Brittiläisen ex-diplomaatin mukaan armeijan käsitykset Afganistan-operaatiosta ovat harhaanjohtavan optimistisia, kirjoittaa The Guardian.

Iso-Britannian entinen Kabulin-lähettiläs, Sir Sherard Cowper-Coles, kertoi näkemyksensä maan parlamentissa viime viikolla. Cowper-Colesin mukaan sotilasjohdon piirissä vallitseva käsitys Afganistan-operaation etenemisestä on harhaanjohtavan optimistinen, ja poikkeavien käsitysten levittämistä ei katsota hyvällä.  Esimerkkinä tästä hän kertoi tapauksen, jossa Helmandin maakunnassa käynnissä olevaa sotilasoperaatiota epäillyttä upseeria kehotettiin muuttamaan raporttinsa sävyä myönteisemmäksi.

Cowper-Colesin mielestä Afganistanin hallitus on osa ongelmaa, ja monin paikoin maan eteläosissa sitä kannatetaan vähemmän kuin Talibania. "He [Talibanit] ovat väkivaltaisia ja epämiellyttäviä, mutta näkemykseni mukaan monille pashtuneille he ovat vähemmän huono, oikeudenmukaisempi, ennakoitavampi vaihtoehto kuin korruptoitunut hallitus", hän sanoi.

Cowper-Coles kertoi yli kolmivuotisen lähettiläskautensa aikana nähneensä lukuisia asiakirjoja, jotka hänen mielestään olivat optimistisempia kuin asioiden tila olisi antanut myöten. Virkamiehiä ja ministereitä, jotka epäilivät näiden asiakirjojen paikkansapitävyyttä, syytettiin kuitenkin tappiomielialasta ja jonkinlaisesta epälojaaliudesta, hän sanoi.

The Guardian: Army is 'misleadingly optimistic' over Afghanistan, says ex-diplomat (9.11.10)

Wikileaksin on poistettava Yhdysvaltoja avustaneiden afganistanilaissiviilien nimet julkaisemistaan salaisista asiakirjoista, joukko ihmisoikeusjärjestöjä vaatii.

Amnesty International ja joukko muita ihmisoikeusjärjestöjä on vaatinut Wikileaksia poistamaan Yhdysvaltain johtamia miehitysjoukkoja avustaneiden siviilien nimet kymmenistätuhansista asiakirjoista, jotka Wikileaks julkaisi heinäkuussa, kertoo The Wall Street Journal. Taliban-kapinallisten tiedottaja kertoi asiakirjojen julkistamisen jälkeen englantilaisen Channel 4:n uutisille järjestön tutkivan aineistoa saadakseen selville, ketkä ovat toimineet miehitysvaltojen myötäjuoksijoina, kirjoittaa puolestaan The Telegraph.

"Olemme nähneet ne kielteiset ja joskus kuolettavat seuraukset niille afgaaneille, joiden on tulkittu työskentelevän kansainvälisten joukkojen kanssa tai suhtautuvan niihin myötämielisesti", siteerasi ihmisoikeusjärjestöjen Wikileaksille lähettämän sähköpostin sisällön tunteva taho The Wall Street Journalille. "Kehotamme voimakkaasti vapaaehtoisianne ja henkilökuntaanne analysoimaan kaikki asiakirjat sen varmistamiseksi, että kaikki tunnistamisen mahdollistavaa tietoa sisältävät asiakirjat poistetaan verkosta, tai niiden tunnistamistietoja sisältävät kohdat poistetaan."

Wikileaksin perustaja Julian Assangen mukaan järjestö pyysi Yhdysvaltain hallitukselta apua mainittujen tietojen poistamisessa, mutta tämä kieltäytyi. Nyt Assange vaati Wikileaksia arvostelleita ihmisoikeusjärjestöjä avustamaan hankkeessa. "Olen erittäin kiireinen, eikä minulla ole aikaa tahoille, jotka haluavat vain suojata oman selustansa", ärsyyntyneen oloinen Assange kommentoi WSJ:n mukaan.

The Guardian: Afghanistan war logs: WikiLeaks urged to remove thousands of names (10.8.10)

WSJ: Rights Groups Join Criticism of WikiLeaks (9.8.10)

AP: Mullen: US trying to shield Afghans named in leak (1.8.10)

The Telegraph: Wikileaks Afghanistan: Taliban 'hunting down informants' (30.7.10)

Lähes neljännes Talibanista loikanneista taistelijoista on palannut sotimaan kapinallisten riveissä, sanoo tuore raportti.

