Juttuvinkki? toimitus[(a)]sosialismi.net
ISSN 1796-9298

Merkinnät avainsanalla ‘ talouskriisi ’

Juncker: Kreikan ero eurosta “propagandaa”

16.5.2012 | Eurooppa, Uutiset

Euromaiden ryhmän puheenjohtaja Jean-Claude Junckerin mukaan puheet Kreikan eroamisesta euroalueesta ovat pelkkää propagandaa, kertoo EUobserver.

Euromaiden ryhmän puheenjohtaja ja Luxemburgin pääministeri Jean-Claude Juncker yritti tyrmätä epäilyt Kreikan mahdollisesta erosta euroalueesta viime maanantaina. "En kuvittele sekuntiakaan, että Kreikka eroaisi euroalueesta. Se on hölynpölyä, se on propagandaa", Juncker sanoi EUobserverin mukaan euromaiden valtiovarainministerien kokouksen jälkeen järjestetyssä lehdistötilaisuudessa.

Junckerin mukaan EU:n on kunnioitettava Kreikan demokratiaa, "mutta kreikkalaisten tulee tietää, että meillä on sopimus ja että se on pantava toimeen". Samalla hän vihjasi, että leikkausten toimeenpanoon voidaan ehkä antaa lisää aikaa, jos Kreikka onnistuu muodostamaan hallituksen.

Kreikan hallitusneuvottelut kuitenkin epäonnistuivat eilen, ja maassa järjestetään uudet vaalit. Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble piti eilen Kreikan eroa eurosta mahdollisena.

"EU-sopimukset julistavat euron 'peruuttamattomaksi' eivätkä mahdollista eroamismenettelyä", kirjoittaa uutispalvelu Bloomberg. "Joulukuussa 2009 julkaistu Euroopan keskuspankin lakiosaston tutkimus piti erottamista tai eroamista 'niin haastavana sekä käsitteellisesti, laillisesti että käytännöllisesti, että sen mahdollisuus on lähellä nollaa".

EUobserver: Juncker slams Greek euro-exit 'propaganda' (15.5.12)

La Stampa: The euro exit is a bluff (15.5.12)

Bloomberg.com: Greek Vote Escalates Crisis as Schaeuble Raises Euro-Exit (Update 1) (15.5.12)



“SYRIZA:n ohjelma merkitsee eroa euroalueesta”

10.5.2012 | Eurooppa, Uutiset

SYRIZA:n talouskriisiohjelma merkitsee toteutuessaan käytännössä eroa euroalueesta, arvioi taloustieteen professori Costas Lapavitsas.

Kreikan vaalien suurimman voittajan, parhaillaan hallitustunnustelijana olevan vasemmistolaisen SYRIZA:n talouskriisiohjelma merkitsee toteutuessaan tosiasiallisesti maan eroa euroalueesta, vaikka puolue ei ole tätä suoraan vielä myöntänytkään, arvioi Lontoon yliopiston taloustieteen professori Costas Lapavitsas The Real News Networkin haastattelussa.

"[SYRIZA] on kehitellyt parin viime kuukauden aikana ohjelman, joka viime kädessä sanoo, että puolue aikoo jättää velat maksamatta, että velkoja tutkimaan asetetaan komissio ja että velkojen mitätöintiä tullaan ajamaan raivokkaasti. Tällä tavalla he aikovat helpottaa Kreikan velkaongelmaa. Tämän ohella puolue aikoo tasata tulo- ja varallisuuseroja ja myös toteuttaa teollisuuspolitiikkaa, joka järjestelee Kreikan talouden tuottavan sektorin uudelleen. Tämän kaiken he väittävät olevan mahdollista samalla, kun Kreikka on jäsenenä euroalueessa."

Lapavitsas ei kuitenkaan usko, että puolueen ajamat toimenpiteet ovat yhteensopivia euroalueen jäsenyyden kanssa. Hän arveleekin, että jossain vaiheessa puolueen on katsottava todellisuutta silmiin ja myös vastattava äänestäjilleen, jotka kyllä Lapavitsasin mukaan kannattavat velkojen mitätöimistä mutta eivät haluaisi luopua eurosta.

