Yhdysvallat ja Kolumbia ovat päässeet sopimukseen yhdysvaltalaisten lisäjoukkojen sijoittamisesta Kolumbiaan. Joukkojen tehtävänä sanotaan olevan huumeiden vastaisen taistelun tukeminen.

Sopimuksen mukaan yhdysvaltalaisia joukkoja sijoitetaan useaan eri tukikohtaan ympäri Kolumbiaa. Nykyisellään Yhdysvalloilla on Kolumbiassa sotilashenkilökuntaa noin 250 henkeä, ja määrää aiotaan lisätä enintään 1 400:lla. Lisäys merkitsee Yhdysvaltain tarkkailulentojen huomattavaa kasvua Kolumbiassa, huomauttaa The New York Times.

Yhdysvallat pyrkii hankkeen avulla korvaamaan Ecuadorissa menettämänsä tukikohdan, kun maan presidentti Rafael Correa toteutti vaalilupauksensa vuosi sitten eikä enää myöntänyt sille lupaa.

Maan presidentti Įlvaro Uribe kertoi uudesta sopimuksesta elokuun puolivälissä, ja piti joukkojen maahantuloa välttämättömänä. Suunnitelma on kuitenkin myös saanut osakseen kritiikkiä sekä oikeisto- ja vasemmistopuolueiden taholta Kolumbiassa. Arvostelijoiden mukaan presidentillä ei ole valtuuksia sallia ulkomaisten joukkojen tuloa maahan, vaan asia kuuluisi senaatin päätettäväksi. Sopimusta on puolustettu mm. sillä, että yhdysvaltalaisilla ei olisi oikeutta osallistua taistelutoimiin.

Kolumbian naapurimaista Ecuador ja Venezuela pitävät yhdysvaltalaisjoukkojen lisäystä turvallisuusuhkana. Maiden välit Kolumbiaan eivät ole kovin hyvät, ja erityisersti Ecuadoria närästää Kolumbian viime vuonna sen alueelle tekemä hyökkäys Kolumbian hallitusta vastaan taistelevia FARC-sissejä vastaan.

Venezuelanalysis: Uribe Apologises, Venezuela Says Repaired Relations Impossible (17.8.09)

NACLA: Colombia: U.S. Bases Stoke the Flames of Regional Conflict (10.8.09)

NY Times: Increased U.S. Military Presence in Colombia Could Pose Problems With Neighbors (22.7.09)

Washington Post: Ecuador Giving U.S. Air Base the Boot (4.9.08)

Maailman suurimpiin kuuluvat kaksi kanadalaista kaivosyhtiötä pitävät hyvänä Ecuadorin uutta kaivoslakia, jota Ecuadorin alkuperäiskansat ja ympäristöliike ovat arvostelleet.

Maailman seitsemänneksi suurimman kaivosyhtiön, Kinross Goldin mukaan uusi laki on "tukeva perusta ja viitekehys vastuullisen kaivostoiminnan kasvulle". Kinross, samoin kuin toinen suuri kanadalainen kaivosyhtiö, Iamgold, suunnittelevat parhaillaan sijoituksia Ecuadoriin.

Viikko sitten hyväksytty uusi kaivoslaki sallii ulkomaisille yhtiöille rajattoman määrän sopimuksia eri alueiden hyödyntämisestä enimmillään 25 vuodeksi. Valtio ottaa myyntivoitoista itselleen vähintään viisi prosenttia. Laki on voimassa, kunnes huhtikuussa maahan valitaan uusi parlamentti, joka noudattaa uutta perustuslakia.

"Uusi laki on merkittävä virstanpylväs [Ecuadorille] ja kaivosteollisuudelle", Kinrossin toimitusjohtaja Tye Burt sanoi.

Ecuadorin alkuperäiskansojen järjestö CONAIE sekä ympäristöjärjestöt ovat arvostelleet uutta lakia. "Suurin osa kaivoksista on alkuperäiskansojen mailla", CONAIE:n johtaja Marlon Santi huomautti tammikuun 20. päivänä järjestettyjen mielenosoitusten yhteydessä, jotka keräsivät tuhansia ihmisiä. CONAIE haluaisi kieltää laajamittaisen kaivostoiminnan Ecuadorissa.

Ecuadorin väestöstä alkuperäiskansojen osuus on noin neljännes.

