Pienituloisten osuus Suomen väestöstä on pysynyt noin 13 prosentissa vuosina 2006-2011, kertovat Tilastokeskuksen tiedot.

Tilastokeskuksen viime keskiviikkona julkaisemien tietojen mukaan Suomen väestöstä 13 prosenttia oli vuonna 2011 pienituloisia, eli heidän käytettävissään olevat, verojen jälkeiset tulot jäivät enintään 1 140 euroon kuukaudessa. Tuloiksi lasketaan palkka- ja yritystulojen lisäksi myös tulonsiirrot.

Pienituloiseksi eli köyhäksi määritellään henkilö, jonka käytettävissä olevat tulot ovat enintään 60 prosenttia koko väestön mediaanituloista. Vuonna 2011 kolmentoista prosentin osuus tarkoitti 688 000 ihmistä.

Köyhien osuus on pysynyt suurin piirtein samalla tasolla, noin 700 000:ssa, vuodesta 2006 asti. Tätä ennen pienituloisuus kuitenkin kaksinkertaistui vuosien 1995-2006 välisenä aikana, ja köyhien lukumäärä nousi reilusta 350 000:sta yli 700 000:een.

Tilastokeskus: Pienituloisten osuus väestöstä 13 prosenttia (30.1.13)

 

77 prosenttia työpaikkojen SAK:laisista luottamushenkilöistä ei usko, että palkankorotusten nollalinja auttaisi heidän yritystään selviytymään talouskriisistä, uutisoi SAK.

Suomen ammattiliittojen keskusjärjestö SAK:n jäsenliittojen luottamushenkilöiden keskuudessa tehty kysely kertoo, että 77 prosenttia kyselyyn vastanneista ei usko palkankorotusten nollalinjan auttavan heidän yritystään selviytymään talouskriisistä.

"Vain prosentti vastaajista uskoo, että nollaratkaisu auttaisi luomaan lisää työpaikkoja", SAK:n julkaisema tiedote summaa. "Noin 13 prosenttia ajattelee, että nollaa hipovilla palkankorotuksilla voitaisiin säilyttää nykyiset työpaikat."

Kriittisimmin nollalinjaan suhtauduttiin teollisuudessa, jossa 84 prosenttia luottamushenkilöistä ei uskonut sen vaikuttavan kriisistä selviytymiseen. Vain yhdeksän prosenttia uskoi sen auttavan edes nykyisten työpaikkojen säilyttämisessä, eikä kukaan uskonut sen auttavan synnyttämään uusia työpaikkoja.

Myönteisimmin nollalinjaan suhtauduttiin julkisella sektorilla, jossa 19 prosenttia uskoi nollalinjan säilyttävän nykyiset työpaikat. Silti julkisella sektorillakin 64 prosenttia luottamushenkilöistä ei uskonut nollalinjalla olevan suotuisaa vaikutusta.

Kuljetus- ja palvelualoilla näkemykset asettuivat näiden ääripäiden väliin.

Kysely tehtiin tammikuun puolivälissä, ja siihen vastasi 1 129 luottamushenkilöä ja työsuojeluvaltuutettua. Kysely oli osa SAK:n luottamushenkilöpaneelia, jossa kysytään luottamushenkilöiden mielipiteitä työelämän kysymyksistä tai heidän näkemystään asioiden tilasta omilla työpaikoillaan.

SAK: Nollakorotuksilla ei työpaikkoja säilytetä (25.1.13) SAK:n luottamushenkilöpaneeli tammikuu 2013. Palkankorotukset  

Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on 2000-luvulla pysynyt pitkäaikaista keskiarvoa parempana työnantajapiirien väitteistä huolimatta, kirjoittaa Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antila.

Työnantajapiirit ja heitä tukevat tahot ovat nostaneet esiin mm. palkankorotusten nollalinjaa seuraavalla sopimuskierroksella, jotta Suomen hintakilpailukyky voitaisiin säilyttää. Tämänsuuntaisia näkemyksiä ovat esittäneet mm. Metsäteollisuuden varatoimitusjohtaja ja työmarkkinajohtaja Jari Forss sekä Elinkeinoelämän tutkimuslaitos Etlan tutkimusjohtaja Markku Kotilainen. Esimerkiksi Taloussanomille lokakuun lopulla puhuneen Kotilaisen mukaan "Tuotantoa on siirtynyt matalampien kustannusten ja paremman logistiikan maihin. Suomessa on ollut negatiivisia sokkeja esimerkiksi Nokian tuotannossa ja metsäteollisuudessa".