Taisteluista luopuneet ovat tarttuneet aseisiin uudelleen, koska hallitus ei ole täyttänyt loikkareille antamiaan lupauksia, sanoo kabulilaisen tutkimuslaitos Afghanistan Analysts Networkin laatima raportti. Miehitysvaltojen vuonna 2005 perustama hanke Taliban-taistelijoiden irrottamiseksi sodasta on toimintansa aikana onnistunut houkuttelemaan piiriinsä noin 650 talibania, joista on 33 komentajia, The Times kirjoittaa. NATO:n arvion mukaan talibaneja toimii Afganistanissa 36 000.

"Suurin osa mainituista komentajista lopetti toimintansa 6-18 kuukaudeksi odottaessaan hankkeen lupausten täyttämistä", raportissa sanotaan. "Kun kävi selväksi, ettei tukea tulisikaan, he yksinkertaisesti liittyivät takaisin taisteluun."

The Timesin mukaan NATO aikoo seuraavan viiden vuoden aikana käyttää yli miljardi dollaria talibanien houkuttelemiseen pois sodasta. Tiedot saatavilla olevista rahoista kuitenkin "voivat aiheuttaa vaaran, että yhä useampi liittyy kapinaan vain tilapäisesti päästäkseen hyötymään. Samanaikaisesti hallituksen kannattajat 'saattavat katkeroitua tai muuttua jopa vihamielisiksi, jos varoja kanavoidaan hallituksenvastaisille ryhmille'", lehti kirjoittaa raporttia siteeraten.

The Times: Taleban defectors 'are rejoining insurgency' (22.4.10)

Afganistanin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt aseensa laskevien Taliban-taistelijoiden armahtamista koskevan lain, kirjoittaa The Guardian.

Afganistanin parlamentti hyväksyi Taliban-taistelijoiden armahtamisen mahdollistavan lain voimaanastumisen ennen tammikuun lopulla Lontoossa järjestettyä miehitysvaltojen Afganistan-kokousta. Alunperin vuonna 2007 säädetyn, mutta hyllytetyn lain voimaanastumisesta ei tiedotettu mitenkään, kertoo The Guardian.

Laki antaa suojan syytteitä vastaan paitsi antautuville rivikapinallisille myös kaikille maan sotapäälliköille, joista monia vihataan julmuuksien vuoksi, joihin he syyllistyivät Afganistanin sisällissodassa 1990-luvulla, lehti kirjoittaa.

Lain yllättävän voimaantulon syyksi epäillään presidentti Hamid Karzain ja hänen tukijavaltioidensa halua saada hallitusta ja miehitysjoukkoja vastaan taistelevat kapinalliset mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä. Taustalla on miehitysvalloissa yleistynyt käsitys, että Talibanin kukistamiseksi ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua.

The Guardian: Afghanistan quietly brings into force Taliban amnesty law (11.2.10)

Afganistanin taliban-kapinalliset ovat jälleen torjuneet neuvottelut Afganistanin hallituksen ja länsivaltojen kanssa, ja uskovat voiton olevan lähellä.

Taliban torjui Afganistanin presidentti Hamid Karzain neuvottelutarjouksen, jonka tämä esitti viime kuun lopussa Lontoossa järjestetyssä miehitysvaltojen kokouksessa. Viime aikoina miehitysvaltojen julkisuudessa on noussut enenevässä määrin esille mahdollisuus neuvotella "maltillisten talibanien" kanssa, kun aikaisemmin neuvotteluja terroristien kanssa pidettiin mahdottomina. Viime viikolla Iso-Britannian puolustusministerin apulaisministeri Bill Rammell arvioi, että jopa 80 prosenttia talibaneista olisi liittynyt taisteluihin vain elannon hankkimiseksi.

"Afganistanin liittolaiset tukevat neuvotteluja Talibanin kanssa, ja lahjoittajat ovat luvanneet satoja miljoonia dollareita taistelijoiden tuomiseksi takaisin osaksi yhteiskuntaa", uutistoimisto Reuters kirjoittaa. "Länsimaat ovat valmiimpia kuin koskaan ottamaan Talibanin mukaan osaksi ratkaisua, sillä samalla ne hakevat ulospääsyä jo kahdeksan vuotta kestäneestä sodasta, jolle ei enää uskota löytyvän sotilaallista ratkaisua."

