Metalliliitolla on 120 miljoonan euron arvosta sijoituksia, joista kaksi kolmasosaa on arvopapereissa, kertoo liiton jäsenlehti Ahjo.

Metalliliiton sijoituksista vastaavan talouspäällikkö Kari Sairon mukaan tavoitteena on kohtuullinen tuotto ilman riskinottoa. "Sijoitussuunnitelmassa pyritään noudattamaan YK:n eettisen sijoittamisen periaatteita, joissa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvot ovat keskeisiä asioita", Sairo perustelee. Hän kuitenkin myöntää, että sijoitusten tosiasiallista eettisyyttä on usein vaikea varmentaa, varsinkin kun liiton sijoitukset on riskien minimoimiseksi hajautettu.

Kolmannes liiton sijoituksista on kiinteistöissä, kolmannes alle vuoden mittaisissa sijoituksissa ja kolmannes osakkeissa ja joukkovelkakirjoissa. Suurin osa liiton sijoituksista on kotimaassa, mutta myös ulkomaille on sijoitettu. Talouspäällikkönä Sairo saa päättää yksin alle puolen miljoonan euron sijoituksista, sitä suuremmat on hyväksytettävä työvaliokunnalla tai liittovaltuustolla.

Ahjon mukaan sijoitus- ja osakepelillä on tarkoitus osaltaan turvata liiton toimintaa. "Viime kädessä sijoitustoiminta tähtää siihen, että ns. lakkokassassa on riittävästi rahaa antamassa selkänojaa neuvotteluille ja tarvittaessa toimille", lehti kirjoittaa.

Ahjo: Metalliliiton sijoituksilla haetaan tuottoa ilman liiallista riskiä (8.10.09)

Tilastokeskuksen julkistamien uusien tilastotietojen perusteella talouskriisin loppu ei ole näkyvissä. Suomen kansantalouden tuotanto ja energiankulutus ovat laskeneet edelleen.

Tuotanto kasvoi Suomessa koko 2000-luvun ajan. Viime vuoden alussa alkanut lasku on jyrkkä, kuten Tilastokeskuksen keräämistä tiedoista ilmenee. Tarkentuneiden tietojen mukaan heinäkuussa laskua oli 9,2 % vuodentakaiseen verrattuna.

Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 8,9 prosenttia vuoden 2008 kesäkuusta. Kesän aikana tuotannon lasku on siis jatkunut.

Teollisuudessa ja rakentamisessa laskua oli reilut 21 prosenttia ja palveluissa yli neljä prosenttia. Maatalouden ja muun alkutuotannon arvellaan sen sijaan kasvaneen noin prosentilla.

Syyskuussa päivitetty kuvaaja näyttää, miten energian ja sähkönkulutuksen väheneminen on yhteydessä bruttokansantuotteen laskuun. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa energiankulutus on pienentynyt 8 %. Elokuussa julkistettujen tietojen mukaan teollisuuden sähkönkulutus on laskenut vuoden takaisesta 19,9 % ja vuoden 2007 elokuusta laskua on jopa neljännes.

Tilastokeskus: Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, %. 17.9.2009.
Tilastokeskus: Energian kokonaiskulutus väheni 8 prosenttia alkuvuonna. 17.9.2009.
Tilastokeskus: Kansantalouden tuotanto väheni heinäkuussa. 7.10.2009 (päivitetty 8.10.2009).

Metalliliitto on julistanut lakon yritykseen, joka on siirtynyt noudattamaan Sähköliiton solmimaa työehtosopimusta, tavoitteenaan saada Metallin sopimus takaisin voimaan.

Lokakuun alussa MainPartner-niminen teknologia-alan yritys lopetti Metalliliiton solmiman työehtosopimuksen (TES) noudattamisen, ja alkoi noudattaa tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n solmimaa TES:iä. Samanaikaisesti Sähköliitto järjesti kaikkia teknologiateollisuudessa työskenteleviä jäseniään koskevan päivän mittaisen lakon, jolla oli tarkoitus painostaa Kone-Hissit Oy:tä sähköliittolaisen luottamushenkilön asemaan liittyvässä asiassa.

