• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Jacob Anikulapo: Socialism (CC BY-NC-SA 2.0)

Sosialismi.netin kirjoitussarjassa sosialismista on vuorossa katsaus sosialismiin taloudellisena järjestelmänä. Kirjoitus jakautuu kolmeen osaan, joista ensimmäisessä tehdään katsaus vallankumouksellisen työväenliikkeen keskusteluun tulevaisuuden yhteiskunnasta sekä tarkastellaan ns. reaalisosialismia ja virallista neuvostoliittolaista sosialismin teoriaa. Toisessa osassa arvioidaan vallankumouksellisten tahojen vaihtoehtoisia yhteiskuntakuvauksia. Viimein kolmannessa osassa pyritään vastaamaan aiemmissa osissa esitettyyn haasteeseen kuvata sosialistisen talousjärjestelmän toimintaperiaatteita. (lisää...)

Suomen hallitus käyttää Kreikasta tuttuja keinoja budjettiraameissa pysymiseksi, sanoo valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n tutkimusten mukaan Suomen budjettiasiakirjat eivät kerro läheskään koko totuutta valtion todellisista vastuista ja varallisuudesta, kirjoittaa Talouselämä. Lehden haastatteleman VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan esimerkiksi kasvaneet verotuet ja merkittävä osa valtion rahastotaloudesta eivät tule budjettikäsittelyn piiriin lainkaan.

Pöystin mukaan valtion myöntämät verotuet ovat jo liki 18 miljardia, ja budjetin ulkopuoliset rahastot - esimerkiksi sosiaaliturva- ja asuntorahastot - käsittävät noin 25 miljardia. Pöysti pitää summia merkittävänä poikkeamana eduskunnan budjettivallasta, sillä Suomen valtion budjetin suuruus on noin 50 miljardia.

Hallitus myös siirtää suoraan budjetista maksettavaksi tarkoitettuja menoja valtionyhtiöiden kuten VR:n harteille, jotta budjettikehykset eivät ylittyisi. "VR kustantaa valtiolle kuuluvaa toimintaa ja samaan aikaan valittaa rahapulaansa junakaluston kanssa", Pöysti ihmettelee.

Esimerkkinä mittavasta suunnitelmasta siirtää lisää julkista rakentamista budjetin ulkopuolelle Pöysti mainitsee Valtion Infra Oy:n, joka viime budjettineuvotteluissa oltiin vähällä perustaa. "Infra Oy olisi ottanut markkinoilta velkaa Suomen valtion nimellä ja matalalla korolla, mutta velka ei olisi näkynyt valtion nimellisissä vastuissa", Talouselämä summaa. "Valtiovarainministeriö torppasi hankkeen, joskaan ei lopullisesti. Kevään hallitusneuvotteluissa puolueet aikovat palata asiaan." Talouselämän mukaan myös SDP:n uskotaan tukevan hanketta.

Pöystin mielestä liikenneinvestoinnit pitäisi tehdä avoimesti suoraan valtion budjetista, ja hän arvosteleekin Suomen Infra Oy:n kaltaisia kepulikonsteja. "Nämä ovat juuri niitä menetelmiä, joita Kreikka ja Portugali ovat käyttäneet runsaasti", hän sanoo.

Talouselämä: Suomi käyttää Kreikan taloustemppuja (11.2.11)

Tuoreiden talousnobelistien tutkimuksilla ei ole paljonkaan annettavaa kapitalismin kriisien selittämiselle, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Ruotsin keskuspankin taloustieteen palkinto Alfred Nobelin muistoksi, niin sanottu talouden nobel-palkinto, myönnettiin tänä vuonna kolmelle taloustieteilijälle, jotka ovat tutkineet, miten talouspolitiikka ja sääntely vaikuttavat työmarkkinoiden toimintaan ja työttömyyteen.

"[T]yöttömän ei kannata välttämättä ottaa ensimmäistä tarjolle tulevaa työpaikkaa vaan odottaa parempaa tarjousta", sanomalehti Kaleva summaa kolmikon tutkimusten tuloksia. "Samaan aikaan työnantaja joutuu käyttämään aikaa sopivan työntekijän etsimiseen. Yksi palkittujen tutkijoiden päätelmistä on, että hyvä työttömyysturva johtaa korkeampaan työttömyyteen ja pidempiin etsintäaikoihin."

Taloustieteilijät Peter A. Diamond, Dale T. Mortensen ja Christopher Pissarides nimittävät ilmiötä kitkatyöttömyydeksi.

"On huomattavaa, että talousnobel ei mennyt niille taloustieteilijöille, jotka onnistuivat parhaiten ennakoimaan kapitalistisen talousjärjestelmän pahimman katastrofin 1930-luvun laman jälkeen", kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mielestään osuvampia valintoja talousnobelisteiksi olisivat olleet esimerkiksi Richard Thaler ja Robert Schiller, joiden tutkimusalue on behavioralistinen taloustiede. Thalerin ja Schillerin mukaan sijoittajat ja taloudelliset toimijat käyttäytyvät niin irrationaalisesti, että keinottelu, "laumamentaliteetti" ja epävarmuus voivat johtaa talouskriiseihin.

