Kansainvälisen valuuttarahaston Ateenan-edustajan mukaan Kreikka alkaa jo lähestyä kestokyvyn rajoja, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n edustaja Ateenassa poikkesi instituution tavanomaisesta linjasta ottamalla kantaa muihinkin kuin teknokraattisiin asioihin, kirjoittaa EUobserver ja viittaa tanskalaisen Poul Thomsenin lausuntoon, jonka mukaan pelkät leikkaukset eivät auta Kreikkaa. Kreikassa tähän mennessä tehdyt uudistukset pitäisi myös ottaa huomioon, kun IMF:n, EU:n ja Euroopan keskuspankin muodostaman troikka arvioi Kreikan suoriutumista sille asetetuista ehdoista, Thomsen sanoi.

"Jaan monien kreikkalaisten viranomaisten turhautumisen, sillä suuri osa ulkomaisesta kritiikistä jättää huomiotta sen, että Kreikka on jo tehnyt paljon, ja väestön kannalta raskain kustannuksin. Vaikka paljon on vielä tehtävä, Kreikka on jo kulkenut pitkän matkan. Jos tätä ei tunnusteta, [talous]ohjelmalle on vaikea saada tukea. [...] Tältä osin mielestäni viranomaisten - joihin itsekin lukeudun - tulisi ehkä olla harkitsevaisempia siinä, että antamamme vaikutelma on tasapainossa, kun sanomme ohjelman olevan raiteiltaan."

Thomsenin mukaan troikan ja Kreikan hallituksen sopimus 130 miljardin euron suuruisesta "toisesta pelastusohjelmasta" on pian valmis. EUobserver viittaa kreikkalaislehti Imerisian tietoihin, joiden mukaan Kreikan hallitus olisi valmis 4,4 miljardin lisäleikkauksiin uuden pelastuspaketin saamiseksi. Maan saaman ensimmäisen pelastuspaketin suuruus oli 110 miljardia euroa.

EUobserver: IMF worried by social cost of Greek austerity (2.2.12)

Maailmaa uhkaa paluu 1930-luvulle, jos Italialle ja Espanjalle ei pian löydetä jostain biljoonaa dollaria, sanoo IMF:n johtaja Christine Lagarde. Kansainvälisen valuuttarahaston puheenjohtaja Christine Lagarde varoitti maailmaa uhkaavasta, 1930-luvun laman kaltaisesta tilanteesta puhuessaan kuluneella viikolla Berliinissä. Lagarden mukaan Italian ja Espanjan kaltaisille maille olisi mainitun tulevaisuudenkuvan ehkäisemiseksi löydettävä jostakin nopeasti biljoona (tuhat miljardia) dollaria. Asiasta kertoi The Sydney Morning Herald. Lagarden puheen jälkeen IMF alensi huomattavasti kasvuennustettaan vuodelle 2012, ja sen mukaan niin sanottujen kehittyneiden maiden kasvu on vain noin 1,2 prosenttia. SMH: IMF seeks $1 trillion to stave off '1930s moment' (25.1.12)

Riskisijoittajat harkitsevat Kreikan haastamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos maa hyväksyy sijoittajia vahingoittavaa lainsäädäntöä, kirjoittaa The New York Times.

Kreikka kaavailee uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan maan velkakirjoja ostaneiden yksityisten sijoittajien - Euroopan keskuspankkia lukuunottamatta - olisi pakko hyväksyä tappioita. Jotkut riskirahastot ovat kuitenkin alkaneet miettiä keinoja näiden suunnitelmien torjumiseksi, ja yhtenä ideana keskusteluissa rahastojen ja juristien välillä on noussut esiin mahdollisuus haastaa Kreikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, kirjoittaa NY Times.

"Oikeudelliset asiantuntijoiden mukaan sijoittajilla saattaa olla mahdollisuuksia voittaa, sillä jos Kreikka muuttaa velkakirjojensa ehtoja siten, että sijoittajat saavat vähemmän kuin mitä heille ollaan velkaa, voidaan tämä nähdä omistusoikeuden loukkauksena - ja Euroopassa omistusoikeudet ovat ihmisoikeuksia."

