Amerikkalainen luennoitsija Norman Finkelstein on perunut matkansa Saksaan, sillä Vasemmistopuolueen ja vihreiden säätiöt ovat peruneet hänen puhetilaisuutensa.

Israelin raivokkaana arvostelijana tunnettu Finkelstein on parhaiten tunnettu vuonna 2000 kirjoittamastaan kirjasta 'The Holocaust Industry', jonka mukaan eräät juutalaisjärjestöt ovat valjastaneet natsien suorittaman juutalaisten joukkotuhon rahantekokoneeksi ja moraalisen kiristyksen välineeksi omien järjestöetujensa ajamiseen, joilla ei ole mitään tekemistä joukkotuhon aiheuttamien kärsimysten tai niihin liittyvien tosiseikkojen kanssa. Hän on myös arvostellut Israelin ja monien juutalaisjärjestöjen tapaa torjua kaikki Israelin arvostelu juutalaisvastaisuutena.

Finkelsteinin oli määrä puhua sekä vihreitä lähellä olevan Heinrich Böll -säätiön (HBS) että Vasemmistopuoluetta lähellä olevan Rosa Luxemburg -säätiön (RLS) tilaisuuksissa aiheenaan Israel, Palestiina ja viime vuoden lopulla julkaistu tuomari Richard Goldstonen ihmisoikeusraportti Gazan sodasta. Molemmat säätiöt kuitenkin yllättäen peruuttivat tilaisuudet alle viikkoa ennen niiden suunniteltua ajankohtaa.

RLS näkyisi peruuttaneen järjestämänsä tilaisuuden Vasemmistopuolueen sisäisen painostuksen vuoksi.

"Junge Welt -lehdessä julkaistussa kirjoituksessaan [säätiön edustaja Erhard] Crome kertoi tilaisuuden peruutetun sen jälkeen, kun järjestäjät olivat saaneet tietää Israel-mielisten vasemmistopuolueen kannattajien suunnitelmista järjestää tilaisuuden yhteydessä mielenosoitus", kirjoittaa WSWS. Verkkolehti viittaa Vasemmistopuolueen sisäiseen, ns. saksalaisvastaista suuntausta edustavaan nuorisoryhmittymään, BAK Shalomiin.

Kuultuaan peruutuksista Finkelstein kieltäytyi osallistumasta korvaaviin puhetilaisuuksiin, sillä hänen mukaansa ajankohta ei enää ollut sopiva. "Jos nyt tulisin Saksaan puhumaan muutamalle ihmiselle jossakin pienessä huoneessa, voitaisiin sanoa, että sananvapautta Saksassa ei ole loukattu. En halua antaa tällaiselle valheelle tukea", hän sanoi junge Weltin julkaisemassa kirjoituksessa.

WSWS: Germany: Left Party, Greens cancel appearances by historian Norman Finkelstein (27.2.10)

JW: Kuschen vor Kriegstreibern (23.2.10)

Jerusalem Post: Jubelperser for Israel (5.3.09)

YouTube: Dr. Norman Finkelstein at the University of Waterloo (20.1.10)

Saksan parlamentti on hallituksen esityksen mukaisesti päättänyt lähettää Afganistaniin 850 sotilasta lisää.

Päätöksen myötä Saksan panos Afganistanin miehityksessä nousee yli 5 300 sotilaaseen. Hallituspuolueiden kansanedustajien selvän enemmistön lisäksi oppositiossa olevien sosiaalidemokraattien enemmistö kannatti lisäystä. "Kaikkiaan 429 kansanedustajaa äänesti päätöksen puolesta, 111 äänesti vastaan, ja 46 äänesti tyhjää", kirjoittaa Deutsche Welle.

Päätöstä edeltäneen keskustelun aikana Vasemmistopuolueen kansanedustajat heitettiin ulos salista, sillä he olivat kieltäytyneet laskemasta kylttejä, joissa oli saksalaisen komentajan määräämässä ilmaiskussa viime vuonna kuolleiden ihmisten nimiä. Edustajien kuitenkin sallittiin palata äänestyksen alkaessa.

Saksa suunnittelee vetäytymisen aloittamista vuoden 2011 puolivälissä.

DW: German lawmakers approve troop increase for Afghanistan (26.2.10)

Reuters: German party ejected from assembly over war protest (26.2.10)

Entinen NATO-sihteeri George Robertson pitää vaarallisena Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen aloitetta Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisesta Saksasta.

