Hondurasin parlamentti on päättänyt, että maa eroaa Etelä-Amerikan bolivaarisesta kauppaliitosta, ALBA:sta.

Venezuela ja Kuuba perustivat ALBA:n vuonna 2004 kehittääkseen Etelä-Amerikan valtioiden kesken käytävää kauppaa maanosan omilla ehdoilla. Lisäksi jäseninä ovat olleet Honduras, Ecuador, Nicaragua, Bolivia sekä eräitä Karibianmeren pikkuvaltioita.

Hondurasin parlamentti päätti kuitenkin tiistaina äänin 122-5 erota kauppaliitosta, johon se oli liittynyt vallankaappauksella syrjäytetyn silloisen presidentti Manuel Zelayan kaudella vuonna 2008. Parlamentti tuki Zelayan karkotusta ulkomaille ja sen yhteydessä perustettua vallankaappaushallitusta. Päättäessään nyt ALBA:sta eroamisesta parlamentti myönsi samalla vallankaappaushallituksen johtaja Roberto Michelettille elinikäisen lainsäätäjän aseman, mikä suojaa häntä rikossyytteiltä kaappauksen ja sen aikaisten tapahtumien johdosta.

Kuluneella viikolla myös El Salvadorin presidentti Mauricio Funes ilmoitti, ettei maa aio liittyä ALBA:an. ALBA:n sijaan Funes sanoi suuntautuvansa hyvien suhteiden luomiseen Yhdysvaltain kanssa, koska presidentti Barack Obamalla on hänen mukaansa uusi näkökanta Pohjoisen ja Etelän välisiin suhteisiin.

Venezuelanalysis: Honduras Withdraws from ALBA, El Salvador Won’t Join Despite FMLN Support (15.1.10)

El Universal: Honduras announces withdrawal from ALBA (13.1.10)

Hondurasin presidentti Manuel Zelaya on kehottanut boikotoimaan presidentinvaaleja, sillä häntä ei ole vieläkään palautettu valtaan kesällä suoritetun vallankaappauksen jälkeen.

Honduras järjestää presidentinvaalit tänään 29. marraskuuta, mutta useat maat Etelä-Amerikassa eivät ole tunnustaneet niiden laillisuutta. Mm. Brasilian, Venezuelan ja Argentiinan mielestä vaalien hyväksyminen siunaa vallankaappaushallituksen toiminnan. "Ainoa vaaleja avoimesti tukeva Latinalaisen Amerikan maa on Panama", kirjoittaa WSWS.

Amerikan valtioiden liitto OAS ja YK ovat kieltäytyneet lähettämästä maahan vaalitarkkailijoita, mutta sen sijaan Yhdysvallat on ilmaissut tukensa vaalien järjestämiselle.

Kesäkuussa alkanut vallankaappaustilanne näytti jo hetken aikaa päättyvän lokakuun lopussa, jolloin kaappaushallituksen johtaja Roberto Micheletti ja Zelaya allekirjoittivat yhdysvaltalaisen diplomaatin välittämän sopimuksen. Sopimus kuitenkin sisälsi useita ongelmallisia kohtia, jotka saattavat koitua Zelayan kohtaloksi.

"Sen lisäksi, että sopimuksella perustettiin 'kansallinen yhtenäisyyshallitus' ja kiellettiin kaikki yritykset muuttaa vuoden 1983 perustuslakia, se asetti Zelayan valtaanpaluun ehdoksi kongressin hyväksynnän - saman kongressin, jonka päätöksellä hänet syöstiin vallasta. Ja kuten myöhemmin kävi ilmi, sopimukseen ei sisältynyt minkäänlaista aikataulua vallankaappaushallituksen eroamisesta", kirjoittaa WSWS. Sopimuksen perusteella valittuun "yhtenäishallitukseen" ei tullut yhtäkään Zelayan tukijaa.

Sotilaat hakivat presidentti Zelayan kesäkuun lopussa kotoaan ja pakottivat hänet yöpuvussaan lentokoneeseen, joka vei hänet maanpakoon.

