Ahtaajien lakossa ei ole kyse "kultaisesta kädenpuristuksesta" tai erorahasta, sanoo Auto- ja kuljetusalan työntekijäliitto AKT.

AKT:n mukaan jo viikon kestäneessä satamalakossa on kyse muutosturvasta työttömyyden varalta. Julkisuudessa lakon tavoitteita on arvosteltu haluna saada "kultainen kädenpuristus" tai eroraha, mutta AKT:n mukaan tästä ei ole kyse.

Liiton tavoittelema muutosturva tähtää ensi kädessä irtisanomisten välttämiseen. Mikäli irtisanominen tästä huolimatta toteutuu, olisi työnantajalla 12 kuukautta kestävä takaisinottovelvollisuus, mikäli töitä ilmaantuu, tai velvollisuus myötävaikuttaa irtisanotun työllistymiseen muualle. Vasta kolmanneksi, jos irtisanottu ei 12 kuukauden kuluessa irtisanomisesta ole löytänyt työtä, tulee kyseeseen muutosturvaraha.

Tämän rahasumman suuruudesta on nyt käyty neuvotteluita. "Kysymyksessä ei siis ole mikään kultainen kädenpuristus eikä eroraha, vaan irtisanomissuojan parantaminen", AKT sanoo. Työnantajapuoli on liiton mukaan halunnut lisätä osa-aikais- ja tilapäistyövoiman käyttöä satamissa, ja ammattiliiton mielestä tästä johtuva epävarmuuden lisääntyminen on kompensoitava parantamalla työntekijöiden asemaa irtisanomisia vastaan ja niiden toteutuessa.

"EK on törkeästi vääristellyt ahtaajien palkkatietoja ja yrittää näin usuttaa palkansaajat toisiaan vastaan", AKT arvostelee. "EK on myös ajamassa ahtaajien kustannuksella laajempia heikennyksiä sopimusturvaan. Tämä tulee palkansaajien yhteisvoimin torjua."

AKT: Lyhyesti tiivistettynä: Mistä ahtaajien lakossa on kysymys? (9.3.10)

AKT: Mistä satamien työtaistelussa on kysymys? (4.3.10)

Teollisuuden uudet tilaukset olivat lokakuussa 27 prosenttia pienemmät kuin vuotta aiemmin, kertoo Tilastokeskuksen uusi tilasto.

Tilausten arvo pieneni teollisuuden kaikilla päätoimialoilla. Lasku vuotta aiempaan oli suurinta metalliteollisuudessa, 34,7 prosenttia, kun koko tehdasteollisuudessa vastaava lukema oli 27,1 prosenttia. Vuoden 2008 lokakuussa puolestaan tilausten arvo oli jo silloinkin 20,8 pienempi kuin vuoden 2007 lokakuussa.

Kemianteollisuudessa lasku oli 16,2 prosenttia, paperinvalmistuksessa 12,8 prosenttia ja tekstiiliteollisuudessa 8,9 prosenttia vuoden takaiseen verrattuna.

Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset laskivat lokakuussa 27,1 prosenttia vuoden takaisesta (11.12.09)

Konkurssit ovat Suomessa lisääntyneet 27 prosenttia tammi-kesäkuussa vuotta aiempaan verratuna, kertoo Tilastokeskuksen tuore tilasto. Eniten konkursseja pantiin vireille palvelu- ja rakennusalalla sekä kaupan sektorilla. Yhteensä konkurssia haki mainittuna ajanjaksona 2 785 yritystä, joiden henkilökunnan määrä oli 12 527. "Verrattuna vuotta aiempaan konkurssien määrä kasvoi kaikilla tarkasteltavilla päätoimialoilla", Tilastokeskuksen tiedote toteaa. Vuonna 2007 konkursseja pantiin virelle keskimäärin alle kaksisataa kuukaudessa, kun vuonna 2009 vastaava lukema oli lähellä kolmeasataa. Tilastokeskus: Konkurssien määrä kasvoi 27 prosenttia tammi–lokakuussa 2009 (30.11.09)

Metalliliitto on perunut MainPartner Oy:hyn julistamansa lakonuhkan, sillä yritys on alkanut jälleen noudattaa Metallin työehtosopimusta.

