Venezuelan hallitus on käynnistänyt toimenpiteet kansallistaakseen riisiä käsitelleen tehtaan, jonka oli havaittu kiertävän elintarvikkeiden hinnoille asetettuja vaatimuksia.

Viikon kestäneeseen tarkastukseen ryhdyttiin tehtaalle riisiä myyneiden tuottajien pyynnöstä Portugesan osavaltiossa. Tarkastuksessa kävi ilmi, että tehdas ei tuota lainkaan peruselintarvikkeena myytävää riisiä, jonka hinta on säänneltyä, vaan ainoastaan hinnaltaan sääntelemättömiä tuotteita kuten esikeitettyä riisiä.

Maatalous- ja maaministeri Elķas Jauan mukaan tehdas on eilen otettu valtion haltuun peruselintarvikeriisin tuotannon käynnistämiseksi uudelleen. Venezuelan laki mahdollistaa ruokaturvan takaamiseksi kansallistamiset kohtuullista korvausta vastaan.

Cargillilla on Venezuelassa yhteensä 13 tehdasta.

Puhuessaan ruokaomavaraisuudesta presidentti Hugo Chįvez varoitti maan suurinta elintarvikeyhtiötä, Polaria, että sille voi käydä samoin, jos aihetta ilmenee. Viime sunnuntaina myös eräs Polarin tehdas otettiin hetkeksi valtion haltuun samasta syystä kuin Cargill eilen. Tehtaan työntekijöiden tuella on nyt alettu tuottaa peruselintarvikeriisiä raaka-aineesta, jonka tehdas oli varastoinut sivuun.

Venezuelanalysis: Venezuela Expropriates Cargill Rice Plant that Evaded Price Controls (5.3.09)

Reuters: Venezuela sees no further Cargill takeovers (5.3.09)

Kuuba on vuokrannut lähes 660 000 hehtaaria maata yli 45 000 viljelyyn halukkaalle kuubalaiselle. Tarkoitus on parantaa ruokaomavaraisuutta, sillä tuonti verottaa pahasti Kuuban valuuttavarantoja.

Kyseessä on Kuuban merkittävin maareformi vuosien 1959 ja 1963 toimenpiteiden jälkeen, jolloin yksityiset suurtilat otettiin valtion haltuun ja pilkottiin osiin.

Maata omistamattomat voivat nyt saada käyttöönsä 13 hehtaaria viljelyalaa, ja viljelyä jo harjoittavat voivat laajentaa alaansa 40 hehtaariin asti. Valtio säilyttää omistuksensa tähän viime vuosina käyttämättömään mutta viljelykelpoiseen maahan. Kuubassa on aiemmin ollut noin 250 000 perhetilaa ja reilu 1 000 osuuskuntaa, jotka ovat vastanneet 70 prosentista maan ruoantuotannosta.

Nykyisellään Kuuba joutuu tuomaan arviolta 80 prosenttia käyttämistään ruokatarvikkeista, mikä asettaa saarivaltion pahasti alttiiksi kansainvälisten ruokamarkkinoiden hinnanmuutoksille.

Neuvostoliiton hajoamisen jälkeen 90-luvun alussa Kuuban valtiontilojen laajamittainen maanviljely kärsi, sillä sen toiminnalle olennaisten koneiden ja lannoitteiden tuonti neuvostoleiristä pysähtyi. Myös Yhdysvaltain vuosikymmeniä ylläpitämä kauppasaarto vahingoittaa edelleen maatalouden toimintaedellytyksiä.

