Euroopan unionin teollisuustuotanto on pudonnut tammikuussa 16,3 prosenttia verrattuna vuoden 2008 tammikuuhun, kertovat EU:n tilastokeskuksen julkaisemat tiedot.

Teollisuustuotanto, poislukien rakentaminen, on ollut laskusuunnassa koko unionin alueella jo viime vuoden elokuusta, jolloin lasku oli kuitenkin vain 0,8 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna. Marraskuussa 2008 lasku oli kiihtynyt 8,7 prosenttiin, joulukuussa se oli 11,7 ja tammikuussa jo 16,3 prosenttia. Tuotannonaloista tammikuussa suhteellisesti eniten putosivat puolivalmisteet (23,7 %), pääomahyödykkeet (21,1 %) ja kestokulutushyödykkeet (18,3 %). Energiantuotanto putosi vain 4,4 prosenttia, ja muiden kuin kestokulutushyödykkeiden tuotanto neljä prosenttia.

Maista pahiten kärsivät Viro (26,8 %), Latvia (23,9 %), Ruotsi (21,1 %) ja Unkari (21 %), ja vähiten Irlanti (0,8 %), Liettua (4,7 %) ja Tanska (9,6 %). Lukemat ovat pudotuksia vuoden 2008 tammikuun tasoihin nähden.

Suomen tilastokeskus julkaisi Suomea koskevat tiedot pari viikkoa sitten. Raportin mukaan Suomen teollisuustuotanto oli viime tammikuussa 19,5 prosenttia alhaisempi kuin tammikuussa 2008. Teollisuudenaloista metalliteollisuus putosi 18,7 prosenttia, kemianteollisuus 20,7 ja metsäteollisuus peräti 35 prosenttia.

"Edellisen kerran teollisuustuotanto laski enemmän syvimmän laman aikana vuonna 1991. Silloin tuotanto laski peräti 8,7 prosenttia. Tuotannon viime kuukausien supistuminen on ollut jyrkempää kuin 1990-luvun laman pahimpina aikoina", raportti toteaa.

Eurostat: Industrial production down by 3.5% in euro area

Tilastokeskus: Teollisuustuotanto romahti tammikuussa (10.3.09)

60 prosenttia briteistä ei kannata Afganistan-operaation jatkamista, kertoi BBC:n teettämä mielipidekysely viime maanantaina.

Iso-Britannialla on Afganistanissa noin 8 000 sotilasta, ja maan panos Afganistanin miehitykseen on Yhdysvaltain jälkeen suurin. Panoksella on siksi ollut symboliarvoakin, ja maan hallitus on joutunut Yhdysvaltain painostuksen kohteeksi joukkojen lisäämiseksi.

Kyselyssä selvisi myös, että noin kolme neljännestä haluaa teettää virallisen selvityksen päätöksistä, jotka johtivat Iso-Britannian osallistumiseen hyökkäykseen Irakia vastaan vuonna 2003.

Suomen eduskunta päätti maaliskuun alussa kaksinkertaistaa joukkonsa Afganistanissa sadasta kahteen sataan. Vain vasemmistoliitto vastusti lisäjoukkoja.

AP: Poll: 60pct in UK unconvinced about Afghan mission (17.3.09)

MTV3: Afganistaniin lisäjoukkoja (6.3.09)

YLE: Vasemmistoliitto vie äänestykseen sotilaiden lisäämisen Afganistaniin (11.2.09)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on torjunut ay-keskusjärjestö STTK:n tarjouksen neuvotella nollatasoisista palkankorotuksista tupopöydässä.

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs torjui ajatuksen nollatuposta jo Kansan uutisten haastattelussa helmikuun lopulla. Maanantaina Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kuitenkin ilmoitti TV-uutisten haastattelussa valmiutensa neuvotella jopa nollatason palkankorotuksista, jos työnantajat sillä ehdolla suostuvat keskitettyyn ratkaisuun. "Meidän pitää tässä pelastaa isänmaa", Mäenpää sanoi viitaten talouden pahenevaan taantumaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen suhtautui Mäenpään esitykseen myönteisesti. SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly taas ei pitänyt nollalinjaa todennäköisenä, ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi Mäenpään aloitteen suoralta kädeltä. Rinne vaati palkansaajien ostovoimaa kasvattavaa ratkaisua.

Myös Fagernäs torjui Mäenpään ehdotuksen keskitetystä ratkaisusta eilen YLE:n haastattelussa, vaikka olikin samaa mieltä, että nollasta lähdetään liikkeelle. Viesti oli edelleen sama kuin helmikuussa.

"Toimialakohtaiset erot ovat olleet jo kauan niin suuret ja eri sektoreilla on erilaiset tarpeet. Tärkeää on nimenomaan se, että pyritään yrityskohtaisuutta lisäämään sekä palkkausjärjestelmissä että muista työehdoista sovittaessa. Tämä ei mitenkään voi toteutua keskitetyssä ratkaisussa", Fägernäs sanoi.

Toimittajan kysymykseen mahdollisesta tarjouksesta jopa alentaa palkkoja Fagernäs ei halunnut ottaa kantaa, sillä sellaista ei kukaan ole ainakaan vielä ehdottanut.

