Hilkka Ahteen kohdalla pitää muistaa se, että kyseessä ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä, vaan päällikköasemassa toimiva ihminen, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT päätti irtisanoa viestintäpäällikkönsä Hilkka Ahteen viime perjantaina järjestetyssä kokouksessaan tiukassa äänestyksessä äänin 11-9. Syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Liiton varapuheenjohtaja Veijo Ruonalan mukaan päätös ei liity Ahteen työpaikkakiusaamisesta tekemään kanteluun eikä muuhunkaan yksittäiseen tapahtumaan.

"Hilkka Ahteen työsuhteen päättämisellä ei ole [...] tekemistä meneillään olevan aluehallintoviraston alulle saattaman poliisitutkinnan tai kiusaamisväitteiden kanssa. Ne ovat oma asiansa ja sen suhteen juna etenee Suomen lakien ja asetusten mukaan, kuten muissakin asioissa."

Ruonala painottaa AKT:n sunnuntaina antamassa tiedotteessa, että Ahde ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä.

"[Hän on] päällikköasemassa toimiva ihminen jolla on ollut hyvin itsenäinen asema ja toimenkuva liitossa. AKT:n viestintäpäällikkönä Ahteen tehtävä on ollut sen viestin välittäminen ulospäin, minkä AKT:n johto ja hallinto on linjannut. Tällaisessa päällikkötason tehtävässä toimivan ihmisen tulee käsittää, että hän ei voi työssään välittää julkisuuteen toistuvasti liittoon ja sen puheenjohtajaan kohdentuvaa hyökkäystä. Sellaisella toiminnalla on vahingoitettu vakavasti AKT:n ulkoista kuvaa."

Liitto ei kuitenkaan halua eritellä Ahteen luottamuspulan yksityiskohtia julkisuudessa, "koska AKT ei halua pilata irtisanotun mainetta ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia jatkossa".

Ruonalan mukaan AKT ei hyväksy minkäänlaista työpaikkakiusaamista ketään kohtaan.

Sosiaalidemokraattien leirissä heidän puoluetoverinsa Timo Rädyn johtaman AKT:n toiminta Ahteen irtisanomisen osalta on tuomittu näyttävästi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, työministeri Lauri Ihalainen, SDP:n puolusihteeri Mikael Jungner sekä SDP:n naisjärjestö ovat esittäneet kritiikkiä AKT:n päätöstä kohtaan.

Demari.fi huomauttaa kuitenkin, että vaikka työsopimuksen voi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä, on luottamuspula yksi tällainen syy. "Luottamuspula voi syntyä esimerkiksi silloin, jos työntekijä käyttäytyy epälojaalisti työnantajaansa kohtaan julkisuudessa."

Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen epäilee lisäksi, että AKT ei ehkä vielä irtisanonutkaan Ahdetta, vaan vasta aloitti siihen johtavan prosessin. "Koskisen mukaan ihmisen irtisanominen tätä kuulematta on niin räikeästi lainvastaista, että hän ei usko AKT:n syyllistyneen siihen", kertoo Savon sanomien julkaisema uutinen. "Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto näyttää professorin mukaan pikemminkin ilmoittaneen päätöksestä aloittaa irtisanomisprosessi. Professori huomauttaa, että yrityksissä täytyy aina käynnistää irtisanomisprosessi ennen kuin työntekijä voidaan irtisanoa."

AKT: AKT:n varapuheenjohtaja Veijo Ruonala: AKT ei hyväksy kiusaamista ketään kohtaan (4.3.12)

Demari.fi: Professori: Ahteen irtisanomisessa on rikottu lakia (4.3.12)

Savon sanomat: Ahde ei ehkä saanutkaan vielä potkuja (4.3.12)

Demari.fi: AKT kävi vastahyökkäykseen - demarikenttä ja ay-väki tuomitsevat (3.3.12)

AKT: AKT:n tiedote 2.3.2012 (2.3.12)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: Keijo Ahlqvist: Persut

Perussuomalaisten kannatus on noussut räjähtäen. Hallitusneuvotteluista se jäi ulos tiukkojen EU-kantojensa vuoksi. SMP:n tuhkasta nousseessa liikkeessä on kuitenkin kyse niin paljosta muustakin kuin vain puolueesta. Ahdasmielisyydessään se on antanut toivoa monille liberaalikapitalismin ahdistamille työläisille. Jos rasismi ja konservatiivisuus antavat tänä päivänä ”toivoa” isolle osalle työväenluokasta, niin on kysyttävä moralisoimatta mistä Perussuomalaisissa on kyse tai miksi ylipäänsä ”pahikset” voittavat aina?

