Saksan parlamentti on hallituksen esityksen mukaisesti päättänyt lähettää Afganistaniin 850 sotilasta lisää.

Päätöksen myötä Saksan panos Afganistanin miehityksessä nousee yli 5 300 sotilaaseen. Hallituspuolueiden kansanedustajien selvän enemmistön lisäksi oppositiossa olevien sosiaalidemokraattien enemmistö kannatti lisäystä. "Kaikkiaan 429 kansanedustajaa äänesti päätöksen puolesta, 111 äänesti vastaan, ja 46 äänesti tyhjää", kirjoittaa Deutsche Welle.

Päätöstä edeltäneen keskustelun aikana Vasemmistopuolueen kansanedustajat heitettiin ulos salista, sillä he olivat kieltäytyneet laskemasta kylttejä, joissa oli saksalaisen komentajan määräämässä ilmaiskussa viime vuonna kuolleiden ihmisten nimiä. Edustajien kuitenkin sallittiin palata äänestyksen alkaessa.

Saksa suunnittelee vetäytymisen aloittamista vuoden 2011 puolivälissä.

DW: German lawmakers approve troop increase for Afghanistan (26.2.10)

Reuters: German party ejected from assembly over war protest (26.2.10)

Hollannin hallitus kaatui viime lauantaina kysymykseen maan Afganistan-joukkojen jatkosta.

Hallituksen kaksi pääpuoluetta eivät onnistuneet pääsemään yksimielisyyteen siitä, tulisiko Hollannin sotilasjoukoille Afganistanissa myöntää jatkoaikaa.

"Työväenpuolue marssi Wouter Bosin johdolla ulos hallituksen kokouksesta aikaisin lauantaiaamuna todettuaan, että Naton pyyntö hollantilaisjoukkojen pysymisestä Afganistanin levottomassa eteläosassa, Uruzganin maakunnassa tulee hylätä", kirjoittaa Financial Times. Kristillisdemokraattisen pääministeri Jan Peter Balkenenden mukaan Hollannin jatkosta kieltäytyminen herättäisi kysymyksiä ulkomailla, mikä heikentäisi maan vaikutusvaltaa mm. NATO:ssa.

Uudet vaalit järjestetään lähikuukausina, ja Financial Timesin mukaan Geert Wildersin johtama äärioikeistolainen Vapauspuolue PVV todennäköisesti lukeutuu niiden voittajiin. "Puolue nousee todennäköisesti Työväenpuolueen ohi toiseksi suurimmaksi puolueeksi kristillisdemokraattien säilyttäessä suurimman puolueen asemansa." Vapauspuolue sai viime kesän eurovaaleissa 17 prosenttia äänistä.

Hollannilla on 2 000 sotilasta Afganistanissa.

Financial Times: Dutch government collapses over Afghan troop mission (20.2.10)

The Independent: Wilders strikes first blow for European extremists (6.6.09)

Afganistanin hallitus on kaikessa hiljaisuudessa hyväksynyt aseensa laskevien Taliban-taistelijoiden armahtamista koskevan lain, kirjoittaa The Guardian.

Afganistanin parlamentti hyväksyi Taliban-taistelijoiden armahtamisen mahdollistavan lain voimaanastumisen ennen tammikuun lopulla Lontoossa järjestettyä miehitysvaltojen Afganistan-kokousta. Alunperin vuonna 2007 säädetyn, mutta hyllytetyn lain voimaanastumisesta ei tiedotettu mitenkään, kertoo The Guardian.

Laki antaa suojan syytteitä vastaan paitsi antautuville rivikapinallisille myös kaikille maan sotapäälliköille, joista monia vihataan julmuuksien vuoksi, joihin he syyllistyivät Afganistanin sisällissodassa 1990-luvulla, lehti kirjoittaa.

Lain yllättävän voimaantulon syyksi epäillään presidentti Hamid Karzain ja hänen tukijavaltioidensa halua saada hallitusta ja miehitysjoukkoja vastaan taistelevat kapinalliset mahdollisimman pian pois päiväjärjestyksestä. Taustalla on miehitysvalloissa yleistynyt käsitys, että Talibanin kukistamiseksi ei ole olemassa sotilaallista ratkaisua.

The Guardian: Afghanistan quietly brings into force Taliban amnesty law (11.2.10)

Afganistanin taliban-kapinalliset ovat jälleen torjuneet neuvottelut Afganistanin hallituksen ja länsivaltojen kanssa, ja uskovat voiton olevan lähellä.

