Merkinnät avainsanalla ‘ pankit ’

Itävalta: “Britannia on veroparatiisi”

15.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekterin mukaan Iso-Britannia ja sen alaiset saaret ovat rahanpesupaikkoja siinä missä Kyproskin, raportoi EUobserver.

Itävallan valtiovarainministeri Maria Fekterin mukaan Iso-Britannia ja sen alaiset saaret – esimerkiksi Brittiläiset neitsytsaaret ja Cayman-saaret – ovat "autuaitten saaria", mitä tulee rahanpesuun ja veronkiertoon, kirjoittaa EUobserver. Fekterin mukaan Iso-Britannialta pitäisi odottaa samanlaista avoimuutta kuin Kyprokseltakin.

Fekter antoi viime viikon lopulla yhteishaastattelun Itävallan varapäämininsteri Michael Spindeleggerin kanssa itävaltalaiselle Kurier-lehdelle vähän ennen viime viikonloppuna Dublinissa järjestettyä epävirallista talouskokousta. Itävalta oli ainoa maa, joka vastusti ulkomaalaisten pankkitilejä koskevaa automaattista tietojenluovutusta EU-maiden välillä, mitä Iso-Britannia, Saksa, Ranska, Italia ja Espanja kokouksessa esittivät.

Fekterin ja Spindeleggerin puolue, konservatiivinen ÖVP, vastustaa pankkisalaisuuden murtamista, mitä automaattinen tietojenluovutus merkitsisi, ja on sitä mieltä, että EU:ssa pitäisi toimia ennemminkin Iso-Britannian saarten kaltaisia veroparatiiseja vastaan.

Fekter kertoi sunnuntaina itävaltalaiselle Der Standard -sanomalehdelle, että Itävallassa yksityisyyden suoja on erittäin tärkeä ja syvälle ankkuroitu, "ei ainoastaan ihmisten päissä, vaan myös sieluissa". Itävallassa järjestään ensi syyskuussa kansallisen tason eduskuntavaalit.

Der Standard: Fekter klammert sich an Bankgeheimnis: "Nicht von unserer Position abrücken" (14.4.2013)

Kurier: Bankgeheimnis: Fekter bleibt isoliert (13.4.2013)

EUobserver: Austria attacks UK, as EU finance talks get ugly (12.4.2013)

Kurier: ÖVP gegen Briten: Sie schützen Steuersünder (11.4.2013)



Deutsche Bank varoittaa Maltasta ja Luxemburgista

2.4.2013 | Eurooppa, Uutiset

Deutsche Bankin pääekonomisti varoittaa Maltalla ja Luxemburgissa saattavan piillä samanlaisia vaaroja kuin Kyproksella, raportoi EUobserver.

Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Meyer kertoi EUobserverin haastattelussa viime viikolla, että Maltan ja Luxemburgin pankkisektoreilla saattaa piillä samanlainen vaara kuin Kyproksellakin, sillä mainittujen maiden pankkisektorien koko suhteessa bruttokansantuotteeseen (BKT) on Kyproksen kanssa samaa luokkaa tai merkittävästi suurempi. Kyproksen pankkisektorin koko suhteessa maan BKT:hen oli seitsenkertainen, kun se Maltalla on lähes kahdeksankertainen ja Luxemburgissa peräti 22-kertainen, kertoo EUobserver.

Asiaa ovat EUobserverin mukaan pitäneet esillä myös "muutamat saksalaispoliitikot". Luxemburgin hallitus vastasi näihin väitteisiin antamalla tiedotteen, jonka mukaan maan pankkisektori on kunnossa.

"[Luxemburgin hallitus] huomautti, että toisin kuin Kyproksella, Luxemburgin pankkien 'laaja asiakaspohja, hienostuneet tuotteet, tehokas valvonta ja kansainvälisten standardien tiukka toimeenpano tekevät [niistä] erityisiä", EUobserver summaa tiedotetta, jonka mukaan myös pankkien "laatu ja vakaus" ovat tärkeämpiä kuin niiden suhteellinen koko.

