Yli 90 prosenttia islantilaisista äänesti kansanäänestyksessä IceSave-sopimuksen hyväksymistä vastaan.

Ennen viime lauantain äänestystä odotettiin yleisesti selvän enemmistön torjuvan sopimuksen, mutta lähes yksimielinen äänestystulos oli yllätys; vain 1,8 prosenttia äänesti hyväksymisen puolesta. Sosiaalidemokraattinen pääministeri Jóhanna Sigurðardóttir ja vasemmistovihreiden valtiovarainministeri Steingrímur J. Sigfússon pyrkivät vähättelemään äänestyksen tulosta huomauttamalla, että äänestysaste oli alhaisempi kuin viime parlamenttivaaleissa vajaa vuosi sitten, 63,6 prosenttia. Tuolloin sosiaalidemokraatit ja vasemmistovihreät syrjäyttivät konservatiivit hallitusvallasta islantilaispankkien keinottelutappioiden paljastuttua.

Pääministeri moitti äänestyspäivän alla äänestystä merkityksettömäksi, ja sanoi ettei itse aio ottaa osaa äänestykseen. Hänen mukaansa joulukuussa 2009 säädetyn lain hylkääminen vain johtaisi siihen, että elokuussa hyväksytty laki astuu takaisin voimaan. "Britit ja hollantilaiset eivät hyväksyneet tuota lakia, eikä siksi ole oikein sanoa, että aloitamme puhtaalta pöydältä", hän arvosteli. Hallituksen oli pakko järjestää kansanäänestys, sillä Islannin presidentti kieltäytyi tammikuussa hyväksymästä joulukuussa säädettyä lakia.

Kansanäänestyksessä kysyttiin, tulisiko ns. IceSave-laki hylätä vai hyväksyä. Laki olisi antanut valtiovarainministerille valtuudet maksaa minimitalletussuojan mukaiset korvaukset brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, jotka menettivät talletuksensa islantilaisen Landsbankin mentyä konkurssiin loppuvuodesta 2008. Korvauksien maksamiseksi Islannin olisi tullut ottaa lähes neljän miljardin euron laina Iso-Britannialta ja Hollannilta - summa, joka vastaa lähes puolta Islannin tuotannon arvosta viime vuonna.

Sopimuksen epäonnistuminen on johtanut Kansainvälisen valuuttarahaston Islannille myöntämän lainan jäädyttämiseen, ja Fitch Ratings on arvioinut maan luottokelpoisuuden roskaluokkaan, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "Moody's sekä Standard & Poor's ovat antaneet ymmärtää seuraavansa samalla tiellä, ellei sopimusta pian saada aikaan."

Äänestystuloksen selvittyä hallitus julkaisi tiedotteen, jossa se sanoo pyrkivänsä edelleen sopimukseen, joka tyydyttää sekä Iso-Britannian että Hollannin hallituksia. Tiedotteen mukaan nämä ovat ilmaisseet valmiutta sitoutua myös ratkaisuun, jonka kustannukset Islannille olisivat vähemmän raskaat.

Iceland Review: Iceland Says Work Continues on Mutual Icesave Deal (7.3.10)

Bloomberg.com: Iceland Rejects Icesave Depositors Bill in Referendum (Update2) (7.3.10)

The Iceland Weather Report: 93.2% (7.3.10)

Iceland Review: Analysis: Iceland vote: 98 to 99% say NO! to Icesave-law (5.3.10)

Iceland Review: Iceland’s PM Calls Icesave Referendum "Pointless" (5.3.10)

Euroopan unionin työttömyys on tammikuussa kohonnut 9,5 ja euroalueen 9,9 prosenttiin, mikä tarkoittaa 23 miljoonaa työtöntä, kertoo Eurostatin tuore tilasto.