Metalliliiton tutkimuspäällikkö Jorma Antilan mukaan väitteet hintakilpailukyvyn huonosta tilasta eivät kuitenkaan pidä paikkaansa. Tutkimusten mukaan Suomen teollisuuden hintakilpailukyky on 2000-luvulla pysynyt suunnilleen ennallaan ja pitkäaikaista keskiarvoa parempana.

"Heikentyneen vientimenestyksen takana lymyää muita tekijöitä [kuin hintakilpailukyvyn huonontuminen]", Antila sanoo. "Elektroniikkateollisuuden (Nokian) ja metsäteollisuuden viennin heikon kehityksen taustalla on kasvumarkkinoiden painottuminen Euroopan ulkopuolelle ja siihen liittyvät alan yritysten strategiset päätökset. Yritykset ovat siirtäneet tuotantoaan pois Suomesta 2000-luvulla. Muut alat taas ovat viime vuosina kärsineet heikosta kansainvälisestä suhdannetilanteesta ja siihen liittyvästä ulkomaisten investointien heikkoudesta."

Antilan mukaan maasta löytyykin paljon menestyviä metalliteollisuuden vientiyrityksiä, joiden menestys perustuu hyviin tuotteisiin ja oikeanlaisiin panostuksiin. "Palkkakustannukset eivät menestystä ole estäneet."

Ahjo: Panostetaan mahdollisuuksiin, unohdetaan turha narina (15/2012)

Taloussanomat: Toiveissa palkankorotus? Voit unohtaa sen – melkein (24.10.12)

Finnairin käräjäoikeudelta hakema päätös tekniikan toimihenkilöiden lakon keskeyttämiseksi on vastoin Euroopan ihmisoikeussopimusta, sanoo ammattiliitto Pron lakiasiainpäällikkö Else-Mai Kirvesniemi.

Ammattiliitto Pro ja kuusi muuta ammattiliittoa käynnistivät Finnairin tekniikan viikon mittaiseksi aiotun lakon viime tiistaina. Lakossa oli noin tuhat henkilöä, ja lakon piirissä olivat kaikki huoltotoimet, joita Finnairin reitti- ja lomaliikenne tarvitsivat Helsinki-Vantaan lentokentällä.

Lakon syynä oli Pron mukaan se, että Finnair ei antanut yt-neuvotteluissa henkilöstön edustajille riittävästi tietoa eikä taloudellisia perusteita syistä, joiden nojalla yhtiö aikoi lakkauttaa laite- ja moottorikorjaamon toiminnot ja irtisanoa sen henkilöstön. Jatkossa toiminnot on tarkoitus järjestää Sveitsissä.

Lakko ehti kestää vain yhden päivän, sillä Finnair haki Helsingin käräjäoikeudelta päätöksen, jonka nojalla yhtiö sai haluamansa "väliaikaisen turvaamistoimen". Lakon lopettamiseen pakottamiseksi päätöstä tehostettiin yhteensä 2,8 miljoonan euron uhkasakoilla. Pron mukaan päätöksen teki yksi tuomari kuulematta asiassa ammattiliittoja.

Pron lakiasiainpäällikkö Else-Mai Kirvesniemen mukaan päätös rikkoo Euroopan ihmisoikeussopimuksia ja työntekijöiden perusoikeuksia, ja se on myös vastoin korkeimman oikeuden aiemmin tekemää linjausta, jonka mukaan turvaamistoimi ei yleisluontoisena säännöstönä voi luoda uusia oikeuksia erityislainsäädäntöön, tässä tapauksessa työrauhamekanismiin. "Turvaamistoimena ei voida kieltää edes laitonta työtaistelua, koska työtuomioistuinkaan ei sitä lain mukaan voisi tehdä", Kirvesniemi sanoi.

Myös oikeusoppineet ovat ihmetelleet käräjäoikeuden päätöstä. Helsingin sanomille puhuneen Turun yliopiston prosessioikeuden professori Antti Jokelan mukaan käräjäoikeus ei saa puuttua perusoikeuksiin kuuluvan yleisen lakko-oikeuden käyttöön, vaan asiat kuuluvat työtuomioistuimelle. Helsingin yliopiston yksityisoikeuden professori Niklas Bruun puolestaan kummeksui käräjäoikeuden määräämää 2,8 miljoonan euron uhkasakkoa, sillä työehtosopimuslain mukaan hyvityssakko voi olla enintään 29 500 euroa. Yleisradion TV-uutisille haastattelun antanut työoikeuden emeritusprofessori Kari-Pekka Tiitinen kutsui päätöstä "todella pahasti virheelliseksi" ja sanoi, että nyt nähdyn kaltaisia pakkokeinoja ei voida käyttää työriitojen yhteydessä.

