Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen olisi valmis rajoittamaan lakko-oikeutta etenkin myötätuntolakkojen osalta, kertoo Helsingin sanomat.

Väyrynen esitti kantansa viime torstaina esiintyessään Elinkeinoelämän keskusliiton tilaisuudessa. Helsingin sanomien mukaan Väyrynen haluaisi rajoittaa erityisesti myötätuntolakkoilua, jossa jonkin alan työntekijät menevät lakkoon tukeakseen jonkin toisen alan työntekijöiden taistelua. Lehden mukaan Väyrynen "ei voi käsittää myötätuntolakkoilua, kun omalla alalla on työrauhavelvoite päällä".

Lain mukaan työehtosopimuksen ollessa voimassa työrauhavelvoite koskee kyseisessä työehtosopimuksessa sovittuja asioita, esimerkiksi palkkoja; niiden osalta lakkoilu on työehtosopimuslain vastaista niin kauan kuin työehtosopimus on voimassa. Muiden asioiden osalta lakkoilu on kuitenkin tällöinkin sallittua, ja esimerkiksi poliittinen lakko maan hallituksen painostamiseksi, jopa kaatamiseksi, on aina laillinen, myös työehtosopimuksen ollessa voimassa, sillä hallituksen tukemisvelvoitteesta ei ole sovittu työehtosopimuksissa.

Myös jonkin toisen alan puolesta järjestettävä tukilakko on laillinen, sillä siinä ei haeta parannuksia omaan, voimassaolevaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuin tosin on toisinaan yrittänyt eri yhteyksissä ajaa toisenlaistakin tulkintaa, mutta ay-juristi Kalevi Höltän mukaan kanta on lakiin perustumaton eikä kestä lähempää tarkastelua. "Työtuomioistuimen luonteen huomioon ottaen myötätuntolakko on rajattava erittäin huolellisesti ja lakon syyt ja tavoitteet on ilmoitettava selkeästi niin, etteivät ne vähimmässäkään määrin liity omiin työehtoihin. Muuten on olemassa vaara, että työtuomioistuin julistaa lakon kohdistuvaksi esimerkiksi oman alan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan." (Hölttä 1999, 96-97; ks. myös 136-141.)

Väyrysen kanssa samassa tilaisuudessa esiintynyt kristillisten presidenttiehdokas Sari Essayah oli valmis korottamaan lakkosakkoja. Helsingin sanomien mukaan sosiaalidemokraattien ehdokas Paavo Lipponen "korosti yhdessä sopimista kiristysten sijaan".

Helsingin sanomat: Väyrynen haluaisi puuttua lakkoiluun (24.11.11)

Hölttä, Kalevi. 1999. Työtaistelu. Työtaisteluoikeus, sen käyttäminen ja rajoitukset. Vaasa: KSL.

Vasemmistoliiton valtuuston äänestyksessä hallitusohjelmasta yli 40 prosenttia kentän edustajista oli sitä vastaan, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti viime sunnuntaina äänestyksen jälkeen liittyä Jyrki Kataisen johtamaan sateenkaarihallitukseen äänin 40-23, kolmen äänestäessä tyhjää. Kokouksessa myös puolueen eduskuntaryhmällä oli äänioikeus. Jos heidät jätetään pois laskuista ja katsotaan vain puolueen kenttäväkeä edustavan valtuuston äänestysjakaumaa, huomataan, että näistä 29 äänesti puolesta ja 21 vastaan. "Yli 40 prosenttia kantansa ilmaisseista piirijärjestöjen edustajista oli hallitukseen menoa vastaan", hallitukseen menoa vastustanut kansanedustaja Jyrki Yrttiaho huomauttaa. Yrttiaho pitää hallitusohjelman linjauksia leikkauksista, Natosta ja EU-tuista puolueen linjan vastaisina. "Kokousväen raju vastustus kohdistui sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden leikkauksiin, joiden valtionosuuksia hallitus leikkaa 631 miljoonaa vuodessa", hän perustelee. "Myös perusturvan 100 euron korotus jää työmarkkinatuella elävien osalta tosiasiassa 25 euroon kuukaudessa (80 senttiä päivässä) tukien yhteensovittamisesta johtuen." Jyrki Yrttiaho: TIEDOTE: Puoluekentässä vahva vastustus kokoomusvetoiseen hallitukseen osallistumisesta (19.6.11)

