Viime viikolla työntekijöiden voittoon päättyneen Guadeloupen yleislakon johtohahmo, Elie Domota, on joutunut rasismisyytteiden kohteeksi hänen arvosteltuaan "valkoisia isäntiä orjuuden palauttamisesta".

Domotan mukaan viime torstaina televisioidun haastattelun perusteella esitetyt väitteet ovat täysin perättömiä. France24:n mukaan Domota varoitti haastattelussa Guadeloupella toimivia työnantajia, että he joko "alkavat noudattaa sopimusta, tai poistuvat Guadeloupelta. Olemme vakaasti asian takana. Emme salli joukon valkoisia isäntiä palauttaa orjuutta".

Saarella asuvia valkoisia yleislakko on suututti, ja sen iskulauseissa oli heidän mielestään valkoisten vastaista rasismia. Myös muilla Ranskan merentakaisilla alueilla Karibialla oli vastaavia levottomuuksia, sillä Ranskan kautta myös EU:hun kuuluvien saarten olosuhteet ovat pitkälle samat. Uutistoimisto AP:n mukaan "suurimmalta osin valkoinen eliitti muodostaa noin prosentin väestöstä, ja hallitsee valtaosaa liiketoiminnasta".

Guadeloupen 44 päivää kestänyt yleislakko päättyi viime keskiviikkona lakkolaisten järjestö LKP:n, Ranskan hallituksen ja työnantajien edustajien allekirjoittamaan sopimukseen. Sopimus takasi lakkolaisille suurimman osan heidän vaatimuksistaan, joihin sisältyivät mm. useiden peruselintarvikkeiden hintojen alentaminen ja 200 euron korotus minimipalkkoihin.

LKP on sanonut olevansa valmis käynnistämään taistelun uudelleen, jos hallitus ja työnantajat yrittävät luistaa sopimuksen noudattamisesta.

France24: Strike leader denies allegations of inciting racial hatred (8.3.09)

Libcom.org: Guadeloupe general strike comes to an end (7.3.09)

BBC: What next for Guadeloupe? (5.3.09)

AP: Clashes exacerbate strike in French Caribbean (16.2.09)

Guadeloupen yleislakkoa johtava järjestöjen yhteenliittymä LKP päätti sunnuntaina kokouksessaan jatkaa taistelua pakottaakseen kaikki työnantajajärjestöt hyväksymään 200 euron palkankorotukset.

Lakkolaisten edustajat olivat kokoontuneet maanantai-iltana keskustelemaan, ovatko Ranskan hallituksen myönnytykset riittäviä lakon lopettamiseksi. Keskiviikkoaamuna saatavilla olleiden tietojen mukaan asiassa ei kuitenkaan ollut vielä tehty päätöstä.

LKP oli viime torstaina päässyt sopuun korotuksista eräiden paikallisten työnantajien kanssa, mutta mm. Ranskan suurin työnantajaliitto MEDEF on toistaiseksi kieltäytynyt hyväksymästä korotuksia. LKP:n puhemiehen mukaan allekirjoitukset kuitenkin kerätään tehdas tehtaalta, jos muu ei auta.

Ranskan hallitus sen sijaan on suostunut myönnytyksiin mm. sitoutumalla maksamaan korotuksista puolet. Puolitoistakertaisesti minimipalkan ansaitsevat saavat 6 prosentin korotuksen, ja 1,7-kertaisesti saavat kolme prosenttia lisää.

Sisäministeri Michčle Alliot-Marie kehotti MEDEF:iä käyttäytymään vastuullisesti. Hallitus haluaisi lopettaa saariryhmän levottomuudet nopeasti, etteivät ne leviäisi emämaahan.

France24: No resolution on proposed accord to end strikes in Guadeloupe (3.3.09)

France24: LKP unionists step up pressure on reluctant employers (2.3.09)

France24: Paris asks for end to Guadeloupe strike (1.3.09)

Ranskaan kuuluvassa Guadeloupen saariryhmässä Karibianmerellä tammikuussa alkanut yleislakko jatkuu edelleen. Läheisellä Martiniquella, joka myös kuuluu Ranskaan, yleislakko on jatkunut kaksi viikkoa.

Guadeloupen yleislakko on vaatinut 200 euron korotusta minimipalkkoihin ja lisätukea kaikkein köyhimmille, mihin Ranskan hallitus ei ole suostunut. Ranskassa on pelätty siirtomaa-alueiden kapinoinnin leviävän myös emämaahan. "Hallitus pelkää palkankorotusvaatimusten hyväksymisen johtavan Ranskassakin ammattiliittojen vastaaviin vaatimuksiin", kommentoi sanomalehti Le Monde.

