SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan valtio menettää neljän miljardin verotulot vuosittain, koska hallitusta ei kiinnosta harmaan talouden torjunta.

Huutola puhui SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla torstaina. Hänen mukaansa harmaan talouden kasvuun Suomessa on kolme syytä: rangaistukset ovat mitättömiä, voitot suuria ja kiinnijäämisen riski olematon. "Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä", Huutola sanoi.

Huutola arvosteli hallitusta jopa harmaan talouden toimintaedellytysten parantamisesta. Esimerkiksi sijoitusrahastolakiin suunnitellut muutokset vaikeuttavat Huutolan mukaan harmaan pääomatulon jäljittämistä. Myöskään viranomaisten toimivaltuuksia tai määrää ei olla lisäämässä - päinvastoin tarkoituksena on leikata 25 virkaa työsuojeluhallinnosta.

"Verottajan rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän verotiedoista ei tiedä kukaan mitään", Huutola päivitteli. "Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja, ei ole tietoja. Ei ole mitään."

SAK: SAK:n Huutola: Hallitus toimeton harmaan talouden torjunnassa (20.5.10)

Kotkan satamassa käyttöön otettu rikkurityövoima vaikeuttaa satamalakon neuvotteluasetelmaa, sanoo SAK:n järjestöjohtaja Matti Tukiainen.

Kotkan satamassa toimiva Multi-Link aloitti torstaiaamuna lakonalaiset työt, joita tekemässä oli yhtiön toimitusjohtajan mukaan kymmenisen henkeä. "Esimiesten lisäksi töissä on muutamia entisiä ahtaajia, joita on koulutettu Kotkassa keskiviikkona", YLE kertoi. Lakossa olevat ahtaajat puolestaan yrittivät estää lastattavien rekkojen pääsyn satama-alueelle, mutta kymmenen rekkaa pääsi lopulta läpi.

SAK:n järjestöjohtaja Matti Tukiainen tuomitsee työnantajapuolen toimet. "Vaikea neuvottelutilanne ahtaajien lakossa ei oikeuta satamaoperaattoreita värväämään satamiin ammattitaidotonta rikkurityövoimaa. Tällainen toiminta vain kärjistää tilannetta ja tekee sopimukseen pääsyn entistä vaikeammaksi", hän sanoi.

"Jos työnantajan tapa ratkoa käynnissä oleva sopimuskiista tällaisilla keinoilla leviää, joutuu SAK yhdessä jäsenliittojensa kanssa miettimään tukitoimia, joilla helpotetaan ahtaajia saavuttamaan työehtonsa turvaava työehtosopimus", Tukiainen totesi.

Ahtaajien lakko on jatkunut jo kaksi viikkoa. Ammattiliitto AKT pyrkii lakon avulla parantamaan työntekijöiden turvaa irtisanomisen varalta tilanteessa, jossa työnantaja haluaa lisätä tilapäis- ja osa-aikaistyövoiman käyttöä.

SAK: SAK:n Matti Tukiainen: Rikkurityövoiman käyttö vaikeuttaa sopimista (18.3.10)

YLE: Työt alkoivat rähisten Kotkan Mussalon satamassa (18.3.10)

Teollisuuden arvonlisäyksestä yhä pienenevä osa sijoitetaan takaisin tuotantoon, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola.

Huutola kantaa huolta huonosti menestyvistä suuryrityksistä, jotka tilastaan huolimatta jakavat hyviä osinkoja. "Lähtökohtana pitäisi olla elvytys ja uusien työpaikkojen luominen. Millä työpaikat luodaan, jos investointivara syödään ylisuurilla osingoilla?" hän kysyy.

SAK:n mukaan teollisuuden investointiaste uhkaa jo vajota alle 10 prosenttiin arvonlisäyksestä. Lukema on varsin alhainen, jos sitä vertaa vuosien 1950-1990 väliseen ajanjaksoon, jolloin takaisininvestointiaste oli 25 prosenttia. "Jopa 1990-luvun laman oloissa investointiaste oli selvästi nykyistä suurempi."

Myös Kelan entinen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen on kiinnittänyt ilmiöön huomiota. Vuonna 2005 julkaistussa kirjassaan hän tarkasteli ajankohtaisia talousuutisia, joissa yhtiöt samanaikaisesti irtisanoivat työvoimaa ja jakoivat huomattavia osinkoja. Ruotsalaisen mukaan keskeinen selitys löytyy Marxin voiton suhdeluku -analyysistä.

"Osingot ovat yrityksissä ylimääräistä rahaa, joka pyrkii painamaan alaspäin voiton suhdelukua (tai ei ainakaan kohota tuota suhdelukua riittävästi ylöspäin) ja josta yrityksen on johtonsa mielestä suorastaan päästävä eroon 'taseita keventämällä'. Nuo yritykset ovat omalla alueellaan tavallaan saavuttaneet kapitalismin niille tarjoaman 'kannattavan' tuotannollisen toiminnan ylärajan. Ne eivät katso voivansa käyttää ylimääräisiä rahojaan riittävää (mielestään riittävää) voittoa tuottaviin lisäinvestointeihin, mikä aiheuttaa niille tarpeen vapautua noista varoista osinkoja jakamalla samalla kun ne pyrkivät vapautumaan (investointien 'puuttumisen' johdosta) 'ylimääräiseksi' muuttuvasta työvoimastaan."

SAK: SAK:n Huutola: Ylisuuret osingot syövät investointeja ja palkkamalttia (2.3.10)

Seppo Ruotsalainen: Syrjäytyminen - syrjäyttäminen. Luku 6: Marxilainen haaste

Nykyisessä tilanteessa voimassaolevia työehtosopimuksia voidaan jatkaa vain vuodella, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola.

