Yli 90 prosenttia islantilaisista äänesti kansanäänestyksessä IceSave-sopimuksen hyväksymistä vastaan.

Ennen viime lauantain äänestystä odotettiin yleisesti selvän enemmistön torjuvan sopimuksen, mutta lähes yksimielinen äänestystulos oli yllätys; vain 1,8 prosenttia äänesti hyväksymisen puolesta. Sosiaalidemokraattinen pääministeri Jóhanna Sigurðardóttir ja vasemmistovihreiden valtiovarainministeri Steingrímur J. Sigfússon pyrkivät vähättelemään äänestyksen tulosta huomauttamalla, että äänestysaste oli alhaisempi kuin viime parlamenttivaaleissa vajaa vuosi sitten, 63,6 prosenttia. Tuolloin sosiaalidemokraatit ja vasemmistovihreät syrjäyttivät konservatiivit hallitusvallasta islantilaispankkien keinottelutappioiden paljastuttua.

Pääministeri moitti äänestyspäivän alla äänestystä merkityksettömäksi, ja sanoi ettei itse aio ottaa osaa äänestykseen. Hänen mukaansa joulukuussa 2009 säädetyn lain hylkääminen vain johtaisi siihen, että elokuussa hyväksytty laki astuu takaisin voimaan. "Britit ja hollantilaiset eivät hyväksyneet tuota lakia, eikä siksi ole oikein sanoa, että aloitamme puhtaalta pöydältä", hän arvosteli. Hallituksen oli pakko järjestää kansanäänestys, sillä Islannin presidentti kieltäytyi tammikuussa hyväksymästä joulukuussa säädettyä lakia.

Kansanäänestyksessä kysyttiin, tulisiko ns. IceSave-laki hylätä vai hyväksyä. Laki olisi antanut valtiovarainministerille valtuudet maksaa minimitalletussuojan mukaiset korvaukset brittiläisille ja hollantilaisille tallettajille, jotka menettivät talletuksensa islantilaisen Landsbankin mentyä konkurssiin loppuvuodesta 2008. Korvauksien maksamiseksi Islannin olisi tullut ottaa lähes neljän miljardin euron laina Iso-Britannialta ja Hollannilta - summa, joka vastaa lähes puolta Islannin tuotannon arvosta viime vuonna.

Sopimuksen epäonnistuminen on johtanut Kansainvälisen valuuttarahaston Islannille myöntämän lainan jäädyttämiseen, ja Fitch Ratings on arvioinut maan luottokelpoisuuden roskaluokkaan, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "Moody's sekä Standard & Poor's ovat antaneet ymmärtää seuraavansa samalla tiellä, ellei sopimusta pian saada aikaan."

Äänestystuloksen selvittyä hallitus julkaisi tiedotteen, jossa se sanoo pyrkivänsä edelleen sopimukseen, joka tyydyttää sekä Iso-Britannian että Hollannin hallituksia. Tiedotteen mukaan nämä ovat ilmaisseet valmiutta sitoutua myös ratkaisuun, jonka kustannukset Islannille olisivat vähemmän raskaat.

Iceland Review: Iceland Says Work Continues on Mutual Icesave Deal (7.3.10)

Bloomberg.com: Iceland Rejects Icesave Depositors Bill in Referendum (Update2) (7.3.10)

The Iceland Weather Report: 93.2% (7.3.10)

Iceland Review: Analysis: Iceland vote: 98 to 99% say NO! to Icesave-law (5.3.10)

Iceland Review: Iceland’s PM Calls Icesave Referendum "Pointless" (5.3.10)

Islantilaiset pääsevät äänestämään maaliskuussa, maksetaanko islantilaispankin keinottelusta reilu vuosi sitten syntyneet tappiot veronmaksajien varoista.