Taliban torjui Afganistanin presidentti Hamid Karzain neuvottelutarjouksen, jonka tämä esitti viime kuun lopussa Lontoossa järjestetyssä miehitysvaltojen kokouksessa. Viime aikoina miehitysvaltojen julkisuudessa on noussut enenevässä määrin esille mahdollisuus neuvotella "maltillisten talibanien" kanssa, kun aikaisemmin neuvotteluja terroristien kanssa pidettiin mahdottomina. Viime viikolla Iso-Britannian puolustusministerin apulaisministeri Bill Rammell arvioi, että jopa 80 prosenttia talibaneista olisi liittynyt taisteluihin vain elannon hankkimiseksi.

"Afganistanin liittolaiset tukevat neuvotteluja Talibanin kanssa, ja lahjoittajat ovat luvanneet satoja miljoonia dollareita taistelijoiden tuomiseksi takaisin osaksi yhteiskuntaa", uutistoimisto Reuters kirjoittaa. "Länsimaat ovat valmiimpia kuin koskaan ottamaan Talibanin mukaan osaksi ratkaisua, sillä samalla ne hakevat ulospääsyä jo kahdeksan vuotta kestäneestä sodasta, jolle ei enää uskota löytyvän sotilaallista ratkaisua."

Lontoon kokouksen jälkeen antamassaan tiedotteessa Taliban kieltäytyi käymästä minkäänlaisia neuvotteluja "voitosta, joka on aivan nurkan takana".

Reuters: Taliban reject "deal" with Afghanistan, West (5.2.10)

Yhdysvaltain salaiset sotilas- ja tiedusteluoperaatiot ovat kiinteä osa Jemenissä käytävää terrorismin vastaista taistelua, kertoo The Washington Post.

Yhdysvallat on lähettänyt Jemeniin useita kymmeniä sotilas- ja tiedusteluasiantuntijoita, joiden tärkein tehtävä on jäljittää ja surmata maassa toimivia terroristijohtajia. "Yhdysvaltain osallistumisen laaja-alaisuus saattaa osoittautua haasteeksi Jemenin presidentille, Ali Abdullah Salehille", The Washington Post kirjoittaa. "Hänen on onnistuttava tasapainottamaan haluamansa amerikkalainen tuki sen mahdollisuuden kanssa, että heimo-, poliittis- tai uskonnollispohjaiset ryhmät ärsyyntyvät Yhdysvaltain osallisuudesta maan asioihin."

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama on pyrkinyt ottamaan etäisyyttä presidentti George W. Bushin kauden julmiin kuulustelumenetelmiin ja Guantánamon vankileiriin, mutta samalla hän on laajentanut Bushin kaudella aloitetun terrorisminvastaisen sodan alaa. "Yhteistyö Jemenin kanssa antaa toistaiseksi selvimmän vahvistuksen Obaman hallinnon pyrkimyksille laajentaa terrorisminvastaisia operaatioita myös Irakin ja Afganistanin sota-alueiden ulkopuolella", Washington Post huomauttaa. Lehti muistuttaa Obaman myös lähettäneet armeijan joukkoja hetkeksi Somaliaan terroristijahtiin.

Yhdysvaltain ja Jemenin sotilas- ja tiedusteluyhteistyö on johtanut jo pariin kymmeneen ratsiaan ja ilmaiskuun Jemenissä. Yhdysvallat jakaa tiedustelutietojaan jemeniläisten kanssa, joista osa osallistuu myös tiedustelutiedon analyysiin Yhdysvalloissa.

WP: U.S. military teams, intelligence deeply involved in aiding Yemen on strikes (27.1.10)

Taliban pyrkii pehmentämään julkisuuskuvaansa muuttamalla toimintamallejaan liittolaisten saamiseksi, kertoo The New York Times.

Samalla kun maahan virtaa lisää amerikkalaisjoukkoja ja Taliban on saavuttanut asemia yhä suuremmassa osassa Afganistania, miehitystä vastustava islamistinen kapinallisliike on alkanut muuttaa toimintatapojaan. Jo viime keväänä Taliban-johtaja mullah Omar kielsi siviilejä vastaan suunnatut itsemurhapommitukset, koulujen polttamisen ja ruuminosien irtileikkaamisen rangaistuksena, kirjoittaa NY Times. Vaikka uusien määräysten toteutuminen käytännössä on jättänyt toivomisen varaa, Omarin antama normisto määrää mm. miten siviilejä ja vankeja on kohdeltava. Sittemmin liike on ottanut käyttöön tiedotussodan välineenä myös internetin, vaikka se alun perin tuomittiin islamin vastaisena.

Lehden haastattelemien afgaanikyläläisten sekä joidenkin NATO-virkailijoiden mukaan toimintatapojen muutos on jo alkanut vaikuttaa joidenkin keskitason Taliban-komentajien käyttäytymiseen. "Mullah Omar on jopa siirtänyt syrjään muutamia kaikkein raaimpia komentajia", lehti kirjoittaa.