(lisää...)

Portugalipaketin puolesta äänesti 137 kansanedustajaa, vaikka YLE:n vaalikoneessa enemmistö heistä oli vastustanut EU-maiden taloudellista tukemista.

Yleisradio raportoi toukokuun alussa, että YLE:n vaalikoneeseen vastanneista, kansanedustajiksi valituista henkilöistä enemmistö oli EU-maiden taloudellista tukemista vastaan. Kansanedustajiksi valituista melkein kaikki, 194 henkeä, olivat vastanneet YLE:n vaalikoneen kysymyksiin. Vaalikoneen väite kuului: "Suomen kuuluu jatkossakin tukea taloudellisesti ahdinkoon joutuneita EU-maita."

"Täysin samaa mieltä muiden maiden tukemisesta oli 1,5 prosenttia ja jokseenkin samaa mieltä noin 28 prosenttia vastaajista", YLE uutisoi. "Jokseenkin eri mieltä oli 38 prosenttia ja täysin eri mieltä 32 prosenttia vastaajista."

Keskustan valituksi tulleista edustajista vain kolmannes oli YLE:n vaalikoneessa kannattanut EU-maiden tukemista , kun taas SDP:n edustajista vastaava osuus oli vain neljännes, YLE kertoo.

Tuoreessa eduskunnassa vallinnut 70 prosentin vastustus kääntyi vaalien jälkeen kuitenkin nopeasti päinvastaiseksi, kun viime keskiviikkona Portugalin tukemisesta äänestettäessä enemmistö kansanedustajista, 137 henkeä, äänestikin tukipaketin puolesta.

SDP:n edustajien mielenmuutoksen taustalla lienee puoluehallituksen kanta, jonka mukaan puolue onnistui neuvotteluissa viemään läpi sijoittajavastuun toteutumisen. Esko Seppänen kiinnittää kuitenkin huomiota omalaatuiseen määritelmään sijoittajavastuusta.

"Sijoittajavastuu on sitä, että pankit pannaan kantamaan maksukyvyttömille velallisille lainatusta rahasta syntyvät luottotappiot", hän kirjoittaa blogissaan. "Demareiden käsitys sijoittajavastuun olemuksesta on toisenlainen. He vaativat velallisia antamaan pankeille vakuuksia luottotappioiden synnyn ehkäisemiseksi, ja siinä tarkoituksessa he markkinoivat muiden maiden hallituksille valtion omaisuuden yksityistämistä alehintaan".

SDP:n asettamiin ehtoihin, joiden nojalla se päätyi kannattamaan pakettia, kuuluu puoluehallituksen kannanoton mukaisesti mm. "että Portugali varmistaa lainojen takaisinmaksun myymällä omaisuuttaan".

Kansan uutiset: Missä nyt mennään? Perussuomalaiset hajosi Portugali-äänestyksessä (25.5.11)

Turun sanomat: Suomi takaa miljardilla Portugalin lainoja (25.5.11)

Esko Seppänen (21.5.11)

SDP: SDP:n puoluehallitus: Sijoittajavastuu toteutettiin (12.5.11)

