Suomen Kreikka-vakuudet näkyisivät perustuvan Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyyntiin, kirjoittaa Taloussanomat.

Suomi sopi lokakuun alussa muiden euromaiden kanssa euromaiden vakausrahastoon maksettavalle lainaosuudelleen tulevista vakuuksista. SDP:n puheenjohtaja Jutta Urpilaisen mukaan Suomi sai hyvät vakuudet, ja vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäen mukaan sopimukseen pitää olla tyytyväinen, koska se on osa Suomen Eurooppa-politiikan linjamuutosta.

Taloussanomien vakuusjärjestelystä tekemän analyysin perusteella kyse näyttäisi kuitenkin olevan siitä, että vakuudet perustuvat "pohjimmiltaan Kreikan valtion velkakirjojen niin sanottuun lyhyeksimyyntiin". Lehden tekemät päätelmät perustuvat sopimuksesta saatuihin ennakkotietoihin, sillä virallista tietoa ei ole vielä ollut saatavilla kovin paljoa, ja lehti huomauttaakin, että "päätelmät ovat arvioita eivätkä suinkaan varmoja tosiasioita".

Lyhyeksimyynnissä sijoittaja myy osakkeita, joita ei itse omista. Toimenpiteen mielekkyys perustuu odotuksiin myytävän arvopaperin kurssin laskusta, kun sijoittaja myy suuren määrään jotakin lainaamaansa arvopaperia hetkellä A hintaan 1€, ostaa ne takaisin hetkenä B laskeneeseen hintaan 0,9€. Voitto jaetaan "shorttaajan" ja arvopaperien omistajan kesken, minkä jälkeen paperit palautetaan omistajalleen.

Taloussanomien mukaan vakuussopimuksen lyhyeksimyyntiluonteen jäljille johdattaa kaksi seikkaa:

"Ensimmäinen avainilmaisu kuvaa moniportaisen järjestelyn ensimmäistä askelmaa, ja kuuluu: Kreikan valtio lainaa kreikkalaispankeille omia velkakirjojaan. Avainsana on 'lainaa'.

"Toinen tärkeä johtolanka on, että Suomen takauksiin liittyvä ja vakuusjärjestelyllä rajattava Kreikka-riski poistuu Suomelta niin sanotun tuotonvaihtosopimuksen eli total return swap -sopimuksen (TRS) avulla.

"Ensimmäinen johtolanka vihjaa, että Suomen Kreikka-vakuudet rakentuvat keskeisiltä osin Kreikan valtion velkakirjojen lyhyeksimyynteihin. Toinen vihjaa, että kyseisin lyhyeksimyynnein syntyy "synteettinen Kreikka-short" arvaamattomine riskeineen."

"Synteettisellä Kreikka-shortilla" Taloussanomat tarkoittaa sitä, että toimenpiteet "toteutetaan Suomen tarpeisiin ja Suomen riskillä, mutta muiden kuin Suomen valtion toteuttamin toimin".

"Suomen Kreikka-vakuuksien toteuttamiseksi tarvittavat Kreikan valtion velkakirjat ovat lainassa Kreikan valtiolta. Niinpä kyseisten velkakirjojen myyminen Suomen vakuustarpeisiin on yhtä kuin lyhyeksimyyntiä."

Lyhyeksimyynti on riskialtis toimenpide, koska siihen liittyy myymisen pakko - lainatut arvopaperit tulee palauttaa omistajalleen, ja ne on ostettava markkinoilta takaisin siinäkin tapauksessa, että niiden kurssi odotuksia vastoin nousisikin. Tästä koituvat tappiot jäävät "shorttaajan" kannettavaksi.

Suomen vakuuksien tuotto-odotus perustuu siihen, että mainittujen Kreikan valtion velkakirjojen arvo laskisi entisestään nykyisestä 30 sentistä vakuusjärjestelyssä kaavailluin 15-30 vuoden aikana. Taloussanomat pohdiskelee tuotto-odotustuksia näin:

"Jos aikanaan toteutettava velkasaneeraus leikkaakin Kreikan velkavastuista esimerkiksi 'vain' 60 prosenttia mutta [valtion velkakirjojen] hinta ei laskisi sen alemmas, saattaisi Suomen vakuusjärjestelyn tuotto jäädä heikoksi tai jopa tappiolliseksi.

"Lyhyeksimyynneistä kertyneet myyntitulot odottavat asiamiehen hallussa sijoitettuna AAA-luokan velkakirjoihin. Näiden myynneistä kertyy osa Kreikan valtion velkakirjojen takaisinostoihin tarvittavista varoista. Elleivät ne riitä, toimittanee Suomi puuttuvan summan."