Tammikuun 20. päivänä Guadeloupella käynnistynyt lakkoliike sai alkunsa elinkustannusten noususta ja erityisesti polttoaineen hinnankorotuksista, jotka olivat vähän aikaisemmin aiheuttaneet mellakointia Etelä-Amerikassa sijaitsevassa Ranskan Guyanassa. Välitön 50 sentin hinnanalennus polttoaineisiin kuuluu myös lakkolaisten vaatimuksiin.

Ranska on lähettänyt saariryhmälle kaksi neuvottelijaa, mutta lakkoa johtavan liikkeen edustajat katkaisivat neuvottelut tuloksettomina viime torstaina.

Martiniquen lakkoon taas on liittynyt vastakkainasettelua mustan enemmistön ja saaren taloutta hallitsevan valkoisen eliitin välillä. Lakkolaisten iskulauseisiin kuului mm. "Martinique on meidän, ei heidän!", kertoi International Herald Tribune.

Ranskan siirtomaat Karibianmerellä kuuluvat EU:n alueen köyhimpiin. Molemmille saarille on lähetetty mellakkapoliiseja turvaamaan järjestystä.

WSWS: Demands for state repression of “insurrectionary” Guadeloupe and Martinique general strikes (16.2.09)

IHT: Blacks slam white minority in Martinique strike (13.2.09)

France24: Guadeloupe strikes enter 24th day (13.2.09)

IHT: Guadeloupe paralyzed by widespread strikes (2.2.09)

Ranskan turvallisuusviranomaisten viime aikoina tekemät pidätykset ja heidän antamansa lausunnot ovat herättäneet keskustelua radikaalin oppositiotoiminnan samaistamisesta terrorismiin.

Yhtenä päällimmäisistä aiheista on ollut ns. Tarnacin yhdeksikön tapaus. Poliisi pidätti viime marraskuussa Tarnacin kylään perustetun kulutuskriittisen työ- ja asumisyhteisön asukkaat ja syytti heitä läheisen junaradan sabotoinnista. Ryhmän johtamisesta syytetty Julien Coupat on edelleen vangittuna, ja viranomaiset väittävät hänen olleen yhteyksissä terroristipiireihin.

Poliisi on mm. pitänyt yhteisön jäsenten haluttomuutta käyttää matkapuhelimia osoituksena halusta välttää liikkeidensä seuraamista. Yhteisön jäsenet ovat kuitenkin sanoneet, että 350:n ihmisen kylässä, jossa he asuvat, yhteydet ovat huonot, ja he haluavat joka tapauksessa tinkiä turhasta kuluttamisesta.

Pidätys tarkoitettu selkeäksi viestiksi

Ranskan sisäisen turvallisuuspalvelun virkailija Gilles Grayn mukaan Tarnacin yhdeksikön pidätys "antaa selkeän viestin niille, jotka harkitsevat samanlaisia tekoja. Toivomme että tapaus on pannut pisteen tämänkaltaiselle väkivaltaiselle toiminnalle." Englantilaisen The Observerin mukaan Ranskan viranomaiset ovat nimittäneet Tarnacin yhteisön kaltaista poliittista mutta ulkoparlamentaarista oppositioasennetta esiterroristiseksi.

"Jos pitäviä todisteita puuttuu - kuten Tarnacin tapauksessa näyttää olevan - niin elämäntapa ja uskomukset ajavat saman asian", kirjoittaa lehdessä poliisin toimintaa arvostellut Alberto Toscano. Myös Julien Coupat'n isä pitää poikansa vangitsemista poliittisena toimena. "Hallitus pitää poikaani vankilassa, koska rohkeus osoittaa mieltään on viimeinen asia jota he haluavat nyt, kun taloudellinen tilanne muuttuu aina vain huonommaksi. Mitään tämän kaltaista ei ole tapahtunut Ranskassa sodan jälkeen. Tämä on erittäin vakavaa", hän sanoi The Observerille.

Ranskassa käytyyn keskusteluun ovat merkittävästi vaikuttaneet Kreikan mellakat, joiden hallitus on pelännyt leviävän talouskriisin myötä myös Ranskaan.