Lontoon kokouksen jälkeen antamassaan tiedotteessa Taliban kieltäytyi käymästä minkäänlaisia neuvotteluja "voitosta, joka on aivan nurkan takana".

Reuters: Taliban reject "deal" with Afghanistan, West (5.2.10)

Taliban pyrkii pehmentämään julkisuuskuvaansa muuttamalla toimintamallejaan liittolaisten saamiseksi, kertoo The New York Times.

Samalla kun maahan virtaa lisää amerikkalaisjoukkoja ja Taliban on saavuttanut asemia yhä suuremmassa osassa Afganistania, miehitystä vastustava islamistinen kapinallisliike on alkanut muuttaa toimintatapojaan. Jo viime keväänä Taliban-johtaja mullah Omar kielsi siviilejä vastaan suunnatut itsemurhapommitukset, koulujen polttamisen ja ruuminosien irtileikkaamisen rangaistuksena, kirjoittaa NY Times. Vaikka uusien määräysten toteutuminen käytännössä on jättänyt toivomisen varaa, Omarin antama normisto määrää mm. miten siviilejä ja vankeja on kohdeltava. Sittemmin liike on ottanut käyttöön tiedotussodan välineenä myös internetin, vaikka se alun perin tuomittiin islamin vastaisena.

Lehden haastattelemien afgaanikyläläisten sekä joidenkin NATO-virkailijoiden mukaan toimintatapojen muutos on jo alkanut vaikuttaa joidenkin keskitason Taliban-komentajien käyttäytymiseen. "Mullah Omar on jopa siirtänyt syrjään muutamia kaikkein raaimpia komentajia", lehti kirjoittaa.

Uuden toimintamallin kehittelyn tarkoituksena on ottaa etäisyyttä Al-Qaidaan ja esiintyä enemmän paikallisena vapautusliikkeenä. "He valmistautuvat pitkän aikavälin taisteluun", kertoo entinen Taliban-komentaja Wahid Mujda NY Timesille. "He tarvitsevat ihmisten tuen ja paikallisia tulonlähteitä, joten he ovat ottaneet opiksi aiemmista virheistään."

NY Times: Taliban Overhaul Image to Win Allies (20.1.10)

Itsemurhapommittaja on onnistunut iskemään Yhdysvaltain Itä-Afganistanissa sijaitsevaan tukikohtaan, surmaten kahdeksan CIA-agenttia.

Kyseessä on Yhdysvaltain tiedustelupalvelu CIA:n suurin tämänlaatuinen tappio vuoden 1983 jälkeen, jolloin Yhdysvaltain lähetystö Beirutissa joutui pommituksen kohteeksi ja kahdeksan CIA:lle työskennellyttä henkilöä kuoli. Aiemmin Afganistanissa on menehtynyt yhteensä neljä CIA:n työntekijää.

"Kuolonuhrit alleviivaavat CIA:n kasvavaa merkitystä Afganistanissa", kirjoittaa Los Angeles Times. "Tapaus sattui samalla hetkellä, kun Yhdysvallat on aloittamassa sotilasjoukkojen lisäystä vastaavaan huomattavan siviilijoukkojen lisäämisen Afganistaniin." Lehden mukaan viranomaiset kertoivat aiemmin tänä syksynä tiedustelupalvelun aikeista sijoittaa lisää vakoilijoita, analyytikkoja ja puolisotilaallista henkilökuntaa tukikohtaan. "Lisäys tekisi tukikohdasta yhden CIA:n historian suurimmista."

LA Timesin haastattelemat entiset ja nykyiset CIA-agentit ilmaisivat hämmästyksensä, miten räjähdeliiviin pukeutunut Taliban-kapinallinen onnistui pääsemään sisälle tukikohtaan. Miehitystä vastaan taisteleva Taliban-liike otti vastuun pommituksesta, ja tiedotteessaan kertoi pommittajan olleen Afganistanin armeijan sotilas, joka oli pukeutunut armeijan univormuun mennessään tukikohtaan.

