Venäjä saattaa lähettää kalustoa ja kouluttajia Afganistaniin Yhdysvaltain tueksi, jos maiden neuvottelut päättyvät molempia miellyttävällä tavalla, kirjoittaa The Guardian.

The Guardianin haastattelemien NATO-virkailijoiden mukaan NATO ja Venäjä ovat neuvotelleet useista yhteistyövaihtoehdoista, joihin lukeutuu mm. venäläisten helikopterien ja kouluttajien lähettäminen Afganistaniin. Neuvottelut edeltävät ensi kuussa järjestettävää miehitysvaltojen huippukokousta, johon myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev aikoo osallistua. NATO:n pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Venäjä on ollut yhteistyöstä erittäin kiinnostunut.

NATO-virkailijoiden mukaan huippukokouksen toivotaan osoittavan liittolaisvaltojen ja Venäjän päättäväisyyttä, jonka avulla menneet erimielisyydet ylitetään ja päästään yhteisymmärrykseen 2000-luvun turvallisuusuhkien luonteesta, lehti kirjoittaa. Virkailijoiden mukaan nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa ei ole ollut esillä Venäjän varsinaisten taistelujoukkojen lähettäminen.

NATO:n huippukokous järjestetään 19.-20. marraskuuta. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian odotetaan tuolloin painostavan muita NATO-maita lisäämään panostaan Afganistanin miehitysoperaation tueksi.

The Guardian: Russian military could be drawn back into Afghanistan (26.10.10)

RIA Novosti: Russia to compete for helicopter tender to Afghanistan (26.10.10)

Yhdysvaltalainen oikeusistuin on päättänyt, että CIA-kidutussyytteitä ei voida käsitellä oikeudessa, sillä tämä vaarantaisi kansallisen turvallisuuden, kirjoittaa The New York Times.

Liittovaltion vetoomustuomioistuimen keskiviikkona antaman tuomion mukaan viisi henkilöä, jotka syyttävät CIA:ta heidän sieppaamisestaan ja luovuttamisestaan vieraiden maiden turvallisuuspalveluiden käsiin eivät voi saada asiaansa oikeuden käsiteltäväksi, sillä prosessin kuluessa saattaisi paljastua hallituksen salaisina pitämiä tietoja.

"Käsillä olevassa jutussa on kyse siitä, voiko hallitus vedota valtiosalaisuuksien salassapito-oikeuteen estääkseen kokonaisten oikeusjuttujen etenemisen, vai pitäisikö sen oikeuksia rajoittaa vain joidenkin tietojen salassapitämiseen", kirjoittaa NY Times.

Maan korkein oikeus on tehnyt asiaa koskevan linjauksen viimeksi 50 vuotta sitten, ja hallitus on käyttänyt sitä useita kertoja oikeusjuttujen torjumiseen valtiosalaisuuksien suojelemiseksi. Nyt puheena olevan kanteen nostanut Amerikan kansalaisvapauksien liitto ACLU aikoo valittaa päätöksestä korkeimpaan oikeuteen.

Vetoomusoikeus teki päätöksensä äänin 6-5. Tuomari Raymond C. Fisherin mukaan tapaus edustaa "tuskallista ristiriitaa ihmisoikeuksien ja kansallisen turvallisuuden välillä". Tuomion mukaan oikeudenkäynti ei voi edetä siinäkään tapauksessa, että se pyrkisi pohjautumaan pelkästään julkiseen materiaaliin, kirjoittaa NY Times.

ACLU:n edustaman viiden miehen mukaan heitä on kidutettu CIA:n vankiloissa Afganistanissa tai ulkomaisten tiedotuspalveluiden vankiloissa Marokossa ja Egyptissä, mihin CIA heidät oli luovuttanut.

NY Times: Court Dismisses a Case Asserting Torture by C.I.A. (8.9.10)

Wikileaksin on poistettava Yhdysvaltoja avustaneiden afganistanilaissiviilien nimet julkaisemistaan salaisista asiakirjoista, joukko ihmisoikeusjärjestöjä vaatii.