Euroopan unionin 27 jäsenmaan kausitasoitettu työttömyys oli tammikuussa 9,5 prosenttia. Euroalueen maiden työttömyys oli 9,9 prosenttia, mikä on 1,4 prosenttiyksikköä korkeampi kuin vuotta aiemmin. Lukumääräisesti työttömien määräksi arvioidaan 16 euromaassa 15,7 miljoonaa ja koko EU:n alueella 23 miljoonaa. Vuotta aiempaan verrattuna työttömien lukumäärä kasvoi 3,8 ja 2,2 miljoonalla.

Vuoden aikana kaikkien unionin jäsenmaiden työttömyys kasvoi. Vähiten työttömyys kasvoi Saksassa (0,3 prosenttiyksikköä 7,5 prosenttiin) ja eniten Baltian maissa, joissa kaikissa työttömyys suurinpiirtein kaksinkertaistui. Virossa lukemat kohosivat 7,6 prosentista 15,5 prosenttiin, Liettuassa 6,4:stä 14,6 prosenttiin ja Latviassa 12,3:sta peräti 22,9 prosenttiin.

Irlannissa, Baltian maissa, Slovakiassa ja Espanjassa työttömyys oli selvästi yleisempää kuin EU:ssa keskimäärin, kaikissa noin 14 prosenttia tai enemmän. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli sekä EU- että euromaissa 20-21 prosenttia.

Eurostat: Euro area unemployment rate at 9.9% (1.3.10)

Sijoittajia on alkanut epäilyttää jo Iso-Britanniankin valmius suoriutua veloistaan, kirjoittaa The New York Times.

Sijoittajien toiveet ensi toukokuussa järjestettävien parlamenttivaalien tuloksena syntyvästä vahvasta hallituksesta saivat kolauksen viimeisimpien mielipidetiedustelujen julkaisusta viime maanantaina, kun konservatiivit menettivät niissä selkeän johtoasemansa.

"Sijoittajat saattavat nostaa hallituksen lainoittamisen hintaa, jos Iso-Britanniaan ei saada vahvaa poliittista enemmistöä pahenevien rahoitusongelmien ratkaisemiseksi . Tästä voisi olla seurauksena uusi syöksy taantumaan, tai pahempaakin", uumoilee NY Times.

Iso-Britannian velkataakka parin viime vuoden aikana on kasvanut huomattavasti ja budjettialijäämä on nykyään EU:n suurimpien joukossa, 12 prosentissa, lehti kertoo. Tähän saakka huomio on kiinnittynyt lähinnä heikompien maiden kuten Kreikan ja Irlannin vaikeuksiin, mutta sijoittajien valmius Iso-Britanniankin uudelleenarviointiin on tulemassa ajankohtaiseksi.

Myös tavallisten kansalaisten velkaisuus on ongelma. Kotitalouksien velan suhde niiden vuotuisiin tuloihin on 170 prosenttia, kun se Yhdysvalloissa on 130 prosenttia. Lisäksi miljoonien asuntolainat on sidottu vaihtelevaan korkoon, joka kuitenkin viime vuosina on ollut ennätysalhaalla.

Tänä vuonna pitämässään puheessa Englannin pankin rahoitusvakausjohtaja Andrew Haldane varoitti Britannian haavoittuvuudesta korkojen nousulle, NY Times kirjoittaa. "Hän huomautti, että yhden prosenttiyksikön nousu aiheuttaisi velanhoitokustannusten kaksinkertaistumisen 13 prosenttiin". Lehden haastattelema Property Portfolio Rescue -yhtiön Nick Hopkinson on samaa mieltä. "Yli 400 000 ihmisellä on jo nyt vaikeuksia asuntolainojensa kanssa, vaikka korot eivät koskaan ole olleet halvempia. Kun ne kohoavat, monille se tarkoittaa putoamista jyrkänteen reunalta."

NY Times: Britain Grapples With Debt of Greek Proportions (2.3.10)

Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Madridissa ja Barcelonassa hallitusta vastaan, joka aikoo korottaa eläkeikää kahdella vuodella.

