Työnantajapuoli on viime vuosikymmenien aikana voittanut 70 prosenttia työtuomioistuimeen tuoduista työriita-asioista, kertoo Turun Sanomien tekemä tutkimus. Lehden mukaan työntekijäpuoli on hävinnyt suurimman osan omistakin kanteistaan.

Kuluvan vuoden työriidoista työnantaja on voittanut 74 prosenttia. Korkea lukema selittyy työtuomioistuimen presidentin, Pekka Orasmaan mukaan lakkojuttujen suurella määrällä. Hänen mukaansa työrauhavelvoitetta koskevat asiat päättyvät miltei aina työntekijäpuolen tappioon.

Työtuomioistuin on ollut 90-luvun laman jälkeen myös erittäin yksimielinen, sillä päätöksistä on jätetty eriävä mielipide vain kuudessa prosentissa tapauksista. Työtuomioistuimessa istuu yhtä monta edustajaa työnantaja- ja työntekijäpuolelta, sekä kaksi niin sanottua puolueetonta asiantuntijaa.

Orasmaan mukaan työrauha-asioihin ei yleensä liity monimutkaisia juridisia kysymyksiä. Työriitajuttuihin erikoistunut asianajaja Kalevi Hölttä kuitenkin sanoo, että työtaistelun katsotaan nykyään aina kohdistuvan työehtosopimusta vastaan, vaikka taustalla olisi mikä tahansa syy.

Työehtosopimuksen ollessa voimassa on laitonta lakkoilla siinä sovittuja asioita vastaan, mutta periaatteessa poliittisten tavoitteiden ajamiseksi käynnistetty lakko esimerkiksi hallituksen painostamiseksi on silti laillinen.

"Työtuomioistuimen laintulkinta on mennyt sellaiseksi, että se suosii työnantajaa", Hölttä kertoi Turun sanomille.

Turun sanomat: Työnantaja voittaa 70 prosenttia työtuomioistuimen ratkaisuista (16.12.08)

Turun sanomat: Asiantuntija kritisoi tuomiostuimen linjaa (16.12.08)

Turun sanomat: Työtuomioistuin ollut tänä vuonna ennätyksellisen sopuisa (16.12.08)

Puolet SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä kannattaa verovaroista maksettua kansalaispalkkaa, paljastaa SAK:n teettämä kysely. Keskusjärjestön oma kanta kansalaispalkkaan on ollut kielteinen, eikä kyselyn tätä löydöstä mainittukaan tulosten pohjalta kirjoitetussa tiedotteessa.

Yllättävä tulos muuttuu entistäkin huomattavammaksi siksi, että kansalaispalkkaa koskeva kysymyksenasettelu oli erittäin johdatteleva: "Jos olisin itse töissä, minun olisi vaikea hyväksyä sitä, että naapurini jäisi joka aamu kotiin ja eläisi verovaroista rahoitetulla kansalaispalkalla."

Tasan 50 prosenttia SAK:laisista vastaajista ilmoitti olevan täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kaikista kyselyyn vastanneista kansalaispalkkaa kannatti 37 prosenttia.

Muista vastaajaryhmistä myönteisimmin asiaan suhtautuivat työttömät, ammattikoulutetut ja akateemiset, 50-60 -vuotiaat sekä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Selvästi kielteisimpiä olivat yli 60-vuotiaat ja kokoomuksen kannattajat.

SAK: Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle (5.11.08)

SAK: Kansalaisten näkemyksiä sosiaali- ja työttömyysturvasta (marraskuu 2008)

Uutispäivä Demari: Kansalaispalkka ei nosta sosiaaliturvaa alamäestä (6.5.08)

SAK: SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne: Wahlroosin kansalaispalkka tuulesta temmattu (30.4.01)

Suomi on päättänyt vetäytyä pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta, joka olisi tunnustanut ja suojannut saamelaisten aseman Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisenä alkuperäiskansana. Suomen päätös harmittaa sopimuksen valmisteluun osallistunutta kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininiä. Kolmen vuoden valmistelun jälkeen asiantuntijaryhmään kuulunut oikeusministeriön virkamies löysi tekstistä "koko joukon 'ongelmia', joiden varjolla asia nyt on katsottu liian 'vaikeaksi' Suomelle", Scheinin kirjoittaa kolumnissaan Turun sanomissa. "Ongelmia" aiheuttivat mm. kohdat, jollaiset löytyvät Suomen perustuslaistakin ja joita Suomi on ollut ajamassa YK:ssa.

"Puunjalostusteollisuuden halvasta raaka-aineesta huolta pitävä metsähallitus ja puolirasistiset kansankiihottajat Ylä-Lapissa olivat pitkään tehneet pohjatyötä, mutta ulkoministeriö ja oikeusministeriö olivat yleensä jaksaneet puolustaa saamelaisen kansan olemassaoloa ja oikeuksia", Scheinin sanoo pettyneenä.

Turun sanomat: Martin Scheininin kolumni: Saamelaissopimuksen kohtalo hävettää (29.10.08)

Saamelaiskäräjät: Parlamentaarikkojen konferenssi kiirehtii pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO-sopimusta (30.10.08)

Lisäydinvoimalla ja kunnianhimoisilla päästövähennyksillä on eduskunnassa eri kannattajat. Tämä käy ilmi kansanedustajien kannanotoista, joita on seurattu vuoden 2007 alusta.