Amnesty International ja joukko muita ihmisoikeusjärjestöjä on vaatinut Wikileaksia poistamaan Yhdysvaltain johtamia miehitysjoukkoja avustaneiden siviilien nimet kymmenistätuhansista asiakirjoista, jotka Wikileaks julkaisi heinäkuussa, kertoo The Wall Street Journal. Taliban-kapinallisten tiedottaja kertoi asiakirjojen julkistamisen jälkeen englantilaisen Channel 4:n uutisille järjestön tutkivan aineistoa saadakseen selville, ketkä ovat toimineet miehitysvaltojen myötäjuoksijoina, kirjoittaa puolestaan The Telegraph.

"Olemme nähneet ne kielteiset ja joskus kuolettavat seuraukset niille afgaaneille, joiden on tulkittu työskentelevän kansainvälisten joukkojen kanssa tai suhtautuvan niihin myötämielisesti", siteerasi ihmisoikeusjärjestöjen Wikileaksille lähettämän sähköpostin sisällön tunteva taho The Wall Street Journalille. "Kehotamme voimakkaasti vapaaehtoisianne ja henkilökuntaanne analysoimaan kaikki asiakirjat sen varmistamiseksi, että kaikki tunnistamisen mahdollistavaa tietoa sisältävät asiakirjat poistetaan verkosta, tai niiden tunnistamistietoja sisältävät kohdat poistetaan."

Wikileaksin perustaja Julian Assangen mukaan järjestö pyysi Yhdysvaltain hallitukselta apua mainittujen tietojen poistamisessa, mutta tämä kieltäytyi. Nyt Assange vaati Wikileaksia arvostelleita ihmisoikeusjärjestöjä avustamaan hankkeessa. "Olen erittäin kiireinen, eikä minulla ole aikaa tahoille, jotka haluavat vain suojata oman selustansa", ärsyyntyneen oloinen Assange kommentoi WSJ:n mukaan.

The Guardian: Afghanistan war logs: WikiLeaks urged to remove thousands of names (10.8.10)

WSJ: Rights Groups Join Criticism of WikiLeaks (9.8.10)

AP: Mullen: US trying to shield Afghans named in leak (1.8.10)

The Telegraph: Wikileaks Afghanistan: Taliban 'hunting down informants' (30.7.10)

Yhdysvaltain apuna toimivien paikallisten turvallisuusjoukkojen kuolemanriski on 4,5-kertainen Yhdysvaltain omiin sotilaihin verrattuna, kertoo Salon.com.

Paikallisten turvallisuuspalveluntarjoajien tehtävänä on suojella Yhdysvaltain armeijan saattueita ja kuljetuksia. Presidentti Barack Obaman aikana yksityisten turvallisuuspalveluiden käyttö Afganistanissa on nelinkertaistunut, ja toiminnasta koituneet kuolonuhrit ovat jääneet valtaosaltaan piiloon julkisuudelta, kirjoittaa verkkolehti Salon.com.

"Toisin kuin sotilaan kuolessa, jolloin armeija julkaisee nopeasti tapausta käsittelevän lehdistötiedotteen, turvallisuuspalveluiden työntekijöiden kuolemia Pentagon - ja sitä kautta media - ei raportoi juuri lainkaan."

Kesäkuun 2009 ja huhtikuun 2010 välisenä aikana kuoli 260 Yhdysvaltain puolustusministeriölle työskentelevää yksityisen turvallisuusyrityksen työntekijää, kun maan omia sotilaita kuoli 324. Yhdysvaltain kongressille kesäkuun lopussa luovutetun raportin mukaan yksityisten turvallisuuspalveluiden työntekijöiden riski kuolla tehtävää suorittaessaan on 4,5-kertainen Yhdysvaltain sotilaihin verrattuna.

Yhdysvalloilla on Afganistanissa noin 100 000 sotilasta, minkä lisäksi 16 000 henkeä, valtaosaltaan paikallisia, työskentelee puolustusministeriölle yksityisissä turvallisuusjoukoissa.

Salon.com: Hundreds of Afghanistan contractor deaths go unreported (15.7.10)

Terrorismin uhka Iso-Britanniassa on osittain seurausta maan omasta tuesta islamistiryhmille menneinä vuosikymmeninä, kirjoittaa Mark Curtis.

Viisi vuotta sitten Lontoossa pommi-iskun tehneistä islamisteista kaksi oli saanut oppinsa Pakistanissa Harkat ul-Mujahideen -nimisen järjestön koulutusleirillä. Iso-Britannian tiedustelupalvelu MI6 oli tukenut järjestön nykyisiä aktiiveja kouluttaneita tahoja 80-luvulla Neuvostoliiton miehittäessä Afganistania.