Lakonuhka nousi esille lokakuun alussa MainPartner Oy:n ryhdyttyä noudattamaan tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n työehtosopimusta (TES), jonka se oli solminut Sähköliiton kanssa. Metalliliitto katsoi välttämättömäksi lähteä puolustamaan yrityksessä työskenteleviä jäseniään, sillä mm. irtisanomissuoja olisi uuden TES:in myötä selvästi heikentynyt.

MainPartner oli siirtynyt käyttämään TIKLI:n sopimusta lokakuun alussa. TES:in vaihdon jälkeen Sähköliitto puolusti tiedotteessaan TIKLI:n sopimusta kokonaisuutena ottaen parempana, ja piti Metalliliiton lakonuhkaa perusteettomana.

Metalliliitto antoi lakkouhan peruuntumisesta tiedotteen viime torstaina. "Sovintoesityksen mukaan osapuolet pidättäytyvät työtaistelutoimista, kunnes työtuomioistuin on antanut päätöksensä Tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLIn vahvistuskanteesta koskien Maintpartnerissa sovellettavaa työehtosopimusta sekä Metalliliiton valvonta- ja vahvistuskanteesta, jonka liitto nosti Teknologiateollisuutta vastaan." Ainakin siihen asti MainPartner noudattaa Metallin TES:iä.

Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto on tyytyväinen sovintoesitykseen, ja pitää TES-kysymyksessä järjestöllistä näkökulmaa juridista tärkeämpänä. "Kysymys on siitä, voiko tulla toiselle sopimusalalle tekemään sopimuksia ilman, että on edustavuutta tällä sopimusalalla."

Uutisessa kerrottiin aiemmin, että MainPartner siirtyi soveltamaan TIKLI:n sopimusta Sähköliiton 1.10. järjestämän lakon jälkeen. Sähköliiton 1.10. järjestämä, luottamushenkilön asemaan liittyvä lakko koski kuitenkin Kone-Hissit Oy:tä, ja MainPartnerin tekemää työehtosopimuksen vaihtoa koskeva taistelu oli oma erillinen kysymyksensä.

Metalliliitto: Maintpartnerin työtaistelu peruuntuu (15.10.09)

Metalliliitto: Riku Aalto: Nyt noudatetaan oikeaa sopimusta (15.10.09)

Sähköliitto: Metalliliitolta lakkouhka Sähköliiton työehtosopimusta vastaan (5.10.09)

Sähköliitto: Sähköliitto puolustaa metalliteollisuuden luottamusmiehiään (18.9.09)

Metalliliitolla on 120 miljoonan euron arvosta sijoituksia, joista kaksi kolmasosaa on arvopapereissa, kertoo liiton jäsenlehti Ahjo.

Metalliliiton sijoituksista vastaavan talouspäällikkö Kari Sairon mukaan tavoitteena on kohtuullinen tuotto ilman riskinottoa. "Sijoitussuunnitelmassa pyritään noudattamaan YK:n eettisen sijoittamisen periaatteita, joissa Kansainvälisen työjärjestö ILO:n arvot ovat keskeisiä asioita", Sairo perustelee. Hän kuitenkin myöntää, että sijoitusten tosiasiallista eettisyyttä on usein vaikea varmentaa, varsinkin kun liiton sijoitukset on riskien minimoimiseksi hajautettu.

Kolmannes liiton sijoituksista on kiinteistöissä, kolmannes alle vuoden mittaisissa sijoituksissa ja kolmannes osakkeissa ja joukkovelkakirjoissa. Suurin osa liiton sijoituksista on kotimaassa, mutta myös ulkomaille on sijoitettu. Talouspäällikkönä Sairo saa päättää yksin alle puolen miljoonan euron sijoituksista, sitä suuremmat on hyväksytettävä työvaliokunnalla tai liittovaltuustolla.