Ammattiliittojen järjestämät Madridin ja Barcelonan mielenosoitukset ovat osa mielenosoitusten sarjasta, jonka on tarkoitus jatkua maaliskuun alkuun asti. Mielenosoituksissa vastustetaan sosialistihallituksen aikeita nostaa eläkeikä 65 vuodesta 67:ään ja leikata julkisen sektorin menoja 50 miljardilla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Espanja kuuluu euroalueen huonoimmassa kunnossa oleviin maihin Kreikan, Portugalin, Italian ja Irlannin ohella. Viidennes työikäisestä väestöstä on työttömänä ja budjettialijäämä yli 11 prosenttia, kun euroalueen maksimi on 3 prosenttia.

Espanjan ohella muuallakin EU:n alueella on osoitettu mieltä leikkauksia vastaan. Kreikassa eilen järjestetty yleislakko - jo toinen kahden viikon sisään - keräsi kymmeniä tuhansia marssille Ateenaan, ja myös Portugalin ay-liike on päättänyt yleislakosta maaliskuun alussa.

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kehotti muitakin EU-maita ryhtymään Espanjan jo päättämiin toimenpiteisiin eläkejärjestelmiensä uudistamiseksi, kertoo EUobserver.

EUobserver: Protests roll out across crisis-hit EU states (24.2.10)

BBC: Clashes in Greece strike against austerity plan (24.2.10)

Toimistorakennuksia rakennetaan Kiinassa velkarahalla lisää, vaikka olemassa olevatkaan eivät mene kaupaksi, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.

Bloomberg haastatteli useita Kiinassa toimivia liike-elämän edustajia, joista suurin osa pelkäsi jonkinlaista kiinteistökuplaa. "Kiinassa on tällä hetkellä tekeillä valtava kiinteän omaisuuden sijoituskupla, jonka tyhjentäminen on parhaimmillaankin vaikeata", riskirahastoa hoitava James Chanos kertoi. Chanos jopa ennusti Kiinalle "sata- tai tuhatkertaista Dubaita"; Dubaissa kiinteistöjen hinnat ovat romahtaneet lähes puoleen vuoden 2008 huippuarvoista.

Toimistotilojen käyttöastetta mittaavan CB Richard Ellis Group Inc:n mukaan yli 20 prosenttia Pekingin toimistotiloista on tyhjillään. Se on yhdeksänneksi eniten niistä yli sadasta maasta, joista yhtiö kerää tietoja. Pankkien ja vakuutusyhtiöiden ostamat, mahdollisesti tyhjät kiinteistöt eivät kuitenkaan sisälly lukemaan.

Vallitsevasta tilanteesta huolimatta pilvenpiirtäjiä rakennetaan edelleen lisää. Bloombergin mukaan Pekingissä rakenteilla oleva toimistotila vastaa 6 800 -kertaisesti äskettäin Dubaissa avatun maailman korkeimman pilvenpiirtäjän kapasiteettia. Kuluvan vuoden aikana Pekingin toimistopinta-ala kasvaa lähes kymmenen prosenttia, arvioi Jones Lang LaSalle Inc.

"Valtion omistamien yritysten käyttämä elvytykseen annettu velkaraha kohottaa maan hintaa - eikä edes kovin hyvän maan - Pekingissä tähtitieteellisiin lukemiin", sanoo puolestaan kaupungin Tshinghua-yliopiston professori Patrick Chovanec. "Samanaikaisesti yli 30 prosenttia tiloista on tyhjillään ja kaupallisten kiinteistöjen vuokrat laskevat, joten kyse on vain siitä, missä vaiheessa tappiot tunnustetaan.. tai ei tunnusteta." Tappiot voivat johtaa lainoja ottaneiden yritysten maksuvaikeuksiin ja sitä kautta pankkien ongelmiin.

Bloomberg.com: Beijing Seen Vacant for 50% as Chanos Predicts Crash (Update1) (12.2.10)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

EU-komissiosta vuodettu asiakirja varoittaa Kreikan budjettialijäämän vaarantavan jo euroalueen yhtenäisyyden, kertoo EUobserver.

