Itävalta on vaatinut Euroopan unionia tukemaan itäeurooppalaisia pankkeja ainakin 150 miljardilla eurolla, sillä maan mukaan niiden romahdus olisi tuhoisaa myös Itävallan omalle pankkijärjestelmälle.

Itävallan lisäksi myös mm. Saksa, Ruotsi, Ranska ja Belgia ovat lainanneet huomattavia summia itäeurooppalaisille pankeille. Itävallan asema on kuitenkin huomattavasti tukalampi kuin muiden, sillä sen lainasumman arvo, 220 miljardia euroa, vastaa noin kolmea neljäsosaa maan bruttokansantuotteesta.

Viime viikolla Itävallan liittokansleri ja valtiovarainministeri olivat kiertueella EU-maissa keräämässä kannatusta tukipaketille. Valtiovarainministeri Reinhold Lopatkan mukaan kyseessä ei ole vain Itävallan kansallinen ongelma, vaan kysymys koskee koko EU:ta. Ilman tukea Itä-Eurooppa romahtaa, hän varoitti.

Saksan valtiovarainministeir Peer Steinbrück kuitenkin sanoi liiallisen itäpanostuksen olevan Itävallan omalla vastuulla. Saksa on ollut tiukasti tämänkaltaista apua vastaan, sillä se pelkää joutuvansa maksajaksi.

Bryssel vai Moskova

Myös Itävallan kauppakamarin puheenjohtaja Christoph Leitl vetosi EU-maihin tuen saamiseksi. "Olemme yhtä eurooppalaista perhettä. Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat tämän perheen heikompia lapsia. On yhteinen velvollisuutemme huolehtia heistä", hän sanoi.

Hän povasi myös EU:n otteen kirpoamista Itä-Euroopasta, jos Bryssel ei toimi. "Venäjä auttaa näitä maita erittäin tehokkaasti vetääkseen ne takaisin lähemmäs itseään. EU:n ja Venäjän välillä on kilpailu siitä, mihin perheeseen nämä maat kuuluvat."

Ainakin Ukraina on jo käynyt neuvottelemassa lainasta Moskovassa rahoittaakseen budjettialijäämäänsä.

EUobserver: Austria pleads with Europe for bail-out of east (11.2.09)