Vasemmistoliiton hallitukseenmeno on farssimainen toisinto osallistumisesta Paavo Lipposen hallituksiin 1995-2003, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Vasemmistoliiton hallitusneuvotteluissa mukana ollut kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki kommentoi puolueensa hallitukseenmenoa blogissaan. Patomäki pitää päätöstä liittyä hallitukseen virheenä, sillä hänen mukaansa nykyinen hallitus jatkaa entistä politiikkaa.

"Väkisin kokoon rutistetun hallitusohjelman perusvire on se, että uusliberalisaatiota edelleen syvennetään Suomessa ja Euroopassa, vaikkakin ehkä joissakin suhteissa pehmennetyssä ja monin tavoin ristiriitaisessa muodossa. Yleisenä lähtökohtana on julkistalouden alasajon, yksityistämisen ja hyödykkeistämisen jatkaminen, mutta siten, että eriarvoistumista ei enää ainakaan syvennettäisi nykytilanteesta. Ohjelman tosiasiallinen vaikutus riippuu olennaisesti talouden ja Euroopan kriisin kehityksestä."

Patomäki suree vasemmistoliiton hallituspäätöksen myötä menettämiä mahdollisuuksia avata uusia näköaloja.

"Eduskuntavaalit 2011 politisoivat ihmisiä monin tavoin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla – mutta laajemminkin Suomessa – monissa heräsi toivo, että vasemmistoliitto on nyt tarjoamassa raikkaita ja vapauttavia vaihtoehtoja vuosikymmeniä kestäneen uusliberaalin hegemonian jälkeen."

Patomäki tiivistää hallitusohjelman sisällön siitä poimimaansa lainaukseen.

"Hallitusohjelman ydin on siinä, että 'kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2015 1 215,5 milj. euroa pienemmät kuin 23.3.2011 valtiontalouden ns. teknisessä kehyksessä (40 699 mrd. €)'. Jos BKT kasvaa tänä aikana edes jonkin verran, niin se tarkoittaa julkisen talouden merkittävää pienenemistä suhteessa BKT:hen."

Patomäki näkee kuitenkin toivoa siinä, että Vasemmistonuoret on irtisanoutunut puolueen hallituspäätöksestä.

"He tietävät vain sellaisesta yhteenkietoutuneesta maailmasta, jossa uusliberalisaation prosessi on jatkunut jo vuosikymmeniä. Euroopan unioni on kuulunut kokemuspiiriin niin kauan kuin he kykenevät muistamaan – ja silti EU:n käytännöt ja instituutiot eivät vastaa heidän käsitystään oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta tai talouspoliittisesta vastuusta."

Heikki Patomäki: Farssi

Vasemmistonuoret: Vasemmistoliitto on väärässä hallituksessa! (19.6.11)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ilmoittaa blogissaan olevansa puolueensa hallitukseenmenoa vastaan.

Vaikka Kontula on vakuuttunut siitä, että puolueen neuvottelijat tekivät hyvää työtä, on lopputulokseen hänen mielestään jäänyt kohtia, joiden vuoksi hän ei voi kannattaa Vasemmistoliiton osallistumista neuvottelutuloksen pohjalta muodostettavaan hallitukseen. Puolueen valtuusto äänestää hallitusohjelmasta huomenna sunnuntaina.

Vaikka joitakin korotuksia työttömyysetuuksiin ja toimeentulotuen perusosaan on tulossa, on edessä silti leikkaushallitus, Kontula sanoo.

