Kymmenet tuhannet opiskelijat ovat olleet lakossa lähes kuukauden vastustaessaan hallituksen yliopistouudistusta, kirjoittaa Colombia Reports.

Lokakuun puolivälissä alkanut opiskelijalakko ja siihen liittyvät mielenosoitukset ovat vastustaneet maan hallituksen kaavailemaa yliopistouudistusta, joka opiskelijoiden mukaan johtaisi yliopistojärjestelmän yksityistämiseen. Colombia Reportsin mukaan Bogotássa osoitti torstaina mieltään vähintään 20 000 opiskelijaa.

Hallitus on tarjoutunut vetämään esityksensä pois, mutta opiskelijoiden mukaan tarjous koskee vain osaa uudistuksesta, ja he ovat luvanneet jatkaa mielenosoituksia, kunnes esitys on kokonaan pois pöydältä. Suunnitteilla on mm. pysyvän leirin pystyttäminen Bogotán keskusaukiolle.

"Tarvitsemme varmuuden niistä keinoista, joilla uusi esitys laaditaan, tarvitsemme takuut, että me olemme siinä mukana, ja ennen kuin tiedämme, millainen prosessi on, jatkamme lakkoa", opiskelijalakkoa johtavan komitean jäsen Juan Sebastián López kertoi Colombia Reportsille.

Useat kolumbialaiset ay-järjestöt - mukana myös keskusjärjestöjä - ovat ilmoittaneet tukevansa opiskelijoidenmielenosoituksia koulutusuudistuksia vastaan.

Colombia Reports: Colombian students take to the streets in massive numbers (10.11.11)

Colombia Reports: Colombia's economy unaffected by strikes, protests: Analysts (10.11.11)

Colombia Reports: Students plan to occupy Bogota central square (9.11.11)

Colombia Reports: Students to protest despite offer to withdraw education reform bill (9.11.11)

Colombia Reports: Workers to join students in nationwide protest against Colombian education reform (8.11.11)

Houston Chronicle: Some violence as Colombian students protest (12.10.11)

Viime viikolla 100 000 opiskelijan mielenosoitus maksuttoman opiskelun puolesta on vain osa muutosta vaativasta liikkeestä, kirjoittaa Roger Burbach.

Viikkoja kestäneet opiskelijamielenosoitukset huipentuivat viime tiistaina noin 100 000 hengen mielenosoitukseen Chilen pääkaupungissa Santiagossa, jossa opiskelijat ja opettajat vaativat maksutonta koulutusta perustasolta yliopistoon asti. Maan presidentti Sebastian Piñera on vastustanut vaatimusta, sillä hänen mukaansa koulutuksen järjestäminen verovaroin olisi tulonsiirto köyhiltä rikkaille.

Opiskelijoiden vaatimusten taustalla on vuonna 1990 päättyneen Pinochetin kauden yksityistämispolitiikka, jonka perintönä 70 prosenttia nyky-Chilen yliopisto-opiskelijoista opiskelee yksityisissä oppilaitoksissa, kirjoittaa Roger Burbach. Hänen mukaansa opiskelijoiden mielenosoitukset ovat kuitenkin vain osa muutosta vaativasta liikehdinnästä.

"Viime kuukausina kuparikaivosten työläiset ovat menneet lakkoon, on järjestetty valtavia mielenosoituksia suurten pato- ja energiahankkeiden toteuttamista vastaan, homoseksuaalien oikeuksia puolustavat aktivistit ja feministit ovat marssineet kaduilla, ja mapucheintiaanit ovat jatkaneet maaoikeuksiensa palauttamista."

Burbachin mukaan liikehdintä on suuntautunut uusliberaalia politiikkaa vastaan yleisemminkin.

"Myös Chilessä on Ecuadorin, Bolivian ja Venezuelan tapaan ollut käynnissä liikehdintää maan perustuslain muuttamiseksi, jotta mahdollistettaisiin ihmisten osanotto hallintoon sen kaikilla tasoilla. Perustuslain halutaan turvaavan perusoikeudet, mukaanlukien oikeus maksuttomaan koulutukseen, terveydenhuoltoon, kulttuuriin ja vapaaseen seksuaaliseen suuntautumiseen."

Roger Burbach: Chilean Student Movement Leads Uprising For Transformation of the Country (13.8.11)

BBC: Chile police clash with protesters during student march (10.8.11)

The Guardian: Chile student protests explode into violence (5.8.11)

Tokiolainen Hosei-yliopisto on erottanut joukon poliittisesti aktiivisia opiskelijoita ja kieltänyt vetelehtimisen, julisteiden kiinnittämisen ja puheiden pitämisen yliopiston lähettyvillä.

Yliopiston ja opiskelijoiden välinen kiista on ollut käynnissä kolme vuotta, ja sen aikana poliisi on pidättänyt 107 opiskelijaa. Heistä 24 on tuomittu, ja viime perjantaina viisi opiskelijaa lisää sai syytteen mm. luvattomasta tunkeutumisesta ja poliisin vastustamisesta. Taustalla on yliopiston vuonna 2006 aloittama käytäntö, jonka mukaisesti ilmoitustauluilta alettiin poistaa opiskelijaryhmien ilmoituksia. Joukko radikaaleja opiskelijoita, joihin käytäntö alunperin kohdistuikin, ovat vastustaneet sitä raivokkaasti.

Opiskelijoita edustava asianajaja Tatsuo Suzuki sanoo opiskelijoita vastaan käytettävän 1920-luvulta peräisin olevaa lakia, jota aiemmin on käytetty mm. lakkojen murskaamiseen. Muodollisesti lailla voidaan puuttua joukkomittaiseen väkivaltaan ja sillä painostamiseen. "On uskomatonta, että tällainen laki on vielä olemassa, puhumattakaan että sitä käytetään opiskelijoita vastaan", Suzuki kertooiThe Japan Timesille.

The Japan Times: Rumpus on campus (9.6.09)

Aikuisena opiskeltavan toisen korkeakoulututkinnon tulisi aina olla maksullinen, vaatii Elinkeinoelämän keskusliitto torstaina julkaisemassaan tiedotteessa. Sen mukaan korkeakoulutettujen aikuiskoulutukseen tarvitaan "perustavanlaatuisia uusia ratkaisuja", koska nykyinen käytäntö ei EK:n mukaan vastaa työelämän tarpeita.

Liitto pitää epäkohtana, että opiskelijalle on edullisempaa suuntautua tutkintoon johtavaan koulutukseen, vaikka lyhytkestoinen täydennyskoulutus olisi työelämän kannalta parempi vaihtoehto. Samoin perustein liitto kritisoi yliopisto-opintojen myöhäistä aloitusikää.

EK: Korkeakoulujen aikuiskoulutukseen tarvitaan uudenlaisia ratkaisuja (26.6.08)