The Guardian: Criminalising dissent (28.1.09)

The Guardian: France braced for 'rebirth of violent left' (4.1.09)

The Guardian: Rural idyll or terrorist hub? The village that police say is a threat to the state (3.1.09)

Ranskaan perustetaan sunnuntaina uusi, antikapitalistinen puolue, jonka johtohahmo on maan suosituimpiin kuuluva poliitikko, 34-vuotias Olivier Besancenot.

Besancenot oli maan historian nuorin presidentinvaaliehdokas, kun hän osallistui vuoden 2002 vaaleihin vallankumouksellisen Ligue Communiste Révolutionnairen (LCR) ehdokkaana. Vuoden 2007 presidentinvaaleissa Besancenot sai 4,1 prosenttia äänistä, ja ohitti selvästi mm. Ranskan kommunistisen puolueen (PCF), vihreiden ja globalisaatioaktivisti José Boven äänisaaliin. LCR asetti oman ehdokkaan, sillä muut edellä mainitut tahot eivät olleet valmiita irtisanoutumaan hallitusyhteistyöstä Sosialistisen puolueen kanssa. Ranskan Sosialistipuolue vastaa Suomen ja Saksan sosialidemokraatteja.

Besancenot on Ranskan politiikassa varsin tunnettu nimi. Viime elokuussa tehdyn kyselyn mukaan 49 prosenttia ranskalaisista piti häntä yhtenä presidentti Nicolas Sarkozyn päävastustajista. Suuremman kannatuksen sai vain Pariisin pormestari, sosialistien Bertrand Delanoė.

LCR sulautuu uuteen puolueeseen

Uusi antikapitalistinen puolue, jonka työnimi on Nouveau Parti Anticapitaliste (NPA), perustetaan ensi sunnuntaina LCR:n aloitteesta. Tulevaksi jäsenmääräksi on ilmoitettu noin 9 000 henkeä, kolme kertaa enemmän kuin LCR:n nykyinen jäsenmäärä. Tarkoitus on koota kaikki kapitalismia vastustavat tahot saman katon alle.

Vuonna 1974 perustettu LCR, jonka juuret ovat trotskilaisessa perinteessä ja vuoden 1968 mielenosoitusliikkeessä, ei aio osallistua NPA:n toimintaan järjestönä. Se lakkautti itsensä kaksi päivää sitten ja sulautuu täydellisesti uuden puolueen toimintaan.

"Kyse ei ole uudistetun LCR:n rakentamisesta. Emme ainoastaan halua rakentaa laajempaa puoluetta; haluamme rakentaa puoluetta, joka on uusi yhteiskunnallinen ja poliittinen realiteetti. Se tulee olemaan moniääninen. Se ottaa parhaat puolet vallankumouksellisesta ja työväenliikkeen perinteestä, samoin kuin esimerkiksi ekososialistisesta liikkeestä", kuvaavat uuden puolueen ideaa LCR:n johtohahmot.

Puolueen perustaviin piirteisiin tulee kaavailujen mukaan kuulumaan täysi riippumattomuus hallituspolitiikasta. LCR:n johdon mukaan tässä suhteessa NPA tulee eroamaan esimerkiksi Saksan vasemmistopuolue Die Linkestä, joka on valinnut hallitusyhteistyön sosialidemokraattien kanssa Berliinin osavaltiossa.

Linjana tiukka irtisanoutuminen kapitalismista

NPA:n ohjelmallisten asiakirjojen mukaan puolueen periaatteisiin kuuluu "kaikesta kapitalistisen yhteiskunnan hallinnoinnista irtisanoutuminen ja kapitalististen instituutioiden suomista valta-asemista kieltäytyminen". Niin ikään ohjelmaan kuuluvat myös radikaalin ympäristöliikkeen tavoitteet.

Puolueen tarkoitus ei ole päättää yhteisistä kannanotoista vallankumouksellisen työväenliikkeen historiaan, vaan suuntautua yhteiseen toimintaan konkreettisten kysymysten ratkaisemiseksi.

"NPA pyrkii sulauttamaan yhteen useita vasemmistolaisia suuntauksia. Tuleeko tämän sulautumisen ehtona olla eri suuntausten historiallisen perinteen selvittely, vai onko se mahdollista ainoastaan käytännön kautta ja yhteisten taisteluiden yhteensulautumisena?" kysyi Olivier Besancenot International Viewpoint -lehden haastattelussa viime vuoden maaliskuussa.

