Qatar on tunnustanut Libyan kapinallishallituksen solmittuaan sen kanssa öljykauppaa koskevan sopimuksen, kertoo Al Jazeera.

Persianlahdella sijaitseva pieni ja rikas kuningaskunta, Qatar, tunnusti Libyan kapinallisten Benghazissa sijaitsevan hallituksen viime maanantaina, päivää sen jälkeen kun Libyan kapinalliset ilmoittivat tehneensä öljynmyyntisopimuksen Qatarin kanssa.

"Otimme yhteyttä Qatarin öljy-yhtiöön, ja kaikeksi onneksi he suostuivat ottamaan vastaan kaiken öljyn, jonka olemme valmiita viemään, ja myymään sen puolestamme", kapinallisten talousasioista vastaava Ali Tarhouni kertoi Al Jazeeralle. Uutiskanavan mukaan Tarhouni on Yhdysvalloista käsin toimiva maanpakolainen, jonka kapinallisten hallitus nimesi tehtäväänsä viime viikolla. Myös sotilasasioiden johtoon on nimettu pitkään Yhdysvalloissa maanpaossa asunut Khalifa Hifter.

Qatar on ensimmäinen arabivaltio, joka tunnustaa Libyan kapinalliset maan hallitukseksi. Sen lisäksi vain Ranska on tehnyt samoin.

Al Jazeera: Qatar recognises Libyan rebels after oil deal (28.3.11)

WSWS: A CIA commander for the Libyan rebels (28.3.11)

McClatchy Newspapers: Libyan rebel leader spent much of past 20 years in suburban Virginia (26.3.11)

Bolivia on saanut päätökseen kaasu- ja öljyvarojensa palauttamisen kansalliseen omistukseen, kertoi valtion energiayhtiö YPBF:n väliaikainen johtaja Carlos Villegas viime viikolla.

Cochabambassa toimivan kaasulaitoksen kansallistaminen oli viimeinen askel vuonna 2006 säädetyn lain toteuttamisessa, jonka mukaan Bolivian öljy- ja kaasuvarat otetaan valtion hallintaan. Johtaja Villegasin mukaan energiavarojen valtionomistus kasvattaa valtion tuloja ja siten parantaa mahdollisuuksia kanavoida varoja kansan hyvinvointiin.

Osa YPBF:stä oli yksityistettynä presidentti Gonzalo Sįnchez de Lozadan kaudella 90-luvulla. Intiaanitaustaisen Evo Moralesin valinta presidentiksi joulukuussa 2005 kuitenkin käänsi suunnan, sillä öljy- ja kaasuvarojen kansallistaminen oli Moralesin kampanjan päävaatimuksia.

Kansallistamisen päätökseen saattamisesta kertovan ilmoituksen myötä Bolivian hallitus kertoi myös käyttävänsä viisi miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana energiasektorin toiminnan kehittämiseen. Bolivialla on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi suurimmat maakaasuvarat Venezuelan jälkeen.

Bolivia Rising: Bolivia completes nationalization of oil and gas sector (23.7.09)

NY Times: Bolivian Nationalizes the Oil and Gas Sector (2.5.06)

Ranska on perustanut uuden sotilastukikohdan Persianlahdelle, jonka on tarkoitus turvata taloudellisesti tärkeitä kuljetuksia ja suojella maan alueellisia liittolaisia.

Kyseessä on Ranskan ensimmäinen merentakainen sotilastukikohta entisten siirtomaidensa ulkopuolella 50 vuoteen. Tukikohta sijaitsee Abu Dhabissa, Arabiemiirikuntien liitossa, ja sen vieressä olevan Hormuzin salmen läpi kuljetetaan 40 prosenttia maailman öljystä. Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchnerin mukaan tukikohdan tarkoitus on suojella ja kouluttaa maan alueellisia liittolaisia sekä turvata kauppakuljetukset, kertoi Al Jazeera.

Tukikohtaan voidaan sijoittaa enimmillään 500 sotilasta, ja siellä on laivasto- ja logistiikkakeskus. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy avasi tukikohdan virallisesti viime tiistaina, ja sen nimeksi annettiin Camp Peace (Rauhantukikohta). Sitä vastapäätä Persianlahden toisella puolella on Iran.