Kreikan lainsäädäntöhanke on lehden mukaan tähdätty erityisesti niin sanottuja vapaamatkustajia vastaan, jotka eivät suostu sijoitustustensa vapaaehtoiseen arvonalennukseen.

NY Times: Hedge Funds May Sue Greece if It Tries to Force Losses (18.1.12)

Saksan ay-keskusjärjestö DGB vaatii neljän kohdan ohjelmassaan Euroopanlaajuista investointiohjelmaa talouskriisin ratkaisemiseksi.

Saksan ay-keskusjärjestö DGB julkaisi talouskriisin ratkaisemiseksi suunnatun neljän kohdan ohjelmansa joulukuun puolivälissä, jossa se vaatii mm. Euroopan keskuspankin toimimista viimekätisenä lainanantajana ja sitä, että on käynnistettävä koko Euroopanlaajuinen investointiohjelma työttömyyden torjumiseksi, ostovoiman kohottamiseksi ja ekologisesti kestävien teknologioiden käyttöönottamiseksi.

"[Tulevaisuusohjelman] tulisi mahdollistaa pitkäaikaiset investoinnit kestäville teollisuuden- ja palvelualoille, edistää koulutusta ja ekologista modernisaatiota sekä poistaa Euroopan reuna-alueilla vallitseva kehitysvaje. Näin voitaisiin luoda miljoonia uusia, mielekkäitä ja innovatiivisia työpaikkoja."

DGB kokoaisi tulevaisuusrahaston varat suuria omaisuuksia verottamalla, esimerkiksi siten, että yli puoli miljoona omistavien henkilöiden tulisi antaa siihen kolme prosenttia omaisuudestaan korottomana 10 vuoden lainana.

DGB: Vier-Punkte-Programm für einen Kurswechsel in Europa (14.12.11)

DGB: Vier-Punkte-Programm für einen Kurswechsel in Europa (PDF)

Luottoluokittaja Standard & Poor's on uhannut euroalueen kaikkia kuutta AAA-jäsenmaata luokituksen alentamisella, jos tuleva EU-kokous ei tee markkinoille mieleisiä päätöksiä, kirjoittaa EUobserver.

Standard & Poor's kertoi aikomuksistaan maanantaina, muutamaa päivää ennen torstaina Brysselissä alkavaa EU-huippukokousta. Samana päivänä S&P:n ilmoituksen kanssa Saksan ja Ranskan presidentit olivat vähän aikaisemmin ilmoittaneet päässeensä sopuun talousunionin uudistamisesta mm. automatisoimalla budjettimääräyksiä rikkovien maiden rangaistuksia sekä helpottamalla päätöksenteon ehtoja.

EUobserverin mukaan S&P arvosteli EU:n kriisinhoitoa hitaaksi, vastahakoiseksi ja puolinaiseksi, ja vaati rahoitusresurssien suurempaa yhteisyyttä ja kansallisten budjettien tarkempaa yhteistä valvontaa. "Berliini ja Pariisi reagoivat S&P:n viestiin tiedotteellaan, jossa ne vakuuttivat, 'että tänään yhdessä tekemämme päätökset tulevat vahvistamaan euroalueen hallintaa vakauden, kilpailukyvyn ja kasvun edistämiseksi'".

Kolmen A:n maita ovat tällä hetkellä Ranska, Saksa, Suomi, Hollanti, Luxemburg ja Itävalta. Ranskaa S&P uhkasi kahden pykälän laskulla.

EUobserver: US agency issues eurozone ultimatum (6.12.11)

EUobserver: Franco-German deal would see EU court police national budgets (5.12.11)

EU:n työttömyysaste on edelleen lähes kymmenessä prosentissa, mikä merkitsee yli 23 miljoonaa työtöntä, kertovat Eurostatin tuoreet tilastot.