Yksi MI6:n kouluttamista islamisteista on nykyinen talibankomentaja Jalalludin Haqqani, kirjoittaa Mark Curtis The Guardianissa. "Toinen vanha tuttu on afgaanikomentaja Gulbuddin Hekmatyar, joka tunnetaan säälimättömänä tappajana. Hän sai salaista apua ja koulutusta 1980-luvulla ja kävi jopa brittihallituksen vieraana", Curtis jatkaa. "Britannia tuki juuri Hekmatyaria tämän suorittaessa salaisia operaatioita Neuvostoliittoa vastaan sen muslimitasavalloissa."

Curtis kuitenkin huomauttaa, että Iso-Britannian tuki terroristeille ei kuulu vain historiaan, sillä esimerkiksi Jugoslavian pommitusten aikaan 1999 Tony Blairin hallitus tuki salaa Kosovon vapautusarmeijan (KLA) sotilaita NATO:n apujoukkoina, vaikka järjestöä julkisesti nimittettiin terroristijärjestöksi. "Erästä KLA:n yksikköä johti Ayman al-Zawahiri, Bin Ladenin oikea käsi. Blairin 'humanitaarisen intervention' tämä puoli jää sopivasti sivuun useimmissa sodan tapahtumien kuvauksissa."

Iso-Britannian miehittäessä Etelä-Irakia se teki yhteistyötä shiialaisten aseistettujen ryhmien kanssa ja käytännössä luovutti alueen hallinnan niille vetäytyessään. Lisäksi maa tukee Pakistanin hallitusta, joka on Talibanin tärkein suojelija ja joka käy sotaa Kashmirin alueesta Intian kanssa, Curtis arvostelee.

The Guardian: Bin Laden, the Taliban, Zawahiri: Britain's done business with them all (5.7.10)

NATO-joukkojen toiminta Afganistanissa viimeisen vuoden aikana on huonontanut turvallisuustilannetta, kertoo YK:n valvontaoperaation johtaja Richard Barrett.

Iso-Britannian puolustusministeriön mukaan Helmandin maakunnassa on viimeisen vuoden aikana edistytty, mutta YK:n alaisen, kapinallisliike Talibanin toimintaa valvovan operaation johtaja Richard Barrett ei ole samaa mieltä. "Ulkomaiset joukot tunkeutuvat alueille, joilla eivät ole ennen olleet, ja jos Taliban on siellä, alkaa taistelu. Ei se mitään rauhaa ole, ja se johtuu siitä, että ulkomaiset joukot ovat tunkeutuneet alueelle", Barrett kertoi The Guardianille.

Iso-Britannian puolustusministeriön mukaan Helmandin 14 maakunnassa NATO-operaation hallussa on nyt 11 aluetta, kun kahta vuotta aikaisemmin niitä oli vain 6. Ministeriö myös sanoi, että mitä pikemmin NATO-operaatio onnistuu kouluttamaan riittävästi afgaaneja turvallisuustehtäviin, voidaan ulkomaiset joukot vetää pois. Barrett kertoi kuitenkin edellisen Afganistanin-matkansa jälkeen mielipiteenään, että ainakin toistaiseksi afgaaniarmeijan tila on "äärimmäisen heikko".

The Guardian: British advances in Afghanistan have escalated conflict - UN mission chief (20.6.10)

Yhdysvaltain armeija on pidättänyt Irakissa palvelleen sotilaan, jota epäillään video- ja asiakirjamateriaalin vuotamisesta Wikileaksille, kirjoittaa Wired.com.

Vuodoista epäilty sotilas, Bradley Manning, paljastui ilmiannon perusteella. Manning oli väittänyt netissä tapaamalleen entiselle hakkerille vuotaneensa mm. Wikileaksin huhtikuussa julkaiseman videon, jossa Yhdysvaltain helikopteri-iskussa vuonna 2007 kuolee useita siviilejä. Manningin ilmiantanut Adrian Lamo sanoi Wired.comille päätyneensä ottamaan yhteyttä armeijaan, sillä Manning oli kertonut vuotaneensa myös 260 000 diplomaattista viestiä, jotka hänen mukaansa paljastivat "lähes rikollista poliittista kähmintää".

