• Artikkelit

Teksti: Päivi Uljas
Kuva: IG Metall: Aktionstag der IG Metall "Arbeit - sicher und fair" (CC-lisenssi)

Viime vuosien maahanmuuttokeskustelu on poikinut poliittisia muutoksia puoluekenttään ja tuonut yleiseen keskusteluun ilkeän rasistisia sävyjä. Esiin on uskaltautunut myös aito äärioikeistolainen terrorismi ja viha. Ilmiöllä on monenlaisia taustoja, joita ymmärtämättä on kenties vaikeata löytää parhaita ratkaisuja tai voi jopa helposti pahentaa tilannetta. Yritän tässä artikkelissa ensin tuoda esiin palkkatyöläisten toiminnan vanhoja kokemuksia lähinnä Englannista ajalta ennen varsinaisen sosialistisen työväenliikkeen syntyä ja toisekseen tarkastella edellisen globalisaatiovaiheen opetuksia vuosilta 1860-1913, koska historiallisten kokemusten pohjalta meidän on kenties helpompi tunnistaa ilmiöiden olemus. Lopuksi esitän joitain arvioitani siitä, miksi meidänkin maassamme maahanmuuttovastaisuus on kasvanut ja vasemmistopuolueiden kannatus laskenut. (lisää...)

Liittokansleri Angela Merkelin äkillisesti esiin nostama minimipalkka ei riitä poistamaan köyhyyttä, kirjoittaa Die Linken puheenjohtaja Klaus Ernst.

Saksan liittokansleri Angela Merkelin äkillinen minimipalkan kannattamiseen liittyvä mielenmuutos johtuu vasemmistopuolue Die Linken toisen puheenjohtajan Klaus Ernstin mielestä lähestyvistä vaaleista, joissa vaikeuksissa kamppailevan porvarillisen hallituskoalition pääpuolue CDU pyrkii nostamaan esiin sosiaalisia teemoja äänten toivossa. Silti Merkelin kaavailema 7,79 euron lakisääteinen vähimmäispalkka ei ole riittävä poistamaan köyhyyttä ilman valtion tukea, Ernst sanoo. Ernst pitää moraalittomana kaikkia sellaisia työsopimuksia, joille pohjautuva palkkojen ja eläkkeiden taso vaatii valtiota tukemaan tulonsiirroin kaikkein vähiten ansaitsevia.

"Se, joka työskentelee kokopäiväisesti 7,79 euron tuntipalkalla, on monilla alueilla edelleen oikeutettu Hartz-IV -tukeen. 45 vuoden kokopäiväisen työuran jälkeen olisi nettoeläke selvästi alle 600 euroa, jota valtion täytyisi tukea perusturvan tason saavuttamiseksi. Se, mitä Merkel kannattaa, ei ansaitse minimipalkan nimeä, vaan se on todellisuudessa palkanpolkemisen laillista tukemista valtion kassasta työntekijöiden vahingoksi."

Vasemmistopuolue kannattaa 10 euron lakisääteistä minimituntipalkkaa.

Klaus Ernst: Was heißt hier Mindestlohn? (5.11.11)

Vaalilupauksia mahdollisesti seuraava minimipalkan korotus tuskin ulotetaan maassa työskenteleviin ulkomaisiin, kirjoittaa sanomalehti Irrawaddy. Heinäkuun vaalien tuloksena pääministeriksi noussut Yingluck Shinawatra lupasi kampanjansa aikana korottaa maan minimipalkkaa, mutta vaikka hän toteuttaisikin lupauksensa, vaikuttaa epätodennäköiseltä, että se koskisi maassa työskenteleviä ulkomaalaisia, kirjoittaa sanomalehti Irrawaddy. Periaatteessa laki kohtelee kaikkia työntekijöitä samalla tavalla, mutta tosiasiassa ulkomaalaisille maksetaan nytkin minimipalkan alittavia palkkoja. "Nykyisellään vain harvat Thaimaassa työskentelevät burmalaiset saavat minimipalkkaa, joka vaihtelee maakunnasta toiseen. Thaimaan ja Burman välisen rajan läheisyydessä sijaitsevassa Mae Sotissa päivittäinen minimipalkka on 162 bahtia, mutta vain harvat siellä työskentelevistä tuhansista burmalaisista tehdas- ja muista työläisistä saavat tämän  verran", Irrawaddy kertoo. "Mae Sotissa toimivan Yaung Chi Oo -ammattiliiton pääsihteeri Moe Swen mukaan suurin osa siirtotyöläisistä saa vain noin 2 000 bahtia kuukaudessa kuuden päivän työviikoista, mikä tarkoittaa vain vähän yli 80 bahtia päivässä." Yingluck Shinawatran puolue Pheu Thai sai vaaleissa ns. punapaitojen eli vuoden 2006 sotilasvallankaappausta vastaan nousseen liikkeen tuen. Suuri osa kaupunkien ja maaseudun huono-osaisemmasta väestöstä on tukenut punapaitoja. Heidän edustajiaan ei kuitenkaan valittu elokuun alussa muodostettuun hallitukseen. The Irrawaddy: Minimum Wage in Thailand Not Likely to Apply to Migrants (26.8.11) What's on Jinan: No red-shirt leaders in Yingluck Shinawatra-led cabinet (10.8.11) Sydney Morning Herald: Thai PM goes for safe options (11.8.11)