"Säästöt kohdistuvat erityisesti kuntiin, joiden tuloja tiputtaa sekä yhteisöveron alentaminen että valtionosuuksien pienentäminen. Tämä tietysti vaikuttaa suoraan kuntien peruspalveluihin. Hintojen ja palkkojen noustessa jo nollabudjetti merkitsisi kunnissa koulujen lakkauttamisia ja terveyskeskusten kesäsulkuja, miinusbudjetti tietysti enemmän."

Ohjelmassa on Kontulan mukaan kauniita ympäristöön liittyviä muotoiluja, mutta samalla kun uusiutuvien energiamuotojen tukia leikataan 25 miljoonalla eurolla, annetaan energiaintensiiviselle teollisuudelle 120 miljoonan edestä energiaverohelpotuksia. Ohjelmasta löytyy monia muitakin sinänsä hyviä asioita, joille ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta, Kontula kirjoittaa.

Kaikki tulossa olevat leikkaukset eivät ole vielä edes tiedossa. "Syksyn budjettiriiheen on jätetty 100 miljoonan leikkaustarve ratkaistavaksi."

Suurena epävarmuustekijänä Kontula pitää sitä, että hallitusohjelma on viritetty pienenevän työttömyyden ja kasvavan talouden ennusteelle.

"Ohjelman yhteydessä on sovittu säännöllisistä välitarkastuksista. Tämä tarkoittaa, että taloustilanteen heikkeneminen vaarantaisi hallituskauden loppupuoliskolle jätetyt uudistukset (muun muassa opintotuen sitomisen indeksiin), ja merkitsisi lisäleikkauksia."

Anna Kontulan blogi: Hallitusohjelmasta (18.6.11)

Vasemmistoliitto on luopunut Afganistan-kannastaan hallitusneuvotteluiden aikana, sanoo puolueen neuvottelijana toiminut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso.

Jaakko Laakso toimi Vasemmistoliiton neuvottelijana Alexander Stubbin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Laakson mukaan hänen ollessaan väliaikaisesti matkalla työryhmän toinen vasemmistoliittolainen jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie, näytti kannanmuutokselle vihreää valoa.

Laakson mukaan Vasemmistoliitto esitti alunperin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että Afganistan-operaatio tulee muuttaa siviilioperaatioksi ja sotilaiden poisvetäminen aloittaa tämän vuoden aikana. Kansan uutisten keskustelupalstalle kirjoittamassaan tekstissä Laakso siteeraa Stubbin työryhmän nykyistä ohjelmaluonnosta, jonka linjaus on erilainen:

"Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen".

Muotoilu merkitsee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan aiemmin tekemän päätöksen vahvistamista, nyt hallitusohjelmassa, Laakso sanoo, eikä näin edusta muutosta Suomen nykyiseen linjaan. "Stubbin ehdotus sitoa Suomen omat ratkaisut Afganistanin sotilaalliseen operaatioon osallistuvien Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain päätöksiin on periaatteellisestikin merkittävä. Juuri tätähän 'kumppanien suunnitelmien huomioiminen' tarkoittaa."

Lapintien mukaan Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja. "Tällaisten neuvottelujen käyminen vaatii turnauskestävyyttä", hän kommentoi Kansan uutisille. "Kokonaisuutta on syytä arvioida sitten, kun lopullinen ratkaisu tulee."