Washington Postin mukaan Ranska pyrkii toimellaan ottamaan aikaisempaa aktiivisemman roolin Yhdysvaltain johtamassa maailmanpolitiikassa. Osan tästä suunnitelmasta on muodostanut Ranskan paluu Naton sotilasrakenteisiin tämän vuoden maaliskuussa.

Kauppakuljetusten turvaamisen ohella yhteistyön Arabiemiirikuntien kanssa toivotaan edistävän Ranskan ydinvoimateollisuuden menestystä, sillä emiirikunnat suunnittelevat rakentavansa useita ydinvoimaloita lähivuosina. Neuvotteluja on käyty myös hävittäjäkoneiden myynnistä.

Washington Post: First French Military Base Opens in the Persian Gulf (27.5.09)

Al Jazeera: France opens UAE military base (26.5.09)

Venezuela on kansallistanut torstaina säädetyn lain nojalla öljyteollisuuden liitännäispalveluita, jotka aikaisemmin ovat olleet ulkomaisten öljy-yhtiöiden hallussa.

Öljyministeri Rafael Ramirezin mukaan laissa on kyse Venezuelan suvereniteetista, ja se antaa mahdollisuudet kansallistaa mitä tahansa öljyteollisuuteen liittyvää kokonaan tai osittain. Laki seuraa maan perustuslain artiklaa 302, jonka mukaan valtio varaa yksinoikeuden öljyteollisuuteen ja kaikkiin muihin teollisuudenaloihin, missä julkinen etu niin vaatii.

Lain mukaan mahdolliset korvaukset entisille omistajille lasketaan nykyisen arvon mukaan, eikä esimerkiksi menetettyjä voittoja huomioida. Mahdolliset kiistakysymykset voidaan ratkaista ainoastaan venezuelalaisissa oikeusistuimissa.

Heti seuraavana päivänä lain antamisen jälkeen valtio otti haltuunsa mm. 300 laivaa, 39 terminaalia ja lastausaluetta, 5 patoa ja 13 verstasta Maracaibo-järven alueella. Kansallistamisen myötä noin 8 000 työntekijää siirtyy valtion öljy-yhtiö PDVSA:n palvelukseen. Ministeri Ramirezin mukaan valtio säästää vuodessa 700 miljoonaa dollaria, kun sen ei enää tarvitsee maksaa nyt kansallistettujen palveluiden ostamisesta ulkopuolisilta.

Presidentti Hugo Chįvezin mukaan ensi viikolla kansallistetaan vastaavia kohteita myös Monagasin osavaltiossa.

El Universal: Govn't expropriates oil services provided by private firms (8.5.09)

Venezuelanalysis: Venezuelan Government Expropriates Petroleum Related Activities (9.5.09)

Embassy of the Bolivarian Republic of Venezuela: Bolivarian Constitution In English. Title VI. Socioeconomic System

Öljyn hinnan laskun myötä Venezuela on alkanut taistelun korruptiota ja tuhlausta vastaan, mutta osa ulkomaisesta mediasta suhtautuu asiaan ikään kuin kyse olisi opposition tukahduttamisesta.

The Washington Post arvosteli huhtikuun lopussa presidentti Barack Obamaa siitä, että tämä oli kätellyt Venezuelan presidentti Hugo Chįvezia. Lehti nosti esille Chįvezia vastustavaan oppositioon lukeutuvan Manuel Rosalesin korruptiosyytteet, ja väitti niiden olevan kyseenalaisia. Syytteiden todellisen syyn annettiin ymmärtää piilevän enemmänkin oppositiotoiminnan tukahduttamisessa kuin korruption kitkemisessä.

Rosales on entinen osavaltiokuvernööri ja Chįvezin vastaehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Hän ei ilmestynyt oikeusistuntoon, jossa hänen korruptioasiaansa olisi käsitelty, vaan pakeni Peruun, jossa hänelle myönnettiin turvapaikka humanitaarisin perustein. Interpol on kuitenkin pitänyt Venezuelan esittämiä todisteita kyllin vakuuttavina antaakseen Rosalesista kansainvälisen etsintäkuulutuksen, kirjoittaa The Green Left Weekly. Lehti siteeraa Interpolin tiedotetta, jonka mukaan Venezuelan pyyntö täyttää Interpolin peruskirjan vaatimukset, jotka kieltävät siltä osallistumisen mm. poliittisesti motivoituun toimintaan.