Uuden toimintamallin kehittelyn tarkoituksena on ottaa etäisyyttä Al-Qaidaan ja esiintyä enemmän paikallisena vapautusliikkeenä. "He valmistautuvat pitkän aikavälin taisteluun", kertoo entinen Taliban-komentaja Wahid Mujda NY Timesille. "He tarvitsevat ihmisten tuen ja paikallisia tulonlähteitä, joten he ovat ottaneet opiksi aiemmista virheistään."

NY Times: Taliban Overhaul Image to Win Allies (20.1.10)

Useita kymmeniä Yhdysvaltain kaappaamia terroristiepäiltyjä on mahdotonta syyttää oikeudessa, tunnusti asiaa pohtinut työryhmä.

Noin viidenkymmenen terrorismista epäillyn pidättämistä aiotaan jatkaa edelleen Guantánamon sotilastukikohdassa, vaikka heidän kohtaloaan käsitellyt työryhmä päätyi viime torstaina lopputulokseen, että heitä on mahdotonta syyttää oikeudessa, kirjoittaa The New York Times. Presidentti Barack Obaman lupasi vuosi sitten pian virkaanastujaistensa jälkeen, että Guantánamon vankileiri suljetaan.

Kyseessä olevia vankeja ei kuitenkaan aiota vapauttaa, sillä työryhmän mielestä he ovat liian vaarallisia. Lisäksi viranomaiset pelkäävät, että "epäillyt voisivat kyseenalaistaa pakottamalla saatujen todisteiden pätevyyden", kirjoittaa The Washington Post. "Pakottamisella" lehti tarkoittaa kidutusta.

Yhteensä Guantánamossa on tällä hetkellä noin 200 vankia, jotka Yhdysvallat on kaapannut osana käymäänsä "terrorismin vastaista sotaa" eri puolilta maailmaa.

Nyt työnsä päättänyt työryhmä jakoi vangit kolmeen kategoriaan. "Noin 35:ttä tullaan syyttämään siviili- tai sotilasoikeuksissa, 110 vankia voidaan vapauttaa joko heti tai aikanaan; ja lähes 50:n pidätystä jatketaan ilman oikeudenkäyntiä", Washington Post erittelee.

Salon.comin kolumnisti Glenn Greenwald syyttää presidentti Obaman lupauksia Guantánamon sulkemisesta pelkäksi huijaukseksi, sillä pidätys ennalta määräämättömäksi ajaksi ilman oikeudenkäyntiä säilyy edelleen. "Kaikissa tapauksessa Obaman linjaukset ja järkeily - meidän on pidettävä terroristit vangittuina ilman syytteitä, koska todisteita heidän tuomitsemisekseen ei ole, mutta he ovat silti liian vaarallisia vapautettavaksi - on täsmälleen sama, jota [George W.] Bush ja [Dick] Cheney käyttivät 'laillisen mustan aukon' oikeuttamiseksi."

NY Times: Detainees Will Still Be Held, but Not Tried, Official Says (22.1.10)

Salon.com: Obama to indefinitely imprison detainees without charges (22.1.10)

Washington Post: Justice task force recommends about 50 Guantanamo detainees be held indefinitely (22.1.10)

Saksan hallituskoalitio on ajautunut erimielisyyksiin tavasta, jolla maan tulisi tukea Yhdysvaltoja Afganistanin miehityksessä.

Erimielisyys kiteytyy ulkoministeri Guido Westerwellen ja puolustusministeri Karl-Theodor Freiherr von und zu Guttenbergin näkemyseroihin joukkojen lisäämisestä. Liberaalipuoluetta (FPD) edustava Westerwelle on ilmoittanut jo useasti kantansa, jonka mukaan Saksan ei tule lisätä joukkojensa määrää Afganistanissa, vaan maan tulisi keskittyä afgaanipoliisin kouluttamiseen. Baijerin konservatiivien (CSU) zu Guttenbergin taas tiedetään kannattavan enimmillään 2 000 sotilaan lisäpanostusta.

Erimielisyydet tulivat esille aiempaa selvemmin viikko sitten maanantaina, Spiegel Online kirjoittaa. Tuolloin hallituksen Afganistan-työryhmä ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen kannasta, jota Saksa edustaa tammikuun lopussa järjestettävässä Afganistan-kokouksessa Lontoossa.