Kansan uutiset: Lapintie edellyttää turnauskestävyyttä: ”Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja” (15.6.11)

Jaakko Laakso: Jaakko Laakso vastaa (15.6.11)

Euromaiden pysyvä vakausmekanismi ja sen keskeiset henkilöt aiotaan vapauttaa kaikesta oikeudellisesta vastuusta, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Euroalueen kärsiessä velkakriisistä on Euroopan unionin johdossa mietitty pysyvää instituutiota, jonka avulla tulevaisuudessa kohdattavia velka- ja rahoituskriisejä voitaisiin ratkoa. Tähän tarkoitukseen perustettavaan vakausmekanismiin sijoitetaan 80 miljardia euroa, ja sen lainanantokapasiteetti rahoitusvaikeuksiin joutuneille jäsenmailleen on 500 miljardia euroa. Suomen eduskunnan suuri valiokunta hyväksyi vuonna 2013 toimintansa aloittavan vakausmekanismin perustamisen toukokuussa.

Helsingin yliopiston kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki arvostelee Euroopan vakausmekanismia (EVM) sen EU-komissiolle ja Kansainväliselle valuuttarahastolle (IMF) antamista valtuuksista neuvotella kriisimaihin kohdistuvat leikkaus- ja yksityistämisohjelmat.

"Yksityissektorin osallistumisessa kriisien hoitoon noudatetaan IMF:n käytäntöä. Kriisimaat joutuvat neuvottelemaan pankkien ja sijoittajien kanssa sellaisen sopimusjärjestelyn, joka riittää pitämään ne mukana kriisimaiden rahoitusjärjestelyissä.  Näin pankeille ja rahastoille annetaan käytännössä valtaa määritellä kriisimaiden talous- ja yhteiskuntapolitiikasta."

Patomäki kiinnittää huomiota myös EU-komission virkamiesten laatimaan EVM:n perustamisluonnokseen, jonka mukaan "EVM, sen varat ja omaisuus on vapautettu kaikista oikeudenkäynneistä, jollei EVM nimenomaisesti luovu tästä vapaudesta", ja että mekanismin keskeiset henkilöt "on vapautettu kaikista oikeudellisista menettelyistä, jotka kohdistuvat heidän toimintaansa mainittua tehtävää suoritettaessa".

Muihin vakausmekanismisopimuksen luonnokseen liittyviin, varsin vähän julkisuudessa esiintyneisiin seikkoihin kiinnittää huomiota Antti Ronkainen kirjoituksessaan Uudessa Suomessa. Hänen mukaansa EVM "on luxemburgilainen yritys, joka pyrkii maksimoimaan voittonsa ja jonka varallisuus tulee rahaliiton jäsenmailta". Sopimusluonnos mm. mahdollistaa sen, että EVM voi sijoittaa jäsenmailta saamansa varat, jos niitä ei välittömästi tarvita sen velvoitteiden täyttämiseen.

"EVM:n mahdolliset tappiot katetaan ensin vararahastosta, toiseksi maksetusta pääomasta ja kolmanneksi takuupääomasta, joka määrätään maksettavaksi", Ronkainen siteeraa luonnosta, ja huomauttaa:

"Luonnoksesta ei käy ilmi, kuinka suuri EVM:n vararahasto on. Sen sijaan sanotaan hyvin selkeästi, että tappioita katetaan jäsenmaiden myöntämistä varoista. Jos jokin valtio päättäisi demokraattisesti, ettei se myönnä vakaukseen tarkoitettuja varoja keinottelusta aiheutuneiden tappioiden kattamiseen niin tältä jäsenmaalta vietäisiin äänioikeus EVM:n kokouksissa, maksatettaisiin tarvittava osuus muiden valtioiden veronmaksajilla, aloitettaisiin toimenpiteet tämän summan perimiseksi kieltätyneeltä maalta ja tältä ajalta, joka pakkolunastukseen menisi, perittäisiin tuntuva korko."

Heikki Patomäki: Kriisipaketit ja Euroopan pysyvä vakausmekanismi: mikä on demokraattisen vasemmiston näkemys Euroopan tulevaisuudesta?

