Internetyhteyksien katkaisun mahdollistava "hätäpysäytyslaki" on taas tulossa Yhdysvaltain senaatin käsittelyyn, kirjoittaa Wired.

Laki, jolla on kannatusta sekä republikaanien että demokraattien piirissä, tulee nyt uuden senaatin käsittelyyn, sillä vaikka se hyväksyttiin sisäisen turvallisuuden komiteassa viime joulukuussa, se ehti vanhentua ennen kuin vanha senaatti ehti käsitellä sitä.

Lakialoitteen tekijä, republikaanien Susan Collins, kertoi Wiredille, että presidentin valtuuksia tältä osin laajentava laki mahdollistaisi nopean reagoinnin "merkittävän uhan" tullessa ajankohtaiseksi. "Esittämäni lainsäädäntö loisi mekanismin, jonka avulla hallitus voi toimia yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa siinä tapauksessa, että esiin nousee todellinen kyberhätätila", Collins sanoi.

Wired nimittää lakia "internetin hätäpysäytyslaiksi" ja viittaa erään sisäsen turvallisuuden komitean neuvonantajan näkemykseen, jonka mukaan laki "sallisi presidentin vaatia pääsyn estämistä niin sanottuun 'kriittiseen infrastruktuuriin' siinä määrin kuin on tarpeen".

Wired viittaa lainsäädäntöä koskevaan tausta-asiakirjaan, jonka mukaan lakia ei aiota käyttää verkkosivujen sensurointiin, jos niiden toiminta kuuluu puhtaasti Yhdysvaltain perustuslain ensimmäisen lisäyksen eli sanan- ja järjestäytymisvapauden piiriin. Lehti kuitenkin huomauttaa, että "kyseessä on täsmälleen vastaava muotoilu kuin Patriot Actin kohdassa, joka rajoittaa hallituksen mahdollisuuksia ihmisten salakuunteluun ja tutkintaan heidän poliittisten näkemystensä tai lausuntojensa perusteella".

Patriot Act on vuoden 2001 New Yorkin terrori-iskujen jälkeen hyväksytty lakipaketti, joka laajensi huomattavasti viranomaisten salakuuntelu- ja tutkintavaltuuksia.

Tammikuussa 2010 Wired raportoi Yhdysvaltain oikeusministeriön raportista, jonka mukaan liittovaltion poliisi FBI ja tietoliikenneyhtiöt olivat rikkoneet salakuuntelulakeja rutiininomaisesti neljän vuoden ajan. FBI:n agentit "saivat toimittajien ja kansalaisten puhelutietoja väärennettyjä hätätilajulistuksia käyttämällä, tai vain pyytämällä niitä", lehti kertoi vuosi sitten.

Wired: Internet ‘Kill Switch’ Legislation Back in Play (28.1.11)

Wired: FBI, Telecoms Teamed to Breach Wiretap Laws (21.1.10)

Entinen CIA-agentti hallinnoi yksityistä vakoojaverkostoa Afganistanissa omiin tarkoituksiinsa, kirjoittaa The New York Times.

Entinen CIA-agentti Duane Clarridge on jättänyt tiedustelupalvelun yli 20 vuotta sitten, mutta hän johtaa edelleen Pakistanissa ja Afganistanissa toimivaa vakoojaverkostoa, kertoo The New York Times. Yhdysvaltain hallitus katkaisi hänen rahoituksensa viime keväänä, mutta Clarridge on jatkanut operaatioitaan yksityisellä rahalla. Hänen tarkoituksenaan on ollut kerätä erityisesti tietoja, joilla Afganistanin presidentti Hamid Karzai ja hänen veljensä Ahmed Wali Karzai voitaisiin saattaa huonoon valoon.

NY Timesin mukaan Clarridge syöttää omin päin keräämiään tietoja Yhdysvaltain armeijan lisäksi erinäisille julkiseen keskusteluun osallistuville konservatiiveille. Clarridgea itseään lehti kuvailee "horjumattomaksi Yhdysvaltain kansainvälisten interventioiden kannattajaksi".

"Clarridgen operaatio kaikkine pystytkö-panemaan-tästä-paremmaksi -tyylisine yksityiskohtineen on hätkähdyttävä todiste siitä, miten yksityiset kansalaiset voivat käyttää taistelukenttinä olevien alueiden sekasortoa ja Yhdysvaltain hallinnon sisäisiä vastakkainasetteluja omien päämääriensä ajamiseksi."

Danger Room: When U.S. Said No, Private Spy Ring Fed Bloggers Instead (24.1.11)

NY Times: Former Spy With Agenda Operates a Private C.I.A. (22.1.11)

NATO:n suurpanostukset Afganistaniin viime vuonna eivät sotilasviranomaisten mukaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää, kirjoittaa The Washington Times.