"Äänestäjät eivät tällä hetkellä oikein tiedä, mikä olisi oikea tie ulos nykytilanteesta. Vaalitulos on kahden asian, suuttumuksen ja hämmennyksen, sekoitus. Ihmiset olivat valmiita äänestämään SYRIZA:a, koska se ilmensi mainittua suuttumusta niin voimakkaasti, mutta puolue varoi tarkkaan ottamatta euroa puheeksi, koska se tietää, että rahaliitosta eroaminen pelottaa ihmisiä, se on jotain, mitä ihmiset eivät haluaisi. Joten he ovat olleet aiheesta hiljaa. Minun näkemykseni on, että pitemmän päälle tilanne on kestämätön. Ihmiset alkavat jo nyt tajuta enenevässä määrin, että jos SYRIZA:n ohjelma pannaan toimeen, niin myös jäsenyys eurossa nostetaan pöydälle."

The Real News Network: People of Greece Shake Europe (7.5.12)

httpv://www.youtube.com/watch?v=OUbRkJyAPHk



Kreikka: KKE ei usko vasemmistohallitukseen

8.5.2012 | Eurooppa, Uutiset

Kreikan kommunistinen puolue ei pidä vasemmistohallituksen muodostamista käytyjen vaalien tuloksen pohjalta mahdollisena.

Kreikassa sunnuntaina käytyjen vaalien tuloksena vanhat valtionhoitajapuolueet, konservatiivien ND ja sosiaalidemokraattien PASOK kärsivät murskatappion. Vasemmistolaisten järjestöjen ja puolueiden liitto SYRIZA nousi 16,76 prosentin kannatuksella toiseksi suurimmaksi puolueeksi heti ND:n jälkeen.

ND sai 18,88 prosenttia äänistä, mutta Kreikan vaalijärjestelmän mukaisesti eniten ääniä saanut puolue saa automaattisesti 50 lisäpaikkaa parlamenttiin. Tämä "lisä" muodostaa puolet ND:n nyt käydyissä vaaleissa saamista 108 edustajanpaikasta.

PASOK:in kannatus jäi 13,19 prosenttiin. Kreikan kommunistinen puolue KKE nosti kannatustaan yhdellä prosenttiyksiköllä, saaden 8,47 prosenttia äänistä.

ND ilmoitti miltei heti, ettei se onnistu hallituksen muodostamisessa, jolloin vuoro siirtyi SYRIZA:lle. KKE ilmoitti kuitenkin vaalien jälkeen, ettei pidä vasemmistovoimista muodostettavaa hallitusta mahdollisena.

"Haluaisimme vastata jälleen kerran SYRIZA:n vaalien jälkeen monesti toistamaan ehdotukseen vasemmistohallituksesta", kertoi puolueen keskuskomitea KKE:n kotisivulla.  "Vastauksemme on selkeä eikä meidän tarvitse eritellä sitä, mitä kaikki näkevät muutenkin: äänien ja edustajanpaikkojen määrä ei ole riittävä. Ehkä SYRIZA ajattelee sen olevan riittävä, sillä puolue pyrkii hakemaan tukea ja ääniä kaikkien puolueiden kansanedustajilta. Selvennämme kantaamme: sanomme edelleen 'ei' yhteistyölle, sillä viime kädessä emme ole päätyneet tähän ei-kantaan vaalitulokseen liittyvien suurten tai matalien odotustemme vuoksi."

KKE ei kannanottonsa mukaan edes odottanut suurta äänivyöryä itselleen, koska "KKE:n menestys vaaleissa on ennen kaikkea riippuvainen paitsi taistelevasta kansanliikkeestä, myös voimakkaan enemmistövirtauksen syntymisestä, joka on vapautunut kaikkien hyvin tuntemista ongelmista ja myös syntyneistä harhakuvitelmista."

KKE uskoo jatkossa hyötyvänsä siitä, ettei se tule sekoitetuksi epäonnistuneisiin hallituskuvioihin. "Pidämme merkittävänä, myönteisenä ja samanaikaisesti tärkeänä perintönä tulevalle kehitysvaiheelle, että asetuimme yksin kaikkia eurooppa- ja EU-myönteisiä voimia vastaan".

IDM: Greek elections: If the Left were united they could have won (7.5.12)

KKE: On the results of the elections of the 6th of May 2012 (6.5.12)

Greek Reporter: Greece Election Results 2012 (final numbers)



Siirtyminen 2000-luvun sosialismiin Euroopan unionissa

7.5.2012 | Artikkelit
Teksti: Paul Cockshott, Allin Cottrell, Heinz Dieterich
Kuva: Eric Fischer: European detail map of Flickr and Twitter locations (CC-lisenssi)

Kirjoituksessa pyritään hahmottelemaan ne taloudelliset askeleet, jotka ovat välttämättömiä EU:n kaltaisen kapitalistisen talouden muuntamiseksi sosialistiseksi taloudeksi. Tutkiskelemme asiaa hyvin konkreettisesti ja teemme yksilöityjä toimenpide-esityksiä. Esittämämme toimenpiteet eroavat huomattavasti 1900-luvun eurooppalaisen sosiaalidemokratian perinteestä. (lisää...)