Bloomberg.com: Honduran Troops to Stand Guard as Zelaya Urges Boycott of Vote (29.11.09)

Al Jazeera: Honduras prepares for elections (27.11.09)

WSWS: Washington endorses gunpoint election in Honduras (27.11.09)

Viime perjantaina Hondurasin vallankaappaushallitus hyväksyi laillisen presidentin paluun valtaan, mutta sopimus jättää auki useita kysymyksiä.

Hondurasin presidentti Manuel Zelaya syöstiin vallasta kesäkuun lopussa, kun hän aikoi järjestää marraskuussa presidentinvaalien yhteydessä mielipidetiedustelun. Tiedustelussa olisi kysytty äänestäjien mielipidettä siitä, tulisiko maassa kutsua koolle perustuslakia säätävä kokous uuden perustuslain kirjoittamiseksi.

Zelayan motiiviksi väitettiin lehdistössä yleisesti, että hän havitteli perustuslakiuudistuksella oman virkakautensa pidentämistä; nykyisellään Hondurasissa sallitaan presidentille vain yksi kausi. Väite on kuitenkin outo, sillä mahdollinen perustuslakia säätävä kokous olisi kuitenkin kokoontunut vasta kauan Zelayan kauden päättymisen jälkeen.

Armeijan pakotettua Zelayan lentokoneeseen asettui vallankaappausta johtamaan parlamentin puhemies Roberto Micheletti. Kaappaus kuitenkin tuomittiin kaikkialla, ja mm. Amerikan valtioiden liitto OAS sekä Euroopan unioni vaativat Zelayan palauttamista valtaan.

Painostuksen tuloksena Michelettin kaappaushallitus on nyt hyväksynyt Zelayan paluun valtaan niiksi muutamaksi kuukaudeksi, mitä hänen kaudestaan on jäljellä. Mutta sen lisäksi, että sopimuksen perusteella muodostetaan Zelayan ja vallankaappajien kansallisen yhtenäisyyden ja sovinnin hallitus, sillä lakaistaan monia ongelmia maton alle, eikä ole odotettavissa, että valtakamppailu Hondurasissa olisi ohi.

Sopimuksen allekirjoittajat lupaavat pidättäytyvänsä "vaatimasta perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumista suorasti tai epäsuorasti, ja luopuvat kaikkien tähän tarkoitukseen pyrkivien mielipidetiedustelujen edistämisestä tai avustamisesta, joiden tarkoituksena on presidentin uudelleenvalintamahdollisuuden kirjaaminen lakiin, hallitusmuodon muuttaminen tai jos tarkoitus on ristiriidassa perustuslakimme niiden kohtien kanssa, joita ei voida muuttaa."

Kaappauksen aikana suoritettujen sortotoimenpiteiden selvittäminen, kuten noin 10 000 ihmisen pidätys ja useiden Zelayan kannattajien murhat, jää sopimuksen pohjalta epävarmaksi. Lisäksi jotkut kaappauksen kannattajat ovat jo julistaneet koko paperin merkityksettömäksi. Michelettin avustaja Marcia Facussé de Villeda kertoi heti perjantaina uutistoimisto Bloombergille, ettei Zelayaa aiota palauttaa valtaan, ja eräs toinen Michelettin avustaja, Arturo Corrales, sanoi, että parlamentti ei hyväksy sopimusta ennen marraskuun presidentinvaaleja, koska se ei tule olemaan koolla ennen sitä.

Vallankaappausta vastustava kansallinen rintama tervehti tiedotteessaan Zelayan palauttamista valtaan, mutta ilmoitti samalla, että perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsuminen on sille kysymys, josta ei voi neuvotella.

Honduras Coup 2009: Tegucigalpa-San Jose Accord: A translation (31.10.09)

NicaNet: Honduran Front of Resistance to the Coup celebrates Zelaya’s restoration! (30.10.09)

The Nation: Honduras: Solution or Stall? (30.10.09)

Bloomberg.com: Honduran Congress Leader Says Accord Won’t Restore Zelaya (30.10.09)

NY Times: Deal Set to Restore Ousted Honduran President (30.10.09)

YK:n asiantuntijapaneelin mukaan ainakin 40 kuolemanpartiolaista ja 120 muuta palkkasotilasta on värvätty Hondurasiin tukemaan vallankaappaushallitusta, kertoi CNN lauantaina.

