Kreikkalaiset tallettajat ovat nostaneet rahojaan maan pankeista noin 13-14 miljardin euron arvosta syys-lokakuussa, kertoo Bloomberg.com.

Bloomberg viittaa Kreikan keskuspankin johtajan Georgios Provopoulosin maan parlamentille kertomaan tietoon, että syys- ja lokakuu olivat talletusten vähenemisen kannalta talouskriisin synkin ajankohta. Syyskuun alussa talletuksia oli pankeissa noin 183 miljardia euroa, joista lokakuun loppuun mennessä oli nostettu noin 13-14 miljardia.

Lokakuun osuuden talletuspaosta arvioidaan olleen noin 8,6 miljardia, mikä oli selvästi enemmän kuin syyskuussa, jossa paon arvioidaan olleen 5,4 miljardia. Bloombergin mukaan Lucas Papademosin kriisihallituksen nimittämisen jälkeen pako on tyyntynyt.

Bloomberg.com: Greek Bank Withdrawals Accelerated Amid Crisis (29.11.11)

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (lisää...)

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF on vaatinut Ranskalta leikkauksia maan budjettivajeen pienentämiseksi, kirjoittaa EUobserver.

Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy on luvannut pienentää maan budjettivajeen 5,7 prosenttiin bruttokansantuotteesta tänä vuonna ja EU:n sääntöjen vaatimalle tasolle, kolmeen prosenttiin, vuoteen 2013 mennessä. Odotettua heikompi talouskasvu on kuitenkin vaarantamassa tämän tavoitteen, kertoo EUobserver.

Kasvun arvioidaan jäävän alle kahden prosentin, mistä johtuen IMF on vaatinut Ranskalta lisäleikkauksia erityisesti terveydenhuollon ja eläkkeiden osalta budjettivajeen pienentämistavoitteen saavuttamiseksi.

EUobserver kertoo myös Kreikan, Italian ja Espanjan lainakorkojen kohonneen ja että Kypros on ajautumassa muiden jo vaikeuksissa olevien maiden joukkoon.

"Luottoluokitysyhtiö Moody's alensi Kyproksen luokitusta kahdella pykälällä vedoten maan 'sirpaloituvaan poliittiseen ilmapiiriin' ja maan pankkien altistumiseen tappioille Kreikassa, ja varoitti, että luokitus voi laskea edelleen.

"Luokituksen alennus aiheutti huolta, että Kyproksesta tulee neljäs euroalueen maa - Kreikan, Irlannin ja Portugalin ohella -  joka tarvitsee pelastuspaketin."

EUobserver: IMF warns France on budget deficit targets (28.7.11)

Saksan liittokansleri Angela Merkel vaatii kriisiytyvältä Italialta budjettikuria markkinoiden rauhoittamiseksi, kertoo EUobserver.

Liittokanslerin kommentit liittyvät Italian kasvaviin vaikeuksiin vuonna 2008 alkaneen rahoituskriisin pyörteissä. Euroalueen maat järjestivät hätäkokouksen maanantaina, koska Italian edellytykset saada lainaa heikkenivät äkisti viime perjantaina. Tämän on pelätty merkitsevän kriisin leviämistä Italiaan. EUobserverin mukaan maan valtionvelka suhteessa bruttokansantuotteeseen on euroalueen toiseksi suurin, heti Kreikan jälkeen. Italia on myös Euroopan unionin kolmanneksi suurin talous.

"Italian valtion 10-vuotisten velkakirjojen tuotto nousi perjantaina 2,45 prosenttiyksikköä yli vertailukohtana käytetyn Saksan valtionvelkakirjan tuoton, mikä merkitsee sille euroajan ennätystä. Italian valtionvelkakirjojen tuotto on nyt 5,28 prosenttia ja on lähellä 5,5-5,7 prosentin aluetta, minkä jotkut pankkiirit uskovat luovan suuria paineita Italian rahoitukselle", kertoo uutistoimisto Reuters.

Samanaikaisesti neuvottelut pankkien osallistumisesta kriisimaiden tilanteen hoitokustannuksiin ovat polkeneet paikallaan. "Yli kahden viikon pituiset neuvottelut pankkiireita edustavan Institute of International Finance -etujärjestön kanssa eivät ole käytännössä edenneet lainkaan yrityksissä kehittää kaikille osapuolille kelpaavaa menettelyä", kertoo Reuters.

EUobserver: Merkel calls for Italian 'frugality' amid fears of crisis contagion (11.7.11)

Reuters: Exclusive: EU calls emergency meeting as crisis stalks Italy (10.7.11)

1990-luvulla kaatuneiden venezuelalaispankkien omistamat maat on otettu valtion haltuun asuntojen rakentamista varten, kirjoittaa Venezuelanalysis.com.