Metalliliitto ei ole hyväksynyt Sähköliiton toimia. "Työtaistelun tarkoituksena on laajentaa Sähköliiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen soveltamisalaa ja tässä tarkoituksessa painostaa yhtä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä noudattamaan tätä sopimusta. Metallityöväen Liitto katsoo, että ko. yrityksessä tehtävään työhön tulee soveltaa yksinomaan ja kaikilta osin Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä solmittua työehtosopimusta niin kuin tähänkin asti (yli 10 vuotta)", liitto vaati 22.9. päivätyssä yleiskirjeessään.

Kirje kehotti metallilaisia pääluottamushenkilöitä "toimimaan niin, että Sähköliiton uhkaamasta työtaistelusta tuotannolle ja palvelutoiminnalle aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi". Yleiskirjeen allekirjoittajina ovat neuvottelupäällikkö Pertti Nurminen ja vastaava lakimies Pekka Puranen. "

MainPartnerin vaihdettua työehtosopimusta 1.10. ilmoitti Metalliliitto seuraavana päivänä järjestävänsä 19.10. päivän mittaisen lakon kyseisessä yrityksessä saadakseen Metallin työehtosopimuksen takaisin voimaan.

"On huolestuttavaa, että tämänkaltaisilla toimilla pyritään tuomaan työpaikalle aiemmin noudatettua työehtosopimusta heikompitasoisempi sopimus. Tämä johtaa työehtosopimusshoppailuun", Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liiton asiasta antamassa tiedotteessa. MainPartnerin 780 työntekijästä 429 kuuluu Metalliin ja 107 Sähköliittoon, loput muihin liittoihin.

Sähköliiton vastatiedotteessa todetaan, että väite heikompitasoisesta sopimuksesta ei pidä paikkaansa. "Metalliliiton lakko onkin nähtävä sitä taustaa vasten, etteivät lakkopäätöksen tekijät ole tutustuneet huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen sisältöön saati verranneet sen ehtoja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sisältöön kokonaisuudessaan", toteaa Sähköliiton tiedote.

Edellisestä Metalliliiton järjestämästä lakosta on kulunut 25 vuotta. "On äärimmäisen harvinaista, että Metalliliitto uhkaa työtaistelulla", toteaa liitto itsekin.

Uutisessa kerrottiin aikaisemmin, että MainPartner olisi siirtynyt soveltamaan TIKLI:n työehtosopimusta Sähköliiton painostuksen jälkeen. Tämä ei pitänyt paikkaansa, sillä Sähköliiton järjestämä lakko kohdistui Kone-Hissit Oy:hyn ja siellä noudatettavaan luottamushenkilökäytäntöön, ja MainPartnerin TES-kiista oli oma erillinen kysymyksensä.

Metalliliitto: Metalliliitto uhkaa työtaistelulla (2.10.09)

Sähköliitto: Metalliliitolta lakkouhka Sähköliiton työehtosopimusta vastaan (2.10.09)

Sähköliitto: Sähköliitto puolustaa metalliteollisuuden luottamusmiehiään (18.9.09)

Suomalaisen teollisuuden saamat tilaukset jatkoivat heinäkuussa alamäkeään. Niiden arvo oli 31,1 prosenttia alhaisempi vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskuksen tiedote. Teollisuuden tilaukset ovat olleet laskussa koko viimeisen vuoden ajan. Tammikuun ja heinäkuun välillä tilausten arvo oli 36,9 prosenttia pienempi kuin samana ajanjaksona vuonna 2008. Heinäkuussa lasku oli voimakkainta metalliteollisuudessa, lähes 40 prosenttia, ja tehdasteollisuuden tilausten alenema oli kokonaisuudessaan 31,1 prosenttia. Kun tilaukset ovat olleet pitkään laskussa, ovat myös tuotannon luvut olleet synkkiä. Heinäkuun 2009 tuotanto oli 24 prosenttia vähemmän kuin heinäkuussa 2008, ja tammi-heinäkuussa se on pudonnut 23 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto laski eniten, 36,1 prosenttia. Sitä seurasivat metsäteollisuus ja metalliteollisuus, joissa tuotanto laski noin 32 prosenttia. Koko teollisuuden tuotantokapasiteetista oli heinäkuussa käytössä vain 61,7 prosenttia. Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset laskivat heinäkuussa vajaan kolmanneksen vuoden takaisesta (11.9.09) Tilastokeskus: Teollisuustuotanto väheni heinäkuussa 24,0 prosenttia vuoden takaisesta (10.9.09)