Hondurasin presidentti Manuel Zelaya syöstiin vallasta sotilasvallankaappauksella kesäkuun lopussa, ja valtaan nousi parlamentin puhemies Roberto Micheletti. Vallankaappausta vastustaneiden mielenosoitusten tukahduttamiseksi kaappaushallitus on sulkenut tiedotusvälineitä, määrännyt useita ulkonaliikkumiskieltoja ja pidättänyt tuhansia ihmisiä.

YK:n asiantuntijapaneelin nyt kertomien tietojen mukaan 40 entisen kolumbialaisten kuolemanpartioiden jäsenen lisäksi muualta Etelä-Amerikasta on Hondurasiin saapunut ainakin 120 palkkasotilasta. Palkkasotilaiden tarkoitus on tukea Michelettin hallitusta. "Asiantuntijat huomauttivat, että palkkasotilaiden värväys, käyttö, rahoitus ja koulutus on kielletty kansainvälisen sopimuksen nojalla, jonka Honduras on allekirjoittanut", CNN kertoi.

Maasta karkotettu Zelaya palasi salaa takaisin syyskuussa, ja on nyt majoittunut maan pääkaupungissa sijaitsevaan Brasilian suurlähetystöön.

Armeija suoritti vallankaappauksen, koska Zelaya halusi järjestää marraskuussa pidettävien presidentinvaalien yhteydessä mielipidetiedustelun. Siinä kansalta olisi tiedusteltu, tulisiko maassa järjestää perustuslakia säätävän kokouksen vaalit.

CNN: Use of mercenaries in Honduras on the rise, U.N. panel says (10.10.09)

Hondurasin kesäkuisen vallankaappauksen sovittelija Oscar Įrias on esittänyt ratkaisua, joka voisi merkitä armeijan tuella vallan kaapanneiden pääsyä uuteen yhtenäisyyshallitukseen. Vallankaappaus tapahtui kesäkuun 28. päivä, jolloin armeija pakotti Hondurasin presidentin, Manuel Zelayan ulos maasta. Vallankaappauksen syyksi ilmoitettiin Zelayan pyrkimys tiedustella kansalta, haluaisivatko nämä kutsua koolle perustuslakia säätävän kokouksen, joka laatisi maalle uuden perustuslain. Nykyinen perustuslaki sisältää kohtia, joita ei voida parlamentaarisella menettelyllä muuttaa. Karkotetun Zelayan tilalle nostettiin hänen puoluetoverinsa Liberaalipuolueesta, Roberto Micheletti, mutta yksikään maa ei ole tunnustanut vallankaappaushallitusta. Amerikan valtioiden liitto OAS tuomitsi kaappauksen, ja myös Yhdysvallat ilmoitti pitävänsä Zelayaa maan laillisena presidenttinä. Yhdysvallat ei kuitenkaan ole kutsunut suurlähettilästään pois, vaikka OAS on kehottanut jäsemaitaan harkitsemaan uudelleen suhteitaan Hondurasiin. Myös mm. Ranska, Espanja ja Italia ovat kutsuneet lähettiläänsä takaisin. Vallankaappaushallitus päätti erota OAS:stä muutamaa päivää kaappauksen jälkeen, ennen kuin OAS ehti jäädyttää sen jäsenoikeudet.