Ahjon mukaan sijoitus- ja osakepelillä on tarkoitus osaltaan turvata liiton toimintaa. "Viime kädessä sijoitustoiminta tähtää siihen, että ns. lakkokassassa on riittävästi rahaa antamassa selkänojaa neuvotteluille ja tarvittaessa toimille", lehti kirjoittaa.

Ahjo: Metalliliiton sijoituksilla haetaan tuottoa ilman liiallista riskiä (8.10.09)

Tilastokeskuksen julkistamien uusien tilastotietojen perusteella talouskriisin loppu ei ole näkyvissä. Suomen kansantalouden tuotanto ja energiankulutus ovat laskeneet edelleen.

Tuotanto kasvoi Suomessa koko 2000-luvun ajan. Viime vuoden alussa alkanut lasku on jyrkkä, kuten Tilastokeskuksen keräämistä tiedoista ilmenee. Tarkentuneiden tietojen mukaan heinäkuussa laskua oli 9,2 % vuodentakaiseen verrattuna.

Kesäkuun työpäiväkorjattu tuotanto väheni 8,9 prosenttia vuoden 2008 kesäkuusta. Kesän aikana tuotannon lasku on siis jatkunut.

Teollisuudessa ja rakentamisessa laskua oli reilut 21 prosenttia ja palveluissa yli neljä prosenttia. Maatalouden ja muun alkutuotannon arvellaan sen sijaan kasvaneen noin prosentilla.

Syyskuussa päivitetty kuvaaja näyttää, miten energian ja sähkönkulutuksen väheneminen on yhteydessä bruttokansantuotteen laskuun. Tämän vuoden tammi-kesäkuussa energiankulutus on pienentynyt 8 %. Elokuussa julkistettujen tietojen mukaan teollisuuden sähkönkulutus on laskenut vuoden takaisesta 19,9 % ja vuoden 2007 elokuusta laskua on jopa neljännes.

Tilastokeskus: Bruttokansantuotteen, energian loppukulutuksen ja sähkönkulutuksen muutokset 1995-, %. 17.9.2009.
Tilastokeskus: Energian kokonaiskulutus väheni 8 prosenttia alkuvuonna. 17.9.2009.
Tilastokeskus: Kansantalouden tuotanto väheni heinäkuussa. 7.10.2009 (päivitetty 8.10.2009).

Metalliliitto on julistanut lakon yritykseen, joka on siirtynyt noudattamaan Sähköliiton solmimaa työehtosopimusta, tavoitteenaan saada Metallin sopimus takaisin voimaan.

Lokakuun alussa MainPartner-niminen teknologia-alan yritys lopetti Metalliliiton solmiman työehtosopimuksen (TES) noudattamisen, ja alkoi noudattaa tieto- ja tekniikka-alojen työnantajaliitto TIKLI:n solmimaa TES:iä. Samanaikaisesti Sähköliitto järjesti kaikkia teknologiateollisuudessa työskenteleviä jäseniään koskevan päivän mittaisen lakon, jolla oli tarkoitus painostaa Kone-Hissit Oy:tä sähköliittolaisen luottamushenkilön asemaan liittyvässä asiassa.

Metalliliitto ei ole hyväksynyt Sähköliiton toimia. "Työtaistelun tarkoituksena on laajentaa Sähköliiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä solmitun työehtosopimuksen soveltamisalaa ja tässä tarkoituksessa painostaa yhtä Teknologiateollisuus ry:n jäsenyritystä noudattamaan tätä sopimusta. Metallityöväen Liitto katsoo, että ko. yrityksessä tehtävään työhön tulee soveltaa yksinomaan ja kaikilta osin Metallityöväen Liiton ja Teknologiateollisuus ry:n välillä solmittua työehtosopimusta niin kuin tähänkin asti (yli 10 vuotta)", liitto vaati 22.9. päivätyssä yleiskirjeessään.