Viime vuonna Afganistaniin saapui 40 000 yhdysvaltalaissotilaan lisäjoukko ja NATO-liittoutuneet käynnistivät suuren kampanjan Helmandin maakunnan valtaamiseksi. Nämä panostukset eivät kuitenkaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää siitä, mitä se oli vuosi sitten, ennen lisäpanostuksia, sanovat The Washington Timesin julkaisemassa, alunperin uutistoimisto AP:lta peräisin olevassa jutussa haastatellut sotilasviranomaiset.

Kapinallistaistelijoiden lukumääräksi arvioidaan 25 000 henkeä. Heitä vastassa on 140 000 NATO-johtoisen miehitysoperaation sotilaan lisäksi noin 200 000:n hengen vahvuinen hallituksen turvallisuuskoneisto. "Tämä merkitsee liittoutuneiden ja kapinallisten suhteen olevan 12 yhtä vastaan - yksi korkeimmista modernin sissisodan tämänkaltaisista suhdeluvuista. Vietnamin sodan käydessä kuumimmillaan olivat Yhdysvaltain ja sen kommunististen vihollisten väliset voimasuhteet jossakin 4-1:n ja 5-1:n välillä", juttu kertoo.

Lisäpanostusten taustalla oli toivo siitä, että niiden avulla kapinallisten vastarinta saataisiin nujerrettua ja miehityksen purkaminen voitasiin aloittaa vuonna 2011.

The Washington Times: Surge fails to reduce number of Taliban fighters (6.1.11)

Yhdysvaltalaiskomentajat Afganistanissa vaativat iskujen lisäämistä Pakistanin heimoalueille riskeistä huolimatta, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvaltalaiskenraalien pyrkimykset heijastelevat Afganistanista vetäytymiselle asetetun takarajan tiukkuutta ja Pakistanin hallituksen haluttomuutta ryhtyä Yhdysvaltain armeijan haluamiin toimiin Pakistanin puolella toimivien Taliban-kapinallisten nujertamiseksi.

Toistaiseksi Pakistanin hallitus ei ole sallinut niin mittavia operaatioita kuin kenraalit haluaisivat, The New York Times kirjoittaa.

"Yhdysvaltain sotilastoimien laajentaminen Pakistanissa, joka vaatii lähes varmasti presidentti [Barack] Obaman hyväksynnän, merkitsisi uuden rintaman avaamista yhdeksän vuotta kestäneessä sodassa, jonka suosio amerikkalaisten keskuudessa on jatkuvasti laskenut. Laajennus saattaisi suututtaa Pakistanin hallituksen, joka on ollut jossain määrin haluton liittolainen Afganistanin-sodassa, erityisesti jos se johtaa siviiliuhreihin tai julkisiin yhteenottoihin."

Tähän asti suurin osa Yhdysvaltain operaatioista Pakistanissa on hoidettu miehittämättömien lentokoneiden avulla, mutta nyt kenraalien tavoitteena on maasta käsin suoritettavien erikoisoperaatioiden laajempi käyttöönotto.

"Komentajien mukaan jopa iskuihin liittyvät riskit huomioon ottaen Yhdysvaltain erikoisjoukkojen käyttö voisi johtaa uuden tiedustelumateriaalin saamiseen, jos iskuissa onnistutaan vangitsemaan kapinallisia ja heidät tuodaan rajan yli Afganistaniin kuulusteltaviksi", NY Times kertoo.

NY Times: U.S. Military Seeks to Expand Raids in Pakistan (20.12.10)

Tietovuodosta epäiltyä Bradley Manningia on pidetty jo 7 kuukautta eristettynä, vaikkei häntä ole tuomittu mistään, kirjoittaa Glenn Greenwald.

Irakissa palvellut 23-vuotias Bradley Manning pidätettiin viime toukokuussa, kun hänen epäiltiin vuotaneen armeijan salaista aineistoa WikiLeaksille. Häntä ei ole tuomittu mistään eikä hän ole käyttäytynyt väkivaltaisesti, mutta häntä on siitä huolimatta pidetty eristyksessä 23 tuntia vuorokaudessa jo seitsemän kuukautta, kirjoittaa Glenn Greenwald kolumnissaan verkkolehti Slate.comissa.

Heti pidätyksen jälkeen Manningia pidettiin kahden kuukauden ajan sotilastukikohdassa Kuwaitissa, mistä hänet siirrettiin sotilasvankilaan Yhdysvaltoihin, Quanticoon, Virginian osavaltioon.

Aiemmin perustuslakiasianajajana toiminut Greenwaldin mukaan Manningin olosuhteita voidaan kutsua jopa kidutukseksi.