1990-luvun puolivälissä Venezuelan yksityisistä pankeista kaatui kolmasosa, ja niiden omaisuus joutui kansallisen talletussuojarahasto Fogaden haltuun. Konkurssiprosesseja ei kuitenkaan ole vieläkään viety loppuun, ja rahaston hallussa on edelleen jopa 1970-luvulla kaatuneen pankin omaisuutta.

Presidentti Hugo Chávez ilmoitti viime sunnuntaina, että valtio ottaa haltuunsa 210 neliökilometriä Fogaden hallinnoimaa, kaatuneiden pankkien aiemmin omistamaa maata sen käyttämiseksi asuntorakentamiseen. Hallitus käynnisti viime kuussa hankkeen maassa vallitsevan asuntopulan lievittämiseksi, ja nyt takavarikoidut maat liitetään sen osaksi, kertoo Venezuelanalysis.com.

Venezuelanalysis.com: Idle Land of Failed Banks to Go Towards Public Housing in Venezuela (16.5.11)

Tukipaketti Portugalin pelastamiseksi johtaisi työttömyyden kohoamiseen ja parin vuoden taantumaan, sanoo maan valtiovarainministeri.

Kansainvälinen valuuttarahasto IMF ja EU ovat neuvotelleet 78 miljardin euron lainan myöntämisestä talousvaikeuksista kärsivälle Portugalille viime viikolla. Lainan ehtoina on tavalliseen tapaan rankkoja toimia julkisen sektorin karsimiseksi ja tuottavuuden lisäämiseksi.

Lopullinen päätös on kuitenkin kaikkea muuta kuin selvää. Sen lisäksi, että paketin läpimeno kiinni Suomen kannasta - päätös vaatii yksimielisyyttä euromaiden kesken - niin myös Portugalin parlamentin enemmistön on hyväksyttävä laina ja sen ehdot.

"[Portugalin toimitusministeristön puheenjohtaja, José] Sócrates erosi pääministerin paikalta maaliskuussa epäonnistuttuaan leikkausohjelman läpiviemisessä parlamentissa, ja kesäkuun alkuun on suunniteltu järjestettäväksi uudet vaalit", kirjoittaa Spiegel Online. "EU neuvottelee Portugalin opposition kanssa tämän saamiseksi Brysselin vaatimien lainaehtojen kannalle."

Portugalin eroava valtiovarainministeri Teixeira dos Santosin mukaan lainan ehdot merkitsevät työttömyyden kohoamista 11 prosentista 13 prosenttiin ja maan ajautumista taantumaan kahdeksi vuodeksi.

"Paketin ehtona on, että Portugalin on pienennettävä budjettialijäämäänsä kolme prosenttia vuoteen 2013 mennessä", kirjoittaa EUobserver. "Maa on myös lupautunut jäädyttämään julkisen sektorin palkat ja eläkkeet vuoden 2013 loppuun asti ja vähentämään julkisen sektorin työntekijöiden määrää prosentilla vuosina 2012 ja 2013."

EUobserver: Portuguese bail-out expected to push country into recession (6.5.11)

Spiegel Online: Portugal to Receive 78 Billion Euro Bailout (4.5.11)

Vuonna 2008 hyväksytty pankkien pelastamisohjelma on pettänyt lupauksensa asuntovelallisille, sanoo ohjelman toteutumista valvonut Neil M. Barofsky.

Lokakuussa 2008 Yhdysvaltain kongressi päätti jättimäisestä pankkien pelastamisohjelmasta. Joukko suuria pankkeja oli joutunut pahoihin talousvaikeuksiin, jotka sittemmin käynnistivät maailmanlaajuisen luotto- ja talouskriisin. Ongelmien taustalla oli asuntokupla ja antelias luottojen myöntäminen tosiasiassa maksukyvyttömille. Kuplan sittemmin puhjettua lukuisilla ihmisillä ei ollut enää varaa maksaa asuntolainojaan, ja he menettivät kotinsa.

Pankkien pelastamiseksi kasatussa rahoituspaketissa tehtiin lupauksia myös kotinsa menettäneiden ihmisten tukemiseksi, jotta kongressista olisi varmasti saatu riittävä määrä ääniä lain hyväksymiseksi. Nämä lupaukset on kuitenkin suurelta osin petetty, sanoo The New York Timesin pääkirjoitussivulla kirjoittava, rahoitusohjelman ylimpänä valvojana toiminut Neil M. Barofsky.