Yhdysvaltalaisten yritysten voitot kasvoivat vuoden toisella neljänneksellä kuluja karsimalla, eivät uusia sijoituksia tekemällä, kirjoittaa ekonomisti Michael Roberts.

Vuoden 2011 toisen neljänneksen aikana yhdysvaltalaisten suuryritykset voitot ovat jatkaneet kasvuaan, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Ilmiössä ei kuitenkaan ole kyse teollisen toiminnan laajentamisesta, vaan voittojen kasvu on seurausta kulujen karsimisesta. Työttömyys on pysytellyt yli 9 prosentissa, sillä yritykset ovat ole halukkaita sijoittamaan kasaamaansa 1 900 miljardin dollarin käteisvarantoa, Roberts sanoo.

Omien tutkimustensa lisäksi Roberts viittaa tutkija Andrew Sumin ja kumppaneiden tietoihin, joiden mukaan "palkkojen ja palkkioiden osuus Yhdysvaltain kansantulon kasvusta ensimmäisen 18 kuukauden aikana sen jälkeen, kun 'Suuri taantuma' virallisesti kesäkuussa 2009 päättyi, on ollut vain yksi prosentti. Samana aikana vuoden 2001 taantuman jälkeen palkkojen ja palkkioiden osuus [kasvusta] oli 15 prosenttia; vuosien 1990-1992 taantuman jälkeen osuus oli 50 prosenttia; ja vuosien 1981-1982 taantuman jälkeen 25 prosenttia", Roberts summaa.

Sumin ja kumppaneiden mukaan näin heikkoa työmarkkinoiden kehitystä ei ole nähty 35 vuoteen.

"Yhtiöiden voittojen osuus tätä vastoin oli ennen näkemättömät 88 prosenttia kansantulon kasvusta ensimmäisen 18 kuukauden aikana, mitä voi verrata vuoden 2001 taantuman jälkeiseen 53:een prosenttiin, vuosien 1991-1992 taantuman jälkeiseen nollaan tai vuosien 1981-1982 taantuman jälkeiseen 28 prosenttiin", Roberts kirjoittaa.

Michael Roberts: US corporate profits boom (25.7.11)

Andrew Sum et al.: The “Jobless and Wageless” Recovery from the Great Recession of 2007-2009: The Magnitude and Sources of Economic Growth Through 2011 I and Their Impacts on Workers, Profits, and Stock Values (pdf) (May 2011)

Viimeisen 10 vuoden aikana reaalipalkat Yhdysvalloissa ovat nousseet vain 4 prosenttia - vähemmän kuin vuosina 1929-1939, kirjoittaa Investor's Business Daily.

Yhdysvaltain yksityisen sektorin reaalipalkat ovat nousseet viimeisen vuosikymmenen aikana ennätyksellisen vähän, vain neljä prosenttia, mikä on vähemmän kuin vuoden 1929 romahdusta seuranneena vuosikymmenenä. Toisen maailmansodan jälkeen tavallinen reaalipalkkojen nousu on ollut 25 prosenttia vuosikymmenessä, Investor's Business Daily (IBD) kirjoittaa.

"Vuoden 2001 taantumaa seurasi pisin palkkalama toisen maailmansodan jälkeen, kun taantumaa edeltäneen huipun uudelleensaavuttamiseen meni 40 kuukautta", lehti kirjoittaa. "Jos tätä verrataan joulukuun 2007 palkkahuippuun, voidaan huomata, että 40 kuukauden jälkeen, huhtikuussa 2011, palkat olivat vielä 7 prosenttia edellistä huippua alempana."