Saksalaislehti Der Spiegelin käsiinsä saaman, komission alaisen talousyksikön laatiman asiakirjan mukaan Kreikan ja eräiden muiden euromaiden budjettialijäämät ovat jo "vakava huolenaihe koko euroalueelle" ja "voivat heikentää euron uskottavuutta ja vaarantaa rahaliiton yhtenäisyyden", EUobserver kirjoittaa.

Asiakirjassa ollaan huolissaan varsinkin Kreikasta, Irlannista ja Espanjasta. Näistä maista selvimpänä esiin nousee Kreikka mm. siksi, että komissio syytti reilu viikko sitten julkaisemassaan raportissa Kreikkaa taloustilastojensa väärentämisestä; maan hallitus puolestaan on kieltänyt jyrkästi suunnittelevansa eroamista euroalueesta.

Kreikka ilmoitti viime lokakuussa maan budjettialijäämäksi yli 12 prosenttia, ja maan kasvava velkataakka on 113 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EUobserver: Greek deficit 'endangers' euro, EU commission says (25.1.10)

EUobserver: EU report slams Greece over false statistics (13.1.10)

Islantilaiset pääsevät äänestämään maaliskuussa, maksetaanko islantilaispankin keinottelusta reilu vuosi sitten syntyneet tappiot veronmaksajien varoista.

Islannin sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden muodostaman hallituksen oli pakko päättää kansanäänestyksestä, sillä toisin kuin hallitus oli suunnitellut, maan presidentti Ólafur Ragnar Grímsson kieltäytyi tammikuun alussa hyväksymästä hallituksen neuvottelemaa sopimusta. Ns. IceSave-sopimuksen nojalla Islannin tulisi maksaa lähes neljä miljardia euroa korvauksia Englannille ja Hollannille, joiden kansalaiset tallettivat rahojaan islantilaiseen liikepankkiin tämän tarjoamien epätavallisen korkeiden korkojen houkuttelemina. Tallettajat menettivät talletuksensa pankin mentyä konkurssiin loppuvuodesta 2008, ja Islannin talous ajautui syvään kriisiin.

Sopimusteksti menee nyt kansanäänestykseen, joka järjestetään maaliskuun kuudentena. Ilman sopimuksen hyväksymistä Islannin on vaikea saada lainaa talousvaikeuksiinsa, ja maata on myös uhkailtu EU-neuvotteluiden jäädyttämisellä, ellei sopimusta hyväksytä. "Todenäköinen seuraus on, että Kansainvälinen valuuttarahasto lykkää lainanantoaan, ja tästä saattaa seurata Islannin ajautuminen maksukyvyttömyyden partaalle", talousanalyytikko Lars Christensen arvioi uutistoimisto Bloombergille.

Mielipidetiedustelujen mukaan noin 70 prosenttia islantilaisista vastustaa sopimusta.

WSWS: Iceland to hold referendum on international debt repayments (21.1.10)

Iceland Review: Iceland’s Icesave Referendum Set for March 6 (19.1.10)

Iceland Review: Icesave Headed for Standstill in Iceland (19.1.10)

BBC: Referendum due on Icesave pay-out (8.1.10)

Bloomberg.com: Iceland to Hold Referendum on Icesave After Veto (Update3) (5.1.10)

Kreikan parlamentti on hyväksynyt 8 miljardin euron leikkausohjelman, jolla on tarkoitus palauttaa sijoittajien usko maan talouteen.

Kreikan 300-jäsenisestä parlamentista 160 edustajaa kannatti leikkauksia, ja 139 vastusti niitä. Kreikkalaisten osakkeiden ja velkakirjojen arvon laskiessa kansainväliset luottolaitokset ovat alentaneet maan luokitusta, mikä on euromaiden alhaisin. Kreikan alijäämä on yli neljä kertaa suurempi kuin EU sallii.