"Pelkästään jo Manningin kärsimää pitkitettyä, kuukausia kestävää eristystä pidetään maailmalla laajalti hyvin vahingollisena, rangaistuksenomaisena ja jopa kidutuksena."

On selvää, mihin tällaisilla käytännöillä pyritään, Greenwald sanoo.

"Jos pääsisit selville vakavista väärinkäytöksistä kertovasta salaisesta informaatiosta, petoksesta tai rikoksesta, johon Yhdysvaltain hallitus on ollut osallisena, paljastaisitko sen, jos tietäisit, että joutuisit todennäköisesti vastaavankaltaisiin kiduttaviin olosuhteisiin kuukausiksi ilman edes oikeudenkäyntiä?"

Salon.com: The inhumane conditions of Bradley Manning's detention (15.12.10)

The Globe and Mail: WikiLeaks suspect thought actions might ‘actually change something’ (7.12.10)

Courage to Resist: How to donate to Bradley Manning's defense

Yhdysvallat on lähettämässä ensi kerran tankkeja Afganistaniin taisteluun talibaneja vastaan, kirjoittaa Washington Post.

Yhdysvallat aikoo lähettää Afganistaniin aluksi kuusitoista M1 Abrams -tankkia, mutta määrää voidaan jatkossa kasvattaa tarpeesta riippuen. "Tankit tuovat pelkoa, shokkivaikutusta ja tulivoimaa", sanoi Washington Postin haastattelema yhdysvaltalaisviranomainen.

Miehitysjoukkojen komentaja, kenraali David Petraeus hyväksyi päätöksen viime kuussa. Kanadalaiset ja tanskalaiset joukot ovat käyttäneet joitakin tankkeja Etelä-Afganistanissa jo aiemmin, lehti kertoo.

"Vaikka viranomainen myönsi, että tankkien käyttöönotto sodan oltua käynnissä jo näin monta vuotta saattaa joistakin amerikkalaisista ja afgaaneista näyttää epätoivon ilmaukselta, hän sanoi niiden olevan hyödyksi merijalkaväelle näiden siivotessa kapinallisten vastarintapesäkkeitä", Post kirjoittaa.

Merijalkaväki olisi halunnut tankit Afganistaniin jo viime vuonna, mutta tuolloin sotilasjohto hylkäsi esityksen, sillä tankkien pelättiin muistuttavan liikaa 80-luvun neuvostoliittolaismiehityksestä.

Washington Post: U.S. deploying heavily armored battle tanks for first time in Afghan war (19.11.10)

Brittiläisen ex-diplomaatin mukaan armeijan käsitykset Afganistan-operaatiosta ovat harhaanjohtavan optimistisia, kirjoittaa The Guardian.

Iso-Britannian entinen Kabulin-lähettiläs, Sir Sherard Cowper-Coles, kertoi näkemyksensä maan parlamentissa viime viikolla. Cowper-Colesin mukaan sotilasjohdon piirissä vallitseva käsitys Afganistan-operaation etenemisestä on harhaanjohtavan optimistinen, ja poikkeavien käsitysten levittämistä ei katsota hyvällä.  Esimerkkinä tästä hän kertoi tapauksen, jossa Helmandin maakunnassa käynnissä olevaa sotilasoperaatiota epäillyttä upseeria kehotettiin muuttamaan raporttinsa sävyä myönteisemmäksi.

Cowper-Colesin mielestä Afganistanin hallitus on osa ongelmaa, ja monin paikoin maan eteläosissa sitä kannatetaan vähemmän kuin Talibania. "He [Talibanit] ovat väkivaltaisia ja epämiellyttäviä, mutta näkemykseni mukaan monille pashtuneille he ovat vähemmän huono, oikeudenmukaisempi, ennakoitavampi vaihtoehto kuin korruptoitunut hallitus", hän sanoi.

Cowper-Coles kertoi yli kolmivuotisen lähettiläskautensa aikana nähneensä lukuisia asiakirjoja, jotka hänen mielestään olivat optimistisempia kuin asioiden tila olisi antanut myöten. Virkamiehiä ja ministereitä, jotka epäilivät näiden asiakirjojen paikkansapitävyyttä, syytettiin kuitenkin tappiomielialasta ja jonkinlaisesta epälojaaliudesta, hän sanoi.

The Guardian: Army is 'misleadingly optimistic' over Afghanistan, says ex-diplomat (9.11.10)

Iso-Britannian asevoimien päällikkö, kenraali sir David Richards ei sulje pois hyökkäystä Jemeniin, kirjoittaa Telegraph.