Kannan lisäksi Saksan edustuskaan kokoukseen ei ole selvä, sillä vaikka periaatteessa NATO-maan ulkoministerinä Westerwelle olisi luonteva edustaja, hänen kantansa on hallituksen kannalta kiusallinen; Westerwelle on jopa esittänyt kokouksen boikotointia, jos sen asialista keskittyy vain joukkojen määrän pohtimiseen.

Liittokansleri Angela Merkel ei ole ottanut selvää kantaa asiaan, sillä hän pyrkii tasapainottelemaan kahden tulen välissä. Yhdysvallat odottaa tuntuvaa lisätukea, eikä painetta ole suinkaan helpottanut Yhdysvaltain äskettäinen päätös lähettää lisäjoukkoja Saksan vastuualueelle Pohjois-Afganistanissa.

Toisaalta taas saksalaisten laimea innostus operaatiota kohtaan vaikeuttaa hallituksen tilannetta. Puolustusministerinä toiminut Franz Josef Jung joutui viime vuoden lopulla eroamaan, sillä hänen uskottiin vähätelleen vasten parempaa tietoaan siviiliuhreja, joita aiheutui kymmenittäin saksalaisen komentajan määräämästä ilmaiskusta Kunduzissa viime syyskuussa.

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

Spiegel Online: Merkel Coalition Split on Afghanistan Strategy (7.1.10)

Spiegel Online: Pressure Mounts on Germany's New Defense Minister (30.11.09)

Yhdysvaltain Pakistanin alueelle tekemät, luvattomat miehittämättömien lentokoneiden ilmaiskut rasittavat edelleen maiden välejä.

Yhdysvallat on lisännyt miehittämättömien lentokoneiden tekemiä ilmaiskuja Pakistanin alueella sen jälkeen, kun itsemurhapommittajan onnistui päästä sisään CIA:n tukikohtaan surmaten useita agentteja, kertoo Reuters. Pakistanin hallitus ei ole hyväksynyt alueelleen ilman sen lupaa tehtäviä iskuja, jotka loukkaavat maan suvereniteettia. Kiista rasittaa pahoin Pakistanin ja Yhdysvaltain välejä.

"Emme ole kaikista asioista samaa mieltä", senaattori ja entinen republikaanipuolueen presidenttiehdokas John McCain kertoi Reutersille puolustaessaan luvattomia iskuja Pakistaniin. "Uskomme, että - kuten olen sanonut ja hallituksemme on sanonut - että kyseessä on yksi monista keinoista joita meidän on käytettävä kukistaaksemme vihollisen, joka on erittäin määrätietoinen ja kauhistuttava."

Viime vuonna Yhdysvallat teki Pakistaniin 51 ilmaiskua, joissa kuoli 460 ihmistä. Pakistanin mielestä iskuista aiheutuvat siviiliuhrit ja niiden nostattama suuttumus vaikeuttavat maassa toimivien terroristiryhmien nujertamista.

Reuters: U.S. senators defend Pakistan drone attacks (8.1.10)

Useita CIA-agentteja Afganistanissa surmannut itsemurhapommittaja pääsi sisään Yhdysvaltain tukikohtaan, koska hän oli Jordanian tiedustelupalvelun suosittelema.

Itsemurhapommittajan olivat alunperin värvänneet Jordanian tiedustelupalvelu GID:n agentit, sillä he uskoivat värvätyn olevan valmis ja kykenevä kertomaan ratkaisevia yksityiskohtia Al-Qaidan verkostosta, The New York Times kirjoittaa. Lehden haastattelemien länsimaisten lähteiden mukaan itsemurhapommittaja oli päässyt sisälle CIA:n tukikohtaan Afganistanissa, koska Yhdysvaltain tärkeimpiin Lähi-Idän-liittolaisiin kuuluva Jordanian tiedustelupalvelu oli suositellut häntä. Mies oli jordanialainen lääkäri, jonka GID oli värvännyt tämän ollessa vankilassa.

Tiedonantajaksi kuviteltu mies oli kuitenkin pukeutunut räjähdeliiviin, jonka hän laukaisi päästyään sisään tukikohtaan. Räjähdys surmasi pommittajan itsensä lisäksi seitsemän agenttia CIA:sta ja yhden GID:stä. CIA-agentit olivat saapuneet tukikohtaan varta vasten kuulustelua varten.

NY Timesin haastattelema entinen, Afganistanissa palvellut CIA-agentti kertoo kaksoisagenttikuvioiden olevan varsin monimutkaisia. Jos Al-Qaida pystyy siitä huolimatta toteuttamaan tällaiseen suunnitelmaan perustuvan iskun, se tarkoittaa, että verkoston tilanne ei suinkaan ole mitenkään vaikea, agentti kertoi.

NY Times: Behind Afghan Bombing, an Agent With Many Loyalties (4.1.10)