Jos käytetään Jutta Urpilaisen blogissaan antamaa määritelmää pienituloisesta, 80 prosenttia suomalaisista lukeutuu tähän ryhmään, kirjoittaa Taloussanomat.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi viikonloppuna blogissaan puolueensa veropolitiikkaa. Hän vaati verotuksen uudistamista ja mm. "oikeudenmukaista kompensaatiota pienituloisille" sen vuoksi, että siirtyminen tulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen on muutoin askel kohti tasaveroa.

Urpilainen esitti myös yllättävän määritelmän pienituloisesta henkilöstä. "Minulle alle keskitulon (noin 3000 euroa kuussa) ansaitsevat ovat pienituloisia. Suurituloisuuden raja on noin 6000 euron kuukausituloissa", hän kirjoitti.

Taloussanomat selvitti, ketkä Urpilaisen määritelmää käyttäen ovat Suomessa pienituloisia. "Tilastokeskuksen palkkatilasto kertoo, että yli 3000 euron kuukausiansioille pääsevät lähinnä johtajat ja erityisasiantuntijat", lehti kirjoittaa. "Jos alle 3000 euron tilipussi tekee suomalaisesta pienituloisen, meistä selkeä enemmistö kuuluu tähän joukkoon: lähes 80 prosenttia saa alle 3 000 euron kuukausipalkkaa."

Kaikkien suomalaisten kuukausipalkkojen keskiarvo on vähän alle 3 000 euroa, mutta muutamien yksilöiden huippupalkat vääristävät tätä lukemaa ylöspäin. Parempi lukema saadaankin mediaanitulosta, jossa kaikkien suomalaisten palkat pannaan riviin ja valitaan keskimmäinen summa. Se on Suomessa noin 2 500 euroa kuukaudessa. EU:n tilastokeskuksen määritelmä pienituloisesta taas on Suomessa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Taloussanomat: Katso ketkä kaikki ovat pienituloisia (7.9.09)

Jutta Urpilainen: Tarvitsemme oikeudenmukaisen veroremontin (6.9.09)

Tehyn syksyllä 2007 käymä työtaistelu aiheutti lehdistössä kovan tunnekuohun, ja hoitajia syytettiin ahneudesta ja moraalittomuudesta, kertoo tuore tutkimus.

Valtiotieteiden kandidaatti Saara Nikkasen pro gradu julkaistiin kesäkuussa terveys- ja sosiaalialan ammattiliitto Tehyn järjestämän paneelikeskustelun yhteydessä. Tutkimuksen aineistona oli käytetty suurten suomalaisten sanomalehtien aihetta käsitteleviä pääkirjoituksia ja kolumneja.

Nikkasen mukaan vuoden 2007 eduskuntavaaleja edeltäneessä keskustelussa hoitajien asia oli ollut näyttävästi esillä, ja myös lehdistö oli suhtautunut asiaan neutraalisti tai myönteisesti. Kun Tehy sitten syksyllä irtaantui kunta-alan palkkaneuvottelurintamasta pyrkien joukkoirtisanoutumisen uhalla saamaan itselleen vaalilupausten mukaisia etuja, kirjoittelun sävy muuttui.

"Sisar hento valkoisen rinnalla alkoi syksyllä esiintyä ahne, kylmä ja moraaliton hoitaja", Nikkanen kertoo. "Tehyn poikkeuksellisen kova työtaistelukeino ja tapa vaatia periksi antamatta kovaan ääneen palkkaa tulkittiin monissa kirjoituksissa kutsumusluonteiselle naisammatille sopimattomaksi."