Kirje kehotti metallilaisia pääluottamushenkilöitä "toimimaan niin, että Sähköliiton uhkaamasta työtaistelusta tuotannolle ja palvelutoiminnalle aiheutuvat haitat jäisivät mahdollisimman pieniksi". Yleiskirjeen allekirjoittajina ovat neuvottelupäällikkö Pertti Nurminen ja vastaava lakimies Pekka Puranen. "

MainPartnerin vaihdettua työehtosopimusta 1.10. ilmoitti Metalliliitto seuraavana päivänä järjestävänsä 19.10. päivän mittaisen lakon kyseisessä yrityksessä saadakseen Metallin työehtosopimuksen takaisin voimaan.

"On huolestuttavaa, että tämänkaltaisilla toimilla pyritään tuomaan työpaikalle aiemmin noudatettua työehtosopimusta heikompitasoisempi sopimus. Tämä johtaa työehtosopimusshoppailuun", Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto sanoi liiton asiasta antamassa tiedotteessa. MainPartnerin 780 työntekijästä 429 kuuluu Metalliin ja 107 Sähköliittoon, loput muihin liittoihin.

Sähköliiton vastatiedotteessa todetaan, että väite heikompitasoisesta sopimuksesta ei pidä paikkaansa. "Metalliliiton lakko onkin nähtävä sitä taustaa vasten, etteivät lakkopäätöksen tekijät ole tutustuneet huolto- ja kunnossapitopalveluiden työehtosopimuksen sisältöön saati verranneet sen ehtoja teknologiateollisuuden työehtosopimuksen sisältöön kokonaisuudessaan", toteaa Sähköliiton tiedote.

Edellisestä Metalliliiton järjestämästä lakosta on kulunut 25 vuotta. "On äärimmäisen harvinaista, että Metalliliitto uhkaa työtaistelulla", toteaa liitto itsekin.

Uutisessa kerrottiin aikaisemmin, että MainPartner olisi siirtynyt soveltamaan TIKLI:n työehtosopimusta Sähköliiton painostuksen jälkeen. Tämä ei pitänyt paikkaansa, sillä Sähköliiton järjestämä lakko kohdistui Kone-Hissit Oy:hyn ja siellä noudatettavaan luottamushenkilökäytäntöön, ja MainPartnerin TES-kiista oli oma erillinen kysymyksensä.

Metalliliitto: Metalliliitto uhkaa työtaistelulla (2.10.09)

Sähköliitto: Metalliliitolta lakkouhka Sähköliiton työehtosopimusta vastaan (2.10.09)

Sähköliitto: Sähköliitto puolustaa metalliteollisuuden luottamusmiehiään (18.9.09)

Suomalaisen teollisuuden saamat tilaukset jatkoivat heinäkuussa alamäkeään. Niiden arvo oli 31,1 prosenttia alhaisempi vuoden takaiseen verrattuna, kertoo Tilastokeskuksen tiedote. Teollisuuden tilaukset ovat olleet laskussa koko viimeisen vuoden ajan. Tammikuun ja heinäkuun välillä tilausten arvo oli 36,9 prosenttia pienempi kuin samana ajanjaksona vuonna 2008. Heinäkuussa lasku oli voimakkainta metalliteollisuudessa, lähes 40 prosenttia, ja tehdasteollisuuden tilausten alenema oli kokonaisuudessaan 31,1 prosenttia. Kun tilaukset ovat olleet pitkään laskussa, ovat myös tuotannon luvut olleet synkkiä. Heinäkuun 2009 tuotanto oli 24 prosenttia vähemmän kuin heinäkuussa 2008, ja tammi-heinäkuussa se on pudonnut 23 prosenttia vuoden takaiseen nähden. Sähkö- ja elektroniikkateollisuudessa tuotanto laski eniten, 36,1 prosenttia. Sitä seurasivat metsäteollisuus ja metalliteollisuus, joissa tuotanto laski noin 32 prosenttia. Koko teollisuuden tuotantokapasiteetista oli heinäkuussa käytössä vain 61,7 prosenttia. Tilastokeskus: Teollisuuden uudet tilaukset laskivat heinäkuussa vajaan kolmanneksen vuoden takaisesta (11.9.09) Tilastokeskus: Teollisuustuotanto väheni heinäkuussa 24,0 prosenttia vuoden takaisesta (10.9.09)

Jos käytetään Jutta Urpilaisen blogissaan antamaa määritelmää pienituloisesta, 80 prosenttia suomalaisista lukeutuu tähän ryhmään, kirjoittaa Taloussanomat.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi viikonloppuna blogissaan puolueensa veropolitiikkaa. Hän vaati verotuksen uudistamista ja mm. "oikeudenmukaista kompensaatiota pienituloisille" sen vuoksi, että siirtyminen tulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen on muutoin askel kohti tasaveroa.