Finnairin edustaja kertoi eilen Yleisradion TV-uutisille, ettei yhtiö halunnut jäädä odottamaan työtuomioistuimen päätöstä asiassa. "Työtuomioistuimen päätös aina kestää, tää turvaamistoimenpide antaa meille aikaa rauhassa neuvotella tästä hankalasta asiasta", kertoi Finnairin henkilöstöjohtaja Manne Tiensuu TV-uutisille.

Pro ja muut lakossa olleet liitot ovat valittaneet päätöksestä ja vaatineet sen kumoamista.

Pro: Pron lakiasiainpäällikkö: ”Finnair rikkoo perusoikeuksia” (7.6.12)

YLE: Käräjäoikeuden Finnair-päätös herättää ihmetystä (7.6.12)

YLE: TV-uutiset (7.6.12)

Uusi Suomi: HS: Tyrmäys käräjäoikeuden Finnair-päätökselle (7.6.12)

Pro: Finnairin tekniikan lakko keskeytyy (6.6.12)

YLE: Finnairin tekniikka aloitti viikon lakon (5.6.12)

Pro: Finnairin tekniikka aloitti tänään viikon työtaistelun (5.6.12)

Metalliliiton ja JHL:n vaalit päättyivät äskettäin, ja siinä missä metallin voimasuhteet jäivät käytännössä ennalleen, JHL:ssä vasemmistoryhmän vaaliliitto eteni selvästi.

Sekä Metalliliiton liittokokousvaalien että Julkisen ja hyvinvointialojen liiton (JHL) edustajistovaalien tulos selvisi tällä viikolla. Metalliliiton voimasuhteet eivät vaalin perusteella käytännössä muuttuneet, vaikka sosiaalidemokraattien vaaliliitto nostikin kannatustaan vajaan prosenttiyksikön 61,7 prosenttiin. Vasemmistoryhmän kannatus puolestaan laski suunnilleen saman verran.

Muista vaaliliitoista Keskusta (0,5 prosenttia äänistä) sai edustajakokouksen kaikkiaan 464:stä paikasta yhden, perussuomalaiset (0,2 prosenttia) yhden ja SKP (0,7 prosenttia) kaksi paikkaa. Vaaliliittojen ulkopuolisia ehdokkaita ei tullut valituksi.

JHL:n vaaleissa sen sijaan nähtiin jonkin verran muutosta, kun  vasemmistoryhmä nosti kannatustaan 3,8 prosenttiyksikköä ja sai kahdeksan lisäpaikkaa 120-jäsenisessä edustajistossa. Sosiaalidemokraatit menettivät neljä paikkaa, mutta heidän kannatuksensa on edelleen korkea, 67,7 prosenttia. Muita kuin sosiaalidemokraattien ja vasemmistoryhmän edustajia ei JHL:n edustajistoon tullut vaaleissa valituksi, mutta aliupseerit, merivartijat, tullivirkailijat ja vanginvartijat saivat kukin yhden edustajan ilman vaalia.

Metallin vaaleissa valittiin edustajakokous, joka puolestaan valitsee liitolle valtuuston ja hallituksen. JHL:n vaaleissa edustajisto taas muodostetaan suoraan jäsenistön äänestyksen perusteella. Metallin vaaleissa äänestysprosentti oli 44,1 prosenttia, yli viisi prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisellä kerralla. JHL:n vaaleissa äänestysprosentti oli 37,2 prosenttia, mikä oli reilut kuusi prosenttiyksikköä matalampi kuin edellisellä kerralla.

JHL: Sosialidemokraateille ja vasemmistolle kaikki paikat JHL:n uudessa edustajistossa (28.3.12)

Metalliliitto: Ei suuria voimasuhdemuutoksia (27.3.12)

Hilkka Ahteen kohdalla pitää muistaa se, että kyseessä ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä, vaan päällikköasemassa toimiva ihminen, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT päätti irtisanoa viestintäpäällikkönsä Hilkka Ahteen viime perjantaina järjestetyssä kokouksessaan tiukassa äänestyksessä äänin 11-9. Syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Liiton varapuheenjohtaja Veijo Ruonalan mukaan päätös ei liity Ahteen työpaikkakiusaamisesta tekemään kanteluun eikä muuhunkaan yksittäiseen tapahtumaan.