Robertsin mielestä tuoreet nobelvoittajat paljastavat valtavirtataloustieteen avuttomuuden.

"He eivät ennustaneet [nykyistä taantumaa], he eivät pysty selittämään sitä, ja nyt heidän toimenpide-esityksensä tähtäävät 'työnhaun' tehokkuuden parantamiseen", Roberts arvostelee. "'Kitkatyöttömyydestä' puhuva taloustiede tarjoaa kapitalismin puolustelijoille ulospääsytien, sillä tämän näkemyksen mukaan työttömyys johtuu enemmänkin työnhakijoiden ja saatavilla olevien työpaikkojen epäsuhdasta eikä niinkään kapitalistisen sijoitus- ja tuotantotoiminnan romahduksesta."

Michael Roberts Blog: Nobel people (12.10.10)

Kaleva: Talous-Nobel kolmelle työttömyyden tutkijalle (11.10.10)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: Muokattu yksityiskohta Washinton DC:ssä kuvatusta julisteesta

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Pjotr Kropotkin (1842-1921) oli eräs 1800-luvun radikaaleimmista ajattelijoista. Toisenlaisessa maailmassa tämä anarkistimaantieteilijä olisi saanut paikkansa poliittisen filosofian klassikoiden kaanonista. Hänen anarkistinen kommunisminsa on edelleen eräs elinvoimaisimmista inspiroivista vaikuttajista anarkistisessa työväenliikkeessä. Syyn sille, miksi muidenkin kuin anarkistien pitäisi kiinnostua hänestä, voi kuvata Megafonia (2/09) mukaillen: "Törmäyttämällä" Kropotkinin ajatuksia vallitseviin vasemmiston toimintamalleihin, saattaa saada aikaan liikettä kehittäviä vaikutuksia. Kokeillaan, annetaan liikkeelle vähän vasenta koukkua.[1] (lisää...)

Datapalveluyritys Nanex on paljastanut sähköisissä osakemarkkinoissa tekijöitä, jotka tuntuvat tähtäävän tahalliseen markkinatietojen vääristelyyn, kirjoittaa The Atlantic.

Nanex alkoi tutkia sähköisten osakemarkkinoiden toimintaa yksityiskohtaisesti viime toukokuussa koetun, poikkeuksellisen lyhytvaikutteisen pörssiromahduksen jälkeen. Joitakin minuutteja kestäneen romahduksen aikana osakkeiden arvosta pyyhkiytyi pois noin triljoona dollaria, mutta markkina palautui suurin piirtein entiselle tasolleen yhtä nopeasti. Koko tapaus oli ohi noin 20 minuutissa.

The Atlanticin mukaan osakemarkkinoiden ajatellaan periaatteessa toimivan siten, että ostaja tekee tarjouksen tietystä määrästä osakkeita, jonka myyjä hyväksyy. Usein operaatiossa käytetään välittäjätahoja, jotka perivät välityksestä oman palkkionsa. Nykyisin keinottelijat käyttävät myös tietokoneohjelmia markkinoiden seuraamiseen ja markkinatoimien suorittamiseen.

Nanexissa työskentelevä Jeffrey Donovan ryhtyi tutkimaan "flash crashinä" tunnettuun romahdukseen liittyneitä markkinatoimenpiteitä lopulta millisekuntien tarkkuudella. Hänen havaitsemansa säännönmukaisuudet paljastivat useita tapauksia, joissa osakkeita toisiltaan ostavat tietokoneet tekivät tuhansia tarjouksia muutamien sekuntien aikana tiettyjen mekaanisten kaavojen mukaan, joissa ei näyttänyt olevan mitään järkeä. Donovanin löydöksistä esimerkkinä käy tapaus maailman kolmanneksi suurimmassa pörssissä, BATS Exchangessa, jossa "tehtiin 15 000 tarjousta 11 sekunnin aikana toistuvalla kaavalla. Jokainen toisto korotti tarjousta pennyllä 9,36 dollariin asti, minkä jälkeen algoritmi palasi samaa reittiä takaisin penny kerrallaan."

"Nämä botit eivät käy järkeen normaalin algoritmikaupankäynnin puitteissa", The Atlantic kirjoittaa. "Nopealiikkeistä algoritmikauppaa käyvät tahot kylläkin käyttävät algoritmeja markkinoiden säännönmukaisuuksien etsimiseen ja niiden hyödyntämiseen, mutta niiden tavoite on tehdä voittoa hyvillä kaupoilla eikä vain lähettää tarjouksia eetteriin."

