puolue omine ammattiliittoineen, jota on arvosteltu laajasti haluttomuudesta liittyä yhteen muun vasemmiston kanssa jonkinlaiseen koalitioon; Antarsia, pieni kapitalisminvastaisten ryhmien liitto; ja ekologivihreät, suhteellisen uusi, Euroopan vihreisiin linkittynyt puolue."

Deutsche Welle: Strikes cripple Greece in 'critical' week for eurozone (19.10.11)

The Star: Wave of protests, strikes hammer Greece ahead of austerity vote (17.10.11)

Aris Leonas: Greece on the Brink of Emergency: A Matter of Days (18.19.11)

Suomen Kreikka-vakuudet näkyisivät perustuvan Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyyntiin, kirjoittaa Taloussanomat.

Suomi sopi lokakuun alussa muiden euromaiden kanssa euromaiden vakausrahastoon maksettavalle lainaosuudelleen tulevista vakuuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Suomi sai hyvät vakuudet, ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan sopimukseen pitää olla tyytyväinen, koska se on osa Suomen Eurooppa-politiikan linjamuutosta.

Taloussanomien vakuusjärjestelystä tekemän analyysin perusteella kyse näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vakuudet perustuvat "pohjimmiltaan Kreikan valtion velkakirjojen niin sanottuun lyhyeksimyyntiin". Lehden tekemät päätelmät perustuvat sopimuksesta saatuihin ennakkotietoihin, sillä virallista tietoa ei ole vielä ollut saatavilla kovin paljoa, ja lehti huomauttaakin, että "päätelmät ovat arvioita eivätkä suinkaan varmoja tosiasioita".

Lyhyeksimyynnissä sijoittaja myy osakkeita, joita ei itse omista. Toimenpiteen mielekkyys perustuu odotuksiin myytävän arvopaperin kurssin laskusta, kun sijoittaja myy suuren määrään jotakin lainaamaansa arvopaperia hetkellä A hintaan 1€, ostaa ne takaisin hetkenä B laskeneeseen hintaan 0,9€. Voitto jaetaan "shorttaajan" ja arvopaperien omistajan kesken, minkä jälkeen paperit palautetaan omistajalleen.

Taloussanomien mukaan vakuussopimuksen lyhyeksimyyntiluonteen jäljille johdattaa kaksi seikkaa:

"Ensimmäinen avainilmaisu kuvaa moniportaisen järjestelyn ensimmäistä askelmaa, ja kuuluu: Kreikan valtio lainaa kreikkalaispankeille omia velkakirjojaan. Avainsana on 'lainaa'.

"Toinen tärkeä johtolanka on, että Suomen takauksiin liittyvä ja vakuusjärjestelyllä rajattava Kreikka-riski poistuu Suomelta niin sanotun tuotonvaihtosopimuksen eli total return swap -sopimuksen (TRS) avulla.

"Ensimmäinen johtolanka vihjaa, että Suomen Kreikka-vakuudet rakentuvat keskeisiltä osin Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyynteihin. Toinen vihjaa, että kyseisin lyhyeksimyynnein syntyy "synteettinen Kreikka-short" arvaamattomine riskeineen."

"Synteettisellä Kreikka-shortilla" Taloussanomat tarkoittaa sitä, että toimenpiteet "toteutetaan Suomen tarpeisiin ja Suomen riskillä, mutta muiden kuin Suomen valtion toteuttamin toimin".

"Suomen Kreikka-vakuuksien toteuttamiseksi tarvittavat Kreikan valtion velkakirjat ovat lainassa Kreikan valtiolta. Niinpä kyseisten velkakirjojen myyminen Suomen vakuustarpeisiin on yhtä kuin lyhyeksimyyntiä."

Lyhyeksimyynti on riskialtis toimenpide, koska siihen liittyy myymisen pakko - lainatut arvopaperit tulee palauttaa omistajalleen, ja ne on ostettava markkinoilta takaisin siinäkin tapauksessa, että niiden kurssi odotuksia vastoin nousisikin. Tästä koituvat tappiot jäävät "shorttaajan" kannettavaksi.