Noustuaan viime vuonna Saksan ulkoministeriksi Westerwelle ilmoitti haluavansa Yhdysvaltain ydinaseet pois Saksan maaperältä, sillä hänen mukaansa ne olivat kylmän sodan jäänteitä. Myös Saksan hallitus on asettunut Westerwellen aloitteen taakse.

Spiegel Onlinen haastattelema entinen NATO-sihteeri George Robertson ei kuitenkaan pitänyt ajatusta hyvänä, vaan hänen mielestään se oli vaarallinen.

"Hän sanoi, että Yhdysvaltain Saksaan sijoitetut lyhyen kantaman ydinaseet ovat olleet osa NATO:n strategiaa vuosikymmeniä. Berliinin vaatimus 'ei kiistä laajennetun ydinsuojan ajatusta sinänsä. Siinä vain sanotaan, ettei Saksa halua osallistua sen ylläpitoon liittyviin riskeihin'", kirjoittaa Spiegel Online.

NATO:lla on noin 200 lyhyen kantaman ydinasetta Euroopassa, joista noin 20 on Saksassa. Robertson viittasi Venäjän yli 5 000 ydinaseeseen ja sanoi, että yksipuolisen aseistariisunnan sijaan ennemminkin jotain tulisi tehdä tälle epätasapainolle.

Spiegel Online: Ex-NATO Head Robertson Skeptical of Removing Nukes from Germany (16.2.10)

Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen mukaan EU:n tulisi pitkällä tähtäimellä perustaa oma armeija, jotta unionista tulisi maailmanlaajuinen toimija.

Westerwelle puhui viime lauantaina Münchenissä järjestetyssä turvallisuuskokouksessa, jossa hän ilmoitti maansa kannaksi, että pitkän aikavälin tavoite EU:ssa tulee olla oman armeijan perustaminen. Westerwelle piti yhteistä puolustus- ja turvallisuuspolitiikkaa unionia yhtenäistävänä tekijänä, ja hänen mukaansa armeijan tarkoitus ei ole korvata olemassaolevia ratkaisuja, eikä se ole suunnattu ketään vastaan.

"EU:n säännöt sallivat, että tiettyä sotilasvoimaa omaavat jäsenvaltiot voivat niin halutessaan muodostaa ryhmän ja edetä kohti yhtenäistä puolustusta", EUobserver kirjoittaa.

EU:n jäsenvaltioista Iso-Britannialla ja Ranskalla on merkittävimmät asevoimat. Yhteistä armeijaa on näiden maiden ja Saksan lisäksi aika ajoin kannatettu Puolassa.

EUobserver: Germany speaks out in favour of European army (8.2.10)

Deutsche Welle: German Chancellor Favors Creation of European Army (23.3.07)

Saksan hallituskoalitio on ajautunut erimielisyyksiin tavasta, jolla maan tulisi tukea Yhdysvaltoja Afganistanin miehityksessä.

Erimielisyys kiteytyy ulkoministeri Guido Westerwellen ja puolustusministeri Karl-Theodor Freiherr von und zu Guttenbergin näkemyseroihin joukkojen lisäämisestä. Liberaalipuoluetta (FPD) edustava Westerwelle on ilmoittanut jo useasti kantansa, jonka mukaan Saksan ei tule lisätä joukkojensa määrää Afganistanissa, vaan maan tulisi keskittyä afgaanipoliisin kouluttamiseen. Baijerin konservatiivien (CSU) zu Guttenbergin taas tiedetään kannattavan enimmillään 2 000 sotilaan lisäpanostusta.

Erimielisyydet tulivat esille aiempaa selvemmin viikko sitten maanantaina, Spiegel Online kirjoittaa. Tuolloin hallituksen Afganistan-työryhmä ei onnistunut pääsemään yksimielisyyteen kannasta, jota Saksa edustaa tammikuun lopussa järjestettävässä Afganistan-kokouksessa Lontoossa.

Kannan lisäksi Saksan edustuskaan kokoukseen ei ole selvä, sillä vaikka periaatteessa NATO-maan ulkoministerinä Westerwelle olisi luonteva edustaja, hänen kantansa on hallituksen kannalta kiusallinen; Westerwelle on jopa esittänyt kokouksen boikotointia, jos sen asialista keskittyy vain joukkojen määrän pohtimiseen.

Liittokansleri Angela Merkel ei ole ottanut selvää kantaa asiaan, sillä hän pyrkii tasapainottelemaan kahden tulen välissä. Yhdysvallat odottaa tuntuvaa lisätukea, eikä painetta ole suinkaan helpottanut Yhdysvaltain äskettäinen päätös lähettää lisäjoukkoja Saksan vastuualueelle Pohjois-Afganistanissa.