YLE: Vaalikone: Enemmistö kansanedustajista vastustaa EU-maiden tukemista (4.5.11)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Arhinmäki
Viime eduskuntavaalit olivat vasemmiston heikoin tulos koskaan. Vaikka tappion syyt ovat monimutkaisia ja puolueiden omat analyysit vielä suurimmaksi osaksi tekemättä, käy joistakin ensikommenteista - "loistava tulos", "lempeä pudotus" - selväksi tappion hyväksymisen vaikeus, ehkä tietynlainen neuvottomuuskin. Sosialismi.netin vaalianalyysi käy läpi vasemmiston eduskunta- ja pienpuolueiden vaalitulokset ja kiinnittää huomiota vaaleissa ja vaaliselityksissä esiin nousseisiin ilmiöihin. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo ja Joonas Laine
Kuva: phatcontroller: Hammer and Sickle (CC-lisenssi)
Viime vuosina on suomalaisessa vasemmistossa herätty puhumaan tavoitteista ja päämääristä. Jos vasemmistolla tarkoitetaan kapitalismia vastustavia poliittisia liikkeitä, olisi sillä oltava selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa rakentaa kapitalismin tilalle. Nykykeskustelussa ei ole selvää, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi sosialismin historiaa ja nykykeskustelua siitä Suomen vasemmistossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme sosiaalidemokraatteihin. Tässä toisessa osassa tarkastelemme erityisesti vanhan SKP:n (1918–1990) ja siihen kiinteästi liittyvien puolueiden ohjelmia SKP:n perustamisjulistuksesta Vasemmistoliiton vuoden 2007 periaateohjelmaan asti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: BrightStarPhoto21 (CC-lisenssi)

Suomalaisessa vasemmistossa on parina viime vuonna virinnyt uutta keskustelua sosialismista. Asiaa voi pitää vain myönteisenä, sillä se heijastaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vallinneen epätoivon ja häpeän tietynlaista hälvenemistä. Vaikka sosialismi käsitteenä kykenee parhaassa tapauksessa palauttamaan järjestelmänäkökulman poliittiseen keskusteluun ja kohottamaan keskustelua pelkältä vastustamislinjalta positiiviseen tavoitteenasetteluun, paljon riippuu siitä, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tämä uusi selkiintyminen on vasta kesken, ja siksi haluamme osallistua vasemmiston käymään uuteen sosialismikeskusteluun erittelemällä ensin käsitteen kehitystä suomalaisen työväenliikkeen piirissä viime vuosisadan alusta tähän päivään, ja sitten esittämällä omia näkemyksiämme siitä, mihin suuntaan käsitteen sisältöä olisi suotavaa kehittää. Artikkelisarjan ensimmäisessä käsitellään SDP:tä. (lisää...)

• Kirjasto

Karl Kautskyn Erfurtin ohjelma (1892) on tunnetuin toisen internationaalin marxilaisen opin tiivistys ja muodostaja. Ennen ensimmäistä maailmansotaa kirja oli käännetty jo kuudelletoista kielelle. Kirja on Saksan sosiaalidemokraattisen puolueen Erfurtissa vuonna 1891 hyväksymän ohjelman periaatteellisen puolen selitys. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Jari Heinonen
Kuva: kollaasi Wikipedia ja Opiskelijatoiminta

Vasemmiston kriisin selvittäminen vaatii uutta politiikan teon tapaa, jossa perinne ja uudet aloitteet yhdistyvät. Punavihreän politiikan uudistamiseksi on kyettävä ottamaan ihmisten arkipäivän ongelmat, yhteiskunnallinen keskustelu ja erilaisten muutosliikkeiden ideat vasemmiston toiminnan ytimeksi. Muutos voi alkaa vain yhteisen keskustelun ja konkreettisen toiminnan kautta, alhaalta ylöspäin.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo Kuva: atuuschaaw (Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Delfoin temppelin piirtokirjoituksessa ollut ohje gnôthi seauton (tunne itsesi) oli Jean-Jacques Rousseaun mukaan "merkittävämpi ja vaikeampi kuin kaikki moralistien kirjoittamat paksut kirjat yhteensä." Pohdittaessa vasemmiston kriisiä, katse on kohdistettava itseen. Kriisi on tullut yleisesti tiedostetuksi, mutta ei ole selvyyttä siitä, mistä tämä kriisi johtuu tai mitä sille pitäisi tehdä. Tässä artikkelissa alustetaan keskustelua kapitalismia vastustavan vasemmiston tilasta ja kehittämisestä. (lisää...)