Nikkanen kuitenkin huomauttaa, että samanaikaisesti Tehy sai kuitenkin myös tukea. Erityisesti naiskolumnistit pitivät esillä tasa-arvokysymystä ja sukupuolihierarkioiden yhteyttä työtaistelukeskusteluun.

Tehy: Tutkimus: Tehyn vuoden 2007 palkkataistelu aiheutti voimakkaan tunnereaktion suomalaisessa lehdistössä (2.7.09)

Teollisuuden tilausten määrä EU:n alueella oli huhtikuussa 35 prosenttia alhaisempi vuotta aiempaan verrattuna, kertovat Eurostatin uudet tilastot.

Teollisuuden tilaukset ovat olleet jyrkässä laskussa viime vuoden heinäkuusta lähtien. Kun vertailukohdaksi otetaan vuoden 2005 tilauskanta, oli tilaishuippu loppuvuonna 2007 lähes 130 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Heinäkuussa 2008 alkoi kuitenkin romahdus, ja tilausten indeksilukema on tällä hetkellä enää 85 prosenttia vuoden 2005 tasosta. Alamäki jatkuu edelleen, joskin se on koko EU:n tilannetta katsottaessa jonkin verran loiventunut.

Koko EU:n alueella pudotus huhtikuussa 2009 oli vuoden takaiseen verrattuna 35,0 prosenttia, ja euroalueella hieman suurempi, 35,5 prosenttia. Lasku oli lievintä kertakulutushyödykkeissä, joiden tilaukset laskivat 7,4 prosenttia. Puolivalmisteiden tilaukset putosivat 36,3 prosenttia ja pääomahyödykkeiden puolestaan 39,5 prosenttia. Kaikissa tapauksissa euroalueen lasku oli 1-2 prosenttiyksikköä suurempaa koko unioniin verrattuna.

Yksittäisistä jäsenmaista suurimmat pudotukset nähtiin Virossa (44,4 prosenttia), Saksassa (39,5 prosenttia) ja Liettuassa (39,4 prosenttia). Lievintä lasku taas oli Puolassa (20,3 prosenttia), Latviassa (22,1 prosenttia) ja Romaniassa (24,1 prosenttia).

Suomessa lasku oli selvästi keskiarvoa jyrkempää, 38,8 prosenttia. Suomen tilastokeskuksen mukaan teollisuustuotannon lasku voimistui alkuvuonna. "Tammi-maaliskuussa teollisuustuotanto laski 23 prosenttia, kun loka-joulukuussa tuotanto väheni vajaat 10 prosenttia vuoden takaisesta", keskuksen tiedote toteaa.

Tilastokeskus: Teollisuustuotannon jyrkkä pudotus jatkui alkuvuonna (26.6.09)

Eurostat: Industrial new orders down by 1.0% in euro area (25.6.09)

Teollisuuden tilaukset laskivat huhtikuussa peräti 38,8 prosenttia ja tuotantokin aleni 21 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna, kertovat Tilastokeskuksen julkaisemat tiedot.

Tilaukset ovat laskeneet viimeisen vuoden ajan kesä- ja heinäkuuta lukuunottamatta, jolloin kasvua oli alle prosentti. Varsinainen romahdus alkoi lokakuussa, jolloin tilaukset vähenivät 21 prosenttia vuotta aiempaan verrattuna. Kokonaisuudessaan vuoden 2009 tammi-huhtikuun tilaukset laskivat 38,4 prosenttia.

Tilastokeskuksen mukaan tilausten arvo pieneni selvästi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla. Metalliteollisuuden tilausten lasku oli selvästi suurinta, 44,7 prosenttia. Tekstiiliteollisuuden tilaukset laskivat 32 prosenttia, paperin 28,9 prosenttia ja kemianteollisuuden tilaukset 21,9 prosenttia.

Tilausten lisäksi myös tuotanto laskussa

Tilausten väheneminen povaa jatkoa myös teollisuuden tuotannon laskulle. Tilastokeskuksen mukaan Suomen teollisuustuotanto oli huhtikuussa 21 prosenttia pienempi kuin vuotta aiemmin, kun maaliskuussa vastaava luku oli 16,6 prosenttia. Metsäteollisuuden tuotanto laski huhtikuussa 31 prosenttia ja metalliteollisuuden 25,1 prosenttia. Varsinaisen metalliteollisuuden lasku oli kuitenkin 32,4 prosenttia, jos siitä siivotaan pois sähkö- ja elektroniikkateollisuuden osuus.