YLE: EK:n Fagernäs torjuu keskitetyn palkkaratkaisun (17.3.09)

YLE: Hallitus kiittelee STTK:n Mäenpään avausta (17.3.09)

YLE: SAK:n Lyly ei usko palkankorotusten nollalinjaan (17.3.09)

YLE: TU tyrmää palkkojen jäädyttämisen (16.3.09)

YLE: STTK pärjäisi vaikka ilman palkankorotuksia (16.3.09)

Taloussanomat: STTK:n Mäenpää keskustelisi jopa nollakorotuksista (16.3.09)

Taloussanomat: Ei, sanoo EK nollatupollekin (27.2.09)

Yleislakkokin kuuluu ay-liikkeen keinovalikoimaan, jos palkansaajan etujen puolustaminen niin vaatii, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi viime torstaina.

Kansan uutisille puhunut Huutola totesi politiikan palanneen politiikkaan mm. työnantajajärjestöjen uusien työehtosopimuslinjausten ja hallituksen lamalääkkeiden myötä. "Kansalaisten on ymmärrettävä, että vastakkain asettelun aika on palannut", hän sanoi.

Huutolan yleislakkokortti välähti sen jälkeen, kun ammattijärjestöissä oli vähän aikaisemmin tuomittu hallituksen yksipuolinen eläkeiän korottaminen, ammattiliittoja kuulematta. "Näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy", SAK:n asiasta antama tiedote arvostelee.

Edellinen yleislakkouhka koettiin 90-luvun alussa, kun Esko Ahon porvarihallitus uhkasi leikata työttömyysturvaa ja huonontaa työehtoja. Vuoden 1992 lopussa SAK yhdessä STTK:n ja AKAVA:n kanssa uhkasi yleislakolla, ellei leikkausesityksiä vedetä takaisin. Lopulta hallitus joutuikin perumaan suurimman osan kaavailemistaan huononnuksista.

Suomessa on viimeksi järjestetty yleislakko vuonna 1956. Siihen osallistui jopa 450 000 ihmistä, ja se kesti 19 päivää.

Kansan uutiset: Yleislakkokaan ei ole poissuljettu (26.2.09)

SAK: Eläkepolitiikka ei ole sanelupolitiikkaa (25.2.09)

SAK: Ammattiyhdistysliikkeen kiirastuli (4.4.08)

Palkkatyöläinen: Moni-ilmeinen yleislakko 50 vuotta sitten (28.2.06)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: fooishbar: Nordiska Investeringsbanken (Flickr) - CC-lisenssi

Virossa maan itsenäisyyden uhkana nähdään lähinnä Venäjä, mutta samanaikaisesti maa on myynyt riippumattomuutensa länteen. Kyse ei ole vain liittymisestä EU:hun ja Natoon, vaan maan taloudelle kriittisten osien myymisestä ulkomaiseen omistukseen. Vaikka EU:sta ja Natosta voidaan periaatteessa erota, ruotsalaisten lähes täysin omistamaa Viron pankkijärjestelmää ei saada takaisin yhtä helposti. >>>

Työnantajapuoli on viime vuosikymmenien aikana voittanut 70 prosenttia työtuomioistuimeen tuoduista työriita-asioista, kertoo Turun Sanomien tekemä tutkimus. Lehden mukaan työntekijäpuoli on hävinnyt suurimman osan omistakin kanteistaan.

Kuluvan vuoden työriidoista työnantaja on voittanut 74 prosenttia. Korkea lukema selittyy työtuomioistuimen presidentin, Pekka Orasmaan mukaan lakkojuttujen suurella määrällä. Hänen mukaansa työrauhavelvoitetta koskevat asiat päättyvät miltei aina työntekijäpuolen tappioon.

Työtuomioistuin on ollut 90-luvun laman jälkeen myös erittäin yksimielinen, sillä päätöksistä on jätetty eriävä mielipide vain kuudessa prosentissa tapauksista. Työtuomioistuimessa istuu yhtä monta edustajaa työnantaja- ja työntekijäpuolelta, sekä kaksi niin sanottua puolueetonta asiantuntijaa.

Orasmaan mukaan työrauha-asioihin ei yleensä liity monimutkaisia juridisia kysymyksiä. Työriitajuttuihin erikoistunut asianajaja Kalevi Hölttä kuitenkin sanoo, että työtaistelun katsotaan nykyään aina kohdistuvan työehtosopimusta vastaan, vaikka taustalla olisi mikä tahansa syy.

Työehtosopimuksen ollessa voimassa on laitonta lakkoilla siinä sovittuja asioita vastaan, mutta periaatteessa poliittisten tavoitteiden ajamiseksi käynnistetty lakko esimerkiksi hallituksen painostamiseksi on silti laillinen.

"Työtuomioistuimen laintulkinta on mennyt sellaiseksi, että se suosii työnantajaa", Hölttä kertoi Turun sanomille.