Islannin sosiaalidemokraattien ja vasemmistovihreiden muodostaman hallituksen oli pakko päättää kansanäänestyksestä, sillä toisin kuin hallitus oli suunnitellut, maan presidentti Ólafur Ragnar Grímsson kieltäytyi tammikuun alussa hyväksymästä hallituksen neuvottelemaa sopimusta. Ns. IceSave-sopimuksen nojalla Islannin tulisi maksaa lähes neljä miljardia euroa korvauksia Englannille ja Hollannille, joiden kansalaiset tallettivat rahojaan islantilaiseen liikepankkiin tämän tarjoamien epätavallisen korkeiden korkojen houkuttelemina. Tallettajat menettivät talletuksensa pankin mentyä konkurssiin loppuvuodesta 2008, ja Islannin talous ajautui syvään kriisiin.

Sopimusteksti menee nyt kansanäänestykseen, joka järjestetään maaliskuun kuudentena. Ilman sopimuksen hyväksymistä Islannin on vaikea saada lainaa talousvaikeuksiinsa, ja maata on myös uhkailtu EU-neuvotteluiden jäädyttämisellä, ellei sopimusta hyväksytä. "Todenäköinen seuraus on, että Kansainvälinen valuuttarahasto lykkää lainanantoaan, ja tästä saattaa seurata Islannin ajautuminen maksukyvyttömyyden partaalle", talousanalyytikko Lars Christensen arvioi uutistoimisto Bloombergille.

Mielipidetiedustelujen mukaan noin 70 prosenttia islantilaisista vastustaa sopimusta.

WSWS: Iceland to hold referendum on international debt repayments (21.1.10)

Iceland Review: Iceland’s Icesave Referendum Set for March 6 (19.1.10)

Iceland Review: Icesave Headed for Standstill in Iceland (19.1.10)

BBC: Referendum due on Icesave pay-out (8.1.10)

Bloomberg.com: Iceland to Hold Referendum on Icesave After Veto (Update3) (5.1.10)

EU-komissio hyväksyi maanantaina ennätyssuuren avustuspaketin Royal Bank of Scotlandille, ja Itävallan hallitus otti haltuunsa 2/3 Hypo Alpe Adria -pankista.

EU-komissio antoi maanantaina Iso-Britannian hallitukselle luvan tukea Royal Bank of Scotlandia (RBS), yhtä Euroopan suurimmista pankeista, 70-110 miljardilla eurolla. Komission edustaja Jonathan Toddin mukaan kyseessä on EU:n historian suurin valtiontukipaketti.

EUobserver vertaa tukea EU:n Kööpenhaminan ilmastokokouksessa tarjoamaan summaan. Perjantaina EU-johto ilmoitti olevansa valmis antamaan köyhille maille ilmastonmuutoksen torjumiseen tarkoitettua tukea 7,5 miljardia euroa seuraavan kolmen vuoden aikana. RBS on jo tähän mennessä saanut Iso-Britannian hallitukselta yli 20 miljardia euroa, kun hallitus osti pankista osake-enemmistön reilu vuosi sitten.

"RBS oli yksi suurimmista konkurssin partaalla hoippuvista eurooppalaisyrityksistä", EUobserver kirjoittaa. "Tämä johtui suurelta osin viime vuosien aggressiivisesta, velalla rahoitetusta laajentumisesta, mihin sisältyi mm. hollantilaispankki ABN Amron osto loppuvuodesta 2007."

Myös muiden eurooppalaispankkien vaikea tilanne jatkuu edelleen. Itävallan hallitus ilmoitti niin ikään viime maanantaina ottavansa saksalaisomisteisesta Hypo Group Alpe Adriasta 2/3 valtion haltuun. Pankin aiemmin omistanut baijerilainen BayernLB kärsi vuonna 2007 tekemästään sijoituksestaan lähes 4 miljardin euron tappiot.

Itävallan hallitus maksaa pankin suurimmalle omistajalle, Baijerin osavaltiolle, osakkeista nimellisen yhden euron hinnan ja sijoittaa pankkiin 450 miljoonaa euroa. Lisäksi BayernLB lupasi sijoittaa pankkiin vielä 825 miljoonaa.

Euobserver: EU approves largest state aid plan in union's history (14.12.09)

Bloomberg.com: BayernLB Chief Kemmer Quits Following Hypo Alpe Sale (Update1) (14.12.09)

Vaikka asuntolainakupla puhkesi vasta äskettäin, Wall Streetin pankit suunnittelevat jo vastaavan kaltaista keinottelua henkivakuutuksilla, kirjoittaa The New York Times.