Kenraali Richards kertoi Telegraphille tämän viikon alussa, että Iso-Britannialla ei nykyisellään ole aikeita hyökätä Jemeniin, ja lehden mukaan hän sulki pois hyökkäyksen mahdollisuuden, mutta sanoi myös kuitenkin, että Afganistan-tyylinen operaatiokin saattaa olla tarpeen.

"Kysyttäessä onko Afganistan-tyylinen sotilasoperaatio oikea lähestymistapa, kenraali Richards sanoi: 'Saattaa olla, mutta juuri nyt tilanteen ei katsota vaativan sitä, ja selvästikään Jemenin hallitus ei usko tarvitsevansa apuamme", hän kertoi Telegraphille.

Richardsin mukaan nykyisellään tiedustelu- ja koulutustoiminta Jemenissä riittää ja asevoimien voimavarat on kohdistettava Afganistaniin.

Jemen nousi otsikoihin viime viikolla, kun se paljastui englantilaisella lentokentällä Yhdysvaltoihin matkalla olleesta lentokoneesta löytyneen pommin alkuperämaaksi. Maasta oli samanaikaisesti lähetetty Yhdysvaltoihin toinenkin pommi, joka löytyi Dubaista.

Telegraph: Army 'might need to intervene in Yemen' (2.11.10)

Telegraph: Cargo plane bomb plot: Afghanistan cannot 'become new Yemen' (1.11.10)

Telegraph: Cargo plane bomb plot: al-Qaeda terrorists 'threatened another Lockerbie' (31.10.10)

Afganistanilaisen sotapäällikön alaisia on lennätetty salaa Australiaan saamaan koulutusta, kirjoittaa The Sydney Morning Herald.

Kaikkiaan kuusi sotapäällikkö Matiullah Khanin alaisuudessa Oruzganin maakunnassa toimivan aseistetun ryhmän päällikköä on lennätetty salaa Australiaan saamaan koulutusta armeijan erikoisjoukoilta.

"Matiullah Khan ansaitsee kuukausittain miljoonia dollareita suojellessaan Yhdysvaltain ja Australian joukkojen huoltokuljetuksia Tarin Kowtin ja Kandaharin välisellä tiellä", The Sydney Morning Herald kertoo. Hollanti on estänyt Matiullahin nimityksen Oruzganin maakunnan poliisipäälliköksi, koska ovat epäilleet tämän osallistuneen murhiin ja kiristykseen.

Australian armeija puolusti Matiullahin joukkojen kouluttamista sillä, että on syytä pitää yllä yhteyksiä paikallisiin afgaanijohtajiin, joiden panos vakauden ylläpitämiselle on tärkeä.

Heraldin mukaan Matiullahin sotilasjoukot pukeutuvat maakuntajoukkojen univormuihin, mutta eivät vastaa toiminnastaan pääkaupunkiin Kabuliin, vaan Matiullahille itselleen. "Yksityisarmeija on Oruzganin maakunnan tehokkain taistelujoukko, mutta suhteiden lähentäminen siihen vaarantaa ne afgaani-instituutiot, joita pitäisi vahvistaa, ennen kuin Australian joukot voivat lähteä", lehti pohtii.

SMH: Afghan warlord's private army trained in Australia (29.10.10)

SMH: Our man in Afghanistan and his road to riches (29.10.10)

Venäjä saattaa lähettää kalustoa ja kouluttajia Afganistaniin Yhdysvaltain tueksi, jos maiden neuvottelut päättyvät molempia miellyttävällä tavalla, kirjoittaa The Guardian.

The Guardianin haastattelemien NATO-virkailijoiden mukaan NATO ja Venäjä ovat neuvotelleet useista yhteistyövaihtoehdoista, joihin lukeutuu mm. venäläisten helikopterien ja kouluttajien lähettäminen Afganistaniin. Neuvottelut edeltävät ensi kuussa järjestettävää miehitysvaltojen huippukokousta, johon myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev aikoo osallistua. NATO:n pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Venäjä on ollut yhteistyöstä erittäin kiinnostunut.

NATO-virkailijoiden mukaan huippukokouksen toivotaan osoittavan liittolaisvaltojen ja Venäjän päättäväisyyttä, jonka avulla menneet erimielisyydet ylitetään ja päästään yhteisymmärrykseen 2000-luvun turvallisuusuhkien luonteesta, lehti kirjoittaa. Virkailijoiden mukaan nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa ei ole ollut esillä Venäjän varsinaisten taistelujoukkojen lähettäminen.

NATO:n huippukokous järjestetään 19.-20. marraskuuta. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian odotetaan tuolloin painostavan muita NATO-maita lisäämään panostaan Afganistanin miehitysoperaation tueksi.

The Guardian: Russian military could be drawn back into Afghanistan (26.10.10)

RIA Novosti: Russia to compete for helicopter tender to Afghanistan (26.10.10)