Urpilainen esitti myös yllättävän määritelmän pienituloisesta henkilöstä. "Minulle alle keskitulon (noin 3000 euroa kuussa) ansaitsevat ovat pienituloisia. Suurituloisuuden raja on noin 6000 euron kuukausituloissa", hän kirjoitti.

Taloussanomat selvitti, ketkä Urpilaisen määritelmää käyttäen ovat Suomessa pienituloisia. "Tilastokeskuksen palkkatilasto kertoo, että yli 3000 euron kuukausiansioille pääsevät lähinnä johtajat ja erityisasiantuntijat", lehti kirjoittaa. "Jos alle 3000 euron tilipussi tekee suomalaisesta pienituloisen, meistä selkeä enemmistö kuuluu tähän joukkoon: lähes 80 prosenttia saa alle 3 000 euron kuukausipalkkaa."

Kaikkien suomalaisten kuukausipalkkojen keskiarvo on vähän alle 3 000 euroa, mutta muutamien yksilöiden huippupalkat vääristävät tätä lukemaa ylöspäin. Parempi lukema saadaankin mediaanitulosta, jossa kaikkien suomalaisten palkat pannaan riviin ja valitaan keskimmäinen summa. Se on Suomessa noin 2 500 euroa kuukaudessa. EU:n tilastokeskuksen määritelmä pienituloisesta taas on Suomessa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Taloussanomat: Katso ketkä kaikki ovat pienituloisia (7.9.09)

Jutta Urpilainen: Tarvitsemme oikeudenmukaisen veroremontin (6.9.09)

Tehyn syksyllä 2007 käymä työtaistelu aiheutti lehdistössä kovan tunnekuohun, ja hoitajia syytettiin ahneudesta ja moraalittomuudesta, kertoo tuore tutkimus.

Valtiotieteiden kandidaatti Saara Nikkasen pro gradu julkaistiin kesäkuussa terveys- ja sosiaalialan ammattiliitto Tehyn järjestämän paneelikeskustelun yhteydessä. Tutkimuksen aineistona oli käytetty suurten suomalaisten sanomalehtien aihetta käsitteleviä pääkirjoituksia ja kolumneja.

Nikkasen mukaan vuoden 2007 eduskuntavaaleja edeltäneessä keskustelussa hoitajien asia oli ollut näyttävästi esillä, ja myös lehdistö oli suhtautunut asiaan neutraalisti tai myönteisesti. Kun Tehy sitten syksyllä irtaantui kunta-alan palkkaneuvottelurintamasta pyrkien joukkoirtisanoutumisen uhalla saamaan itselleen vaalilupausten mukaisia etuja, kirjoittelun sävy muuttui.

"Sisar hento valkoisen rinnalla alkoi syksyllä esiintyä ahne, kylmä ja moraaliton hoitaja", Nikkanen kertoo. "Tehyn poikkeuksellisen kova työtaistelukeino ja tapa vaatia periksi antamatta kovaan ääneen palkkaa tulkittiin monissa kirjoituksissa kutsumusluonteiselle naisammatille sopimattomaksi."

Nikkanen kuitenkin huomauttaa, että samanaikaisesti Tehy sai kuitenkin myös tukea. Erityisesti naiskolumnistit pitivät esillä tasa-arvokysymystä ja sukupuolihierarkioiden yhteyttä työtaistelukeskusteluun.

Tehy: Tutkimus: Tehyn vuoden 2007 palkkataistelu aiheutti voimakkaan tunnereaktion suomalaisessa lehdistössä (2.7.09)