Merkinnät avainsanalla ‘ sosialidemokratia ’

Sosialistinen aikakauslehti. Numero 6 (maaliskuu 1906)

7.11.2016 | Kirjasto
sos-aikakauslehti-kansiSosialistisen aikakauslehden 6. numero julkaistiin maaliskuussa 1906. Numeron keskeisimmät artikkelit ovat Edvard Gyllingin arvio eduskuntakomitean tuoreesta vaalilakiehdotuksesta sekä Sulo Wuolijoen kirjoittama arvostelu Hannes Gebhardin kirjasesta, jossa esitetään Suomen perustettavaksi pienviljelijöille oma puolue. Tämän lisäksi jatketaan edellisessä lehdessä aloitettua keskustelua sosialidemokratian ja anarkismin suhteesta. Lehden pääkirjoitus kommentoi eduskuntakomitean antamaa esitystä. Erityistä ihmetystä herätti komitean ehdotus eduskunnan ja keisarin suhteesta, jossa vaaleilla valittu eduskunta ja hallitus olisivat edelleen vastuullisia keisarille. (more…)


Nikolai Buharin: Sosialidemokraatit ja Neuvostoliitto

7.3.2016 | Kirjasto
buharin-sosdem-nl-pieniNikolai Buharinin (1888–1936) teos Sosialidemokraatit ja Neuvostoliitto julkaistiin alunperin vuonna 1925, aikana jolloin sosiaalidemokraattien ja kommunistien välit olivat jo peruuttamattomasti katkenneet. Asiantila näkyy mm. tämän teoksen kitkerässä sävyssä, jossa asia-argumenttien ohella nähdään paljon henkilökohtaisuuksia, retorista loukkaantumista ym. Buharinin päämaali kirjassa on Karl Kautsky ja hänen teoksensa Die Internationale und Sowjetrussland (Internationaali ja Neuvosto-Venäjä). Kyseessä ei suinkaan ollut ensimmäinen Kautskyn Neuvosto-Venäjää ja bolshevikkeja arvostellut teos, eikä Buharinin vastine siihen ollut ensimmäinen bolshevikkien piiristä tullut vastaus Kautskylle. (more…)


Wilhelm Liebknecht: Valtiopetos ja vallankumous

4.1.2016 | Kirjasto
liebknecht_valtiopetos_pieniWilhelm Liebknecht (1826–1900) kirjoitti ensimmäisen kerran vuonna 1887 julkaistun teoksensa Valtiopetos ja vallankumous suurimmaksi osaksi tutkintovankeudessa vuonna 1872. Hän toimi tuolloin yhdessä August Bebelin kanssa eteläsaksalaisen sosiaalidemokraattisen työväenpuolueen, ns. eisenachilaisten johtotehtävissä. Liebknechtiä ja Bebeliä epäiltiin valtiopetoksen valmistelusta, sillä he olivat agitoineet Preussin ja Ranskan välistä sotaa (1870–1871) vastaan sekä valtiopäivillä kieltäytyneet äänestämästä sotaan myönnettävien varojen puolesta. He olivat myös puolustaneet Pariisin kommuunia ja (1871) ja vastustaneet Elsass-Lothringenin liittämistä Saksaan. Oikeus tuomitsi heidät kahdeksi vuodeksi vankeuteen. (more…)


August Bebel: Nainen ja sosialismi

9.7.2015 | Kirjasto
bebelkansiAugust Bebelin (1840–1913) teos Nainen ja sosialismi julkaistiin ensimmäisen kerran vuonna 1879. Nimensä mukaisesti teos ottaa kantaa erityisesti naisen asemaan yhteiskunnassa, käyden ensin lävitse sen historiallisen kehityksen, nykytilan sekä lopuksi hahmotellen sitä, mitä se olisi tulevaisuuden sosialistisessa yhteiskunnassa. Mutta tämän aiheen ohella käsittelyyn otetaan laajemmin myös seksuaali- ja sukupuoliasiat sekä näihin kokonaan liittymättömiäkin aiheita kuten liikaväestökysymys, sosialistisen yhteiskunnan tuotanto-organisaatio ja kasvissyönti. Teos sai osakseen suuren suosion. Siitä otettiin tekijän eläessä 53 saksankielistä painosta ja se käännettiin 15 kielelle. Bebelin elämänkerturi Francis L. Carsten arvioi teoksen suoran vaikutuksen sosiaalidemokraattisten työläisten maailmankuvaan olleen paljon suurempi kuin Karl Marxin tai Ferdinand Lassallen kirjoituksilla. Suomeksi teoksen käänsi Yrjö Sirola nojautuen alkuteoksen 35. painokseen, ja se julkaistiin ensimmäisen kerran 1904. Tässä julkaistava teksti perustuu vuonna 1907 julkaistuun toiseen suomenkieliseen painokseen, jonka julkaisi Kyminlaakson työväen sanomalehti- ja kirjapaino-osuuskunta r.l. Teoksen alkuun on suomentaja kirjoittanut Bebelistä lyhyen elämäkerran. (more…)


Sosialistinen aikakauslehti. 2. näytenumero (tammikuu 1906)