Yhdysvaltain presidentti Barack Obaman aloittaman joukkojen lisäyksen jälkeen maalla on noin 100 000 sotilasta Afganistanissa.

LA Times: Afghanistan suicide bombing kills 8 CIA officers (31.12.09)

Yhdysvallat on sanonut hoitavansa asian yksipuolisilla sotilastoimilla, ellei Pakistan kykene toimiin aluellaan operoivia Taliban-kapinallisia vastaan.

The New York Timesin mukaan Yhdysvaltain sotilasviranomaiset välittivät viestinsä Pakistanin johdolle viime kuussa. Vaikka viranomaiset kielsivät uhanneensa Pakistania, oli pakistanilaisten tulkinta tapaamisesta jossain määrin erilainen. Nämä "tulkitsivat viestin varsin suorana varoituksena, että ellei Pakistan ryhdy pikaisiin toimiin kahta Taliban-ryhmää vastaan, joiden kimppuun he eivät toistaiseksi ole suostuneet hyökkäämään, Yhdysvallat on valmis yksipuolisiin toimenpiteisiin", Times kirjoittaa.

Yksipuoliset toimenpiteet tarkoittavat miehittämättömien lentokoneiden suorittamia iskuja Pakistanin alueella sekä erikoisjoukkojen operaatioitakin tarpeen vaatiessa. Asiasta päätettiin joulukuun alussa samalla, kun Yhdysvaltain presidentti Barack Obama ilmoitti päätöksestä lisätä Afganistanin miehitysjoukkoja 30 000 sotilaalla.

Valkoisen talon edustaja kieltäytyi maanantaina kommentoimasta "yksityisiä, diplomaattisia keskusteluja", mutta Timesille nimettömänä puhunut ylempi hallinnon edustaja uskoi pakistanilaisten kyllä ymmärtäneen Yhdysvaltain tarkoitusperät.

NY Times: Pakistan Told to Ratchet Up Fight Against the Taliban (7.12.09)

NY Times: C.I.A. to Expand Use of Drones in Pakistan (3.12.09)

CJR: The Two Talibans (23.10.09)

Väkivaltaisuudet Afganistanissa ovat nyt tasolla, jolla ne olivat vuonna 2001 Taliban-hallituksen kaatuessa, sanoo joukkoja Afganistanissa komentava yhdysvaltalaiskenraali David Petraeus.

Viime viikolla Taliban-sissien hyökkäykset miehitysjoukkoja vastaan nousivat uuteen ennätykseen, ja aiemmin myös Irakissa joukkoja komentanut kenraali Petraeus uskoo suuntauksen jatkuvan tulevaisuudessakin. Tammikuun ja toukokuun välisenä aikana raportoitiin yli 5 200 iskua, mikä tarkoittaa 59 prosentin nousua viime vuoden samaan ajankohtaan verrattuna.

Yhdysvallat on kasvattanut miehitysjoukkojen määrää alkuvuonna, ja Petraeuksen mukaan vuoden loppupuoliskolla käytettävissä pitäisi olla 68 000 sotilasta. Lisääntyneiden hyökkäysten määrä on osunut samalle ajanjaksolle kuin lisäjoukkojen maahantulo.

Al Jazeera: Afghan violence 'worst since 2001' (11.6.09)

Iso-Britannian joukkojen voimat on venytetty äärimilleen Afganistanissa, sanoo joukkojen komentaja Gordon Messenger.

Messengerin mukaan joukkojen tappiot ovat olleet kasvussa viime aikoina. Hän sanoi myös, että vihollinen on muuttunut vaarallisemmaksi ja käyttää entistä kehittyneempiä taistelumenetelmiä miehittäjää vastaan.

"Toivon, että muut eivät joudu kokemaan yhtä pahoja tappioita kuin me, mutta tämä on vaarallinen kampanja. Meillä on vastassamme päättäväinen vihollinen, joka haluaa tappaa ja vahingoittaa meitä", Messenger sanoi. Hän on johtanut brittien kampanjaa Helmandin maakunnassa, jossa brittijoukot ovat komentajan mukaan vastanneet turvallisuudesta 60-prosenttisesti.

Messenger myönsi, että taistelussa Talibania vastaan ei vielä olla voiton puolella.

BBC: UK military stretched - commander (18.3.09)

BBC: Helmand day four - the rising death toll (16.3.09)