Antti Ronkainen: Kansojen varallisuuden ryöstöretki – Näin toimii Euroopan pysyvä vakausmekanismi (6.6.11)

Eduskunta: Suuri valiokunta hyväksyi Portugalin tukemisen (13.5.11)

NY Times: E.U. Finance Ministers Set Terms for New Bailout Fund (21.3.11)

Valtioneuvoston kirjelmä Eduskunnalle luonnoksesta Euroopan vakausmekanismin perustamista koskevaksi valtiosopimukseksi (Euroopan vakausmekanismi)

Portugalipaketin puolesta äänesti 137 kansanedustajaa, vaikka YLE:n vaalikoneessa enemmistö heistä oli vastustanut EU-maiden taloudellista tukemista.

Yleisradio raportoi toukokuun alussa, että YLE:n vaalikoneeseen vastanneista, kansanedustajiksi valituista henkilöistä enemmistö oli EU-maiden taloudellista tukemista vastaan. Kansanedustajiksi valituista melkein kaikki, 194 henkeä, olivat vastanneet YLE:n vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen väite kuului: "Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita."

"Täysin samaa mieltä muiden maiden tukemisesta oli 1,5 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä noin 28 prosenttia vastaajista", YLE uutisoi. "Jokseenkin eri mieltä oli 38 prosenttia ja täysin eri mieltä 32 prosenttia vastaajista."

Keskustan valituksi tulleista edustajista vain kolmannes oli YLE:n vaalikoneessa kannattanut EU-maiden tukemista , kun taas SDP:n edustajista vastaava osuus oli vain neljännes, YLE kertoo.

Tuoreessa eduskunnassa vallinnut 70 prosentin vastustus kääntyi vaalien jälkeen kuitenkin nopeasti päinvastaiseksi, kun viime keskiviikkona Portugalin tukemisesta äänestettäessä enemmistö kansanedustajista, 137 henkeä, äänestikin tukipaketin puolesta.

SDP:n edustajien mielenmuutoksen taustalla lienee puoluehallituksen kanta, jonka mukaan puolue onnistui neuvotteluissa viemään läpi sijoittajavastuun toteutumisen. Esko Seppänen kiinnittää kuitenkin huomiota omalaatuiseen määritelmään sijoittajavastuusta.

"Sijoittajavastuu on sitä, että pankit pannaan kantamaan maksukyvyttömille velallisille lainatusta rahasta syntyvät luottotappiot", hän kirjoittaa blogissaan. "Demareiden käsitys sijoittajavastuun olemuksesta on toisenlainen. He vaativat velallisia antamaan pankeille vakuuksia luottotappioiden synnyn ehkäisemiseksi, ja siinä tarkoituksessa he markkinoivat muiden maiden hallituksille valtion omaisuuden yksityistämistä alehintaan".

SDP:n asettamiin ehtoihin, joiden nojalla se päätyi kannattamaan pakettia, kuuluu puoluehallituksen kannanoton mukaisesti mm. "että Portugali varmistaa lainojen takaisinmaksun myymällä omaisuuttaan".

Kansan uutiset: Missä nyt mennään? Perussuomalaiset hajosi Portugali-äänestyksessä (25.5.11)

Turun sanomat: Suomi takaa miljardilla Portugalin lainoja (25.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

SDP: SDP:n puoluehallitus: Sijoittajavastuu toteutettiin (12.5.11)

YLE: Vaalikone: Enemmistö kansanedustajista vastustaa EU-maiden tukemista (4.5.11)

Vasemmistoliitto on jo menettänyt uskottavuutensa, vaikkei lopulta menisikään hallitukseen, kirjoittaa Esko Seppänen.

Vasemmistoliiton entinen kansanedustaja ja europarlamentaarikko Esko Seppänen arvostelee rajusti puolueensa vaalienjälkeistä politiikkaa. Viime viikonloppuna julkaisemassaan blogimerkinnässä Seppänen kiinnittää huomiota sosiaalidemokraattien takinkääntöön sijoittajavastuuasiassa ja huomauttaa, että vaalipuheiden pitämisen suhteen voi vasemmistoliitossakin käydä huonosti.