Toisaalta taas saksalaisten laimea innostus operaatiota kohtaan vaikeuttaa hallituksen tilannetta. Puolustusministerinä toiminut Franz Josef Jung joutui viime vuoden lopulla eroamaan, sillä hänen uskottiin vähätelleen vasten parempaa tietoaan siviiliuhreja, joita aiheutui kymmenittäin saksalaisen komentajan määräämästä ilmaiskusta Kunduzissa viime syyskuussa.

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

Spiegel Online: Merkel Coalition Split on Afghanistan Strategy (7.1.10)

Spiegel Online: Pressure Mounts on Germany's New Defense Minister (30.11.09)

Saksan kauppiaiden liitto haluaa kieltää lakkojen yhteydessä järjestettävät pikamielenosoitukset, jotka heidän mielestään haittaavat asiakkaita, kertoo Deutsche Welle.

Kauppiaiden liitto HDE on hakenut asiassa valituslupaa korkeimpaan oikeuteen. Kauppiaat ovat tyytymättömiä Saksan työtuomiostuimen päätökseen, joka liittyy palvelualan liitto Verdin vuonna 2007 järjestämään lakkoon. Sen yhteydessä lakkolaisten lisäksi organisoitiin nopeasti noin neljänkymmenen mielenosoittajan joukko, joka ruuhkautti kaupan, kun kukin mielenosoittaja osti muutamien senttien hintaisia tuotteita.

Työtuomioistuimen mukaan kyseinen työtaistelumuoto on laillinen, kunhan vain asiakkaiden pääsyä kaupan tiloihin ei estetä. Kauppiaiden mielestä mm. tekstiviestien ja Facebookin välityksellä organisoituja nopeita ja lyhytaikaisia, ulkopuolisten toteuttamia tukitoimia (flash mobs) ei tule sallia työtaisteluiden yhteydessä.

Deutsche Welle: Retailers launch legal bid to ban flash mobs (29.12.09)

Saksalaisen oikeiston Pro NRW -puolue on alkanut Sveitsin esimerkin innoittamana työn järjestääkseen EU:n laajuisen kansanäänestyksen minareettien kieltämisestä.

Pro NRW toimii Saksassa Nordrhein-Westfalenin osavaltiossa, ja on Kölnissä vuonna 1996 perustetun Pro Köln -liikkeen laajennettu versio. Pro Kölnin taustalla on konservatiivis-nationalistinen oikeistopuolue Republikaanit, joka kannattaa "isänmaiden Eurooppaa" sekä kristillisiä arvoja. "Eurooppa ei ole vain maantieteellinen käsite. Perinteet, arvot ja kristillinen etiikka ovat eurooppalaisten kansojen yhteinen side. Islamilaiset maat kuten Turkki tai Pohjois-Afrikan valtiot tai Lähi-itä eivät näin voi koskaan tulla osaksi Eurooppaa", puolue kirjoittaa ohjelmassaan, jossa islamismia pidetään "2000-luvun totalitarismina". Vuonna 2004 ensimmäistä kertaa osavaltiovaaleihin osallistunut Pro NRW aikoo osallistua vuoden 2010 osavaltiovaaleihin vahvalla islam-teemalla. "Vaalikampanjassamme on selvä islam-kriittinen ote", Spiegel Online siteeraa Pro NRW:n pääsihteeri Markus Wienerin Die Weltille antamaa haastattelua. "Meidän mielestämme moskeijoiden rakentaminen on aggressiivinen ja voimakas muslimivalloituksen symboli." Wienerin mukaan kampanja ei kuitenkaan ole suunnattu erityisesti islamia vastaan, vaan "pääosin islamilaisista kulttuureista tulevista, Euroopan ulkopuolisista maahanmuuttajista syntyvää ongelmaa vastaan", Spiegel Online kirjoittaa. Pro NRW:n tavoitteissa on myös EU:n laajuisen kansanäänestyksen järjestäminen minareettien kieltämiseksi, sillä Lissabonin sopimuksen voimaantulo tekee sen periaatteessa mahdolliseksi. Mahdollisuutta ei ole vielä testattu käytännössä, ja monet käytännön kysymykset ovatkin vielä avoimia. "Lissabonin sopimuksen myötä kansalaisilla on mahdollisuus pyytää komissiota laatimaan toimenpide-ehdotuksia politiikan aloille, joilla EU on toimivaltainen. Sen mukaan vähintään miljoonan kansalaisen 'merkittävästä määrästä' jäsenmaita on allekirjoitettava vetoomus. Monet käytännön kysymykset on kuitenkin jätetty määrittelemättä sopimuksessa", kertoo Euroopan komission nettisivu. Pro NRW kokoontuu suunnittelemaan kansanäänestyskampanjan toteuttamista ensi vuoden alussa minareettien vastaisessa konferenssissa. Suomessa kansanäänestystä minareettien kieltämiseksi ovat vaatineet mm. Perussuomalaiset nuoret. Spiegel Online: German Group Hopes for EU Referendum on Minarets (15.12.09) Spiegel Online: Anti-Islamic Party Is Playing With Fear (3.1.08) Die Republikaner: Das Europa der Vaterländer (2009) Perussuomalaiset nuoret: Minareettien kieltoa harkittava myös Suomessa (7.12.09)