IBD:n mukaan palkkojen heikkoon kasvuun on useita syitä, mutta "selvästi suurin niistä on 2,7 miljoonan yksityisen sektorin työpaikan katoaminen muualta kuin maataloudesta maaliskuun 2001 jälkeen. (Samaan aikaan julkisen sektorin työllisuus on kohonnut 1,2 miljoonalla.) Työvoiman ylitarjonta on antanut työnantajille mahdollisuuden hillitä palkkojen kohoamista."

IBD: 10-Year Real Wage Growth Worse Than In Depression (2.6.11)

Irlannin parlamentti päätti perjantaina alentaa lainmukaista minimipalkkaa 8,65 eurosta tunnilta 7,65 euroon, kirjoittaa Irish Independent.

Irlannin valtiovarainministeri Brian Lenihanin mukaan alennus koskee ainoastaan lainmuutoksen jälkeen työhön otettavia henkilöitä ja että jo töissä olevien palkkoja ei alenneta. Oppositio vastusti kuitenkin hallituksen esitystä sanoen, että lakimuutos johtaa nyt minimipalkalla työssä olevien erottamiseen ja heidän palkkaamiseensa takaisin uudella, alemmalla minimipalkalla.

Ay-keskusjärjestö ICTU:n pääsihteeri David Begg tuomitsi päätöksen jyrkästi. "Leikkaamalla minimipalkkaa hallitus mielistelee Irlannin bisneseliitin pahimpia saalistajia. On selvää, että alennuksesta johtuva summa, 40 euroa viikossa, menee suoraan työtätekevien köyhien taskusta Irlannin yhteiskunnan pahimpien työnantajien taskuihin."

Irish Independent: Workers 'will be replaced' by staff on new minimum wage (11.12.10)

ICTU: MINIMUM WAGE CUT IS OUR ‘DAY OF SHAME’ (10.12.10)

Jos käytetään Jutta Urpilaisen blogissaan antamaa määritelmää pienituloisesta, 80 prosenttia suomalaisista lukeutuu tähän ryhmään, kirjoittaa Taloussanomat.

SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilainen linjasi viikonloppuna blogissaan puolueensa veropolitiikkaa. Hän vaati verotuksen uudistamista ja mm. "oikeudenmukaista kompensaatiota pienituloisille" sen vuoksi, että siirtyminen tulojen verottamisesta kulutuksen verottamiseen on muutoin askel kohti tasaveroa.

Urpilainen esitti myös yllättävän määritelmän pienituloisesta henkilöstä. "Minulle alle keskitulon (noin 3000 euroa kuussa) ansaitsevat ovat pienituloisia. Suurituloisuuden raja on noin 6000 euron kuukausituloissa", hän kirjoitti.

Taloussanomat selvitti, ketkä Urpilaisen määritelmää käyttäen ovat Suomessa pienituloisia. "Tilastokeskuksen palkkatilasto kertoo, että yli 3000 euron kuukausiansioille pääsevät lähinnä johtajat ja erityisasiantuntijat", lehti kirjoittaa. "Jos alle 3000 euron tilipussi tekee suomalaisesta pienituloisen, meistä selkeä enemmistö kuuluu tähän joukkoon: lähes 80 prosenttia saa alle 3 000 euron kuukausipalkkaa."

Kaikkien suomalaisten kuukausipalkkojen keskiarvo on vähän alle 3 000 euroa, mutta muutamien yksilöiden huippupalkat vääristävät tätä lukemaa ylöspäin. Parempi lukema saadaankin mediaanitulosta, jossa kaikkien suomalaisten palkat pannaan riviin ja valitaan keskimmäinen summa. Se on Suomessa noin 2 500 euroa kuukaudessa. EU:n tilastokeskuksen määritelmä pienituloisesta taas on Suomessa noin 1 500 euroa kuukaudessa.

Taloussanomat: Katso ketkä kaikki ovat pienituloisia (7.9.09)

Jutta Urpilainen: Tarvitsemme oikeudenmukaisen veroremontin (6.9.09)

Useat Irlannin hallituksen ministerit ovat sitä mieltä, että maan minipalkka on liian korkea ja että se ylläpitää korkeaa työttömyyttä. Asiasta kertoi Sunday Tribune.