"Hallitukseen pyrkivä vasemmistoliitto on menettämässä uskottavuutensa kaiken uuden poliittisen kulttuurin tai systeemikriisiin ajautuneen kapitalismin vaihtoehtojen tuottamisessa, ja puolue on takertumassa kokoomuksen ja SDP:n poliittiseen verkkoon kuin epäonninen Saimaan norppa", Seppänen kirjoittaa. "Hallitusneuvotteluissa kamppailu verkkoa vastaan johtaa sotkeutumiseen sen pauloihin entistä pahemmin".

Perussuomalaiset keräävät hyödyn SDP:n ja vasemmistoliiton poukkoilusta, sillä "herätettyään puheenjohtajansa ministeriunista oppositioon jäävillä persuilla ovat nyt synkronissa sanat ja teot".

Vaikka vasemmistoliitto ei lopulta päätyisikään hallitukseen, "vahinko on jo tapahtunut puolueen uskottavuuden menetyksenä", Seppänen sanoo. Hän kuitenkin pelkää, että hallitukseen saatetaan kaikesta huolimatta mennä. Vastuullisina hän pitää "ay-liikkeen itsetyytyväisisiä pomoja ja toimitsijoita", jotka tuovat puolueeseen "demarihegemoniaa".

SAK:n valtuuston vasemmistoryhmä vetosi viime viikolla vasemmistoliittoon, jotta puolue ottaisi osaa kokoomuksen johtamaan hallitukseen. Myös Metalliliiton vasemmistoryhmä ja Rakennusliiton johto ovat toivoneet puolueen osallistumista hallitusyhteistyöhön.

"Hallitukseen meno on vasemmistoliiton aatteellisen lopun sinetti. Sen jälkeen Suomessa ei ole merkittävää vasemmistolaista edustuksellista vaihtoehtoa", Seppänen lataa. "Aina, kun laitavasemmisto on saatu sosiaalistetuksi maan hallitukseen, siitä on seurannut poliittinen romahdus. Niin on käynyt Ranskassa, Italiassa, Norjassa, Islannissa ja aiemminkin meillä Suomessa. Ministerisosialismi ei ole uskottava vaihtoehto kapitalismin systeemikriisiin. Leikkauslistat odottavat."

Kansan uutiset: Metalliväki haluaa vasemmiston hallitukseen (24.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

Kansan uutiset: SAK:n vasemmistoryhmä vetoaa kansanedustajiin (16.5.11)

Kansan uutiset: Rakennusliitto haluaa Vasemmistoliiton hallitukseen (15.5.11)

Suomen hallitus käyttää Kreikasta tuttuja keinoja budjettiraameissa pysymiseksi, sanoo valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti.

Valtiontalouden tarkastusvirasto VTV:n tutkimusten mukaan Suomen budjettiasiakirjat eivät kerro läheskään koko totuutta valtion todellisista vastuista ja varallisuudesta, kirjoittaa Talouselämä. Lehden haastatteleman VTV:n pääjohtaja Tuomas Pöystin mukaan esimerkiksi kasvaneet verotuet ja merkittävä osa valtion rahastotaloudesta eivät tule budjettikäsittelyn piiriin lainkaan.

Pöystin mukaan valtion myöntämät verotuet ovat jo liki 18 miljardia, ja budjetin ulkopuoliset rahastot - esimerkiksi sosiaaliturva- ja asuntorahastot - käsittävät noin 25 miljardia. Pöysti pitää summia merkittävänä poikkeamana eduskunnan budjettivallasta, sillä Suomen valtion budjetin suuruus on noin 50 miljardia.

Hallitus myös siirtää suoraan budjetista maksettavaksi tarkoitettuja menoja valtionyhtiöiden kuten VR:n harteille, jotta budjettikehykset eivät ylittyisi. "VR kustantaa valtiolle kuuluvaa toimintaa ja samaan aikaan valittaa rahapulaansa junakaluston kanssa", Pöysti ihmettelee.