Hallituksen mukaan uusi laki ottaa huomioon paikallisen väestön näkökohdat. Erittäin suosittu presidentti Rafael Correa on kuitenkin ollut jyrkästi eri linjoilla mielenosoittajien kanssa, joita hän on kutsunut jopa terroristeiksi.

Canadian Business: Canadian miners hail new Ecuador mining law: natives and environmentalists glum (30.1.09)

UDW: Ecuador: Mining Protests Marginalized, But Growing (21.1.09)

Global Voices: Ecuador: Correa Faces Pressure From Indigenous Groups (19.1.09)

Ecuadorin presidentti Rafael Correa ilmoitti perjantaina, että maa lopettaa ulkomaisen velan maksun. Poikkeuksellista on, että syynä päätökseen ei ole maksukyvyttömyys, vaan poliittinen valinta.

Ecuadorin ulkomainen velka on noin 3,9 miljardia dollaria. Kyseessä ei ole päätähuimaava summa, sillä esimerkiksi Argentiinan ilmoittaessa maksukyvyttömyydestään vuonna 2002, maan velan määrä oli 100 miljardia.

Correan mukaan maa on valmis kantamaan seuraukset.

Päätöksen arvostelijoiden mukaan syksyn aikana annettujen maksamattomuusvihjausten tarkoituksena oli vain alentaa markkinoilla kiertävien velkakirjojen arvoa. Näin hallitus voisi ostaa ne takaisin halvemmalla kuin niiden alkuperäinen arvo oli. Ecuadorin pääkaupungissa ilmestyvän El Comercio -lehden mukaan näin oli osittain jo salaa tehtykin.

Washington Post: Calling Foreign Debt 'Immoral,' Leader Allows Ecuador to Default (13.12.08)

Sosialismi.net: Raportti suosittaa Ecuadorin velkojen mitätöintiä (26.11.08)

Tuhannet alkuperäiskansojen edustajat ja ympäristöaktivistit marssivat Ecuadorissa marraskuun 17. päivänä protestoidakseen presidentti Rafael Correan ajamaa uutta kaivoslakia vastaan. Osa mielenosoittajista vaatii kaivostoiminnan täydellistä lakkauttamista Ecuadorissa.

Kaivosyhtiöiden tiedetään käyttävän painostusta ja jopa väkivaltaa kaivosalueiden vastarinnan vaientamiseksi. Presidentti Correa on tuominnut kaivostoimintaa ja mineraaleja hyödyntävien yhtiöiden toimet, mutta on myös suhtautunut jyrkästi niiden toimintaa vastustaviin mielenosoittajiin. Vuosi sitten hän kutsui terroristeiksi tiesulkuja pystyttäneitä mielenosoittajia, jotka pyrkivät estämään valtion omistaman öljy-yhtiön toimintaa Amazonin alueella.

Ecuadorin suurin alkuperäiskansojen järjestö CONAIE on vaatinut paikalliselle väestölle oikeutta estää kaivostoiminta alueellaan, eikä hyväksy uutta kaivoslakia, koska sen valmistelussa ei ole otettu huomioon kansalaisten toiveita. Correa ei ole hyväksynyt kritiikkiä, ja sanonut Ecuadorin harjoittavan vain kestävää kaivostoimintaa.

Ecuador on erittäin riippuvainen mineraalien, erityisesti öljyn viennistä.

Green Left Weekly: Ecuador: Mining, debt and indigenous struggles (22.11.08)

Upside Down World: Temporary Relief from Mining Conflicts in Ecuador (5.6.08)

Ecuadorilaisen tutkimuskomission raportti suosittaa, että Ecuador kieltäytyisi maksamasta noin 40 prosenttia ulkomaisesta velastaan, joihin komissio sanoo liittyvän laittomuuksia. Velat syntyivät vuonna 2000 tehdyn velkajärjestelyn seurauksena, mistä komission mukaan aiheutui maalle suunnatonta vahinkoa.

Presidentti Rafael Correa ilmoitti pysäyttävänsä kyseisten, yhteensä lähes neljä miljardia dollaria käsittävien velkojen maksamisen, vaikkei suoraan ilmoittanutkaan niiden mitätöimisestä. Samalla Correa syytti entisiä hallituksen virkamiehiä ja velkajärjestelyyn osallistuneita pankkeja "maanpetoksesta". Hän vaati heitä vastuuseen tekemistään velkasitoumuksista Ecuadorin hallituksen sijaan.

Correa voitti presidentinvaalin vuonna 2006 luvattuaan mm. jättää maan ulkomaiset velat maksamatta ja käyttää säästyneet rahat köyhyyden vähentämiseen.