Taloussanomat: Suomen vakuudet ovat kuin "synteettinen Kreikka-short" (12.10.11)

Kansan uutiset: Vakuussopimus sopii AAA-Suomelle – muilla ei ole varaa siihen (4.10.11)

Helsingin sanomat: Urpilainen puolusti vakuusratkaisua opposition ristitulessa (6.10.11)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine ja Miika Salo
Kuva: Arhinmäki
Viime eduskuntavaalit olivat vasemmiston heikoin tulos koskaan. Vaikka tappion syyt ovat monimutkaisia ja puolueiden omat analyysit vielä suurimmaksi osaksi tekemättä, käy joistakin ensikommenteista - "loistava tulos", "lempeä pudotus" - selväksi tappion hyväksymisen vaikeus, ehkä tietynlainen neuvottomuuskin. Sosialismi.netin vaalianalyysi käy läpi vasemmiston eduskunta- ja pienpuolueiden vaalitulokset ja kiinnittää huomiota vaaleissa ja vaaliselityksissä esiin nousseisiin ilmiöihin. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittanut: Antti Tynkkynen
Kuva: Vaasan toverit

Sosialismi.net palaa viime kuussa järjestettyyn Vasemmistoliiton puoluekokoukseen. Haastattelemamme puoluekokousedustaja kertoo arvionsa paljon kohua herättäneestä "junttalistasta", sen taustoista ja tavoitteista. Hänen arvionsa mukaan junttalistan takana oli joukko puolue- ja ay-toimitsijoita, joiden tavoitteena oli varmistaa puoluehallitukselle sellainen kokoonpano, että se mahdollistaa Vasemmistoliiton osallistumisen maan hallitukseen ensi eduskuntavaalien jälkeen. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine
Kuva: Ben McLeod: gainer from 50 feet (CC-lisenssi)

Suomalainen vasemmisto käy kuluttavaa puolustustaistelua, joka on vienyt ja vie vähä vähältä häviöön. Suurten rintamien taistelu on ollut ohi jo hyvän aikaa, ja mahdollisimman monen vasemmistolaisen tulisikin suuntautua tappioihin vievän pikkupolitiikan ulkopuolelle. Kunnon vetäytyminen ja suuntaus nykyisten puoluejärjestöjen ulkopuoliseen toimintaan ei välttämättä edellytä nykyisten järjestöjen hylkäämistä, mutta on ymmärrettävä, että vain rakentamalla uutta valmiutta valtiosta riippumattomaan vastuuttomaan toimintaan voidaan jälleen ponnistaa eteenpäin. (lisää...)

Vasemmistoliiton mukaan vaaliliitto SKP:n kanssa ensi eduskuntavaaleissa riippuu piirijärjestöjen halukkuudesta.

Tammikuun alussa Suomen kommunistinen puolue esitti Vasemmistoliitolle vaaliliittoa vuoden 2011 eduskuntavaaleihin. "Vasemmiston kannatus oli viimeksi pidetyissä vaaleissa historian alhaisin. Tässä vakavassa tilanteessa tarvitaan välttämättä uusia johtopäätöksiä", puolueen keskuskomitea toteaa viitaten vuoden 2009 eurovaaleihin, joissa SDP:n paikkamäärä putosi kolmesta kahteen, ja Vasemmistoliitto menetti ainoan paikkansa.

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka kuitenkin torjui tarjouksen "merkillisenä". STT:n mukaan "Puhakka pitää merkillisenä SKP:n puheenjohtajan Yrjö Hakasen torstaina esittämää yhteistyötarjousta, koska hän oli tavannut Hakasen jo aiemmin ja ilmoittanut, ettei vaaliliittoja solmita."

Puhakka ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Paavo Arhinmäki vastasivat Sosialismi.netin tiedusteluun vaaliliiton torjumisen perusteista, että puolueen piirijärjestöistä "on tullut yksiselitteistä viestiä siitä, että vaaleihin halutaan lähteä omilla listoilla ilman, että vaaliliittoja tehdään muiden puolueiden kanssa."

Puolue kertoo valmistautumisen eduskuntavaaleja varten alkaneen heti eurovaalien jälkeen, ja työn tuloksena näyttää nyt siltä, että kaikissa vaalipiireissä saadaan täyteen omat listat omilla ehdokkailla. "Vasemmistoliitto suhtautuu SKP:n vaaliliittotarjoukseen samoin perustein kuin muidenkin puolueiden vaaliliittotarjouksiin."