Esimerkkinä mittavasta suunnitelmasta siirtää lisää julkista rakentamista budjetin ulkopuolelle Pöysti mainitsee Valtion Infra Oy:n, joka viime budjettineuvotteluissa oltiin vähällä perustaa. "Infra Oy olisi ottanut markkinoilta velkaa Suomen valtion nimellä ja matalalla korolla, mutta velka ei olisi näkynyt valtion nimellisissä vastuissa", Talouselämä summaa. "Valtiovarainministeriö torppasi hankkeen, joskaan ei lopullisesti. Kevään hallitusneuvotteluissa puolueet aikovat palata asiaan." Talouselämän mukaan myös SDP:n uskotaan tukevan hanketta.

Pöystin mielestä liikenneinvestoinnit pitäisi tehdä avoimesti suoraan valtion budjetista, ja hän arvosteleekin Suomen Infra Oy:n kaltaisia kepulikonsteja. "Nämä ovat juuri niitä menetelmiä, joita Kreikka ja Portugali ovat käyttäneet runsaasti", hän sanoo.

Talouselämä: Suomi käyttää Kreikan taloustemppuja (11.2.11)

Työttömien työnhakijoiden ja ns. toimenpiteiden kohteena olevien osuus viime marraskuussa oli 13 prosenttia työvoimasta, kertovat Työ- ja elinkeinoministeriön tiedot.

Tilastokeskuksen marraskuun työttömyysastetta käsittelevä tiedote ilmoittaa työttömyysasteeksi 7,1 prosenttia, sillä työttömiä oli Tilastokeskusksen marraskuussa suorittaman työvoimatutkimuksen mukaan 186 000 henkeä. Tiedotteeseen vertailun vuoksi otettujen työ- ja elinkeinoministeriön (TEM) tietojen mukaan työttömyysturvalain ja työnvälityksen säädösten mukaisesti työttömäksi työnhakijaksi tilastoituja henkilöitä oli kuitenkin 245 000, minkä lisäksi ns. tuki-, työllistämis- ja koulutustoimenpiteissä oli 96 000 henkeä.

TEM:n ilmoittamien työttömien työnhakijoiden sekä toimenpiteiden piirissä olevien kokonaismäärä on näin 341 000 henkeä, mikä työvoiman ollessa noin 2 600 000 henkeä merkitsee 13 prosentin  työttömyysastetta. Määrä on laskenut jonkin verran vuoden takaisesta, jolloin vastaava määrä oli 360 000 henkeä.

Tilastokeskuksen ja TEM:n erilaiset luvut johtuvat laitosten erilaisista tavoista mitata työttömyyttä. TEM:n neuvottelevan virkamiehen Pekka Tiaisen mukaan TEM:inkin tilastot aliarvioivat todellista työttömyyttä, mutta Tilastokeskuksen luvut vielä enemmän.

"Esimerkiksi jos ihminen on työttömänä, mutta tekee muutaman tunnin viikossa töitä, hän tulee tilastokeskuksen luvuissa kirjatuksi työntekijäksi",  Tiainen kertoi Taloussanomille vuoden 2008 marraskuun lopulla.

Lisäksi Tilastokeskuksen lukua laskee se, että työttömiksi katsotaan vain sellaiset henkilöt, jotka ovat viimeisen neljän viikon aikana aktiivisesti hakeneet töitä. TEM puolestaan ei hyväksy opiskelijoita työttömiksi, mutta Tilastokeskuksen mukaan myös opiskelija voi olla työtön, jos hakee töitä.

Tilastokeskus: Marraskuun työttömyysaste 7,1 prosenttia (21.12.10)

Taloussanomat: Työttömiä onkin kymmeniä tuhansia enemmän (24.11.08)