Henkivakuutuskeinottelun ajatellaan toimivan näin: pankit ostavat henkivakuutetuilta ihmisiltä heidän vakuutuksensa lopullista korvaussummaa alemmalla hinnalla, mutta myyjä saa rahat heti käteen. Sitten pankit paketoivat suuren määrän näin ostettuja vakuutuksia yhteen ja myyvät ne arvopapereina sijoittajille.

"Mitä aikaisemmin henkivakuutettu henkilö kuolee, sitä parempi on tuotto, mutta jos ihmiset kuitenkin elävät odotettua pitempään, sijoittajat saattavat jopa menettää rahaa. Molemmissa tapauksissa Wall Street voi kuitenkin panna pakettien kokoamisesta ja myynnistä veloittamansa maksut omaan taskuunsa", valaisee NY Times vakuutuspakettikeinottelun logiikkaa, joka toistaiseksi on vasta suunnitteilla.

Pankkeja houkuttaa yhdysvaltalaisen henkivakuutusbisneksen suuruus, sillä ala on 26 biljoonan dollarin suuruinen. Jos edes osa henkivakuutetuista on valmis myymään vakuutuksensa keinottelijoille, laskevat pankkiirit jo tästäkin muodostuvan useiden satojen miljardien dollarien kokoinen apaja.

NY Times: Wall Street Pursues Profit in Bundles of Life Insurance (6.9.09)

Pankkien luotonannon kasvu yrityksille euroalueella oli viime kuussa pysähdyksissä, mikä on saanut analyytikot tarkistamaan arvioitaan laman taittumisesta.

Euroopan keskuspankin torstaina julkaisemien tietojen mukaan pankkien luotonanto yksityisille ihmisille sekä yrityksille oli heinäkuussa käytännössä pysähdystilassa. Yksityiselle sektorille annettujen luottojen määrä kohosi vain 0,6 prosenttia viime vuoden heinäkuuhun nähden, mikä on kaikkien aikojen alhaisin lukema.

"Ekonomistit tulkitsevat lukemaa todisteena siitä, että pankit eivät pane liikkeelle Euroopan keskuspankin (EKP) ja muiden instituutioiden tarjoamaa halpaa rahaa, mitä kautta investoinnit ja kulutus saataisiin taas alkuun", kirjoittaa EUobserver. Pelkästään EKP lainasi pankeille kesäkuussa 442 miljardia euroa edellä mainittuun tarkoitukseen, mutta tulokset ovat jääneet laihoiksi.

Hollantilaispankki IGN:n edustaja Carsten Brzeskin mukaan EKP:n julkaisemat luvut osoittavat, kuinka hauraita joidenkin jo näkemät toipumisen merkit taloudessa ovat. Barclays Capital Researchin analyytikot ovat samaa mieltä. "EKP todennäköisesti tulkitsee julkaistut tiedot merkiksi siitä, että talouskriisin syvyydestä johtuen rahapolitiikkaa joudutaan harjoittamaan vielä pitkään", he kertoivat uutistoimisto AFP:lle. "Rahapolitiikan, mukaan lukien kaikki erikoiskeinot, tulee säilyä äärimmäisen mukautumiskykyisenä huomattavan ajan."

EUobserver: Slow credit flows spark worries over EU recovery (28.8.09)

EUbusiness: Sluggish credit threatens eurozone recovery (27.8.09)

EU:n hyväksymät jäsenvaltioiden ohjelmat pankkien pelastamiseksi ovat kohonneet 2,9 biljoonaan euroon, kertoo komission tuore raportti.

Komission raportti käsittelee ajanjaksoa viime vuoden lokakuusta kuluvan vuoden heinäkuun loppuun. Mainittuna aikana komissio hyväksyi parisenkymmentä pankkitukisuunnitelmaa suurimmalle osalle jäsenmaista. Vain yhdeksän maata ei ole toistaiseksi ryhtynyt mihinkään erityistoimenpiteisiin.