"Budjettisuunnitelman mukaan on tarkoitus leikata julkisia menoja ja kasvattaa tuloja", kirjoittaa Bloomberg.com. "Keinoina on mm. suurten omaisuuksien verotus, josta arvioidaan saatavan miljardi euroa, valtion virkailijoiden etujen leikkaus sekä kovat otteet veronkiertoa vastaan."

Suunnitelmiin kuuluu myös sosiaalimenojen karsiminen kymmenellä prosentilla, kertoo BBC.

Sosiaalidemokraattisen PASOK-puolueen johtama hallitus pyrkii alentamaan alijäämää nykyisestä 12,7 prosentista noin yhdeksään prosenttiin ensi vuoden kuluessa. Toimenpideohjelma on jo kerännyt varovaista kiitosta Euroopan keskuspankilta ja liikepankeilta.

Hallituksen aikeet ovat saaneet vastaansa mielenosoituksia ja lakkoja. Tuhannet kommunistien PAME-ammattijärjestön kannattajat marssivat Ateenassa vastustaen leikkauksia. Kreikan kaksi suurinta ammattiliittoa ovat ilmoittaneet vielä harkitsevansa toimenpiteitä, mutta PAME:n lisäksi opettajat, lääkärit ja kuntien työntekijät olivat lakossa.

Bloomberg.com: Greece Approves Budget, Deficit-Reduction Measures (Update1) (24.12.09)

BBC: Greece votes for big budget cuts to reduce debt (24.12.09)

Forbes: Greek markets hammered as strikers march (17.12.09)

Irish Independent: Thousands march against Greek cuts (17.12.09)

Latvian perustuslaillinen tuomioistuin on tuominnut hallituksen kaavailemat, IMF:n ja EU:n vaatimat eläkeleikkaukset laittomiksi, kirjoittaa EUobserver.

Perustuslakituomioistuimen mukaan jopa 70 prosentin eläkeleikkaukset loukkaavat kansalaisen oikeutta perusturvaan, eikä niitä voida oikeuttaa esimerkiksi vetoamalla kansainvälisiin sopimuksiin. Sopimuksilla oikeus viittaa Euroopan unionin ja Kansainvälisen valuuttarahaston Latvialle laatiman 7,5 miljardin euron tukipaketin asettamiin taloudellisiin reunaehtoihin, jotka vaativat hallitusta karsimaan menojaan.

Tuomio asettaa hallituksen erittäin hankalaan asemaan, sillä päätöksestä ei voi valittaa. Parlamentin onkin nyt kumottava kaavaillut leikkaukset ensi vuoden maaliskuuhun mennessä, ja hallituksen on maksettava takaisin jo leikatut eläkkeet, arviolta 250 000 miljoonaa euroa.

Latvian työttömyys on kasvanut yli 20 prosenttiin, ja maan talouden otaksutaan pienenneen 18 prosenttia kuluneen vuoden aikana. Valtiovarainministeriön mukaan leikkauksia on pakko tehdä, joten kyseeseen tulevat ministeriön mukaan nyt muut julkisen talouden lohkot.

Latvia kuuluu pahiten talouskriisistä kärsineiden EU-maiden joukkoon. Kriisi johti viime tammikuussa mellakoihin, ja helmikuussa maan silloinen hallitus joutui eroamaan. Taustalla oli, kuten muuallakin Baltiassa, rahamarkkinoiden liberalisointi ja ulkomaisen pääoman maahanryntäys, jotka johtivat keinottelukuplan syntymiseen ja lopulta puhkeamiseen."Kyseessä on tuttu tarina, jossa esiintyvät ylikuumentuneet asuntomarkkinat, helppo luotonanto, holtiton lainanotto ja itseensä tyytyväiset valvojat", kirjoitti Spiegel Online viime maaliskuussa.

EUobserver: Latvian court ruling targets EU-IMF bailout (22.12.09)

Spiegel Online: Latvia's Crisis Mirrors Eastern Europe's Woes (3.3.09)

NY Times: Latvia's government collapses (20.2.09)