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen toivoo kuitenkin edelleen Vasemmistoliiton harkitsevan asiaa "avoimin mielin". Hänen mukaansa SKP esitti vaaliliittoa seuraaviin eduskuntavaaleihin Puhakalle jo syksyllä 2009, ja toisen kerran pari viikkoa sitten puolueiden puheenjohtajien ja pääsihteerien tapaamisessa. "Kummassakaan tapaamisessa VAS:n puolelta ei ole ilmoitettu, että heidän puolue-elimensä olisivat ottaneet kannan asiaan", Hakanen kertoi Sosialismi.netille. "He ovat tuoneet esille sen, että VAS:ssa piirijärjestöt päättävät vaaliliitosta ja että piireissä on suuntauduttu vaaleihin omilla listoilla."

Hakanen toivoo Vasemmistoliitossa arvioitavan vaaliliiton merkitystä "ei vain oman puolueen vaan ennen muuta kaikkien niiden kannalta, jotka joutuvat kärsimään nykyisestä oikeistolaisesta politiikasta ja haluavat suunnanmuutosta."

SKP:n yhteistyötarjouksessa esitetään "radikaalia vasemmistolaista ja punavihreää" ohjelmaa yhteiselle vaaliliitolle.

SKP: Keskustelualoite radikaalista vasemmistolaisesta vaaliliitosta (31.1.10)

Nelonen: Vasemmistoliitto torjuu SKP:n vaaliliittohalut (25.2.10)

• Artikkelit

Toimittaja: Miika Salo

Jukka Peltokoski on eräs "prekaariliikkeen" näkyvimmistä hahmoista. Lokakuussa 2009 Sosialismi.net sai Peltokoskelta kahden tunnin haastattelun, jonka aikana keskusteltiin muun muassa vasemmiston tilasta, prekarisaatiosta ja perustulosta sekä kapitalismin muutoksesta. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: http://www.flickr.com/photos/tuija/ / CC BY-NC-SA 2.0

Elvytys on sana, joka talouskriisin puhjettua on noussut kaikkien huulille. Eduskunnan työväenpuolueet haluavat lisää ja parempaa elvytystä, ja porvaritkin ovat periaatteessa elvytyksen kannalla, joskin tietysti varovaisemmin kuin oppositio. Vasemmistoliitto on vasenta siipeään myöten mukana elvytyskuorossa, mutta harvemmin on nähnyt tekstiä, jossa olisi pohdittu sitä, mistä elvytyksessä on kyse. (lisää...)

Vasemmistoliiton puheenjohtajaehdokkaat Paavo Arhinmäki ja Merja Kyllönen ovat ilmoittaneet, etteivät sulje pois hallitusyhteistyötä minkään puolueen kanssa.

Tiedotustilaisuudessaan molemmat ehdokkaat toivoivat maahan ensisijassa punavihreää hallitusta. Tästä huolimatta he eivät sulkeneet pois mitään puoluetta hallitusyhteistyöstä, vaikka Kokoomus määriteltiinkin puolueen päävastustajaksi ja hallitusyhteistyölle asetettiin ehtoja. Hallitukseen ei pyritä hinnalla millä hyvänsä, Arhinmäki vakuutti.

Lääkkeeksi puolueen hiipuvaan kannatukseen Arhinmäki ja Kyllönen esittivät puolueen linjan terävöittämistä, mutta ainakaan hallituskysymyksen käsittelyssä tällaisestä ei ollut merkkejä. Tilaisuudessa ehdokkaiden välille ei löytynyt juurikaan eroja.

Vasemmistoliiton puoluehallitus valitsee ensi lauantaina uuden puheenjohtajan eurovaalitappion vuoksi eronneen Martti Korhosen tilalle. Kansan uutisten puoluehallituksen jäsenille tekemän kyselyn mukaan Arhinmäki johtaa Kyllöstä, mutta kisa ei lehden mukaan ole selvä, sillä moni ei ollut vielä päättänyt kantaansa.

YLE: Vasemmistoliiton johtajaehdokkaat: Ei vielä lihaksia hallitukseen (25.6.09)

Kansan uutiset: Arhinmäki johdossa valtuuston kokoukseen (25.6.09)

Vasemmistoliitto menetti europarlamenttipaikkansa, kun puolueen kannatus putosi 5,9 prosenttiin. Vasemmistoliiton ohella koko suomalainen vasemmisto kärsi selvän tappion.

Ruotsalainen kansanpuolue, jota pidettiin todennäköisempänä paikan menettäjänä, nousi yllättäen Vasemmistoliiton ohi saaden 6,1 prosenttia annetuista äänistä. Valinta RKP:n Carl Haglundin ja Vasemmistoliiton Annika Lapintien välillä oli kiinni alle 3 000 äänestä.