Myös Maltan pankin pääjohtaja Josef Bonnici on kieltänyt maansa pankkien tilanteen olevan millään tavalla samanlainen kuin Kyproksella.

Deutsche Bankin pääekonomisti Thomas Meyer ei kuitenkaan niele näitä väitteitä sellaisenaan ja huomauttaa, että tiukkakaan valvonta ei välttämättä estä pankkeja joutumasta vaikeuksiin – ja jos vaikeuksiin joudutaan, jättiläismäisen pankkisektorin isäntämaana toimiva valtio menee konkurssiin. "Mitä pienempi valtio, sitä suurempi valtiota suojaavan pääomapuskurin pitää olla", Meyer sanoo ja viittaa Sveitsissä – jossa myös on valtava pankkisektori – pari vuotta sitten tehtyyn muutokseen, joka kaksinkertaisti pankkien pääomavaatimukset noin 20 prosenttiin.

"Tietääkseni ne [Luxemburg ja Malta] eivät ole ottaneet käyttöön mitään Sveitsin mallia vastaavaa, joten ne nojautuvat epäsuorasti euroalueeseen pankkien pelastamiseksi siinä tapauksessa, että pankkisektori ajautuu vaikeuksiin."

EUobserver: Deutsche Bank: Luxembourg and Malta should learn from Cyprus (27.3.2013)



Islanti voitti talletussuojajutun

7.2.2013 | Eurooppa, Uutiset

EFTA-oikeuden päätöksen mukaan Islannin ei tarvitse maksaa korvauksia konkurssiin menneen islantilaispankin brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, raportoi The Telegraph.

Euroopan vapaakauppa-alueen (EFTA) tuomioistuin Luxemburgissa päätti viime viikolla, että Islannin valtion ei tarvitse maksaa korvauksia brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, jotka menettivät rahansa islantilaispankki Landsbankin konkurssissa vuonna 2008. Tässä ns. IceSave-tapauksessa tehdyn päätöksen mukaan Islanti ei rikkonut vapaakauppalakeja maksaessaan korvauksia vain islantilaisille tallettajille ja jättäessään ulkomaiset tallettajat ilman.

Iso-Britannialla ei näin ole enää mahdollisuuksia saada Islantia maksamaan korkojen kera 2,35 miljardia puntaa (2,73 miljardia euroa), jotka se oli päättänyt käyttää brittiläisten IceSave-tallettajien pelastamiseen pankin kaatumisen yhteydessä, kirjoittaa The Telegraph. "Kansainvälisen talletussuojan kannalta keskeistä ennakkopäätöstä merkitsevässä tuomiossaan EFTA-tuomioistuin hylkäsi kaikki kolme Islannille esitettyä vaatimusta ja sanoi, että korvauksia koskevat säännöt eivät tarkoittaneet, että hallituksen olisi maksettava korvauksia."

Brittiläiset veronmaksajat saavat kuitenkin miltei kaiken takaisin, sillä Landsbankin konkurssipesässä on omaisuutta riittävästi menojen peittämiseen. Tappioksi jää silti noin 116 miljoonaa euroa.

The Telegraph huomauttaa oikeuden päätöksen merkitsevän sitä, että isäntävaltiot eivät ole minkäänlaisessa vastuussa ulkomaisille tallettajille alueellaan sijaitsevan pankkin mennessä konkurssiin, vaan rahat voidaan saada takaisin vain suoraan pankilta – prosessi, joka voi vielä vuosia.

The Telegraph: Icesave ruling in Iceland's favour costs UK taxpayers £100m (29.1.13)

IceNews: Iceland cleared of all claims in Icesave dispute (28.1.13)



USA: Pankille ei syytteitä kokonsa vuoksi

12.12.2012 | Pohjois-Amerikka, Uutiset

Yhdysvaltain viranomaiset ovat päättäneet olla nostamatta rikossyytettä HSBC-pankkia vastaan, koska pelkäävät oikeusprosessin johtavan rahoitusmarkkinoiden epävakauteen, kirjoittaa The New York Times.