Jamaica Gleaner News: Ecuador audit recommends default on 40% debt (25.11.08)

Neljä viikkoa sitten kansanäänestyksessä hyväksytty uusi perustuslaki sai viime maanantaina lain voiman, kun se julkaistiin hallituksen virallisessa lehdessä. Perustuslaki hyväksyttiin murskaluvuin, kun 64 prosenttia äänesti sen puolesta ja vain 28 vastaan.

Perustuslaki sallii presidentin pyrkiä kahdelle jatkokaudelle, ja myös antaa hänelle vallan hajottaa kongressi ja määrätä uudet vaalit. Siinä taataan myös terveydenhuolto ja koti kaikille tulotasosta riippumatta.

Ecuadorin nykyinen presidentti Rafael Correa on ajanut perustuslakia voimakkaasti, ja hän on sanonut haluavansa viedä maan kohti "2000-luvun sosialismia". Venezuelan ja Bolivian tapaan Ecuadorissa ei kuitenkaan ole ainakaan vielä nähtävissä viitteitä vastaavista pitkälle menevistä kansallistamistoimenpiteistä, vaikka ulkomaisten suuryritysten valtaa onkin rajoitettu.

Perustuslakia säätävä kokous määrää pian uudet vaalit helmikuulle 2009, jolloin Correa aikoo asettua uudelleen presidenttiehdokkaaksi.

France 24: Ecuador rolls out new, socialist constitution (21.10.08)

Yhdysvaltalainen öljyjätti Chevron yrittää saada Yhdysvaltain hallituksen peruuttamaan kauppasopimuksia Ecuadorin kanssa, jos Ecuador ei keskeytä yhtiötä vastaan nostettua oikeusjuttua. Jutussa on kyse miljardien jäteöljylitrojen dumppaamisesta sademetsään, ja yhteensä 30.000 ihmisen joukkokanne vaatii Chevronilta 16 miljardia dollaria vahingonkorvauksina.

Juttu vietiin oikeuteen Yhdysvalloissa jo vuonna 1993, mutta Chevron vaati saada tulla oikeuden eteen Ecuadorissa, koska arveli asian tällöin olevan hoidettavissa lahjuksilla. Nyt yhtiötä vastassa on kuitenkin maan vasemmistolainen presidentti Rafael Correa, joka on luvannut kitkeä pois korruption.

"Emme voi antaa pikkuvaltioiden määräillä isoja yhtiöitä tällä tavalla", Chevronin edustaja oli sanonut heinäkuisen Newsweek-lehden artikkelin mukaan.

Green Left Weekly: Ecuador: Chevron battles government, indigenous people (10.8.08)

Newsweek: A $16 Billion Problem (26.7.08)

Kolumbian presidentti Įlvaro Uribe on kieltäytynyt pyytämästä anteeksi maan ilmavoimien iskua naapurivaltio Ecuadorin puolelle. Ecuadorin rajan yli maaliskuun 1. päivänä tehty isku kohdistui vasemmistolaiseen FARC-sissijärjestöön, joka käy aseellista taistelua Kolumbian hallitusta vastaan.

Uribe on väittänyt FARC:in toimivan Ecuadorin puolella presidentti Rafael Correan luvalla, mutta ei ole vaatimuksista huolimatta esittänyt väitteelle mitään todisteita. Etelä-Amerikan valtiot ovat laajalti tuominneet Kolumbian hyökkäyksen.

Ecuador Rising: Uribe: No Apology for Ecuador Raid (17.4.08.)

Ecuador Rising: Ecuador to Blow off Colombia Claims (17.4.08.)

Ecuador Rising: Ecuador-Colombia Crisis Worsens (17.4.08.)

Ecuadorin hallitus on käynnistänyt neuvottelut viiden kansainvälisen öljy-yhtiön kanssa neuvotellakseen uudet sopimukset öljynporaamisesta. Sopimusten tarkoitus on lisätä Ecuadorin valtaa omiin luonnonvaroihinsa muun muassa tekemällä selväksi, että valtio omistaa kaiken öljyn; nykyisellään sen omistavat sitä poraavat yhtiöt.

Neuvottelut ovat osa Ecuadorin presidentin Rafael Correan tavoitetta lisätä maan itsenäisyyttä.

Ecuador Rising: Ecuador Seeks Greater Control Over Oil (24.1.08.)