Kausitasoitettu työttömyys Euroopan unionin alueella lokakuussa oli 9,8 prosenttia, käytännössä sama kuin vuotta aikaisemmin, jolloin se oli 9,6 prosenttia. Euroalueen työttömyys viime lokakuussa oli jonkin verran korkeampi, 10,3 prosenttia.

Alin työttömyys oli Itävallassa (4,1%), Luxemburgissa (4,7%) ja Hollannissa (4,8%), korkein puolestaan Espanjassa (22,8%), Kreikassa (18,3%) ja Latviassa (16,2%). Työttömyys ei ole lisääntynyt kautta linjan, vaan vuoden takaiseen verrattuna työttömyys laski 11 jäsenmaassa ja nousi viidessätoista.

Miesten ja naisten työttömyys oli suurin piirtein sama, 10,0 ja 10,6 prosenttia. Alle 25-vuotiaiden työttömyys oli kuitenkin keskimäärin 22 prosentissa; alin nuorisotyöttömyys oli Hollannissa (8,2%) ja Saksassa (8,5%), korkein Espanjassa (48,9%) ja Kreikassa (45,1%).

EU:n työttömyysluvut lähtivät nousuun vuoden 2008 alussa, kääntyivät laskuun vuoden 2010 puolivälissä, mutta lähtivät jälleen nousuun vuoden 2011 alkupuoliskon aikana.

Eurostat: Euro area unemployment rate at 10.3% (30.11.11)

Kreikkalaiset tallettajat ovat nostaneet rahojaan maan pankeista noin 13-14 miljardin euron arvosta syys-lokakuussa, kertoo Bloomberg.com.

Bloomberg viittaa Kreikan keskuspankin johtajan Georgios Provopoulosin maan parlamentille kertomaan tietoon, että syys- ja lokakuu olivat talletusten vähenemisen kannalta talouskriisin synkin ajankohta. Syyskuun alussa talletuksia oli pankeissa noin 183 miljardia euroa, joista lokakuun loppuun mennessä oli nostettu noin 13-14 miljardia.

Lokakuun osuuden talletuspaosta arvioidaan olleen noin 8,6 miljardia, mikä oli selvästi enemmän kuin syyskuussa, jossa paon arvioidaan olleen 5,4 miljardia. Bloombergin mukaan Lucas Papademosin kriisihallituksen nimittämisen jälkeen pako on tyyntynyt.

Bloomberg.com: Greek Bank Withdrawals Accelerated Amid Crisis (29.11.11)

EU-komissio esitteli keskiviikkona suunnitelman euromaiden budjettivallan rajoittamiseksi, kirjoittaa EUobserver.

EU-komissio eilen esittelemässä suunnitelmassa euromaiden parlamenttien muodollinen lainsäädäntövalta säilyisi entisellään, mutta miltei kaikki rahapäätökset otettaisiin EU-tason viranomaisten käsiin, EUobserver kirjoittaa. Jos komissio ei ole tyytyväinen euromaan sille tarkastettavaksi antamaan budjettiesitykseen, komissio voisi vaatia muutoksia ja keskipitkän aikavälin taloudellisia suunnitelmia.

"Kaikkien euromaiden olisi myös muodostettava itsenäinen, parlamentista riippumaton ja 'asiantuntijoista' kokoonpantu rahoitusneuvosto, joka laatisi budjetti- ja talousennusteita", Euobserver summaa esityksen keskeistä sisältöä. "Maiden budjetit tulisi laatia neuvoston raportteihin perustuen. Bryssel voisi lähettää 'troikan' kaltaisia tarkastusryhmiä vakavampiin rahoituskriiseihin joutuneisiin euromaihin, vaikka kyseiset maat eivät olisi pyytäneet kansainvälistä apua."

Komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kommentoi lehdistön kysymyksiä vaaleilla valittujen parlamenttien syrjäyttämisestä, ettei halua ryhtyä "filosofisiin keskusteluihin". Hänen mukaansa kansalliset hallitukset laatisivat edelleen budjetit, ja lopullinen päätösvalta olisi kansallisilla parlamenteilla.