Barofskyn mukaan pankkien pelastamista koskevat tavoitteet toteutuivat loistavasti, sillä "veronmaksajien miljardeilla romahduksen partaalla hoippuneet pankit pystyivät selviytymään ja jopa alkamaan uuden kukoistuksen. Nämä pankit tekevät nyt ennätysvoittoja, ja niillä on tukenaan kilpailuetu, joka johtuu siitä, että ne ovat 'liian suuria mennäkseen konkurssiin'."

TARP-nimellä tunnetulla lainsäädännöllä oli kuitenkin laajempiakin tavoitteita kuin vain pankkien pelastaminen. Kongressi saatiin hyväksymään lainsäädäntö sisällyttämällä siihen lupaus vaikeuksiin joutuneiden asuntovelallisten velkojen lunastamisesta 700 miljardilla dollarilla. Barofskyn mukaan juuri mitään ei kuitenkaan ole tehty tämän lakiin yksiselitteisesti kirjatun lupauksen pitämiseksi.

"Lähes välittömästi valtiovarainministeriön TARP-suunnitelma siirtyi, kuten lain laajatulkintaiset sanamuodot mahdollistivat, asuntolainojen ostosta satojen miljardien dollarien pumppaamiseen maan suurimpiin rahoitusinstituutioihin", Barofsky kirjoittaa. "Toimenpidettä perusteltiin lupaamalla, että tämä johtaisi luotonannon alkamiseen uudelleen. Valtiovarainministeriö kuitenkin antoi rahat pankeille määrittelemättä sen kummempaa käytäntöä, jolla pankit saataisiin käynnistämään luotonanto. Raha annettiin ilman ehtoja: mitään vaatimuksia tai edes kannustimia ei annettu, jotta asunnonostajille olisi myönnetty lisää lainaa, eikä pankkeja edes vaadittu raportoimaan TARP-rahojen käytöstä, vaikka me suositimme tätä voimakkaasti."

Lopulta helmikuussa 2009 käynnistettiin ohjelma asuntovelallisten auttamiseksi, jonka luvattiin auttavan neljää miljoonaa ihmistä. Ohjelma on Barofskyn mukaan pitkälti epäonnistunut, sillä vain 540 000 asuntolainaa on uudelleenjärjestelty, kun taas 800 000 käynnistynyttä uudelleenjärjestelyä on keskeytetty. "Ohjelman kompuroidessa asuntojen pakkohuutokaupat jatkuvat, ja ohjelman koko voimassaoloajalle ennustetaan nyt kahdeksasta kolmeentoista miljoonaa uudelleenjärjestelyhakemusta."

Valtiovarainministeri Timothy Geithner on myöntänyt, että ohjelma ei ole saavuttanut kaikkia tavoitteitaan, mutta hänen ministeriönsä ei ole suostunut myöntämään lainsäädännön rakenteellisia ongelmia, Barofsky arvostelee. "Käytännössä tämä tarkoittaa, että lainsäädännön selvintä lupausta tavallisille kansalaisille ei aiota kunnioittaa."

NY Times: Where the Bailout Went Wrong (29.3.11)

Irlannin valtiovarainministerin vakuuttelujen mukaan maa ei tarvitse Kreikan mallin mukaista tukipakettia, kirjoittaa EUobserver.

Irlanti on ollut yksi euromaiden pahimmista ongelmatapauksista Kreikan, Portugalin ja Espanjan ohella. Maa joutui talouskriisin kurimuksessa kansallistamaan vaikeuksiin joutuneen Anglo Irish -pankin, jonka pelastamiseen tarvittava tuoreen pääoman määrä arvioidaan 25-35 miljardin euron välille. 25 miljardia on 19 prosenttia Irlannin kansantuotteesta.

Maan valtiovarainministeri Brian Lenihan on kuitenkin pyrkinyt vakuuttamaan, ettei Irlannilla ole tarvetta Kreikan mallin mukaiseen EU:n tukipakettiin. Maailman talouslehdistössä on epäilty Irlannin olevan euroalueen seuraava Kreikka.

"Hallituksen vaihtoehdot ovat joko pankin toimintojen alasajaminen tai sen jakaminen kahteen osaan, 'hyvään' ja 'huonoon' pankkiin. Anglo Irishin johto on esittänyt jälkimmäistä vaihtoehtoa", kirjoittaa EUobserver. Verkkolehdelle puhuneen talousanalyytikon, Tom McDonnellin, mukaan Anglo Irishin hoitokustannukset tulevat seuraavan kymmenen vuoden aikana muodostamaan valtion neljänneksi suurimman kuluerän sosiaaliturvan, terveydenhuollon ja koulutuksen jälkeen.

EUobserver: Ireland insists not on same road as Greece despite ballooning bank debt (6.9.10)