Saksan sosiaalidemokraattinen puolue SPD kärsi sunnuntain liittopäivävaaleissa historiallisen tappion, kun kolmasosa puolueen äänestäjistä hylkäsi sen.

SPD:n kannatus oli vuoden 2005 vaaleissa 34 prosenttia, mutta nyt se laski 23:een - huonoin tulos puolueen sodanjälkeisessä historiassa. Romahdus oli tapahtunut jo kesän eurovaaleissa, joissa puoluetta oli kannattanut vain reilu 20 prosenttia äänestäjistä. Konservatiivinen CDU/CSU menetti myös kannatustaan ja sai SPD:n tavoin sodanjälkeisen historiansa surkeimman tuloksen, vaikka säilyttikin suurimman puolueen asemansa 34 prosentin kannatuksella.

CDU/CSU:n kannatuksesta osa meni markkinaliberalismia kannattavalle FDP:lle, ja SPD:n äänestäjistä osa siirtyi Vasemmistopuolueen leiriin, ja molemmat pienemmät puolueet saivatkin historiansa parhaat tulokset. Vasemmistopuoluetta kannatti nyt 12,5 prosenttia äänestäjistä, kun neljä vuotta sitten kannatus oli ollut vain 8,7 prosenttia. FDP:tä kannatti 14,8 ja vihreitä reilu 10 prosenttia.

SPD:n tappion syyksi lasketaan suurelta osin sen harjoittama politiikka CDU/CSU:n hallituskumppaneina, johon on mm. sisältynyt sodanjälkeisen historian suurimmat sosiaalietuuksien leikkaukset ja työttömien aseman vaikeuttaminen. Tämän arvioidaan vieraannuttaneen sosiaalidemokraattien perinteistä äänestäjäkuntaa, ja toimenpiteillä Saksasta onkin tehty teollisuusmaiden merkittävin matalapalkkamaa heti Yhdysvaltain jälkeen, kirjoittaa World Socialist Website.

Vasemmistopuolue eteni aiemmin tänä vuonna osavaltiovaaleissa Saarlandissa ja Thüringenissä. Saarlandissa se nousi aivan SPD:n tuntumaan yli 21 prosentin kannatuksella, ja Thüringenissä kannatus oli yli 27 prosenttia. Puolue on käynyt hallitusneuvotteluja sosiaalidemokraattien ja vihreiden kanssa näissä osavaltioissa, ja on Thüringenissä vaatinut pääministerin paikkaa kannatuksensa perusteella, joka on miltei 10 prosenttiyksikköä korkeampi kuin SPD:llä.

Osallistuminen hallituksiin varsinkin kriisiaikana on kuitenkin herättänyt myös kriittisiä äänenpainoja vasemmiston keskuudessa, sillä Saarlandin ja Thüringenin osavaltiohallituksiin osallistumisen uskotaan voivan vahvistaa puolueen oikeistosiipeä. "SPD:n ja vasemmistopuolueen yhteishallitus saattaa saada edistyksellisempien työläisten kannatuksen juuri nyt, mutta on selvää, että tämä tuki katoaa nopeasti, kun kokemuksen kautta selviää, mitä tällaisilta hallituksilta on odotettavissa", SocialistWorld kirjoittaa. Berliinin osavaltiossa puolueen kannatus putosi yli 9 prosenttiyksikköä vuoden 2006 osavaltiovaaleissa viiden vuoden hallitusvastuun jälkeen.