"Lamo on aiemmin lahjoittanut rahaa Wikileaksille, ja sanoo tuskailleensa pitkään ennen päätöstä ilmiantaa Manning", Wired.com kirjoittaa. "Hän kertoo, että hakkerit ottavat häneen usein yhteyttä keskustellakseen seikkailuistaan, eikä hän ole koskaan harkinnut kenenkään ilmiantamista aikaisemmin. Varmistamaton diplomaattiasiakirjojen vuoto kuitenkin sai hänet uskomaan, että toimet olivat aidosti vaarallisia Yhdysvaltain kansalliselle turvallisuudelle."

Wired.com ei ole pystynyt varmistamaan, onko Manning todella vuotanut 260 000 diplomaattista viestiä, mutta hänen perheeltään saatujen tietojen mukaan Manningilla oli pääsy huippusalaisiin asiakirjoihin. Lamolle hän oli kertonut penkoneensa armeijan tiedostoja yli vuoden ja löytänyt "uskomattomia asioita, kamalia asioita ... jotka kuuluvat julkisuuteen, eivät jollekin serverille jossain pimeässä huoneessa Washington DC:ssä".

Lamo luovutti armeijalle lokitiedoston Manningin kanssa käymistään nettikeskusteluista, joiden perusteella tämä pidätettiin noin kaksi viikkoa sitten. Wired.comin tietojen mukaan Manning on pidätettynä Kuwaitissa, eikä häntä ole virallisesti syytetty mistään.

Wired.com: U.S. Intelligence Analyst Arrested in Wikileaks Video Probe (6.6.10)

Saksan presidentti Horst Köhler on joutunut eroamaan tehtävästään Afganistanin sodasta antamansa lausunnon vuoksi, kirjoittaa Spiegel Online.

Aiemmin Kansainvälisen valuuttarahaston johtajana toiminut Köhler antoi yllättävän eroilmoituksensa maanantaina. Eron syynä oli presidentin vajaa pari viikkoa aiemmin antama varomaton lausunto maan syistä osallistua Afganistanin sotaan.

"Meidän kokoisemme viennistä ja ulkomaankaupasta riippuvaisen maan on ymmärrettävä, että ... sotilaalliset toimet ovat hätätilassa välttämättömiä etujemme suojelemiseksi -- esimerkiksi silloin, kun asia koskee kauppareittejämme, esimerkiksi silloin, kun on estettävä alueellista epävakautta, joka voisi vaikuttaa kielteisesti kaupankäyntiimme, työpaikkoihimme ja tuloihimme", Köhler sanoi Spiegel Onlinen mukaan.

Lausunto herätti kohun, sillä Afganistanin sota on Saksassa varsin epäsuosittu. Eronsa syyksi presidentti ilmoitti syytökset perustuslain vastaisen sodan tukemisesta, mikä hänen mielestään loukkasi viran arvokkuutta.

Syytöksiä sateli joka suunnalta, niin hallituksesta kuin oppositiostakin, ja "tykkivenediplomatian" lisäksi Köhleriä arvosteltiin mm. Saksan kansainvälisten sotilasoperaatioiden oikeutuksen vähentämisestä ja Afganistaniin sijoitettujen saksalaissotilaiden pettämisestä.

Presidentin asema Saksassa on lähinnä seremoniallinen, mutta Spiegel Online arvelee tapauksen olevan isku liittokansleri Angela Merkelin ajamalle linjalle.

Spiegel Online: German President Horst Köhler Resigns (31.5.10)

Spiegel Online: German President 'Betrayed the Soldiers in Afghanistan' (28.5.10)

Yhdysvaltalainen tuomioistuin on päättänyt, että Bagramin vankilassa Afganistanissa istuvilla terrorismista epäillyillä ei ole oikeutta oikeinkäyntiin Yhdysvalloissa.

Kolmijäseninen tuomaripaneeli päätti perjantaina, että Yhdysvaltain lentotukikohdassa Bagramissa pidätettynä olevalle kolmelle miehelle ei tarvitse järjestää oikeudenkäyntiä, missä he voisivat todistaa syyttömyytensä, kirjoittaa The New York Times. "Oikeus perusteli päätöstään sillä, että Bagram sijaitsee toisen hallituksen hallitsemalla suvereenilla alueella, ja painotti 'käytännöllisiä esteitä', joita liittyy oikeudenkäynnin järjestämiseen 'sotaa käyvällä alueella' pidätetyille henkilöille."