Minimipalkka on Irlannissa 8,65 euroa tunnilta, ja se on lajissaan toiseksi korkein Euroopassa. Minimipalkkakysymys on vielä työtuomioistuimen käsittelyssä, mutta viimeinen sana on kuitenkin maan hallituksella. Ammattiliitot esittivät viime vuonna työtuomioistuimelle minimipalkan korotusta.

Asiasta mielipiteensä lausuneet ministerit ovat perustelleet minimin alentamista mm. sillä, että nykyinen taso rampauttaa pienten työnantajien kykyä palkata työvoimaa. Myös Isoon-Britanniaan kuuluvan Pohjois-Irlannin lähes 2 euroa alhaisempaa minimipalkkaa on käytetty perusteena Irlannin tasavallan minimitason alentamiselle.

Sunday Tribune: Reduction in minimum wage of €8.65 is 'inevitable' (12.4.09)

Elinkeinoelämän keskusliitto EK on torjunut ay-keskusjärjestö STTK:n tarjouksen neuvotella nollatasoisista palkankorotuksista tupopöydässä.

EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs torjui ajatuksen nollatuposta jo Kansan uutisten haastattelussa helmikuun lopulla. Maanantaina Toimihenkilökeskusjärjestö STTK:n puheenjohtaja Mikko Mäenpää kuitenkin ilmoitti TV-uutisten haastattelussa valmiutensa neuvotella jopa nollatason palkankorotuksista, jos työnantajat sillä ehdolla suostuvat keskitettyyn ratkaisuun. "Meidän pitää tässä pelastaa isänmaa", Mäenpää sanoi viitaten talouden pahenevaan taantumaan.

Valtiovarainministeri Jyrki Katainen suhtautui Mäenpään esitykseen myönteisesti. SAK:n edunvalvontaosaston johtaja Lauri Lyly taas ei pitänyt nollalinjaa todennäköisenä, ja Toimihenkilöunionin puheenjohtaja Antti Rinne tyrmäsi Mäenpään aloitteen suoralta kädeltä. Rinne vaati palkansaajien ostovoimaa kasvattavaa ratkaisua.

Myös Fagernäs torjui Mäenpään ehdotuksen keskitetystä ratkaisusta eilen YLE:n haastattelussa, vaikka olikin samaa mieltä, että nollasta lähdetään liikkeelle. Viesti oli edelleen sama kuin helmikuussa.

"Toimialakohtaiset erot ovat olleet jo kauan niin suuret ja eri sektoreilla on erilaiset tarpeet. Tärkeää on nimenomaan se, että pyritään yrityskohtaisuutta lisäämään sekä palkkausjärjestelmissä että muista työehdoista sovittaessa. Tämä ei mitenkään voi toteutua keskitetyssä ratkaisussa", Fägernäs sanoi.

Toimittajan kysymykseen mahdollisesta tarjouksesta jopa alentaa palkkoja Fagernäs ei halunnut ottaa kantaa, sillä sellaista ei kukaan ole ainakaan vielä ehdottanut.

YLE: EK:n Fagernäs torjuu keskitetyn palkkaratkaisun (17.3.09)

YLE: Hallitus kiittelee STTK:n Mäenpään avausta (17.3.09)

YLE: SAK:n Lyly ei usko palkankorotusten nollalinjaan (17.3.09)

YLE: TU tyrmää palkkojen jäädyttämisen (16.3.09)

YLE: STTK pärjäisi vaikka ilman palkankorotuksia (16.3.09)

Taloussanomat: STTK:n Mäenpää keskustelisi jopa nollakorotuksista (16.3.09)

Taloussanomat: Ei, sanoo EK nollatupollekin (27.2.09)

Tulokset osoittavat, että viime vuosien työehtosopimusten uudistamislinja vastaa yritysten tarpeita ja sitä on syytä jatkaa sopimusalakohtaisesti, sanoo Elinkeinoelämän keskusliiton johtaja Eeva-Liisa Inkeroinen.

Yrityskohtaisia palkankorotuseriä otettiin viime neuvottelukierroksella käyttöön useilla sopimusaloilla. Kun yrityskohtaisten erien osuus EK:n jäsenkentän palkankorotuksista oli vuosina 2005–2006 vain muutama prosentti, niiden osuus tämän vuoden palkankorotuksista on jo yli viidennes.

EK:n mielestä palkkauksen tulisi nykyistä enemmän perustua työn vaativuuteen, henkilön pätevyyteen ja työsuoritukseen.

Elinkeinoelämän keskusliitto: EK:n palkkausjärjestelmätiedustelun 2008 tulokset (9.10.08)