• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: reineke (http://theory.ideacritik.com/)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)

Raija Julkunen esitti vuonna 1997 kolme strategiaa hyvinvointivaltion ja työyhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Vaihtoehdot ovat Julkusen mukaan pyrkimys siirtymään kohti 1) täystyöllisyyttä tasa-arvoa unohtamatta, 2) ihmisten markkinoille pakottamista tai 3) työyhteiskunnasta luopumista näiden välillä. Vuonna 2002 Bob Jessop esitti teoksessaan Future of the Capitalist State kuvauksen siirtymästä kohti uudenlaista kilpailuvaltiota, jonka Joseph Schumpeter aikanaan tunnisti. Teollisuusvaltioiden kohdalla ei kyse ainakaan ole siirtymisestä kohti työyhteiskunnasta luopumista. Workfare-valtio on tullut jäädäkseen.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo Kuva: atuuschaaw (Tämä artikkeli myös pdf:nä.) Delfoin temppelin piirtokirjoituksessa ollut ohje gnôthi seauton (tunne itsesi) oli Jean-Jacques Rousseaun mukaan "merkittävämpi ja vaikeampi kuin kaikki moralistien kirjoittamat paksut kirjat yhteensä." Pohdittaessa vasemmiston kriisiä, katse on kohdistettava itseen. Kriisi on tullut yleisesti tiedostetuksi, mutta ei ole selvyyttä siitä, mistä tämä kriisi johtuu tai mitä sille pitäisi tehdä. Tässä artikkelissa alustetaan keskustelua kapitalismia vastustavan vasemmiston tilasta ja kehittämisestä. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittaja: Miika Salo

Jukka Peltokoski on eräs "prekaariliikkeen" näkyvimmistä hahmoista. Lokakuussa 2009 Sosialismi.net sai Peltokoskelta kahden tunnin haastattelun, jonka aikana keskusteltiin muun muassa vasemmiston tilasta, prekarisaatiosta ja perustulosta sekä kapitalismin muutoksesta. (lisää...)

• Kirjasto

Paul Lafarguen vuonna 1880 ensimmäistä kertaa julkaistu pamfletti Oikeus laiskuuteen oli pitkään yhtä suosittu kuin toinen, reilut 30 vuotta aiemmin julkaistu vallankumouksellinen pamfletti, Kommunistinen manifesti.

Lafarguen teos on kritiikkiä kapitalistista työn järjestystä kohtaan, ja on kirjoitettu vastalauseeksi yleiselle sosiaali­demokraattiselle vaatimukselle "oikeus työhön".

(lisää...)

Puolet SAK:laisten ammattiliittojen jäsenistä kannattaa verovaroista maksettua kansalaispalkkaa, paljastaa SAK:n teettämä kysely. Keskusjärjestön oma kanta kansalaispalkkaan on ollut kielteinen, eikä kyselyn tätä löydöstä mainittukaan tulosten pohjalta kirjoitetussa tiedotteessa.

Yllättävä tulos muuttuu entistäkin huomattavammaksi siksi, että kansalaispalkkaa koskeva kysymyksenasettelu oli erittäin johdatteleva: "Jos olisin itse töissä, minun olisi vaikea hyväksyä sitä, että naapurini jäisi joka aamu kotiin ja eläisi verovaroista rahoitetulla kansalaispalkalla."

Tasan 50 prosenttia SAK:laisista vastaajista ilmoitti olevan täysin tai jokseenkin eri mieltä väitteen kanssa. Kaikista kyselyyn vastanneista kansalaispalkkaa kannatti 37 prosenttia.

Muista vastaajaryhmistä myönteisimmin asiaan suhtautuivat työttömät, ammattikoulutetut ja akateemiset, 50-60 -vuotiaat sekä vasemmistoliiton ja vihreiden kannattajat. Selvästi kielteisimpiä olivat yli 60-vuotiaat ja kokoomuksen kannattajat.

SAK: Suomalaiset haluavat nostaa työttömyysturvan Pohjoismaiden tasolle (5.11.08)

SAK: Kansalaisten näkemyksiä sosiaali- ja työttömyysturvasta (marraskuu 2008)

Uutispäivä Demari: Kansalaispalkka ei nosta sosiaaliturvaa alamäestä (6.5.08)

SAK: SAK:n pääekonomisti Pertti Parmanne: Wahlroosin kansalaispalkka tuulesta temmattu (30.4.01)