Yhdysvaltain viranomaiset ovat päättäneet säästää suurpankki HSBC:n rahanpesusyytteiltä, koska pelkäävät rikosprosessista saattavan seurata rahoitusmarkkinoiden epävakautta maailmanlaajuisesti. Rikossyytteiden sijaan maan hallitus ja pankki sopivat asian oikeussalin ulkopuolella siten, että pankki maksaa valtiolle 1,92 miljardia dollaria ja lupaa tiukentaa sisäisiä valvontamekanismejaan, kertoo The New York Timesin julkaisema, talousuutisiin keskittyvä DealBook.

Yhdysvaltain senaatin viime kesänä julkaiseman raportin mukaan brittiläispankki oli mitä todennäköisimmin syyllistynyt rikollisen rahan alkuperän hävittämiseen eli rahanpesuun.

"HSBC:tä käsittelevä raportti [...] kertoo, että pankin kautta kulki lähes varmasti suuria summia meksikolaista huumerahaa, samoin epäilyttäviä rahaeriä Syyriasta, Cayman-saarilta, Iranista ja Saudi-Aradiasta", uutisoi BBC viime heinäkuussa senaatin julkistettua raporttinsa. Huumekaupan lisäksi pankin kautta kulkeneilla rahoilla epäiltiin olevan yhteyksiä mm. saudiarabialaisiin terroristijärjestöihin.

NY Timesin mukaan viranomaiset kiistelivät kulissien takana kuukausikaupalla ennen nyt tehtyä päätöstä siitä, voidaanko HSBC:n kokoinen pankki haastaa oikeuteen. Tapaus herättää kysymyksiä siitä, ovatko suuret rahoitusinstituutiot paitsi liian suuria menemään konkurssiin, myös liian suuria haastettavaksi oikeuteen.

"On kulunut neljä vuotta siitä, kun Lehman Brothersin konkurssi miltei kaatoi rahoitusjärjestelmän, ja valvontaviranomaiset ovat edelleen varovaisia sen suhteen, että yksi instituutio saattaisi vaarantaa alan ja koko talouden elpymisen", NY Times kirjoittaa. "Rikossyytteen uhka toimii voimakkaana pelotteena, mutta jos viranomaisten toimista voi päätellä, että uhka ei juuri koske suuria pankkeja, se saattaa menettää teränsä."

NY Times: HSBC to Pay $1.92 Billion to Settle Charges of Money Laundering (10.12.12)

BBC: Senate report: HSBC 'allowed drug money laundering' (17.7.12)



UK: Pankit lainaavat lähinnä valtiolle ja toisilleen

29.8.2012 | Eurooppa, Uutiset
Suurin osa brittipankkien varoista on lainattu toisille rahoituslaitoksille tai valtioille, ja alle 25 prosenttia yrityksille ja kotitalouksille, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts. Iso-Britannian pankkien yhteistyöjärjestö BBA julkisti äskettäin raportin viiden suurimman brittipankin  varallisuustilanteesta. Raportista käy ilmi, että pankkien lainat valtioille ja toisille rahoituslaitoksille ovat yli viisinkertaiset verrattuna Iso-Britannian tuotannollisille sektoreille myönnettyihin lainoihin nähden, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts. "Näin olleen viiden suurimman pankin rooli 'peruspankkitoiminnan' harjoittajina on pelkkä vitsi. Pankit ovat mukana joko 'finanssikeinottelussa' tai lainaamassa rahaa hallituksille, ja alle 25 prosenttia niiden varoista on lainattu kotitalouksille tai yrityksille." Heinäkuun loppuun ulottuvasta raportista käy lisäksi Robertsin mukaan ilmi, että itse asiassa pankit ovat vähentäneet lainojaan yrityksille noin kuuden prosentin vuosivauhtia. "Jos [pankit] alentaisivat vaatimuksiaan ja korkotasoaan, jotta pienet yritykset voisivat tehdä investointeja, lainaaminen muuttuisi kannattamattomaksi [suhteessa riskiin]. Se olisi myös ristiriidassa hallituksen tavoitteiden kanssa, joiden tarkoitus on vahvistaa yksityispankkien pääomapohjaa. On ironista, että pankkeja arvostellaan siitä, etteivät ne lainaa tarpeeksi talouden tuottaville sektoreille, mutta samalla sanotaan, että niiden on vältettävä 'liiallista' lainaamista epäluotettaville tahoille". Robertsin mukaan tilanne osoittaa hyvin, miksi pankkitoiminnan tulisi olla julkinen palvelu eikä yksityisomisteista liiketoimintaa. "Julkinen omistus varmistaisi peruspankkitoiminnan toimivuuden sekä valtion tuen ja kontrollin." Michael Roberts: QE, UK banks and the economy (25.8.12)