"Hilkka Ahteen työsuhteen päättämisellä ei ole [...] tekemistä meneillään olevan aluehallintoviraston alulle saattaman poliisitutkinnan tai kiusaamisväitteiden kanssa. Ne ovat oma asiansa ja sen suhteen juna etenee Suomen lakien ja asetusten mukaan, kuten muissakin asioissa."

Ruonala painottaa AKT:n sunnuntaina antamassa tiedotteessa, että Ahde ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä.

"[Hän on] päällikköasemassa toimiva ihminen jolla on ollut hyvin itsenäinen asema ja toimenkuva liitossa. AKT:n viestintäpäällikkönä Ahteen tehtävä on ollut sen viestin välittäminen ulospäin, minkä AKT:n johto ja hallinto on linjannut. Tällaisessa päällikkötason tehtävässä toimivan ihmisen tulee käsittää, että hän ei voi työssään välittää julkisuuteen toistuvasti liittoon ja sen puheenjohtajaan kohdentuvaa hyökkäystä. Sellaisella toiminnalla on vahingoitettu vakavasti AKT:n ulkoista kuvaa."

Liitto ei kuitenkaan halua eritellä Ahteen luottamuspulan yksityiskohtia julkisuudessa, "koska AKT ei halua pilata irtisanotun mainetta ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia jatkossa".

Ruonalan mukaan AKT ei hyväksy minkäänlaista työpaikkakiusaamista ketään kohtaan.

Sosiaalidemokraattien leirissä heidän puoluetoverinsa Timo Rädyn johtaman AKT:n toiminta Ahteen irtisanomisen osalta on tuomittu näyttävästi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, työministeri Lauri Ihalainen, SDP:n puolusihteeri Mikael Jungner sekä SDP:n naisjärjestö ovat esittäneet kritiikkiä AKT:n päätöstä kohtaan.

Demari.fi huomauttaa kuitenkin, että vaikka työsopimuksen voi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä, on luottamuspula yksi tällainen syy. "Luottamuspula voi syntyä esimerkiksi silloin, jos työntekijä käyttäytyy epälojaalisti työnantajaansa kohtaan julkisuudessa."

Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen epäilee lisäksi, että AKT ei ehkä vielä irtisanonutkaan Ahdetta, vaan vasta aloitti siihen johtavan prosessin. "Koskisen mukaan ihmisen irtisanominen tätä kuulematta on niin räikeästi lainvastaista, että hän ei usko AKT:n syyllistyneen siihen", kertoo Savon sanomien julkaisema uutinen. "Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto näyttää professorin mukaan pikemminkin ilmoittaneen päätöksestä aloittaa irtisanomisprosessi. Professori huomauttaa, että yrityksissä täytyy aina käynnistää irtisanomisprosessi ennen kuin työntekijä voidaan irtisanoa."

AKT: AKT:n varapuheenjohtaja Veijo Ruonala: AKT ei hyväksy kiusaamista ketään kohtaan (4.3.12)

Demari.fi: Professori: Ahteen irtisanomisessa on rikottu lakia (4.3.12)

Savon sanomat: Ahde ei ehkä saanutkaan vielä potkuja (4.3.12)

Demari.fi: AKT kävi vastahyökkäykseen - demarikenttä ja ay-väki tuomitsevat (3.3.12)

AKT: AKT:n tiedote 2.3.2012 (2.3.12)

Keskustan presidenttiehdokas Paavo Väyrynen olisi valmis rajoittamaan lakko-oikeutta etenkin myötätuntolakkojen osalta, kertoo Helsingin sanomat.

Väyrynen esitti kantansa viime torstaina esiintyessään Elinkeinoelämän keskusliiton tilaisuudessa. Helsingin sanomien mukaan Väyrynen haluaisi rajoittaa erityisesti myötätuntolakkoilua, jossa jonkin alan työntekijät menevät lakkoon tukeakseen jonkin toisen alan työntekijöiden taistelua. Lehden mukaan Väyrynen "ei voi käsittää myötätuntolakkoilua, kun omalla alalla on työrauhavelvoite päällä".

Lain mukaan työehtosopimuksen ollessa voimassa työrauhavelvoite koskee kyseisessä työehtosopimuksessa sovittuja asioita, esimerkiksi palkkoja; niiden osalta lakkoilu on työehtosopimuslain vastaista niin kauan kuin työehtosopimus on voimassa. Muiden asioiden osalta lakkoilu on kuitenkin tällöinkin sallittua, ja esimerkiksi poliittinen lakko maan hallituksen painostamiseksi, jopa kaatamiseksi, on aina laillinen, myös työehtosopimuksen ollessa voimassa, sillä hallituksen tukemisvelvoitteesta ei ole sovittu työehtosopimuksissa.