Nanexin paljastamat säännönmukaisuudet askarruttavat myös Pennsylvanian yliopiston rahoituksen professoria, Michael Kearnsia, joka on erikoistunut algoritmikaupankäyntiin. Hän "kutsui säännönmukaisuuksia 'merkillisiksi', ja huomautti, ettei ollut välittömästi selvää, mikä tällaisten tarjousstrategioiden tarkoitus on", The Atlantic kirjoittaa.

Jeffrey Donovanin arvion mukaan algoritmien tarkoitus on syöttää hälyä markkinoille. Muut kauppaa käyvät tahot eivät tiedä, mikä osa markkinainformaatiosta on hälyä ja mikä ei, mutta hälyn lähde pystyy helposti suodattamaan itse lähettämänsä hälyn pois. "Ehkäpä tästä koituu heille muutamien millisekuntien etu", The Atlantic summaa Donovanin epäilykset.

The Atlantic: Market Data Firm Spots the Tracks of Bizarre Robot Traders (4.8.10)

Nanex: Analysis of the "Flash Crash" (18.6.10)

WSJ: SEC Chairman Admits: We’re Outgunned By Market Supercomputers (11.5.10)

The Week: The Dow Jones 'flash crash': 5 theories (7.5.10)

EU-maista unionin ulkopuolelle tehdyt suorat sijoitukset putosivat viime vuonna 348 miljardista eurosta 263 miljardiin, kertoo Eurostatin tuore tilasto.

Suosituin kohde EU:n suorille ulkomaisille sijoituksille oli Yhdysvallat, jonne tehtyjen sijoitusten yhteissumma oli 69 miljardia euroa eli 26 prosenttia kaikista EU:n suorista sijoituksista. Muita suuria kohteita olivat Liechtensteinin ja Cayman-saarten kaltaiset veroparatiisit (60 mrd), Sveitsi (45 mrd), Brasilia (7 mrd), Kanada (3 mrd) ja Hong Kong (3 mrd).

EU:hun ulkopuolelta tehdyt suorat sijoitukset kasvoivat viime vuonna 12 prosenttia. Suurin lähde oli Yhdysvallat, josta tehtiin lähes 100 miljardin euron arvosta sijoituksia. Muita merkittäviä sijoitusten lähteitä olivat erilaiset veroparatiisit (40 mrd), Sveitsi (32 mrd), Kanada (11 mrd) ja Brasilia (3 mrd).

Yksittäisistä EU-maista eniten sijoitusliikennettä unionin ulkopuolelle oli Luxemburgista, josta käsin tehdyt 112 miljardin sijoitukset vastasivat 42 prosentin osuutta kokonaissijoituksista. Muita aktiivisia keskuksia olivat Iso-Britannia (31 mrd) ja Ranska (26 mrd). EU:n ulkopuolelta tulevista suorista sijoituksista suurin osa tehtiin näihin samoihin maihin, samassa suuruusjärjestyksessä.

Suoralla sijoituksella tarkoitetaan sijoitusta, jolla sijoittaja hankkii sijoituskohteesta vähintään 10 prosentin äänivallan.

Eurostat: EU27 investment in the rest of the world down by a quarter in 2009 (24.6.10)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: fooishbar: Nordiska Investeringsbanken (Flickr) - CC-lisenssi

Virossa maan itsenäisyyden uhkana nähdään lähinnä Venäjä, mutta samanaikaisesti maa on myynyt riippumattomuutensa länteen. Kyse ei ole vain liittymisestä EU:hun ja Natoon, vaan maan taloudelle kriittisten osien myymisestä ulkomaiseen omistukseen. Vaikka EU:sta ja Natosta voidaan periaatteessa erota, ruotsalaisten lähes täysin omistamaa Viron pankkijärjestelmää ei saada takaisin yhtä helposti. (lisää...)

Afrikkalaiset kansalaisjärjestöt ilmaisivat Maailmanpankin vuotuisessa kehittyvien talouksien konferenssissa (Annual Bank Conference on Development Economics) huolensa Kiinan yhä lisääntyvistä investoinneista maanosassa. Suurin huolenaihe on, ettei Kiina yleensä aseta lainoille ehtoja tai määräyksiä rahojen käytöstä. Tällaisten lainojen pelätään lisäävän korruptiota Afrikassa.

Näennäisesti ilman ehtoja annetuista lainoista seuraa Afrikan maille ongelmia, kun Kiina vaatii vastapalvelukseksi lainoista käyttöönsä maita, kaivoksia ja suojeltuja metsiä. Myös yhteistyöprojektit Kiinan kanssa näyttävät usein etukäteen paremmilta kun todellisuudessa ovat - Kamerunissa toiveita työpaikoista herättänyt teiden ja urheilukenttien rakennusprojekti osoittautui pettymykseksi, kun Kiina toi projektin ajaksi maahan omat työntekijänsä.

Inter Press Service (16.6.08)