EUobserver: Brussels pushes for radical shift in budget powers away from parliaments (23.11.11)

Kreikan kriisihallituksessa on mukana myös äärioikeistolainen LAOS, jonka johdossa kannatetaan kansallissosialistista historiantulkintaa, kirjoittaa taloustieteilijä Yanis Varoufakis.

Kreikan ajauduttua talouskriisin myötä poliittiseen kriisiin maahan perustettiin Euroopan keskuspankin entisen varapuheenjohtaja Lucas Papademoksen johtama "kansallisen yhtenäisyyden hallitus", johon sosialistipuolue PASOK:in ja oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen lisäksi on otettu mukaan äärioikeistolainen pienpuolue LAOS. Kyseisen puolueen johdossa on henkilöitä, jotka kannattavat kansallissosialistista ajatusmaailmaa, kirjoittaa kreikkalainen taloustieteen professori Yanis Varoufakis.

Puolueen perustanut Giorgios Karatzaferis ei Varoufakisin mukaan ole todennäköisesti sen rasistisempi kuin moni valtavirtapolitiikko; aiemmin Uudessa demokratiassa toiminut Karatzaferis perusti puolueen oman uransa edistämiseksi eikä niinkään etupäässä aatteellisista syistä, ja ulkomaalaisvastaisuus on hänelle vain tietynlainen profiloitumiskeino, Varoufakis sanoo. Selvemmin rasistisina ja natsimielisinä hän kuitenkin pitää puolueen kärkinimiin kuuluvia Athanasios Plevrisiä ja Makis Voridisia. Näistä ensinmainittu edustaa LAOS:ia Kreikan parlamentissa, ja jälkimminen on nostettu hallitukseen julkisten töiden ministeriksi.

"Plevris on Kreikan sodanjälkeisen historian keskeisimmän natsi-ideologin [Konstantinos Plevrisin] poika", Varoufakis kirjoittaa. "On huomattava, että natsi-nimitystä ei käytetä tässä pilkkasanana. Plevris on siitä ylpeä - tosin hän pitää kansallissosialistia parempana, mutta hän ei ole torjunut natsi-nimitystä. Hänen kirjansa ja julkaisunsa puolustavat 'kansallissosialistista' versiota historiasta, koskien mm. juutalaisten vainoamista arjalaisten luonnollisena puolustautumisena juutalaisten salaliittoa vastaan, juutalaisten joukkotuhon kieltämistä, Kreikan natsimiehityksen järjestelmällistä puolustamista jne. jne."

Voridisin tausta on Varoufakisin kertoman mukaan yhtä synkkä.

"Voridis oli uusnatsiaktivisti, jonka menneisyyteen kuuluu väkivaltaista toimintaa (hänen tiedetään ottaneen osaa hyökkäyksiin vasemmistolaisia opiskelijoita ja aktivisteja vastaan) mutta myös porvarillinen koulutus (hän valmistui Ateenan amerikkalaisesta yliopistosta, joka on merkittävä Kreikan eliitin hautomo). Vaikka hän nyt kieltää olevansa natsi ja kutsuu itseään nationalistiksi, hän ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut menneisyytensä antisemitismistä ja maahanmuuttajavastaisuudesta."

Varoufakisin mukaan olisi virhe tuudittautua uskoon, että LAOS on kriisihallituksessa vain pieni tekijä, ja katoaa takaisin marginaaliin yhtä pian kuin oli sieltä noussutkin.

"Rasismin päästyä virallisesti valtaan, siinäkin tapauksessa että nykyhallitus ei istu pitkään, myrkyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan. Kuoriuduttaan munasta käärme kykenee levittämään myrkkynsä laajalle ja syvälle. Päästyään vapaaksi antisemitismi toimii, kuten meidän tulisi tietää, salakavalasti ja entisellä voimallaan. Jo nyt kun eräs PASOK:in muslimikansanedustaja Pohjois-Kreikasta kieltäytyi äänestämästä hallituksen luottamuksen puolesta, tarttui LAOS tähän välittömästi väittääkseen opportunistisen johtajansa suulla, että tämä oli hyvä asia, sillä se osoittaa että Turkin hallitus ei pidä siitä, että Kreikan hallitukseen on noussut todellisia isänmaanystäviä."