Teollisuuden käyttöaste oli vain 66,7 prosenttia, eli kolmannes tuotantolaitteistosta seisoo joutilaana.

EU:n teollisuustuotannon lasku samaa luokkaa

Koko EU:n teollisuuden alamäki huhtikuussa oli Suomeen verrattuna samalla tasolla, 19,4 prosenttia. Euroalueen 16 jäsenmaassa lasku vuoden takaiseen verrattuna oli jonkin verran suurempi, 21,6 prosenttia.

Teollisuustuotanto laski kaikissa jäsenmaissa, joista tietoja oli saatavissa. Suurimmat laskut havaittiin Virossa (33,7 prosenttia), Sloveniassa (24,9) ja Liettuassa (24,5). Lasku oli kuitenkin huomattavaa myös Euroopan suurissa jäsenmaissa, kuten Ranskassa, Italiassa ja Saksassa, joissa lasku oli vain karvan verran vähemmän kuin Itä-Euroopan uusissa jäsenmaissa. Ranskassa lasku oli 19,4 prosenttia, Saksassa 23,2 ja Italiassa 24,2 prosenttia.

Tuotannonaloista eniten kärsivät puolivalmisteiden ja pääomahyödykkeiden tuotanto, molemmat yli 25 prosenttia. Kestokulutushyödykkeidenkin tuotanto laski viidenneksen ja energiantuotanto 9,6 prosenttia. Kertakulutushyödykkeet olivat laskussa 4,4 prosenttia.

Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset laskivat huhtikuussa 38,8 prosenttia vuoden takaisesta (12.6.09)

Eurostat: Industrial production down by 1.9% in euro area (12.6.09)

Tilastokeskus: Teollisuuden ahdinko jatkuu (10.6.09)

Vasemmistoliitto menetti europarlamenttipaikkansa, kun puolueen kannatus putosi 5,9 prosenttiin. Vasemmistoliiton ohella koko suomalainen vasemmisto kärsi selvän tappion.

Ruotsalainen kansanpuolue, jota pidettiin todennäköisempänä paikan menettäjänä, nousi yllättäen Vasemmistoliiton ohi saaden 6,1 prosenttia annetuista äänistä. Valinta RKP:n Carl Haglundin ja Vasemmistoliiton Annika Lapintien välillä oli kiinni alle 3 000 äänestä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvosteli puoluettaan Kansan uutisissa esittäen, että se on rakennettava kokonaan uudestaan. "Vasemmistoliitto ei pysty osoittamaan ihmisille olevansa sellainen, että sitä olisi syytä äänestää", hän sanoi. Myös Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Jussi Saramo on samoilla linjoilla.

Karvas vaalitappio asettaa paineita puheenjohtaja Martti Korhoselle, jonka vaihtoa on puolueen sisällä vaadittu jo ennen eurovaaleja. Muunmuassa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho on toistuvasti vaatinut puoluejohdon vaihtamista arvostellen puolueen ja sen eduskuntaryhmän toimintakulttuuria nukahtaneeksi. Myös puolueen entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen ja kansanedustaja Markus Mustajärvi ovat vaatineet Korhosen eroa.