Iso-Britannia uuteen taantumaan

2.5.2012 | Eurooppa, Uutiset

Iso-Britannia on vajonnut ensimmäiseen kaksoistaantumaansa 1970-luvun jälkeen, kirjoittaa The New York Times.

Viikko sitten julkaistut viralliset tilastot kertovat, että Iso-Britannia on vajonnut kaksoistaantumaan ensimmäistä kertaa 1970-luvun jälkeen, kertoo The New York Times. Iso-Britannian tuotanto laski vuoden 2012 ensimmäisellä neljänneksellä 0,2 prosenttia, saman verran kuin vuoden 2011 viimeisellä neljänneksellä. Taantuma on toinen kolmen vuoden sisään.

Euroopan keskuspankin johtaja Mario Draghi kehotti brittihallitusta kuitenkin pysymään leikkausten tiellä. "Kasvun palauttamiseksi on talouksista tehtävä tehokkaampia, hän sanoi. 'Meidän on kestettävä', hän lisäsi", NY Times siteerasi Draghia.

Pääministeri David Cameron puolusti hallituksensa leikkauslinjaa parlamentissa, ja syytti vaikeuksista euroalueen taantumaa, kertoo The Guardian.

"Voittojen romahdus on keskeisin syy siihen, miksi firmat eivät enää investoi", kirjoittaa puolestaan talouslehti City A.M.:n pääkirjoitustoimittaja Allister Heath. "Jos firmoilla on ylimääräistä pääomaa, niiden on edullisempaa viedä se pois Iso-Britanniasta johonkin kehittyvään maahan." Heath myös viittaa liikepankki Citigroupin laskelmiin, joiden mukaan palkansaajien osuus bruttokansantuotteesta olisi ollut nousussa.

Iso-Britannian talouden vaikeudet eivät kuitenkaan johdu siitä, että palkansaajat saisivat kakusta liian suuren osuuden, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts. Hänen mukaansa palkansaajien osuus Iso-Britannian bruttokansantuotteesta vuoden 2011 lopussa oli virallisten tilastojen mukaan 54,6 prosenttia, mikä on alempana kuin vuoden 1955 jälkeinen keskiarvo, 56,7 prosenttia. "Mikä vielä huomattavampaa, osuus on itse asiassa pienempi kuin vuoden 2009 keskivälin huippu, 56,3 prosenttia, vaikka se onkin suurempi kuin vuoden 2008 alussa."

NY Times: Double-Dip Recession in Britain (25.4.12)

Michael Roberts: The UK’s weak recovery and profitability (1.5.12)

The Guardian: David Cameron blames UK double-dip recession on eurozone (29.4.12)

City A.M.: Secret collapse in corporate profits is hurting UK’s recovery (30.4.12)

Sky News: Recession Looms As UK Economy Shrinks By 0.2% (25.1.12)



Espanjan työttömyys jo 24,4 prosenttia

30.4.2012 | Eurooppa, Uutiset

Espanjan työttömyys on noussut uuteen ennätykseen, 24,4 prosenttiin, kertoo BBC.

Espanjassa on viime perjantaina julkaistujen tilastojen mukaan yli 5,64 miljoonaa työtöntä, mikä vastaa 24,4 prosenttia työvoimasta, raportoi BBC. Samanaikaisesti Espanjan valtion 10-vuotisten velkakirjojen korot nousivat kuuden prosentin pintaan. Viisi vuotta sitten, huhtikuussa 2007, työttömyys oli 7,9 prosenttia.

"Espanjassa alkaa kehittyä samanlainen kierre kuin Kreikassa", HSBC-pankin pääekonomisti Stephen King kertoi BBC:lle. "Taantuma on niin syvä, että kun talouskuririntamalla otetaan yksi askel eteenpäin, se vie kaksi askelta taaksepäin."

BBC: Spanish unemployment hits record 5.64 million (27.4.12)



Hollanti uusiin vaaleihin syksyllä

24.4.2012 | Eurooppa, Uutiset

Hollannissa järjestetään uudet vaalit, sillä leikkauksia miettinyt hallitus on menettänyt äärioikeistolaisen vapauspuolueen tuen, kertoo EUobserver.