IHT: Cuba distributes more than 45,000 land parcels (3.2.09)

Morning Star: Cuba shares state land with farmers (3.2.09)

Green Left Weekly: Cuba carries out new land reform (16.8.09)

Haitilaiset maanviljelijät ovat osoittaneet mieltään joulukuun puolivälistä asti kiinnittääkseen huomiota maan hallituksen syrjäyttämään maalla asuvaan väestöön. Maanviljelijöiden yhteenliittymän uskotaan vaikuttavan huhtikuun parlamenttivaaleihin huomattavasti, vaikka he eivät asettaisi omia ehdokkaitaan. Kaksi kolmasosaa haitilaisista on yhä riippuvaisia maanviljelyksestä elinkeinonaan. Pienenevät sadot ja maan kasvava väestö ovat aiheuttaneet riippuvuuden tuontiruoasta. Tuonti on nostanut ruoan hintoja niin paljon, ettei köyhällä väestöllä ole varaa riisiin, öljyyn tai muihin peruselintarvikkeisiin. Maan hallitus joutui eroamaan mellakoiden puhjettua ensimmäisen kerran noin vuosi sitten. Ainoana keinona ruoan hintojen laskemiseksi pidetään maan oman ruoantuotannon huomattavaa kehittämistä. Kriisi syveni syksyllä, kun Haiti joutui neljän trooppisen myrskyn jalkoihin. Tulvat aiheuttivat satoja kuolemia, ja kaikkialla maassa menetettiin paitsi taloja myös maanviljelyksiä ja karjaa. Maan eroosion ja metsien katoamisen myötä hurrikaanit aiheuttavat maassa suurempia tuhoja kuin muissa alueen maissa. Maanviljelijät vaativatkin nyt hallitusta toimimaan ympäristön suojelemiseksi sekä maanviljelyksen uudelleen aloittamiseksi maassa. Charles Arthur: New Peasant Alliance Demans Action on Food Crisis (IPS 14.1.2009)

Venezuela - yhdessä Kuuban, Nicaraguan, Argentinan, Ecuadorin ja Bolivian kanssa - kritisoi YK:n ruokahuippukokouksen päätöslauselmaa viime torstaina. Maiden mielestä asiakirjassa ei puututa maailman ruokaongelman todellisiin syihin, kuten rikkaiden maiden maataloustukiin sekä epätasa-arvoisiin kauppasopimuksiin.

Maat arvostelivat asiakirjaa konkreettisten toimien sivuuttamisesta. Venezuelan YK-lähettiläs Gladys Urbaneja Duranin mukaan käynnissä oleva ruokakriisi on "merkittävin osoitus kapitalistisen mallin historiallisesta epäonnistumisesta".

Venezuelanalysis: Venezuela: World Food Summit “A Missed Opportunity” (7.6.08)

Panaman presidentti Martin Torrijos on ilmoittanut maansa hallituksen toimenpiteistä, joilla helpotetaan ruoan hinnan noususta johtuvia ongelmia. Yksi toimista on ruokasolidaarisuusohjelma, jossa annetaan 15 miljoonaa dollaria 50 tuhannelle maataloudessa työskentelevälle perheelle maaviljelyn tuottavuuden lisäämiseksi. Varat ohjataan siemenviljan, lannoitteiden, eläinten ja maatalousteknolgian hankintaan. Tuottavuuden lisäämisellä pyritään hintojen kurissa pitämiseen. Lisäksi vähävaraisimmille perheille myönnetään ruoan hankintaan 35 dollaria kuukaudessa erityisavustuksena. Torrijos korosti, että kansalaisten elämisen perusedellytysten turvaaminen ja taistelu köyhyyttä vastaan on valtion ja hallituksen ensisijainen velvollisuus. Prensa Latina, KOMINFORM

Biopolttoaineiden tuotannon kasvu, keinottelu ruokamarkkinoilla ja EU:n vientitukiaiset merkitsevät länsimaailman osallisuutta joukkomittaisiin nälkäkuolemiin köyhissä maissa, kertoi YK:n elintarvikevaltuutettu Jean Ziegler itävaltalaiselle sanomalehdelle viime sunnuntaina. "Tämä on hiljainen joukkomurha", hän sanoi.

Ziegler syytti globalisaatiota "maailman rikkauksen monopolisoinnista" ja sanoi kansainvälisten suuryhtiöiden harjoittavan "rakenteellista väkivaltaa".

International Herald Tribune: Food price rises are "mass murder" (20.4.08.)