Pankkien pelastamiseksi varattujen rahojen kokonaisumma nousee 2,9 biljoonaan euroon, ja uudelleenjärjestelysuunnitelmien kokonaissumma on 313 miljardia euroa. EUobserverin mukaan pankkituen määrä on yli kaksinkertainen aiemmin ennakoituun verrattuna, ja toteutuessaan se söisi lähes kolmanneksen koko unionin bruttokansantuotteesta (BKT).

Komission mukaan tukipakettien tarkoitus on palauttaa markkinoiden luottamus pankkijärjestelmään.

"Julkisen rahan pumppaaminen pankkeihin on ollut elimellisen tärkeää niiden pääoman tukemisessa", komission raportti sanoo. "Ilman hallitusten toimia merkittävä määrä pankkeja ei olisi kyennyt täyttämään markkinoiden vaatimuksia korkeammista pääoman tasoista, ja olisivat saattaneet joutua jopa vararikkoon."

EUobserver: EU state aid to banks is one third of GDP (11.8.09)

DG Competition's review of guarantee and recapitalization schemes in the financial sector in the current crisis (7.8.09)

Yhdysvalloissa on vuoden 2009 aikana tähän mennessä kaatunut jo 72 pankkia, kun koko edellisenä vuonna määrä on oli 28 ja vuonna 2007 vain kolme.

Kaatuneiden pankkien taseissa on yli kaksi biljoonaa dollaria lainoja, joiden takaisinsaanti on epävarmaa. Erityisesti pienet paikalliset pankit ovat olleet ensin kaatuneiden joukossa, vaikka kriisi on kaatanut myös erittäin suuria pankkeja.

Talousuutistoimisto Bloomberg.com mukaan pankkeja on siirtynyt liittovaltion talletusvakuusyhtiö FDIC:n haltuun nykyistä tahtia viimeksi 17 vuotta sitten. Tämä on syönyt vakuusyhtiön varallisuutta jo yli 15 miljardilla dollarilla viime tammikuusta lukien, minkä vuoksi sen varat ovat jo 75 prosenttia sille asetetun lakisääteisen minimin alapuolella.

Kaatuneiden pankkien myynnistä on luvassa herkkupaloja kriisistä selviytyville pankeille muun muassa siksi, että FDIC on luvannut osallistua kaatuneiden pankkien tappioihin mahdollisten ostajien kanssa. Talouslehti Fortunen mukaan juuri tämä seikka on ollut pankkien ja niiden takana olevien sijoittajien mielestä kaikkein houkuttelevin. Osille ovat päässeet suurpankkien lisäksi myös vahvemmat paikalliset pankit.

Viime vuonna kaatuneiden jättiläispankkien parhaat osat menivät JP Morgan Chasen tapaisille toisille jättiläisille, jotka samalla pääsivät eroon kilpailijoistaan. "Pankkien kaatumisesta syntyneiden sotkujen siivoaminen onkin yksi niistä asioista, joista pankkiirit harvoin valittavat", Fortune toteaa.

Samalla prosessi merkitsee kuitenkin myös pankkijärjestelmän keskittymistä entisestään.

"Lukuisien pienten rahoituslaitosten hävittäminen on linjassa suurten pankkien strategian kanssa, jota Obaman hallinto on tukenut. Ne ovat käyttäneet talouskriisiä pannakseen toimeen pankki- ja rahoitusjärjestelmän uudelleenjärjestelyn, joka keskittää markkinaosuuksia ja taloudellista valtaa muutaman jättiyhtiön käsiin", kirjoittaa World Socialist Website.