Suomen vakuuksien tuotto-odotus perustuu siihen, että mainittujen Kreikan valtion velkakirjojen arvo laskisi entisestään nykyisestä 30 sentistä vakuusjärjestelyssä kaavailluin 15-30 vuoden aikana. Taloussanomat pohdiskelee tuotto-odotustuksia näin:

"Jos aikanaan toteutettava velkasaneeraus leikkaakin Kreikan velkavastuista esimerkiksi 'vain' 60 prosenttia mutta [valtion velkakirjojen] hinta ei laskisi sen alemmas, saattaisi Suomen vakuusjärjestelyn tuotto jäädä heikoksi tai jopa tappiolliseksi.

"Lyhyeksimyynneistä kertyneet myyntitulot odottavat asiamiehen hallussa sijoitettuna AAA-luokan velkakirjoihin. Näiden myynneistä kertyy osa Kreikan valtion velkakirjojen takaisinostoihin tarvittavista varoista. Elleivät ne riitä, toimittanee Suomi puuttuvan summan."

Taloussanomat: Suomen vakuudet ovat kuin "synteettinen Kreikka-short" (12.10.11)

Kansan uutiset: Vakuussopimus sopii AAA-Suomelle – muilla ei ole varaa siihen (4.10.11)

Helsingin sanomat: Urpilainen puolusti vakuusratkaisua opposition ristitulessa (6.10.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)

Kreikassa poliisejakin on jo mennyt lakkoon hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, kirjoittaa EUobserver.

Eilen joukko lakkoon menneitä poliiseja ripusti mustan banderollin Ateenan Lykabettos-kukkulalle osoittaakseen mieltä hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, jonka vuoksi poliisien palkkoja on leikattu ja heitä on pantu pakkolomalle. Banderollissa luki "Palkkapäivä - surupäivä", kertoo EUobserver. Noin 50 poliisia suojeli banderollia toisilta poliiseilta, jotka oli lähetetty ottamaan se alas.

"Poliisien ammattiliiton verkkosivuilla julkaistu vihainen julistus varoitti 'taistelumme laajentamisesta' ja että turvallisuusjoukot 'eivät aio hyväksyä kritiikittömästi IMF:ltä, Euroopan unionista ja mahtimaista satelevia määräyksiä'."

EUobserver: Greek police protest troika, German and French embassies (26.9.11)

Euroopan keskuspankin edustaja on vaatinut Irlannilta lisäleikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kertoo uutistoimisto Reuters.

Euroopan keskuspankin (EKP) hallituksen äskettäin eronnut saksalaisjäsen Jürgen Stark vaati hetkeä ennen eroamistaan Irlannin hallitusta ryhtymään lisäleikkauksiin, sillä hänen mukaansa ensi vuodelle kaavaillut 3,6 miljardin euron leikkaukset eivät riitä.

"Poliittisesta näkökulmasta - johon en periaatteessa ota kantaa - on otettava huomioon, että joissakin Irlantia rahallisesti tukevissa euroalueen maissa julkisen sektorin palkat ovat huomattavasti alhaisemmat [kuin Irlannissa]", Stark sanoi. "Tämä on korjattava."

Irlanti on leikannut julkisen sektorin palkkoja noin 15 prosenttia vuoden 2008 jälkeen. Nykyinen hallitus on luvannut olla leikkaamatta palkkoja ja työpaikkoja enää lisää, jos ammattiliitot edelleen suostuvat vapaaehtoisiin eroratkaisuhin ja pitempiin työaikoihin, kertoo Reuters.

Reuters: ECB's Stark tells Ireland to ramp up austerity (12.9.11)

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkaantuneet maat tulisi voida alistaa EU-komission holhoukseen, kertoo EUobserver.

Hollannin hallitus on esittänyt, että euroalueen velkamaiden hallituksilta tulisi voida viedä budjettioikeudet ja että niiden päätökset tältä osin alistettaisiin erityiselle EU-komissaarille, kertoo EUobserver. Vaihtoehtona olisi euroalueesta eroaminen.