"Eri ideologisista ja historiallisista 'perinteistä' keskustelu voi olla mielenkiintoista. Se on myös epäilemättä hyvin pitkäkestoista. Mutta emme voi aloittaa siitä, erityisesti siksi koska tarkoitus on tuoda yhteen miehiä ja naisia joilla ei ole - ja miksi olisi - merkittävää taustaa puolueisiin sitoutumisessa, tai jotka eivät samaistu mihinkään näistä perinteistä", Besancenot sanoi.

"Se mikä erottaa meidät monista 'uusliberalismin vastaisista' suuntauksista on se, että meillä ei ole mitään suunnitelmia osallistua koalitioon (Sosialistipuolueen kanssa) joka 'vallassa ollessaan' - joko paikallisesti, alueellisesti tai kansallisesti - soveltaa käytäntöön sitä politiikkaa, jota vastaan osoitamme mieltä viikonloppuisin! Vihreät ja erityisesti PCF yrittivät tätä pari vuotta sitten Jospinin hallituksessa. Sen tulokset ovat tunnettuja, ja johtivat heidän poliittiseen haaksirikkoonsa."

The Telegraph: Olivier Besancenot the 'Red Postman' delivers warning to Nicolas Sarkozy (6.2.09)

The Independent: The postman who wants to deliver the end of capitalism (4.2.09)

International Viewpoint: From the LCR to the NPA (January 2009)

International Viewpoint: The New Anti-capitalist Party shakes up the left (November 2008)

IHT: A new voice tries to reinvent the French left (12.9.08)

Puola ja Tshekin tasavalta ovat torjuneet Ranskan presidentti Nicolas Sarkozyn esityksen, joka pyrki estämään Yhdysvaltain ohjuskilven rakentamisen näihin maihin ja Venäjää sijoittamasta ohjuksia Kaliningradiin. Sarkozy teki esityksensä perjantaina Washingtonissa pidetyssä EU-Venäjä -huippukokouksessa.

Puolan presidentti Donald Tuskin mukaan Sarkozy on vain esittänyt mielipiteensä, eikä se muuta hankkeen toteutusta millään tavalla. "Kyseessä on ennen kaikkea amerikkalainen projekti", hän sanoi.

Tshekin entinen presidentti Vaclav Havel puolestaan sanoi olevansa "yllättynyt" ja "kiusaantunut" Sarkozyn ehdotuksen vuoksi. Maan varapääministeri Aleksandr Vondra sanoi Sarkozyn ylittäneen valtuutensa EU:n puheenjohtajamaan päämiehenä nostamalla ohjuskilven esille kokouksessa.

Yhdysvallat aloitti 2007 viralliset neuvottelut Puolan ja Tshekin kanssa ohjuspuolustusjärjestelmän sijoittamisesta maiden alueelle. Venäjä vastasi aikomuksilla sijoittaa ohjuksia Baltiassa sijaitsevaan tukikohtaansa Kaliningradiin.

EUbusiness: Poles, Czechs brush aside Sarkozy missiles plea (15.11.08)

Eurasia Daily Monitor: Russia Warns of Missile Forward-Deployment in Kaliningrad Region (6.7.07)

Ranskan pääministeri, sosialistipuolueen Franēois Fillon aikoo ehdottaa parlamentille äänestystä, jossa päätettäisiin ranskalaisjoukkojen vetämisestä Afganistanista.

Presidentti Nicolas Sarkozyn puolueen hallitsema parlamentti ei kuitenkaan äänestäne vetäytymisen puolesta, sillä presidentti puolusti "Ranskan taistelua terrorismia vastaan, yhteistyössä liittolaistensa kanssa" viimeksi perjantaina tavatessaan Yhdysvaltain presidentti George W. Bushin.

Ranskalla on tällä hetkellä 2 600 sotilasta mukana Afganistanin Nato-operaatiossa.

International Herald Tribune: French premier proposes vote on Afghanistan troops (22.8.2008)

Ranskan parlamentti hyväksyi viime keskiviikkona presidentti Nicolas Sarkozyn ajaman lain, joka mahdollistaa paikalliset poikkeamiset kymmenen vuotta sitten voimaan tulleesta 35-tuntisesta työviikosta.

Muodollisesti 35-tuntinen työviikko on edelleen voimassa, mutta nyt tehdyt poikkeukset varmistavat, että enenevä määrä työntekijöitä alkaa tehdä pitempää viikkoa. Muutosten odotetaan toteutuvan ensin pienillä ja keskisuurilla työpaikoilla.

The Telegraph: France drops the 35-hour working week (24.7.08)