Tähän mennessä syytteeseen on asetettu 11 entistä korkeassa asemassa ollutta henkilöä, mukaanlukien entinen puolustusminusteri Raul Baduel. Yhdeksän heistä on entisiä kuvernöörejä, joista viisi kuuluu Chįvezia kannaviin puolueisiin, mukaanlukien Chįvezin oma puolue PSUV. Neljä kuuluu oppositiopuolueisiin.

Korruption, byrokratian ja turhien menojen karsimisen taustalla on öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi Venezuela on joutunut tarkistamaan budjettiaan odotettua aikaisemmin. Maan budjetti vuodelle 2009 suunniteltiin odotuksin, että öljystä saataisiin 60 dollari barrelilta, mutta nyt hinta on laskenut lähelle 40 dollaria. Tavallisesti Venezuela on suunnitellut budjettinsa hyvin maltillisesti, sillä esimerkiksi vuodelle 2008 odotettiin vain 35 dollaria barrelilta, vaikka todellinen hinta oli miltei kolminkertainen.

Budjettia leikataan nyt 6,7 prosenttia. Hallituksen mukaan sosiaalimenoihin ei kuitenkaan kosketa.

GLW: Venezuela combats crisis by fighting corruption, bureaucracy (2.5.09)

The Washington Post: Courting Mr. Chavez (30.4.09)

Sosialismi.net: Halpa öljy tuskin uhka Venezuelan taloudelle (16.11.08)

Venezuelassa myydään maailman halvinta polttoainetta, ja valtion laskennallinen tuki autoilijoille on öljyn maailmanmarkkinahinnasta riippuen 12-19 miljardia dollaria.

Bensalitran tuottaminen maksaa valtion öljy-yhtiö PDVSA:lle kaksi senttiä, ja se myydään kotimaiseen kulutukseen kolmella sentillä; talousministeri Alķ Rodriguezin mukaan se voitaisiin yhtä hyvin jakaa ilmaiseksi. Myös presidentti Hugo Chįvez on arvostellut käytäntöä, kun hän pari vuotta sitten pitämässään puheessa piti Venezuelan tapaa käyttää polttoainetta skandaalina.

Ainakaan toistaiseksi hinnankorotuspäätöksiä ei kuitenkaan ole tehty.

Tuki hyödyttää ennen kaikkea maan neljää miljoonaa yksityisautoilijaa. Heille alhainen hinta merkitsee 3 000 dollarin valtiontukea autoilijaa kohti vuosittain verrattuna siihen, mitä öljystä saisi maailmanmarkkinoilla. Venezuelassa on 27 miljoonaa asukasta.

Viime kesäkuussa öljyn hinnan ollessa erittäin korkealla laskettiin, että yhteensä tuki oli noin 19 miljardia dollaria. Joulukuussa, jolloin öljyn hinta oli laskenut huomattavasti, tuen määräksi laskettiin 12,5 miljardia. Tämän saamatta jääneen rahasumman vuoksi PDVSA ei ole pystynyt sijoittamaan voimavaroja esim. kotimaisen polttoaineenjakeluverkon kehittämiseen tai velkojensa lyhentämiseen niin paljon kuin olisi periaatteessa voinut, kertoi yhtiön entinen pääekonomisti Ramón Espinasa uutistoimisto IPS:lle.

"Suurimman osan polttoaineesta käyttää keski- ja yläluokka yksityisautoissaan, kun taas köyhät käyttävät heikosti toimivaa julkista liikennettä", hän sanoi.

IPS: VENEZUELA: The Cost of the WorldÂ’s Cheapest Gasoline (29.12.08)

Tuhannet alkuperäiskansojen edustajat ja ympäristöaktivistit marssivat Ecuadorissa marraskuun 17. päivänä protestoidakseen presidentti Rafael Correan ajamaa uutta kaivoslakia vastaan. Osa mielenosoittajista vaatii kaivostoiminnan täydellistä lakkauttamista Ecuadorissa.