Vasemmistoliiton varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki arvosteli puoluettaan Kansan uutisissa esittäen, että se on rakennettava kokonaan uudestaan. "Vasemmistoliitto ei pysty osoittamaan ihmisille olevansa sellainen, että sitä olisi syytä äänestää", hän sanoi. Myös Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja Jussi Saramo on samoilla linjoilla.

Karvas vaalitappio asettaa paineita puheenjohtaja Martti Korhoselle, jonka vaihtoa on puolueen sisällä vaadittu jo ennen eurovaaleja. Muunmuassa kansanedustaja Jyrki Yrttiaho on toistuvasti vaatinut puoluejohdon vaihtamista arvostellen puolueen ja sen eduskuntaryhmän toimintakulttuuria nukahtaneeksi. Myös puolueen entinen europarlamentaarikko Esko Seppänen ja kansanedustaja Markus Mustajärvi ovat vaatineet Korhosen eroa.

Myös laitavasemmisto pettyi vaalitulokseen

Vasemmistoliitosta vasemmalle sijaitsevien puolueiden menestys oli niin ikään huono. Suomen kommunistinen puolue (SKP) sai 0,5 prosentin kannatuksen, jossa laskua viime eurovaalien äänisaaliiseen nähden oli 0,1 prosenttiyksikköä. Puolue sai nyt kaikkiaan 8 106 ääntä, mikä on noin kaksituhatta ääntä vähemmän kuin viisi vuotta sitten. SKP:n ylivoimainen ääniharava oli sitoutumaton rockmuusikko Kari Peitsamo, joka sai 2 478 ääntä, lähes kolmanneksen koko listan äänisaaliista. Seuraavaksi eniten ääniä sai ay-juristi Arjo Suonperä, jonka 795 ääntä ovat kuitenkin roimasti Peitsamoa vähemmän.

SKP:n puheenjohtaja Yrjö Hakanen peräänkuulutti vaalianalyysissaan vasemmiston yhteistyötä. "Vasemmistoliitto olisi säilyttänyt paikan europarlamentissa, jos se olisi tehnyt vaaliliiton SKP:n kanssa", hän huomautti ja sanoi esimerkiksi Euroopan vasemmiston vaaliohjelmien olevan hyvä pohja mainitun kaltaiselle yhteistyölle.

Suomen työväenpuolueen (STP) kannatus oli 0,2 prosenttia ja se sai kaikkiaan 3 179 ääntä. Sen listoilla eniten ääniä, 549, keräsi erityisesti suomalaista kansallismielisyyttä arvostellut ja vironvenäläisten oikeuksia värikkäällä tavallaan puolustanut dosentti Johan Bäckman.

STP:n varapuheenjohtaja Antti Siika-aho julisti puolueen kuuluvaksi vaalien voittajiin. "Näissä vaaleissa Suomen Työväenpuolue löi itsensä läpi", hän kirjoitti blogissaan. STP osallistui nyt ensimmäistä kertaa eurovaaleihin. Puolueen kannatus viime eduskuntavaaleissa vuonna 2007 oli 0,06 prosenttia.

Kommunistinen työväenpuolue (KTP) ei osallistunut eurovaaleihin, vaan kehotti äänestäjiä boikotoimaan niitä. "Älä äänestä itseäsi vastaan", puolue varoitti ja sanoi EU-vaaleissa olevan kyse vain hyväksynnän hakemisesta rahavallan ja kapitalistien Euroopalle. KTP:n kannatus viime eduskuntavaaleissa oli 0,07 prosenttia.

Kaleva: Rökäletappio ajoi Korhosen ahtaalle (9.6.09)

Kansan uutiset: Edes seksi ja kuolema eivät riittäneet (9.6.09)

Yrjö Hakanen: EU-vaalit ja vasemmiston kriisi (8.6.09)

Kansan uutiset: Vasemmistoliitto menetti meppinsä (7.6.09)

Korpikommunistin päiväkirja: STP yksi vaalien voittajista! (7.6.09)

YLE: Eurovaalit 2009 tulospalvelu

Kansan uutiset: Vasemmistoliiton syytä katsoa peiliin (28.4.09)

KTP: Puolusta kansanvaltaa - boikotoi EU-vaalia!

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine

Viime joulukuussa Suomesta karkotettiin kaksi somalitaustaista nuorta, jotka olivat syyllistyneet useisiin rikoksiin. He olivat tulleet Suomeen lapsina ja asuneet täällä yli puolet elämästään. Tavoittamiemme Vasemmistoliiton ja vihreiden kansanedustajien keskuudessa korkeimman hallinto-oikeuden karkotuspäätös nautti yllättävän suurta ymmärrystä. Vaikka monet arvostelivatkin Suomen maahanmuuttopolitiikkaa, ei KHO:n tekemää päätöstä pidetty epäoikeudenmukaisena. (lisää...)