Zelaya vannoo palaavansa

Yhdysvaltain voimakkaalla tuella costaricalainen rauhannobelisti Oscar Įrias nimitettiin sovittelemaan kaappaajien ja Zelayan välistä kiistaa. Ariasin seitsenkohtainen suunnitelma esittää mm., että vaikka Zelaya palaa maan presidentiksi, hänen on tuomittava pyrkimyksensä mielipidetiedustelun järjestämiseksi, ja että kaappaushallituksen tilalle nimitetään kansallinen yhtenäisyyshallitus, jossa on kaikkien suurimpien puolueiden edustus. Suunnitelma ei sulje pois vallankaappaukseen osallistuneita hallituksesta. Zelaya on vannonut palaavansa Hondurasiin seurauksista välittämättä, jos neuvottelut eivät etene. Hän yritti palata maahan jo aiemmin heinäkuun alussa, mutta tämä ei onnistunut armeijan estettyä häntä kuljettaneen lentokoneen laskeutumisen. "Keskustalaisena poliitikkona presidentiksi valittu Zelaya teki äkkikäännöksen vasemmalle kahden viime vuoden aikana ystävystyttyään Venezuelan presidentti Hugo Chįvezin kanssa", kirjoittaa The Wall Street Journal. "Näin tehdessään hän käänsi selkänsä liike-elämän edustajille, kirkolle, omalle puolueelleen, armeijalle sekä Hondurasin oikeuslaitokselle ja kongressille." Lehti viittaa siihen, että Hondurasin korkeimman oikeuden ja kongressin mukaan Zelaya, joka itse on varakas karjatilallinen, ei olisi saanut järjestää mielipidetiedustelua perustuslain muuttamisesta. Zelayan pyrkimystä tiedustella kansan halua perustuslain muuttamiseen on jossain lähteissä virheellisesti uutisoitu presidentin henkilökohtaisena vallanhimona. Mahdollinen tiedustelu olisi kuitenkin järjestetty vasta seuraavien presidentinvaalien yhteydessä marraskuussa, jolloin Zelayalle valittaisiin seuraaja. Näin ollen hän ei voisi edes periaatteessa asettua nykyisen lainsäädännön mukaan ehdolle.

Kannattajat tukkivat tietä ja lupaavat protesteille jatkoa

Kun Zelayaa kuljettanut venezuelalainen lentokone yritti laskeutua maan pääkaupungin Tegucigalpan lentokentälle heinäkuun alussa, häntä vastassa oli tuhansia kannattajia. Mellakkapoliisi vastasi mielenosoittajille kyynelkaasulla ja ampumalla kaksi heistä kuoliaaksi. Viime viikolla kaappaushallitus määräsi jälleen yöllisen ulkonaliikkumiskiellon estääkseen Zelayan kannattajia aiheuttamasta "jatkuvaa uhkaa". Heinäkuun 14. päivän mielenosoituksiin osallistui kymmeniä tuhansia ihmisiä, jotka seurasivat Vallankaappauksen vastaisen kansanrintaman (FNRG) kutsua. FNRG koostuu mm. talonpoikien, alkuperäiskansojen, opiskelijoiden ja ammattiyhdistysten järjestöistä, ja Green Left Weeklyn mukaan mielenosoitukseen osallistui myös tuhannen hengen osasto Liberaalipuolueesta. Mielenosoittajat ovat saaneet tukea myös muiden maiden työväenjärjestöiltä. "Useat Keski-Amerikan ammattiliitot ovat päättäneet sulkea maansa Hondurasin-vastaiset rajat solidaarisuudenosoituksena vallankaappauksen vastaiselle taistelulle. Heinäkuun 16. päivänä ammattiliitot järjestivät mielenosoituksia Nicaraguan, Guatemalan, ja El Salvarodin Hondurasin-vastaisilla rajoilla", kertoo Green Left Weekly. WSJ: Talks on Honduras Stall Over Zelaya (20.7.09) GLW: Honduras: Mass resistance to military coup grows (18.7.09) Honduras Resists: Rafael Alegria: "Solidarity is no longer only a declaration or a document, but something physical, concrete and very important." (18.7.09) NY Times: Mediator Proposes Reinstating Honduran Leader (18.7.09) Honduras Coup 2009: The Seven Points of the Arias Plan: A translation with commentary (18.7.09) The Epoch Times: Zelaya Supporters Protest in Honduras Ahead of Talks (16.7.09) BBC: Honduras night curfew reimposed (16.7.09) AP: Zelaya's supporters call for strikes in Honduras (15.7.09) Time: Clinton Pushes Honduran Foes to Negotiations (8.7.09) BBC: Zelaya's jet blocked in Honduras (6.7.09) LA Times: Honduran army blocks runway to keep Zelaya out (6.7.09) OAS: OAS SUSPENDS MEMBERSHIP OF HONDURAS (5.7.09) AFP: Zelaya sets new return as isolated Honduras seeks support (30.6.09)

Hondurasin armeija pidätti sunnuntaina maan presidentin Manuel Zelayan, juuri ennen kuin Zelaya oli aikeissa toteuttaa mielipidekyselyn peruslain muuttamisesta.