Myös jonkin toisen alan puolesta järjestettävä tukilakko on laillinen, sillä siinä ei haeta parannuksia omaan, voimassaolevaan työehtosopimukseen. Työtuomioistuin tosin on toisinaan yrittänyt eri yhteyksissä ajaa toisenlaistakin tulkintaa, mutta ay-juristi Kalevi Höltän mukaan kanta on lakiin perustumaton eikä kestä lähempää tarkastelua. "Työtuomioistuimen luonteen huomioon ottaen myötätuntolakko on rajattava erittäin huolellisesti ja lakon syyt ja tavoitteet on ilmoitettava selkeästi niin, etteivät ne vähimmässäkään määrin liity omiin työehtoihin. Muuten on olemassa vaara, että työtuomioistuin julistaa lakon kohdistuvaksi esimerkiksi oman alan työehtosopimukseen kokonaisuudessaan." (Hölttä 1999, 96-97; ks. myös 136-141.)

Väyrysen kanssa samassa tilaisuudessa esiintynyt kristillisten presidenttiehdokas Sari Essayah oli valmis korottamaan lakkosakkoja. Helsingin sanomien mukaan sosiaalidemokraattien ehdokas Paavo Lipponen "korosti yhdessä sopimista kiristysten sijaan".

Helsingin sanomat: Väyrynen haluaisi puuttua lakkoiluun (24.11.11)

Hölttä, Kalevi. 1999. Työtaistelu. Työtaisteluoikeus, sen käyttäminen ja rajoitukset. Vaasa: KSL.

Vasemmistoliiton valtuuston äänestyksessä hallitusohjelmasta yli 40 prosenttia kentän edustajista oli sitä vastaan, sanoo kansanedustaja Jyrki Yrttiaho. Vasemmistoliiton puoluevaltuusto päätti viime sunnuntaina äänestyksen jälkeen liittyä Jyrki Kataisen johtamaan sateenkaarihallitukseen äänin 40-23, kolmen äänestäessä tyhjää. Kokouksessa myös puolueen eduskuntaryhmällä oli äänioikeus. Jos heidät jätetään pois laskuista ja katsotaan vain puolueen kenttäväkeä edustavan valtuuston äänestysjakaumaa, huomataan, että näistä 29 äänesti puolesta ja 21 vastaan. "Yli 40 prosenttia kantansa ilmaisseista piirijärjestöjen edustajista oli hallitukseen menoa vastaan", hallitukseen menoa vastustanut kansanedustaja Jyrki Yrttiaho huomauttaa. Yrttiaho pitää hallitusohjelman linjauksia leikkauksista, Natosta ja EU-tuista puolueen linjan vastaisina. "Kokousväen raju vastustus kohdistui sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluiden leikkauksiin, joiden valtionosuuksia hallitus leikkaa 631 miljoonaa vuodessa", hän perustelee. "Myös perusturvan 100 euron korotus jää työmarkkinatuella elävien osalta tosiasiassa 25 euroon kuukaudessa (80 senttiä päivässä) tukien yhteensovittamisesta johtuen." Jyrki Yrttiaho: TIEDOTE: Puoluekentässä vahva vastustus kokoomusvetoiseen hallitukseen osallistumisesta (19.6.11)

Vasemmistoliiton hallitukseenmeno on farssimainen toisinto osallistumisesta Paavo Lipposen hallituksiin 1995-2003, kirjoittaa professori Heikki Patomäki.

Vasemmistoliiton hallitusneuvotteluissa mukana ollut kansainvälisen politiikan professori Heikki Patomäki kommentoi puolueensa hallitukseenmenoa blogissaan. Patomäki pitää päätöstä liittyä hallitukseen virheenä, sillä hänen mukaansa nykyinen hallitus jatkaa entistä politiikkaa.

"Väkisin kokoon rutistetun hallitusohjelman perusvire on se, että uusliberalisaatiota edelleen syvennetään Suomessa ja Euroopassa, vaikkakin ehkä joissakin suhteissa pehmennetyssä ja monin tavoin ristiriitaisessa muodossa. Yleisenä lähtökohtana on julkistalouden alasajon, yksityistämisen ja hyödykkeistämisen jatkaminen, mutta siten, että eriarvoistumista ei enää ainakaan syvennettäisi nykytilanteesta. Ohjelman tosiasiallinen vaikutus riippuu olennaisesti talouden ja Euroopan kriisin kehityksestä."