Vasemmistopuolue ja varsinkin eräät sen sisälle avoimesti järjestäytyneet ryhmät ovat olleet Saksan perustuslakia valvovan elimen tarkkailussa "äärivasemmistolaisten" poliittisten näkemysten vuoksi.

WSWS: Historic defeat for Social Democrats in German federal election (28.9.09)

Kansan uutiset: Saksaan oikeistohallitus (28.9.09)

Spiegel Online: Left Party Celebrates While Greens Quarrel (27.9.09)

IDM: Final spurt in the German election campaign (21.9.09)

SocialistWorld: Regional and local elections in Germany (2.9.09)

Osallistuminen Afganistanin miehitykseen on noussut Saksan liittopäivävaalien keskeiseksi teemaksi sen jälkeen, kun saksalaisen komentajan määräämässä ilmaiskussa kuoli jopa yli sata ihmistä.

Syyskuun neljätenä Kunduzissa tehdyn ilmaiskun ja erityisesti lukuisien siviilien kuoleman vuoksi Afganistanin miehitysoperaatio on nyt noussut keskustelun kohteeksi, mitä se ei ole aikaisemmin ollut. Syyskuun alkuun saakka sekä konservatiivinen liittokansleri Angela Merkel että sosiaalidemokraattinen ulkoministeri Frank-Walter Steinmeier käsittelivät aihetta hyvin säästeliäästi, kirjoittaa Spiegel Online.

Asian polttavuutta lisää se, että maassa järjestetään liittopäivävaalit syyskuun 27. päivänä, jolloin on jaossa mm. liittokanslerin paikka. Ulkoministeri Steinmeier, joka pyrkii liittokansleriksi Merkelin tilalle, määräsi iskun nostattaman kohun jälkeen ministeriönsä valmistelemaan vetäytymissuunnitelman. Todennäköinen syy oli pyrkimys minimoida asian saaman julkisuuden avulla sosiaalidemokraateille koituvaa vahinkoa Vasemmistopuolueen etenemisestä. "Vasemmistopuolue on käyttänyt hyväkseen Kunduzin ilmaiskun seurauksia vaatien mielenosoituksissa saksalaisten joukkojen välitöntä vetäytymistä - esitys, joka on Saksassa valtavan suosittu", huomauttaa BBC.

Myös liittokansleri Merkel on ryhtynyt omiin toimenpiteisiinsä vaalitappion välttämiseksi, kun hän ilmoitti kannattavansa Iso-Britannian pääministeri Gordon Brownin aloitetta kansainvälisestä Afganistan-kokouksesta.

"Rehellisesti sanoen luulen, että kokous tulee Saksalle erittäin sopivaan aikaan, juuri ennen vaaleja", Der Spiegelin toimittaja Ralf Neukirch kertoi BBC:lle. "Hallitus haluaa antaa yleisölle vaikutelman, että Afganistan ei ole ikuisuusprojekti, että se päättyy joskus, vaikka tarkkaa päivämäärää ei kerrotakaan."

Saksalla on Afganistanissa 4 500 sotilasta.

BBC: Afghan role at stake in German poll (18.9.09)

Speigel Online: 'The German Air Strike Has Changed Everything' (14.9.09)

WSJ: Germany Faces Scrutiny Over Afghan Airstrike (8.9.09)

Kuluttajahinnat ovat laskeneet ensi kerran yli 20 vuoteen, kertovat Saksan tilastokeskuksen julkaisemat uudet tiedot.

Kuluttajahinnat laskivat heinäkuussa 0,5 prosenttia verrattuna vuoden takaiseen. Ilmiö ei ole yleinen, sillä edellisen kerran hinnat laskivat vuoden 1987 maaliskuussa. Tämä tarkoittaa, että markkinataloudelle tyypillinen ja esimerkiksi Euroopan keskuspankin tavoitteekseen asettama hidas inflaatio on kääntynyt lieväksi deflaatioksi.

Samanaikaisesti tukkumyyntihinnat ovat kuitenkin laskeneet yli 10 prosenttia, mikä on enemmän kuin kertaakaan aikaisemmin vuoden 1968 jälkeen, jolloin tietoja alettiin kerätä.

"Ekonomistit pitävät pientä deflaatiota suhteellisen harmittomana", Spiegel Online kirjoittaa. "Pitkään jatkuessaan se voi kuitenkin johtaa pahevaan kierteeseen, jossa kulutuskysyntä pienenee ja työttömyys kasvaa tavalla joka nähtiin 30-luvun laman aikana."

Spiegel Online: German Consumer Prices Fall For First Time in 22 Years (12.8.09)