Kreikkalaisille on nyt koittanut takaisinmaksun aika, sanoo Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde. The Guardianille viime perjantaina antamassaan haastattelussa Kansainvälisen valuuttarahaston johtaja Christine Lagarde sanoo, että kreikkalaiset eivät ole ykkösenä hänen sympatialistallaan, sillä hänen mielestään kreikkalaiset kiertävät veroja jatkuvasti. "Tiedätkö mitä? Mitä Ateenaan tulee, ajattelen myös niitä ihmisiä, jotka yrittävät kiertää veroja jatkuvasti. Kaikkia näitä kreikkalaisia, jotka yrittävät kiertää veroja", hän sanoi The Guardianin haastattelussa. Lagarde kertoo myös ajattelevansa niitä, jotka yrittävät selviytyä ilman työtä ja julkisia palveluita, mutta hänen mielestään näiden ihmisten pitäisi auttaa itseään kollektiivisesti maksamalla veronsa. Haastattelijan mielestä "kuulostaa kuin [Lagarde] käytännössä sanoisi kreikkalaisille ja muille eurooppalaisille, että tähän asti on ollut kivaa, ja nyt on takaisinmaksun aika. 'Juuri niin'. [Lagarde] nyökkää tyynesti. 'Joo.'" "Veropetokset ja korruptio ovat todellakin suuri ongelma Kreikalle", kirjoitti Stephan Kaufmann Rosa Luxemburg -säätiön viime vuonna julkaisemassa Kreikka-kirjasessa, joka pyrki oikomaan useita talouskriisiin ja Kreikkaan liittyviä harhakäsityksiä. Kaufmannin mukaan varjotalouden osuudeksi Kreikan taloudesta arvioidaan noin 25 prosenttia, ja Saksassakin se on 15 prosenttia. Kaufmann huomauttaa kuitenkin, että  "vetopetos on eräänlaista tulojen uusjakoa valtiolta yksityiselle sektorille. Näin raha ei sinänsä 'katoa', eikä tämä perustelu auta meitä kriisin selittämisessä. [...] Kreikassa on kuitenkin huomattavasti vähemmän korruptiota kuin Indonesian tai Kiinan kaltaisissa maissa, joilla menee taloudellisesti hyvin." The Guardian kommentoikin pääkirjoituksessaan eilen, että Lagarden "opettavainen tarina" siitä, miten finanssikriisiä ennen elettiin kuin pellossa ja nyt siitä on maksettava kovina säästötoimina, osuu harhaan. "Ennen finanssikriisiä Espanjan hallituksella oli tiukempi ote julkisista menoista kuin Ranskalla, ja Espanjassa hallinnasta pääsikin yksityinen sektori", pääkirjoitus sanoo, ja viittaa konkurssin partaalla horjuvaan espanjalaiseen Bankia-pankkiin, joka tarvitsee valtiolta ainakin 19 miljardia euroa selviytyäkseen. "Jos tarinaan sisältyy opetus, se ei ole Lagarden 'Pohjois-Eurooppa vastaan Etelä-Eurooppa', vaan pankkien karkaaminen hallinnasta, jonka seurauksista me muut saamme nyt maksaa." WSWS: IMF chief: It’s “payback time” for Greek workers (28.5.12) The Guardian: Eurozone crisis: Ms Lagarde's morality tale (27.5.12) The Guardian: It's payback time: don't expect sympathy – Lagarde to Greeks (25.5.12) The Guardian: Christine Lagarde: can the head of the IMF save the euro? (25.5.12) "Myykää saarenne, rutiköyhät kreikkalaiset!" (1.8.12)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. >>>