1.5.2015 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansi Sosialistisen aikakauslehden toinen näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Numeron pääkirjoitus otti kantaa vuoden 1905 suurlakon ansiosta tsaarilta saatuun lupaukseen kansanedustuslaitoksen perustamisesta. Pääkirjoituksessa epäiltiin kuitenkin Suomen senaatin ja yläluokan halua vilpittömästi ajaa yksikamarisen eduskunnan asiaa, sillä joillekin tahoille "kansamme hajanaisena pysyminen on elantokysymys, ja ihmehän olisi, jolleivat täkäläiset ja rajantakaiset vastustajamme sitä käyttäisi hyväkseen". Pohdiskeltiin myös joidenkin tahojen luottavan siihen, että yksikamarinen eduskunta torjutaan Pietarissa, jolloin yläluokka "hymyillen näyttelee kylmäverisyyttä saadakseen sitten sopivana hetkenä vetäytyä hallitsijan selän taa ja sydämessään tyytyväisenä näyttää kansalle viatonta naamaa: mutta eihän se ollut meidän syymme!" (Emt., 6.) "Kansamme valtiollisen eheyden ja yhteiskunnallisen edistystoiminnan suurin vaara on sittenkin suurimmaksi osaksi tällä puolen Rajajoen", päätti pääkirjoitus pohdiskelunsa. (more…)


Otto Bauer: Bolshevismi vaiko sosialidemokratia

3.3.2015 | Kirjasto
bauer_bolsh-sosdemkansi_pieniOtto Bauerin (1881–1938) vuonna 1920 julkaistu teos Bolshevismi vaiko sosialidemokratia (suom. 1922) liittyy kommunistisen ja sosialidemokraattisen liikkeen keskusteluun sosialismin edellytyksistä ja työväenliikkeen menettelytavoista vallankumouksessa. Bauerin kirjan keskeinen poliittinen kysymys on, "ovatko Venäjän vallankumouksen menettelytavat ominaisia köyhälistön vallankumoukselle yleensä vai onko niillä erikoiset edellytyksensä Venäjän yhteiskunnallisissa oloissa" (s. 9). Teos alkaa esityksellä Venäjän talonpoikaiston aseman kehityksestä maaorjuuden kaudelta lokakuun vallankumouksen suorittamaan maanjakoon asti. Bauerin mukaan venäläinen talonpoika oli kyllä altis sosialistisille vaatimuksille tilanherrojen maiden pakkoluovuttamisesta, mutta "sosialisoimisfraasin taakse kätkeytyi vain hänen pyrkimyksensä vakiinnuttaa, lujittaa ja laajentaa hänen oma omistusoikeutensa tilanherran maan kustannuksella. Siten voi sosialistinen ideologia muodostua porvarillisen vallankumouksen, porvarillisten maanomistusolojen väkivaltaisen voimaansaattamisen välikappaleeksi." (s. 40). (more…)


Karl H. Wiik: Kovan kokemuksen opetuksia

3.11.2014 | Kirjasto
wiik_kovankokemuksen_kansi_pieniKarl H. Wiikin (1883–1946) teos Kovan kokemuksen opetuksia. Sanan suomen työväelle ilmestyi ensimmäisen kerran loppuvuonna 1918. Teoksessa punakaartien ja SDP:n radikaalien linjaa vastustanut Wiik – hänen mukaansa sisällissota oli "surullisinta aikaa, jota Suomen työväki on elänyt" (s. 7) – vetää yhteen henkilökohtaisia näkemyksiään vuoden 1918 sisällissotaan johtaneesta kehityksestä, puoluejohdon virheistä ja sodanjälkeisestä tilanteesta. Wiikin mukaan suomalaisen sosialidemokratian radikaali luokkataistelulinja ei ollut vain poliittinen virhearvio, vaan sen taustalla oli yhteiskunnallisten olosuhteiden tietynlainen kehitys sotaa edeltäneenä aikana. Kuten muissakin Itä-Euroopan maatalousvaltaisissa maissa, Suomessakin kapitalismin horjuttaessa perinnäisiä maaseudun elinkeinoja kehitys proletarisoi nopeasti suuria joukkoja, ja nämä taas "hakeutuvat joukottain teollisuuden palvelukseen, eikä sekään voi tarjota heille riittävää toimeentuloa. Liittyessään työväenliikkeeseen antavat nämä usein huutavassa hädässä sekä muutenkin alhaisella kehitysasteella olevat ainekset koko liikkeelle levottoman leiman" (s. 9). "Puolueen onnettomuus oli [...] että se oli liian suuri ollakseen yhtenäinen." (S. 84.) (more…)


Evert Huttunen: Sosialidemokraattinen puoluejohto ja kansalaissota

1.7.2014 | Kirjasto
Evert Huttusen (1884–1924) kirjanen Sosialidemokraattinen puoluejohto ja kansalaissota ilmestyi loppuvuodesta 1918 kommentaarina Venäjän helmikuun vallankumouksen (1917) jälkeisille tapahtumille, jotka olivat johtaneet yhteiskunnallisten ristiriitojen kärjistymiseen loppuvuodesta 1917 ja lopulta sisällissotaan alkuvuodesta 1918. Sosiaalidemokraattisen puolueen johto oli laillisia keinoja kannattaneen Huttusen mielestä antautunut vastuuttomalle vallankumouslinjalle, jonka haaksirikon sisällissota osoitti. Inkerinmaalla 1884 syntynyt Huttunen oli venäjänkielentaitoisena läsnä useimmissa niissä keskusteluissa, joita SDP:n johto kävi venäläisten kanssa helmikuun vallankumouksen jälkeen mm. kertoakseen venäläisille sosiaalivallankumouksellisille ja sosialidemokraatteja Suomen tilanteesta. (more…)