"Ydinvoiman kannattajat käyttävät ilmastonmuutosta mielellään argumenttina, mutta eivät näytä olevan valmiita tarvittaviin päästövähennyksiin", sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen. Niistä 36 kansanedustajasta, jotka ovat tällä vaalikaudella puhuneet ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, ainoastaan yksi kannattaa jo 17 000 kansalaisen vaatimaa ilmastolakia, joka velvoittaisi vuotuisiin, EU:n tavoitteita kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin.

Greenpeace: Ydinvoimalla ja päästövähennyksillä eri kannattajat eduskunnassa (17.10.08)

Turkulainen yrittäjä on nostanut kanteen verohallitukselle ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksutulojen verovapaudesta. Kanteessa arvostellaan mm. ay-järjestöjen varoistaan antamaa vaalitukea sekä jäsenetuja kuten vakuutuksia ja matkoja, ja vaaditaan tutkimusta, onko varainkeruun verovapaus perusteltua.

Suomessa ammattijärjestöt on tähän saakka tulkittu yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi, jotka eivät maksa veroa tuloistaan. Turun sanomat: Turkulainen yrittäjä kanteli ay-liikkeen verovapaudesta (3.10.08)

Perussuomalaisten 2. varapuheenjohtaja Auli Kangasmäki ei osannut vastata kysymykseen Suomen maahanmuuttoluvuista Aamu-TV:n vaalihaastettelussa eilen maanantaina, vaikka puolueen kunnallisvaaliohjelmassa kritisoidaan "valtapuolueiden lyhytnäköistä halua suosia kansainvaelluksia".

Toimittajan kysyessä Suomeen tällä hetkellä tulevien maahanmuuttajien määrää, Kangasmäki vastasi, ettei hänellä oli "numeraalista käsitystä". Hänen mukaansa lukumäärillä ei kuitenkaan ole "mitään merkitystä", sillä "näkeehän sen tuolla kentällä, jossain Hakunilassa Helsingissäkin", mikä todellisuus on.

YLE:n Aamu-TV, 29.9.08

Suomessa harmaaseen talouteen ei suhtauduta vakavasti, sanoo aihetta toistakymmentä vuotta tutkinut Markku Hirvonen. "Ilmeisesti hyötyjien ääni kuuluu asiassa enemmän kuin valvontaa edustavien viranomaisten", hän sivaltaa Aamulehden haastattelussa.

Harmaata taloutta ja talousrikollisuutta käsittelevän Viranomaisyhteistyön kehittämisprojektin arvion mukaan harmaan talouden arvo on 4,5 prosenttia Suomen bruttokansantuotteesta. Rahana se tarkoittaa noin viittä miljardia euroa vuodessa.

Aamulehti: "Joku hyötyy halvasta rakentamisesta" (23.9.08)

Palkkatyöläinen: Harmaan talouden tehdokas ehkäisy olisi tuottoisaa (7.4.04)

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi vahvemmin ohjata työnantajat ja ammattiliitot keskitettyihin neuvotteluhin palkkakilpailun estämiseksi.

Turun sanomien haastattelema Ihalainen on valmis myös liittokierrokseen, mutta miettii "onko se järkevää tilanteessa, jossa viime kierroksella on kylvetty palkkakilpailun siemen".

Ratkaisuksi ongelmaan hän peräänkuuluttaa malttia sekä työnantajilta että työntekijöiltä "Suomen talouskasvun, työllisyyden, ostovoiman ja kilpailukyvyn varmistamiseksi".

Turun sanomat: SAK opastaa hallitusta ajamaan EK:n neuvotteluun laajasta palkkasopimuksesta (14.9.08)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gates on hyväksynyt miljardiluokan budjetin, jonka avulla on tarkoitus miltei kaksinkertaistaa Afganistanin armeijan vahvuus 120.000 mieheen, viranomaislähteet kertoivat viime perjantaina. Samalla Gatesin odotetaan yhtenäistävän amerikkalaisjoukkojen komentorakennetta Afganistanissa.

Yhdysvaltalaiskenraalin johtamilla Nato-joukoilla on Afganistanissa 45.000 sotilasta, minkä lisäksi amerikkalaisilla on 19.000 sotilasta omassa komennossaan. Suomen osuus Nato-operaatioon osallistuvista joukoista on n. 100.

Calgary Herald: U.S. looking to beef up Afghan army, security (9.8.08)

Xinhua: U.S. defense department to beef up Afghanistan troops (9.8.08)

CNN: Pentagon: More troops to Afghanistan needed, but unlikely (23.7.08)

Ulkoministeriö: Suomen osallistuminen Nato-johtoisiin kriisinhallintaoperaatioihin

Suomen ja Viron ammattijärjestöjen tulisi tiivistää yhteistyötään ja lopulta yhdistyä, ehdottaa SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas). Yhteistyö ja yhdistyminen voisi Huutolan mukaan toimia esimerkkinä eurooppalaiselle ja globaalille ay-toiminnalle.

Lähempi tavoite voisi Huutolan mielestä olla Viron järjestäytymisasteen nostaminen, joka tällä hetkellä on n. 20 prosenttia.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää Huutolan esitystä hyvänä. "Ammattiliittojen pitää tehdä muutakin kuin käydä seremoniallista keskustelua. Täytyy pistää hynttyitä yhteen ja alkaa valvomaan etuja yhteisellä järjestöllä", hän kertoi Turun sanomille.

Turun sanomat: Huutola yhdistäisi Suomen ja Viron ammattiliitot (6.8.08)