Hollannin vähemmistöhallitus on menettänyt sitä oppositiosta tukeneen, Geert Wildersin johtaman äärioikeistolaisen vapauspuolue PVV:n tuen. PVV veti tukensa pois seitsemän viikkoa kestäneiden neuvottelujen jälkeen viime lauantaina, ja sanoi ettei puolue voi hyväksyä "kansamme vuotamista kuiviin Brysselin byrokraattien käsissä". Tällä puolue viittasi hallituksen kaavailemiin, synkentyneistä talousennusteista johtuviin 14-16 miljardin euron lisäleikkauksiin, jotka vaadittaisiin maan pysymiseksi euromaiden 3 prosentin budjettialijäämän puitteissa vuonna 2013. Vuonna 2011 Hollannin budjettialijäämä oli 4,7 prosenttia.

Pääministeri, liberaalipuolueen Mark Rutte erosi eilen maanantaina. Uudet vaalit ovat looginen seuraava askel, hän kertoi tiedotusvälineille, ja syytti PVV:tä poliittisen tahdon puutteesta.

"Hollanti on ollut Saksan kanssa samoilla linjoilla vaatiessaan leikkauksia kautta koko euroalueen ja tukiessaan EU:n taloussopimusta", kertoo uutistoimisto Reuters. "Sopimus on ratifioitava vuoden loppuun mennessä niissä 25 EU-maassa, joiden hallitukset ilmoittautuivat sen kannattajiksi." Sopimuksella velvoitettaisiin poistamaan budjettivajeet sakon uhalla käytännössä kokonaan.

Euroopan komission edustajien mukaan Hollannin hallituskriisi ei ole tekosyy olla toteuttamatta vakaussopimuksen vaatimia leikkauksia 3 prosentin tavoitteen saavuttamiseksi. EUobserverin lainaaman ekonomisti Peter de Keyzerin mukaan ei vaikuta todennäköiseltä, että Hollanti onnistuisi enää pitkään säilyttämään AAA-luottoluokituksensa.

EUobserver: EU commission: Dutch crisis no reason to dodge rules (23.4.12)

Irish Times: Dutch government offers to resign (23.4.12)

Reuters: Dutch coalition teeters over cuts as EU pact struggles (23.4.12)

EUobserver: Dutch government unravels over Brussels budget rules (22.4.12)



EU: Portugalin leikattava lisää työttömyysturvaa

10.4.2012 | Eurooppa, Uutiset

EU-komissio on kiittänyt Portugalin budjettileikkausten edistymistä, mutta vaatinut työttömyysturvan lisäheikentämistä, kirjoittaa EUobserver.

Euroopan komissio kiitti viikko sitten Portugalin hallitusta tämän suorittamista budjettileikkauksista, mutta vaati, että korkeasta työttömyydestä huolimatta työttömyysturvaa olisi heikennettävä vielä lisää. Komission edustaja Peter Weissin mukaan Portugalin tavoite "valtavista ja kunnianhimoisista" leikkauksista on edistynyt hyvin, ja suoritus johtanee todennäköisesti viime vuonna myönnetyn pelastuspaketin neljännen erän myöntämiseen.

Portugalin työttömyys on kuitenkin prosenttiyksikköä korkeampi kuin leikkauksia valvovan troikan ennusteissa. EUobserver viittaa Eurostatin tilastoihin, joiden mukaan virallinen työttömyys oli 15 prosenttia, ja alle 25-vuotiaiden keskuudessa 35 prosenttia.

"Olemme nähneet nuo luvut, ja olemme jossain määrin yllättyneiden [vuoden 2011] viimeisen neljänneksen nopeasta noususta", Weiss sanoi Euobserverin mukaan. "Meillä on vielä joitakin vaikeuksia lukujen tulkinnassa, saattaa olla että kausivaihteluun liittyviä tekijöitä ei ole otettu asianmukaisesti huomioon." Weissin mukaan Portugalin hallituksen on kuitenkin pidettävä kiinni jo sovituista työttömyysturvan heikennyksistä ja tehtävä lisävähennyksiäkin sellaisten työttömien osalta, jotka nyt ovat saaneet osakseen erityiskohtelua.