Aiheesta kirjoittaa myös toimittaja Mark Ames verkkolehti The Exiled'issa.

"Kun katsoo kaikkea sitä propagandaa joka meille on syötetty Kreikan uudesta, epäideologisista teknokraateista kokoonpannusta 'talouskurihallituksesta', voi tulla yllätyksenä, että valtamedia ja länsimaiset pankkiirit pitävät nykyisin fasisteja 'teknokraatteina'. Mutta toisaalta historia osoittaa, että fasistit ovat aina olleet rikkaimman prosentin suosikkeja, kun talouskuria on tarvinnut panna täytäntöön."

Varoufakis pitää kriisihallituksen muodostamista PASOK:in puheenjohtajan ja entisen pääministerin, Georgios Papandreoun rumimpana perintönä. "Hänen viime hetken lapselliset käänteensä oman vallassapysymisensä takaamiseksi (neuvotellessaan eroaan pääministerin virasta) on nostanut uuteen 'kansallisen yhtenäisyyden' hallitukseen neljä tunnustuksellista rasistia (joista jotkut ovat uusfasisteja ja yksi jossain määrin tunnettu uusnatsi). Tämä on myös valtavan ironista: Papandreoun paras puoli on perinteisesti ollut hänen voimakas kosmopolitanisminsa, julkinen nationalisminvastaisuutensa, aito sitoutuminen vähemmistöjen puolustamiseen ja syvällinen rasisminvastaisuutensa."

Yanis Varoufakis: The Serpent’s Egg hatchlings in Greece’s postmodern Great Depression (18.11.11)

Mark Ames: Austerity & Fascism In Greece – The Real 1% Doctrine (16.11.11)

Ranska pyrkii säilyttämään AAA-luottoluokituksensa toteuttamalla uuden 19 miljardin euron leikkaus- ja veronkorotusohjelman, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan hallitus päätti talouskriisipaketista edellisen kerran viime elokuussa, jolloin sen suuruus oli 12 miljardia. Näitä leikkauksia ei ole vielä pantu toimeen, mutta siitä huolimatta pääministeri François Fillon ilmoitti maanantaina uusista toimenpiteistä, joilla Ranska pyrkii tasapainottamaan budjettinsa vuoteen 2016 mennessä.

"Useiden tavaroiden, muuan muassa kirjojen, ravintolaruuan, rehun ja julkisen liikenteen, arvonlisäveroa korotetaan 5,5 prosentistä seitsemään prosenttiin" EUobserver kuvaa paketin sisältöä, jonka toimenpiteet kohdistuvat kahdelle seuraavalle vuodelle. Terveydenhuoltomenoja vähennetään 700 miljoonalla, ja asumis- ja perhetukien indeksi irrotetaan inflaatioasteesta ja sidotaan sen sijaan maan kasvuvauhtiin. Toimenpiteet sisältävät kuitenkin myös maan suurimpien yhtiöiden verotuksen tason noston, kun yritysveroa nostetaan viidellä prosentilla vuosiksi 2012 ja 2013.

Radio France International kertoo päätösten taustoja.

"Viimeisimmät leikkaustoimet seuraavat luottoluokitusyhtiö Moody'sin ilmoitusta lokakuun puolivälissä, että Ranskaa tultaisiin seuraamaan tarkasti seuraavan kolmen kuukauden aikana sen määrittämiseksi, pystyykö se säilyttämään nykyisen AAA-luokituksensa, jonka turvin se pystyy lainaamaan rahaa kansainvälisiltä markkinoilta edullisilla ehdoilla."

EUobserver: Paris announces fresh austerity in bid to save triple-A rating (8.11.11)

RFI: Rise in sales tax as French PM Fillon warns bankruptcy no longer an abstract word (7.11.11)