Patomäki suree vasemmistoliiton hallituspäätöksen myötä menettämiä mahdollisuuksia avata uusia näköaloja.

"Eduskuntavaalit 2011 politisoivat ihmisiä monin tavoin. Varsinkin pääkaupunkiseudulla – mutta laajemminkin Suomessa – monissa heräsi toivo, että vasemmistoliitto on nyt tarjoamassa raikkaita ja vapauttavia vaihtoehtoja vuosikymmeniä kestäneen uusliberaalin hegemonian jälkeen."

Patomäki tiivistää hallitusohjelman sisällön siitä poimimaansa lainaukseen.

"Hallitusohjelman ydin on siinä, että 'kehyksen piiriin kuuluvat valtion menot ovat vuonna 2015 1 215,5 milj. euroa pienemmät kuin 23.3.2011 valtiontalouden ns. teknisessä kehyksessä (40 699 mrd. €)'. Jos BKT kasvaa tänä aikana edes jonkin verran, niin se tarkoittaa julkisen talouden merkittävää pienenemistä suhteessa BKT:hen."

Patomäki näkee kuitenkin toivoa siinä, että Vasemmistonuoret on irtisanoutunut puolueen hallituspäätöksestä.

"He tietävät vain sellaisesta yhteenkietoutuneesta maailmasta, jossa uusliberalisaation prosessi on jatkunut jo vuosikymmeniä. Euroopan unioni on kuulunut kokemuspiiriin niin kauan kuin he kykenevät muistamaan – ja silti EU:n käytännöt ja instituutiot eivät vastaa heidän käsitystään oikeudenmukaisuudesta, demokratiasta tai talouspoliittisesta vastuusta."

Heikki Patomäki: Farssi

Vasemmistonuoret: Vasemmistoliitto on väärässä hallituksessa! (19.6.11)

Vasemmistoliiton kansanedustaja Anna Kontula ilmoittaa blogissaan olevansa puolueensa hallitukseenmenoa vastaan.

Vaikka Kontula on vakuuttunut siitä, että puolueen neuvottelijat tekivät hyvää työtä, on lopputulokseen hänen mielestään jäänyt kohtia, joiden vuoksi hän ei voi kannattaa Vasemmistoliiton osallistumista neuvottelutuloksen pohjalta muodostettavaan hallitukseen. Puolueen valtuusto äänestää hallitusohjelmasta huomenna sunnuntaina.

Vaikka joitakin korotuksia työttömyysetuuksiin ja toimeentulotuen perusosaan on tulossa, on edessä silti leikkaushallitus, Kontula sanoo.

"Säästöt kohdistuvat erityisesti kuntiin, joiden tuloja tiputtaa sekä yhteisöveron alentaminen että valtionosuuksien pienentäminen. Tämä tietysti vaikuttaa suoraan kuntien peruspalveluihin. Hintojen ja palkkojen noustessa jo nollabudjetti merkitsisi kunnissa koulujen lakkauttamisia ja terveyskeskusten kesäsulkuja, miinusbudjetti tietysti enemmän."

Ohjelmassa on Kontulan mukaan kauniita ympäristöön liittyviä muotoiluja, mutta samalla kun uusiutuvien energiamuotojen tukia leikataan 25 miljoonalla eurolla, annetaan energiaintensiiviselle teollisuudelle 120 miljoonan edestä energiaverohelpotuksia. Ohjelmasta löytyy monia muitakin sinänsä hyviä asioita, joille ei kuitenkaan ole osoitettu rahoitusta, Kontula kirjoittaa.

Kaikki tulossa olevat leikkaukset eivät ole vielä edes tiedossa. "Syksyn budjettiriiheen on jätetty 100 miljoonan leikkaustarve ratkaistavaksi."

Suurena epävarmuustekijänä Kontula pitää sitä, että hallitusohjelma on viritetty pienenevän työttömyyden ja kasvavan talouden ennusteelle.

"Ohjelman yhteydessä on sovittu säännöllisistä välitarkastuksista. Tämä tarkoittaa, että taloustilanteen heikkeneminen vaarantaisi hallituskauden loppupuoliskolle jätetyt uudistukset (muun muassa opintotuen sitomisen indeksiin), ja merkitsisi lisäleikkauksia."

Anna Kontulan blogi: Hallitusohjelmasta (18.6.11)