EUobserver: EU 'surprised' by Portugal's unemployment rate (3.4.12)



USA: Kasvavia voittoja ei sijoiteta tuotantoon

4.4.2012 | Pohjois-Amerikka, Uutiset

Tuoreiden tilastojen mukaan yhdysvaltalaisten yhtiöiden huimista voitoista vain 30 prosenttia käytettiin vuoden 2011 lopussa uusiin investointeihin, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Yhdysvaltain taloutta koskevat tuoreet tilastotiedot vuoden 2011 lopusta julkaistiin äskettäin, ja niistä käy ilmi, että yhdysvaltalaisten yritysten voitot olivat mainittuun ajankohtaan mennessä kohonneet noin triljoonaan dollariin, mutta tästä vain noin 30 prosenttia oli sijoitettu takaisin tuotantoon. Kasaantunutta käteistä on siis yli 700 miljardia, huomauttaa taloustieteilijä Michael Roberts, jonka mukaan tämä tieto selittää, miksi talouden toipuminen on ollut niin hidasta.

"Yhdysvaltalaisten yritysten voitot ovat kasvaneen huimasti vuoden 2008 lopun aallonpohjasta. Ne ylittivät aiemman, vuonna 2006 koetun huipun vuoden 2010 alkupuolella. Saavutus johtui kustannusten valtavasta alentumisesta (mukaanluettuna työvoimakustannukset) ja sijoituslakosta. Mutta suurin osa voittojen kasvusta vuoden 2008 lopun jälkeen on kasattu holveihin eikä käytetty uusiin sijoituksiin."

Robertsin mukaan sijoitushaluttomuuden taustalla eivät ole odotusten tai epävarmuuden kaltaiset psykologiset selitykset, vaan voiton suhdeluvun alhaisuus.

"Olen mitannut voiton suhdeluvun 'koko taloudessa', eli verrannut koko talouden lisäarvoa (nettotuote miinus työntekijöiden palkat ja palkkiot) yrityssektorin kiinteisiin nettokuluihin ja työvoimakustannuksiin. Olen myös mitannut kiinteän omaisuuden arvon sekä nykyisin korvaushinnoin että historiallisin hankintahinnoin. Niinikään olen mitannut myös pelkän yrityssektorin kannattavuuden. Tulokset ovat samat: huolimatta vuosien 2002-2007 luotolla ruokitusta nousukaudesta Yhdysvaltain voiton suhdeluku oli edelleen vuoden 1997 huipun alapuolella hetkeä ennen nykyisen taantuman alkua. Taantuman myötä voiton suhdeluku romahti, mutta sitä seurannut kannattavuuden kasvu ei yltänyt entiselle tasolle."

Blogissaan Roberts vetää myös yhteen vuonna 2008 alkaneen taantuman kulkua ja huomauttaa, että voitot suhteessa BKT:hen alkoivat laskea jo vuonna 2006, ennen kuin kehitys johti taantumaan vuonna 2008.

"Voitot putosivat ensin, ja sijoitukset seurasivat kolme vuosineljännestä myöhemmin, mikä johti taantumaan. Tässä on yksi keskeisimmistä analyyttisista eroista marxilaisen ja keynesiläisen 'nousukausi-laskukausi' -analyysin välillä. Marxilainen analyysi aloittaa voitoista ja kannattavuudesta ja siirtyy sitten tutkimaan sen vaikutuksia sijoituksiin, työpaikkojen menetyksiin (kun 'työttömien vara-armeija' kasvaa) ja lopulta kulutukseen. Keynesiläinen analyysi puolestaan aloittaa 'tehokkaan kysynnän' (sijoitusten ja kulutuksen) putoamisesta, mikä puolestaan vähentää myyntiä ja sitä kautta liikevoittoja."

Michael Roberts: Why is the US recovery so weak? – look at profitability (3.4.12)



Euroseikkailu 2012

26.3.2012 | Artikkelit
Teksti: Lauri Sarivaara
Kuva: rockcohen: Euro Man (CC-lisenssi)
http://creativecommons.org/licenses/by-sa/2.0/deed.fi
Six-pack -lainsäädäntöpaketti, Vakaus- ja kasvusopimus, Eurooppa 2020 -strategia, Euro Plus -sopimus, Lissabonin sopimus, Eurooppalainen ohjausjakso, EVM, sopeutusohjelma, rakenneuudistukset, pragmaattinen verokoordinaatio, kilpailukyvyn turvaaminen ja niin edelleen. Poliitikot viljelevät hienolta kuulostavia termejä, mutta monelle Suomen kansalaiselle ne eivät kerro paljoakaan. Euroopan unionin rakenne ja byrokratia vaikuttavat loputtomalta direktiiviviidakolta, josta ei saa mitään tolkkua. (lisää...)