"Jos jokin maa toistuvasti kuluttaa yli varojensa EU:n vakaussopimuksen vastaisesti, komission valvoja voisi puuttua suoraan kyseisen maan asioihin, samaan tapaan kuin oikeusistuin puuttuu konkurssiin menneen yrityksen toimintaan ja päätöksiin", EUobserver kirjoittaa nojautuen käsiinsä saamiin asiakirjoihin ja asiaa tuntevien hollantilaisviranomaisten haastatteluihin.

"Esitämme tehokkaiden sääntöjen kehittämistä, joita erityisesti tähän tarkoitukseen nimetty komissaari valvoisi tiukasti", sanoivat Hollannin pääministeri Mark Rutte ja hänen hallituksensa keskeiset ministerit asian tiimoilta maan parlamentille lähettämässään lausunnossa. Esityksen mukaan mainittu komissaari voisi jopa laatia velkaongelmista kärsivän maan budjetin, ennen kuin se lähetetään maan parlamentille hyväksyttäväksi. Tällaiset maat myös menettäisivät äänioikeutensa EU:n asioista päätettäessä, EUobserver kertoo.

EUobserver: Netherlands: Indebted states must be made ‘wards’ of the commission or leave euro (7.9.11)

Saksan teollisuuden keskusliiton entinen johtaja Hans-Olaf Henkel vaatii uuden valuutan perustamista pohjoisille euromaille.

Saksan teollisuuden keskusliiton (BDI) ja Saksan IBM:n entinen johtaja Hans-Olaf Henkel esitti ajatuksensa The Financial Timesiin kirjoittamassaan kolumnissa otsikolla "Hajottakaa euro, pelastakaa Eurooppa".

Alun perin euroa tukenut Henkel löytää yhteisvaluutasta nyt kolme vikaa: ensinnäkin Maastrichtin sopimuksen budjettialijäämärajoja on rikottu yli sata kertaa, toiseksi yhteisvaluutta lukitsee eritasoiset maat samaan rahapolitiikkaan, ja kolmanneksi euron vaikeudet aiheuttavat kitkaa EU:n sisällä, kun vaikeuksissa olevien maiden mielenosoituksissa hyökätään toisten maiden kuten Saksan valtionjohtoa vastaan.

Saksan ja muiden Kreikan velkojamaiden on Henkelin mukaan yksinkertaisesti luovuttava toivosta saada Kreikkaan sijoitetut varat takaisin ja suuntauduttava perustamaan "pohjoisten" euromaiden yhteinen valuutta. Henkel mainitsee Saksan lisäksi Itävallan, Hollannin ja Suomen. Valtioiden sijasta on pelastettava pankkeja kansallisella tasolla, Henkel vaatii. Uusi valuutta-alue tarvitsee myös uuden, Saksan keskuspankkiin perustuvan keskuspankin, mutta uutta valuuttaa ei pidä kutsua D-markaksi.

Hans-Olaf Henkel: Break the euro to save Europe (31.8.11)

EU:n talouskomissaari Olli Rehnin mukaan "niin sanottuja markkinavoimia" hallitsee ahneus ja pelko, kertoo EUobserver.

EU:n talouskormissaari Olli Rehn keskeytti lomansa viime perjantaina rauhoitellakseen velkamarkkinoita kertomalla uskovansa Italian ja Espanjan selviytyvän. Hän syytti epävakaasta tilanteesta varomattomia puheita, muttei täsmentänyt, mitä puheita hän tarkkaan ottaen tarkoitti.

"Euroopassa meidän kaikkien tulee varmistaa viestintämme selkeys ja riittävä verbaalinen kuri, jotta voimme varmistaa että yhteistä viestiämme kuunnellaan ja että se ymmärretään haluamallamme tavalla", Rehn sanoi. "Jos katsomme niin sanottuja markkinavoimia, tai markkinatoimijoita ja heidän havainnointiaan, sitä mitä he haluavat - he haluavat tehdä rahaa, ja sitä ajaa pelko ja ahneus."

Hän syytti sijoittajia siitä, että nämä odottivat viime heinäkuun pelastuspaketin tuovan tuloksia yhdessä yössä.

EUobserver: Brussels: Loose talk, fear and greed to blame for crisis (5.8.11)