Myös laitavasemmisto pettyi vaalitulokseen

Vasemmistoliitosta vasemmalle sijaitsevien puolueiden menestys oli niin ikään huono. Suomen kommunistinen puolue (SKP) sai 0,5 prosentin kannatuksen, jossa laskua viime eurovaalien äänisaaliiseen nähden oli 0,1 prosenttiyksikköä. Puolue sai nyt kaikkiaan 8 106 ääntä, mikä on noin kaksituhatta ääntä vähemmän kuin viisi vuotta sitten. SKP:n ylivoimainen ääniharava oli sitoutumaton rockmuusikko Kari Peitsamo, joka sai 2 478 ääntä, lähes kolmanneksen koko listan äänisaaliista. Seuraavaksi eniten ääniä sai ay-juristi Arjo Suonperä, jonka 795 ääntä ovat kuitenkin roimasti Peitsamoa vähemmän.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen peräänkuulutti vaalianalyysissaan vasemmiston yhteistyötä. "Vasemmistoliitto olisi säilyttänyt paikan europarlamentissa, jos se olisi tehnyt vaaliliiton SKP:n kanssa", hän huomautti ja sanoi esimerkiksi Euroopan vasemmiston vaaliohjelmien olevan hyvä pohja mainitun kaltaiselle yhteistyölle.

Suomen työväenpuolueen (STP) kannatus oli 0,2 prosenttia ja se sai kaikkiaan 3 179 ääntä. Sen listoilla eniten ääniä, 549, keräsi erityisesti suomalaista kansallismielisyyttä arvostellut ja vironvenäläisten oikeuksia värikkäällä tavallaan puolustanut dosentti Johan Bäckman.

STP:n varapuheenjohtaja Antti Siika-aho julisti puolueen kuuluvaksi vaalien voittajiin. "Näissä vaaleissa Suomen Työväenpuolue löi itsensä läpi", hän kirjoitti blogissaan. STP osallistui nyt ensimmäistä kertaa eurovaaleihin. Puolueen kannatus viime eduskuntavaaleissa vuonna 2007 oli 0,06 prosenttia.

Kommunistinen työväenpuolue (KTP) ei osallistunut eurovaaleihin, vaan kehotti äänestäjiä boikotoimaan niitä. "Älä äänestä itseäsi vastaan", puolue varoitti ja sanoi EU-vaaleissa olevan kyse vain hyväksynnän hakemisesta rahavallan ja kapitalistien Euroopalle. KTP:n kannatus viime eduskuntavaaleissa oli 0,07 prosenttia.

Kaleva: Rökäletappio ajoi Korhosen ahtaalle (9.6.09)

Kansan uutiset: Edes seksi ja kuolema eivät riittäneet (9.6.09)

Yrjö Hakanen: EU-vaalit ja vasemmiston kriisi (8.6.09)

Kansan uutiset: Vasemmistoliitto menetti meppinsä (7.6.09)

Korpikommunistin päiväkirja: STP yksi vaalien voittajista! (7.6.09)

YLE: Eurovaalit 2009 tulospalvelu

Kansan uutiset: Vasemmistoliiton syytä katsoa peiliin (28.4.09)

KTP: Puolusta kansanvaltaa - boikotoi EU-vaalia!

Australian hallitus on pääministeri Kevin Ruddin johdolla päättänyt lisätä maan panostusta Afganistanin miehityksessä. Maa kasvattaa joukkojensa määrän 1100:sta 1550:een.

Joukot pysyvät Afganistanissa melko pitkään, työväenpuoluetta edustava Rudd arvioi. Hänen mukaansa australialaissotilaiden päätavoitteet ovat terroristien koulutuksen lopettaminen Afganistanissa sekä Yhdysvaltain kanssa solmitun turvallisuussopimuksen kunnioittaminen.

Yhdysvallat on painostanut Australiaa lisäämään joukkojaan Afganistanissa presidentti Barack Obaman valinnan jälkeen, kertoo The Sydney Morning Herald. Obama pyrkii siirtämään kansainvälisten sotatoimien painopistettä Irakista Afganistaniin, jonne presidentti on päättänyt lähettää yli 20 000 lisäsotilasta sekä siviilihenkilökuntaa. Lisäyksen jälkeen Yhdysvaltain miehitysjoukot käsittävät noin 50 000 sotilasta.

Myös Suomi päätti maaliskuun alussa tukea Yhdysvaltoja tuplaamalla omien joukkojensa määrän reiluun kahteensataan.

SMH: More troops for Afghan mission (30.4.09)

CNN: Obama to send 4,000 more troops to Afghanistan, officials say (29.3.09)

MTV3: Afganistaniin lisäjoukkoja (6.3.09)

BBC: US to boost troops in Afghanistan (18.2.09)