Kreikka: Tallettajia pakenee pankeista

30.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kreikkalaiset tallettajat ovat nostaneet rahojaan maan pankeista noin 13-14 miljardin euron arvosta syys-lokakuussa, kertoo Bloomberg.com.

Bloomberg viittaa Kreikan keskuspankin johtajan Georgios Provopoulosin maan parlamentille kertomaan tietoon, että syys- ja lokakuu olivat talletusten vähenemisen kannalta talouskriisin synkin ajankohta. Syyskuun alussa talletuksia oli pankeissa noin 183 miljardia euroa, joista lokakuun loppuun mennessä oli nostettu noin 13-14 miljardia.

Lokakuun osuuden talletuspaosta arvioidaan olleen noin 8,6 miljardia, mikä oli selvästi enemmän kuin syyskuussa, jossa paon arvioidaan olleen 5,4 miljardia. Bloombergin mukaan Lucas Papademosin kriisihallituksen nimittämisen jälkeen pako on tyyntynyt.

Bloomberg.com: Greek Bank Withdrawals Accelerated Amid Crisis (29.11.11)



“Kreikan tulisi jättää velkansa maksamatta”

4.11.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)



Protestit vaikeuttavat Kreikan velkaneuvotteluja

3.10.2011 | Eurooppa, Uutiset

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)



“Myykää saarenne, rutiköyhät kreikkalaiset!”

1.8.2011 | Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (more…)



IMF varoittaa Ranskaa budjettivajeesta

30.7.2011 | Eurooppa, Uutiset

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Ranskalta leikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut pienentää maan budjettivajeen 5,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna ja EU:n sääntöjen vaatimalle tasolle, kolmeen prosenttiin, vuoteen 2013 mennessä. Odotettua heikompi talouskasvu on kuitenkin vaarantamassa tämän tavoitteen, kertoo EUobserver.

Kasvun arvioidaan jäävän alle kahden prosentin, mistä johtuen IMF on vaatinut Ranskalta lisäleikkauksia erityisesti terveydenhuollon ja eläkkeiden osalta budjettivajeen pienentämistavoitteen saavuttamiseksi.

EUobserver kertoo myös Kreikan, Italian ja Espanjan lainakorkojen kohonneen ja että Kypros on ajautumassa muiden jo vaikeuksissa olevien maiden joukkoon.

"Luottoluokitysyhtiö Moody's alensi Kyproksen luokitusta kahdella pykälällä vedoten maan 'sirpaloituvaan poliittiseen ilmapiiriin' ja maan pankkien altistumiseen tappioille Kreikassa, ja varoitti, että luokitus voi laskea edelleen.

"Luokituksen alennus aiheutti huolta, että Kyproksesta tulee neljäs euroalueen maa - Kreikan, Irlannin ja Portugalin ohella -  joka tarvitsee pelastuspaketin."

EUobserver: IMF warns France on budget deficit targets (28.7.11)