Turun sanomat: Työnantaja voittaa 70 prosenttia työtuomioistuimen ratkaisuista (16.12.08)

Turun sanomat: Asiantuntija kritisoi tuomiostuimen linjaa (16.12.08)

Turun sanomat: Työtuomioistuin ollut tänä vuonna ennätyksellisen sopuisa (16.12.08)

Puolet SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä kannattaa verovaroista maksettua kansalaispalkkaa, paljastaa SAK:n teettämä kysely. Keskusjärjestön oma kanta kansalaispalkkaan on ollut kielteinen, eikä kyselyn tätä löydöstä mainittukaan tulosten pohjalta kirjoitetussa tiedotteessa.

Yllättävä tulos muuttuu entistäkin huomattavammaksi siksi, että kansalaispalkkaa koskeva kysymyksenasettelu oli erittäin johdatteleva: "Jos olisin itse töissä, minun olisi vaikea hyväksyä sitä, että naapurini jäisi joka aamu kotiin ja eläisi verovaroista rahoitetulla kansalaispalkalla."

Tasan 50 prosenttia SAK:laisista vastaajista ilmoitti olevan täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kaikista kyselyyn vastanneista kansalaispalkkaa kannatti 37 prosenttia.

Muista vastaajaryhmistä myönteisimmin asiaan suhtautuivat työttömät, ammattikoulutetut ja akateemiset, 50-60 -vuotiaat sekä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Selvästi kielteisimpiä olivat yli 60-vuotiaat ja kokoomuksen kannattajat.

SAK: Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle (5.11.08)

SAK: Kansalaisten näkemyksiä sosiaali- ja työttömyysturvasta (marraskuu 2008)

Uutispäivä Demari: Kansalaispalkka ei nosta sosiaaliturvaa alamäestä (6.5.08)

SAK: SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne: Wahlroosin kansalaispalkka tuulesta temmattu (30.4.01)

Suomi on päättänyt vetäytyä pohjoismaisen saamelaissopimuksen valmistelusta, joka olisi tunnustanut ja suojannut saamelaisten aseman Suomen, Norjan ja Ruotsin yhteisenä alkuperäiskansana. Suomen päätös harmittaa sopimuksen valmisteluun osallistunutta kansainvälisen oikeuden professori Martin Scheininiä. Kolmen vuoden valmistelun jälkeen asiantuntijaryhmään kuulunut oikeusministeriön virkamies löysi tekstistä "koko joukon 'ongelmia', joiden varjolla asia nyt on katsottu liian 'vaikeaksi' Suomelle", Scheinin kirjoittaa kolumnissaan Turun sanomissa. "Ongelmia" aiheuttivat mm. kohdat, jollaiset löytyvät Suomen perustuslaistakin ja joita Suomi on ollut ajamassa YK:ssa.

"Puunjalostusteollisuuden halvasta raaka-aineesta huolta pitävä metsähallitus ja puolirasistiset kansankiihottajat Ylä-Lapissa olivat pitkään tehneet pohjatyötä, mutta ulkoministeriö ja oikeusministeriö olivat yleensä jaksaneet puolustaa saamelaisen kansan olemassaoloa ja oikeuksia", Scheinin sanoo pettyneenä.

Turun sanomat: Martin Scheininin kolumni: Saamelaissopimuksen kohtalo hävettää (29.10.08)

Saamelaiskäräjät: Parlamentaarikkojen konferenssi kiirehtii pohjoismaista saamelaissopimusta ja ILO-sopimusta (30.10.08)

Lisäydinvoimalla ja kunnianhimoisilla päästövähennyksillä on eduskunnassa eri kannattajat. Tämä käy ilmi kansanedustajien kannanotoista, joita on seurattu vuoden 2007 alusta.

"Ydinvoiman kannattajat käyttävät ilmastonmuutosta mielellään argumenttina, mutta eivät näytä olevan valmiita tarvittaviin päästövähennyksiin", sanoo Greenpeacen ilmastovastaava Kaisa Kosonen. Niistä 36 kansanedustajasta, jotka ovat tällä vaalikaudella puhuneet ydinvoiman lisärakentamisen puolesta, ainoastaan yksi kannattaa jo 17 000 kansalaisen vaatimaa ilmastolakia, joka velvoittaisi vuotuisiin, EU:n tavoitteita kunnianhimoisempiin päästövähennyksiin.

Greenpeace: Ydinvoimalla ja päästövähennyksillä eri kannattajat eduskunnassa (17.10.08)

Turkulainen yrittäjä on nostanut kanteen verohallitukselle ammattiyhdistysliikkeen jäsenmaksutulojen verovapaudesta. Kanteessa arvostellaan mm. ay-järjestöjen varoistaan antamaa vaalitukea sekä jäsenetuja kuten vakuutuksia ja matkoja, ja vaaditaan tutkimusta, onko varainkeruun verovapaus perusteltua.

Suomessa ammattijärjestöt on tähän saakka tulkittu yleishyödyllisiksi yhdistyksiksi, jotka eivät maksa veroa tuloistaan. Turun sanomat: Turkulainen yrittäjä kanteli ay-liikkeen verovapaudesta (3.10.08)