Kaivosyhtiöiden tiedetään käyttävän painostusta ja jopa väkivaltaa kaivosalueiden vastarinnan vaientamiseksi. Presidentti Correa on tuominnut kaivostoimintaa ja mineraaleja hyödyntävien yhtiöiden toimet, mutta on myös suhtautunut jyrkästi niiden toimintaa vastustaviin mielenosoittajiin. Vuosi sitten hän kutsui terroristeiksi tiesulkuja pystyttäneitä mielenosoittajia, jotka pyrkivät estämään valtion omistaman öljy-yhtiön toimintaa Amazonin alueella.

Ecuadorin suurin alkuperäiskansojen järjestö CONAIE on vaatinut paikalliselle väestölle oikeutta estää kaivostoiminta alueellaan, eikä hyväksy uutta kaivoslakia, koska sen valmistelussa ei ole otettu huomioon kansalaisten toiveita. Correa ei ole hyväksynyt kritiikkiä, ja sanonut Ecuadorin harjoittavan vain kestävää kaivostoimintaa.

Ecuador on erittäin riippuvainen mineraalien, erityisesti öljyn viennistä.

Green Left Weekly: Ecuador: Mining, debt and indigenous struggles (22.11.08)

Upside Down World: Temporary Relief from Mining Conflicts in Ecuador (5.6.08)

Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ei todennäköisesti koidu Venezuelan talouden turmioksi epäilyistä huolimatta, sillä maa suunnittelee budjettinsa hyvin varovaisesti, kertoo International Herald Tribunen julkaisema analyysi. Vuonna 2007, kun öljyn hinta oli keskimäärin 65 dollaria barrelilta, Venezuela odotti saavansa öljytuloja keskimäärin vain 29 dollaria barrelilta.

Vuonna 2008 tulo-odotukset ovat vieläkin vaatimattomampia. Öljystä on odotettu keskimäärin vain 35 dollaria barrelilta, vaikka sen todellinen hinta on ollut miltei kolminkertainen.

Venezuelan odotetaan selviytyvän hyvin seuraavastakin vuodesta siinäkin tapauksessa, että öljylle odotettu 60 dollarin barrelihinta ei toteutuisikaan. Pieni julkinen velka antaa maalle hyvät mahdollisuudet saada lainaa mm. Venäjältä ja Kiinasta keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoituksiin, joihin hallitus on ilmoittanut keskittyvänsä.

IHT: VENEZUELA: Short-term economic collapse improbable (12.11.08)

Kaksi Nigerian öljytyöläisten ammattiliittoa on uhannut käynnistää määrittelemättömän pituisen lakon, ellei hallitus luovu kahden viikon kuluessa aikeistaan yksityistää kaksi valtion omistamaa öljy- ja kaasyhtiötä. Ammattiliitot vaativat myös valtio-omisteisia yhtiöitä hallinnoivan viraston johtajan eroa.

Hallituksen tavoite on yksityistämällä tehdä yrityksistä tehokkaampia ja voittoatavoittelevampia. Asiantuntijoiden mukaan se voi kuitenkin johtaa valtaviin irtisanomisiin.

VOA News: Nigerian Oil Workers to Strike (10.10.08)

Angola on tänä vuonna ohittanut Nigerian Afrikan suurimpana öljyntuottajamaana. Äskettäin OPEC:iin liittynyt Angola tuottaa nykyisellään lähes 2 miljoonaa barrelia päivässä, ja on siten maailman kahdeksanneksi suurin öljyntuottajamaa.

Angola on nykyisin yksi merkittävimmistä kohdemaista ulkomaisille pääomasijoituksille Saharan eteläpuoleisessa Afrikassa. Näistä sijoituksista miltei kaikki suuntautuu maanosan luonnonvarojen hyödyntämiseen länsimaiden teollisuuden raaka-aineeksi.

WSWS: Angola becomes AfricaÂ’s largest oil producer (4.9.08)