WSWS: Three more US banks collapse (10.8.09)

Fortune: Profiting from bank failures (29.7.09)

Bloomberg.com: Five More U.S. Banks Are Shut Down, Bringing 2009 Tally to 69 (1.8.09)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: Travel Aficionado (flickr) - CC-lisenssi
Yhdysvalloista viime syksynä toden teolla alkanut kansainvälinen rahoituskriisi on poikinut päivittelyn lisäksi myös useita kriittisiä puheenvuoroja. Useimmissa arvostelu on keskittynyt kuitenkin vain ahneuteen, valvonnan puutteeseen ja rahoitusinstrumenttien järjettömyyteen, ja vain harva on kiinnittänyt huomiota ilmiön synnyttäneisiin rakenteellisiin syihin. Niihin kuuluu viime kädessä ennen muuta se, että pääomaa virtaa keinotteluun, koska reaalitaloudesta ei löydy tuottavia sijoituskohteita. >>>

Sveitsin frangiin sidottua halpaa lainaa ottaneet puolalaiset ovat joutuneet suuriin vaikeuksiin, kun maan valuutan, zlotyn, arvo frangiin nähden on romahtanut puoleen aikaisemmasta.

Viime syyskuussa kansainvälisen talouskriisin seurauksena alkaneen valuutan arvonlaskun vuoksi kaikkiaan 2/3 puolalaisista asuntovelallisista on nyt joutunut maksuvaikeuksiin. Puolan asuntolainakriisi muistuttaa Yhdysvaltain vastaavaa kriisiä, joka paljasti talousjärjestelmän ja -kasvun lepäävän kuplan varassa. Yhdysvalloissa oli myönnetty helppoa asuntolainaa todellisuudessa maksukyvyttömille asiakkaille.

Valuuttakeinotteluun perustuvaa lainausta on harjoitettu myös muissa Itä-Euroopan maissa, mm. Unkarissa, Romaniassa ja Ukrainassa. Niissä Sveitsin frangiin tai euroon sidotut, aiemmin halpakorkoiset lainat ovat nyt muuttuneet raskaaksi taakaksi paikallisten valuuttojen arvon romahduksen myötä.

Itä-Euroopan maiden maksuvaikeudet ovat asettaneet eräiden länsieurooppalaisten pankkien olemassaolon vaakalaudalle. Erityisesti Itävallan, Italian ja Saksan pankit ovat lainanneet valtavia summia maille, joiden maksukyky on nyt osoittautunut erittäin epävarmaksi.

Washington Post: Currency-Exchange Gamble Is Costing Polish Consumers (15.3.09)

Latvian pääministeri Ivars Godmanis on perjantaina pyytänyt hallituksensa eroa, kun kaksi parlamentin suurinta puoluetta päätti vaatia sen eroa. Hallitus oli saanut luottamuslauseen helmikuun alussa.

Latvia on ensimmäinen EU:n jäsenmaa, jonka hallitus joutuu eroamaan talouskriisin vuoksi. Kriisi on kohdellut Itä-Euroopan maita erittäin pahoin, mistä on Latviassakin ollut seurauksena mielenosoituksia ja mellakointia. Maan talous supistui vuoden 2008 viimeisellä neljänneksellä 10,5 prosenttia vuotta aiempaan nähden, ja kuluvana vuonna bruttokansantuotteen odotetaan laskevan vielä 12 prosenttia.

Uusia vaaleja ei kuitenkaan näillä näkymin järjestetä. Kaatuneen hallituksen suurin puolue, Kansanpuolue, ja suurin oppositiopuolue, Uusi aika, ovat ilmoittaneen halukkuutensa yhteistyöhön.

Maailmanpankki varoittaa Euroopan hajoamisesta

Samanaikaisesti Maailmanpankki on vaatinut Itä-Euroopan maiden pelastamista. "Eurooppa yhdistyi vasta 20 vuotta sitten, vuonna 1989. Olisi vahinko, jos se päästettäisiin jälleen hajoamaan", pankin johtaja Robert Zoellick sanoi viime keskiviikkona.

Pelastusvaatimuksia on esitetty muiltakin tahoilta, sekä Itä- että Länsi-Euroopassa. Viime tiistaina luottoluokituksia antava Moody's kertoi, että joidenkin länsieurooppalaisten pankkien luokitusta tultaneen alentamaan, sillä näiden itäeurooppalaiset tytäryhtiöt ovat ajautuneet erittäin haavoittuvaan asemaan.

Al Jazeera: Latvia's ruling coalition collapses (21.2.09)

EUobserver: Latvian government falls (20.2.09)

EUobserver: World Bank calls for eastern Europe bail-out (19.2.09)