Hänen mukaansa talouden epävarmuus, työnantajien linjaukset ja hallituksen kykenemättömyys ovat ajamassa maan liittokierrokselle ja lyhyelle sopimuskaudelle. Huutola arvioi työmarkkinatilannetta lauantaina Forssassa.

"Talouden horisontti on niin sankassa sumussa, ettei palkansaajapuolella ole intressejä kiinnittää palkankorotuksia useammaksi vuodeksi. Pitkien sopimuksien edellytyksiä syö lisäksi työantajien haluttomuus laajoihin tuloratkaisuihin. Myös hallituksen eväät tukea laajaa ja pidempää sopimusratkaisua varten on syöty", Huutola sanoi.

Helmikuun lopussa SAK, STTK ja Akava vaativat ratkaisua, joka takaisi työmarkkinoiden ennustettavuuden. "Keskusjärjestöt katsovat, että talouskriisiin ja työllisyyskehitykseen vastaaminen sekä ostovoiman turvaaminen palkansaajille edellyttävät hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta", järjestöjen tiedotteessa sanottiin.

Huutolan puheenvuoron tarkoitus on edelleen painostaa työnantajia tupopöytään, vaikka nämä ovat torjuneet tällaiset toiveet useampaan kertaan. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Sakari Tamminen vaatikin viime tiistaina, että palkkoja olisi vaikean suhdannetilanteen vuoksi jopa alennettava. Myös paikallista sopimista on hänen mielestään välttämättä lisättävä, mikä ei ole keskitetyssä sopimuksessa mahdollista.

"Tuottavuuden kannalta on keskeistä, että pystymme purkamaan työehtosopimusten jäykkyyksiä, lisäämään yrityskohtaista sopimista ja edistämään joustavia työaikajärjestelyjä", Tamminen sanoi. "Jotta kilpailukyky säilyisi edes viimevuotisella tasolla, palkkakustannusten pitäisi itse asiassa laskea."

SAK: SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola: Eväät pitkälle sopimuskaudelle syöty (4.4.09)

EK: EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen: Kilpailukyky vaatii työn kustannusten alentamista (31.3.09)

SAK: SAK, STTK ja Akava: Talouskriisistä selviämiseen tarvitaan työmarkkinoiden ennustettavuutta (24.2.09)

Puolet SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä kannattaa verovaroista maksettua kansalaispalkkaa, paljastaa SAK:n teettämä kysely. Keskusjärjestön oma kanta kansalaispalkkaan on ollut kielteinen, eikä kyselyn tätä löydöstä mainittukaan tulosten pohjalta kirjoitetussa tiedotteessa.

Yllättävä tulos muuttuu entistäkin huomattavammaksi siksi, että kansalaispalkkaa koskeva kysymyksenasettelu oli erittäin johdatteleva: "Jos olisin itse töissä, minun olisi vaikea hyväksyä sitä, että naapurini jäisi joka aamu kotiin ja eläisi verovaroista rahoitetulla kansalaispalkalla."

Tasan 50 prosenttia SAK:laisista vastaajista ilmoitti olevan täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kaikista kyselyyn vastanneista kansalaispalkkaa kannatti 37 prosenttia.

Muista vastaajaryhmistä myönteisimmin asiaan suhtautuivat työttömät, ammattikoulutetut ja akateemiset, 50-60 -vuotiaat sekä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Selvästi kielteisimpiä olivat yli 60-vuotiaat ja kokoomuksen kannattajat.

SAK: Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle (5.11.08)

SAK: Kansalaisten näkemyksiä sosiaali- ja työttömyysturvasta (marraskuu 2008)

Uutispäivä Demari: Kansalaispalkka ei nosta sosiaaliturvaa alamäestä (6.5.08)

SAK: SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne: Wahlroosin kansalaispalkka tuulesta temmattu (30.4.01)

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi vahvemmin ohjata työnantajat ja ammattiliitot keskitettyihin neuvotteluhin palkkakilpailun estämiseksi.

Turun sanomien haastattelema Ihalainen on valmis myös liittokierrokseen, mutta miettii "onko se järkevää tilanteessa, jossa viime kierroksella on kylvetty palkkakilpailun siemen".

Ratkaisuksi ongelmaan hän peräänkuuluttaa malttia sekä työnantajilta että työntekijöiltä "Suomen talouskasvun, työllisyyden, ostovoiman ja kilpailukyvyn varmistamiseksi".

Turun sanomat: SAK opastaa hallitusta ajamaan EK:n neuvotteluun laajasta palkkasopimuksesta (14.9.08)

Vappuna Kotkassa puhunut SAK:n johtaja Matti Tukiainen (sd.) varoitti ay-liikkeen radikalisoitumisesta, joka "pahimmillaan" on edessä, mikäli työnantajat edelleen koventavat linjaansa. Tukiaisen mukaan aggressiivisempi työntekijöiden edunvalvonta ja siitä seuraava "yhteiskunnallisten olojemme häiriintyminen" ei ole minkään osapuolen etu. "Sen vuoksi olisi tärkeää pitää tulopolitiikka työkalupakissa tulevillakin työmarkkinakierroksilla", hän sanoi, ja houkutteli työnantajia sopupolitiikkaan tarjoamalla väljempiä sopimuksia. Kymen sanomat: SAK:n Tukiainen varoitti ay-liikkeen radikalisoitumisesta (1.5.08)