Miesten oman kertomuksen mukaan heidät siepattiin Afganistanin ulkopuolella ja kuljetettiin Bagramiin.

Oikeuden päätös helpottaa presidentti Barack Obaman asemaa, sillä hän on virassa ollessaan pyrkinyt pitämään kiinni Yhdysvaltain oikeudesta pidättää terrorismista epäilemiään henkilöitä ulkomailla ja pitää heitä vangittuina määräämättömän ajan, NY Times kirjoittaa.

Presidentti George W. Bushin kaudella vuonna 2008 korkein oikeus oli päättänyt, että Guantánamon vankileirille kuljetetuille terrorismista epäillyille tulee taata oikeudenkäynti, mitä myös Obama oli senaattorina vaatinut.

Tähän nähden päinvastainen päätös Bagramin osalta on herättänyt kummastusta kansalaisoikeuspiireissä. Asianajaja Glenn Greenwald kirjoittaa kolumnissaan verkkolehti Salon.comissa, että harva asia osoittaa Obaman tekopyhyyttä selvemmin kuin Bagram.

"Ei muuta kuin onnittelut Yhdysvalloille ja Barack Obamalle tämän voiton johdosta, jonka ansiosta he voivat siepata ihmisiä missä tahansa maailmassa ja pitää heitä vangittuina ilman oikeuskäsittelyä niin kauan kuin haluavat", hän ironisoi. Greenwald muistuttaa myös, että Bushin hallinnon pitäessä kiinni vastaavasta oikeudestaan Guantánamon vankien suhteen, Obama arvosteli politiikkaa kutsuen sitä "oikeudelliseksi mustaksi aukoksi".

"Jos Yhdysvallat sieppaa jonkun Thaimaassa (kuten yhdessä tapauksista) ja lennättää hänet Guantánamoon, siepatulla on oikeus oikeusistuimen päätökseen pidätyksen perusteiden pitävyydestä. Jos presidentti Obama määrää pidätetyn vietäväksi Thaimaasta Bagramiin eikä Guantánamoon, ei tällä silloin ole minkäänlaisia oikeuksia", Greenwald hämmästelee.

Salon.com: Obama wins the right to detain people with no habeas review (21.5.10)

NY Times: Detainees Barred From Access to U.S. Courts (21.5.10)

Lähes neljännes Talibanista loikanneista taistelijoista on palannut sotimaan kapinallisten riveissä, sanoo tuore raportti.

Taisteluista luopuneet ovat tarttuneet aseisiin uudelleen, koska hallitus ei ole täyttänyt loikkareille antamiaan lupauksia, sanoo kabulilaisen tutkimuslaitos Afghanistan Analysts Networkin laatima raportti. Miehitysvaltojen vuonna 2005 perustama hanke Taliban-taistelijoiden irrottamiseksi sodasta on toimintansa aikana onnistunut houkuttelemaan piiriinsä noin 650 talibania, joista on 33 komentajia, The Times kirjoittaa. NATO:n arvion mukaan talibaneja toimii Afganistanissa 36 000.

"Suurin osa mainituista komentajista lopetti toimintansa 6-18 kuukaudeksi odottaessaan hankkeen lupausten täyttämistä", raportissa sanotaan. "Kun kävi selväksi, ettei tukea tulisikaan, he yksinkertaisesti liittyivät takaisin taisteluun."

The Timesin mukaan NATO aikoo seuraavan viiden vuoden aikana käyttää yli miljardi dollaria talibanien houkuttelemiseen pois sodasta. Tiedot saatavilla olevista rahoista kuitenkin "voivat aiheuttaa vaaran, että yhä useampi liittyy kapinaan vain tilapäisesti päästäkseen hyötymään. Samanaikaisesti hallituksen kannattajat 'saattavat katkeroitua tai muuttua jopa vihamielisiksi, jos varoja kanavoidaan hallituksenvastaisille ryhmille'", lehti kirjoittaa raporttia siteeraten.

The Times: Taleban defectors 'are rejoining insurgency' (22.4.10)