Noin sadan sotilaan ryhmä piiritti Zelayan asunnon sunnuntaiaamuna, pidätti hänet ja pakotti nousemaan Costa Ricaan lähtevään lentokoneeseen. Syyksi ilmoitettiin, että armeija ei voi osallistua samana päivänä kaavaillun mielipidetiedustelun järjestämiseen, koska se olisi vastoin maan perustuslakia. Se kieltää mielipidekyselyjen järjestämisen vaalivuonna.

Neuvoa-antavan mielipidekyselyn tarkoituksena oli selvittää, haluavatko hondurasilaiset äänestää perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumisesta, jonka tehtävä olisi laatia maalle uusi perustuslaki. Hondurasin nykyinen perustuslaki on vuodelta 1982, jolloin vain viikkoa aikaisemmin oli siirrytty pitkästä sotilashallituksien kaudesta siviilihallintoon. Perustuslain laati sotilasvallan alla vuonna 1980 valittu 71-henkinen ryhmä, ja eräitä sen kohtia ei voida demokraattisella menettelyllä muuttaa.

Maan armeija, kongressi ja korkein oikeus ovat vastustaneet Zelayan ajatusta perustuslakia säätävän kokouksen koollekutsumisesta, ja väittävät hankkeessa olevan tosiasiassa kyse vain presidentin toimikausirajoitusten poistamisesta ja vallantavoittelusta. Nykyisellään presidentti voi toimia vain yhden nelivuotiskauden, ja rajoitus on yksi nykyisen perustuslain niistä määräyksistä, joita ei voida muuttaa.

Zelaya valittiin presidentiksi vuonna 2006, jolloin hän edusti keskustalaista liberaalipuoluetta, mutta on sittemmin siirtynyt vasemmalle. Uutistoimisto IPS:n mukaan hänen kannattajiinsa kuuluu nykyään kansainvälinen talonpoikaisjärjestö Via Campesina, useita ammattiliittoja, alkuperäiskansojen edustajia ja ihmisoikeusjärjestöjä. Myös vasemmistolainen Demokraattinen yhdistymispuolue UD kuuluu Zelayan kannattajiin. Puolueen kansanedustaja Marvin Ponce kertoi IPS:lle viime viikolla, että sunnuntain mielipidekysely antaisi opetuksen valtapiireille ja oikeistokonservatiiveille.

Zelayan pidätyksen jälkeen maan kongressissa luettiin presidentin kirjoittamaksi väitetty erokirje, ja kongressin puhemies Roberto Micheletti nimitettiin maan johtajaksi. Amerikan valtioiden liitto OAS ei ole tunnustanut Michelettiä ja on tuominnut vallankaappauksen. Myös Yhdysvallat on ilmoittanut pitävänsä Zelayaa maan laillisena presidenttinä.

Honduras on yksi Etelä-Amerikan köyhimmistä valtioista, joka saa puolet tuloistaan banaanien ja kahvin viennistä. Banaanituontoa hallitsee kaksi yhdysvaltalaista suuryhtiötä, Chiquita International Brands sekä Dole Foods.

IPS: HONDURAS: President Overthrown in Military Coup (28.6.09)

RightsAction: Concerning the formation of a constituent assembly that will consider serious constitutional reform (28.6.09)

Postcards from the Revolution: UPDATE 5:00PM ILLEGAL SWEARING IN OF DE FACTO PRESIDENT IN  HONDURAS (28.6.09)

Postcards from the Revolution: UPDATE: 3:44PM FAKE RESIGNATION LETTER FROM ZELAYA DATED 3 DAYS AGO (28.6.09)

BBC: Honduran leader forced into exile (28.6.09)

IPS: HONDURAS: Referendum Row Rocks Democracy (26.6.09)

Country Studies: Honduras. The Constitution.

Country Studies: Honduras. Traditional Crops.