Merkinnät avainsanalla ‘ öljy ’

Fisk: Länsi sallinee Assadin jatkon pariksi vuodeksi

2.7.2012 | Lähi-itä, Uutiset

Länsivallat sallinevat Bashar Al-Assadin jatkavan Syyrian johdossa vielä joitakin vuosia, kunnes öljynkuljetusreitit on onnistuttu turvaamaan, kirjoittaa Robert Fisk.

Syyrian johtaja Bashar Al-Assad saattaa pysyä vallassa vielä vuosia länsivaltojen hiljaisella hyväksynnällä, ainakin siihen asti kunnes Syyrian kautta kulkevat öljynkuljetusreitit on saatu turvattua, arvioi The Independentin Lähi-Idän kirjeenvaihtaja Robert Fisk.

"Baath-puolueen mahdollisesta väistymisestä käytävien neuvotteluiden kanssa erittäin läheisesti tekemisissä olevan lähteen mukaan amerikkalaiset, venäläiset ja eurooppalaiset ovat myös laatimassa sopimusta, joka sallisi Assadin hallita Syyriaa ainakin seuraavat kaksi vuotta vastapalveluksena poliittisista myönnytyksistä Iranille ja Saudi-Arabialle Libanonissa ja Irakissa", Fisk kirjoittaa.

Jos Assad suostuisi väistymään, suurvallat tunnustaisivat Iranin vaikutusvallan Irakissa ja Libanonissa, kun taas Saudi-Arabiaa rohkaistaisiin takaamaan sunnimuslimien oikeudet Irakissa ja Libanonissa, sen sijaan että se pyrkisi Assadin hallinnon kukistamiseen. "Bagdadin nousu shiiamuslimien keskeiseksi valtakeskukseksi on antanut Saudi-Arabialle paljon päänvaivaa, ja maan tuki Irakin sunnivähemmistölle on tähän saakka johtanut vain poliittiseen hajaannukseen", Fisk sanoo.

Fiskin lähteen mukaan neuvottelujen keskeisin sisältö liittyy kuitenkin länsivalloille tärkeiden, Venäjästä riippumattomien öljynkuljetusreittien varmistamiseen ennen kuin Syyrian hallinto mahdollisesti romahtaa. Venäjän taktinen myönnytys lännelle taas on ollut luopua Assadin tukemisesta vakauden hyväksi.

"'Venäjä voi kääntää Euroopan hanat kiinni milloin tahansa - ja tämä antaa sille suuren poliittisen vallan', lähde sanoo. 'Tässä puhutaan nyt kahdesta lännelle tärkeästä öljynkuljetusreitistä - toinen Qatarista ja Saudi-Arabiasta Jordanin ja Syyrian kautta Välimerelle ja sieltä Eurooppaan, ja toinen Iranista shiialaisen Etelä-Irakin ja Syyrian kautta Välimerelle ja sieltä Eurooppaan. Tämä on keskeinen kysymys. Tästä syystä he [länsivallat] ovat valmiita sallimaan Assadin hallitsevan vielä kaksi vuotta, jos tarve vaatii. He olisivat tähän täysin tyytyväisiä. Ja Venäjä saisi osansa uudesta Syyriasta."

Fisk arvelee Assadin itsensä toivovan Algeria-tyylistä ratkaisua. Sotilaat kaappasivat vallan Algeriassa 1990-luvun alussa, ja koko vuosikymmenen kestäneessä verisessä sisällissodassa kuoli arviolta 200 000 ihmistä. "[L]änsi jatkoi Algerian hallituksen tukemista sekä aseilla että poliittisesti koko 1990-luvun, saarnaten samanaikaisesti ihmisoikeuksista. Algerian öljy- ja kaasuvarat olivat tärkeämpiä kuin siviiliuhrit - ja niinpä Damaskoksessakin nyt toivotaan, että länsi sietää lisää kuolonuhreja Syyrian kautta kulkevien öljy- ja kaasureittien turvaamiseksi."

The Independent: Robert Fisk: Western agreement 'could leave Syria in Assad's hands for two more years' (29.6.12)

Christian Science Monitor: The danger that Saudi Arabia will turn Syria into an Islamist hotbed (12.4.12)



Argentiina kansallistaa espanjalaisen öljy-yhtiön

20.4.2012 | Etelä-Amerikka, Eurooppa, Uutiset

Argentiina on kansallistanut öljy-yhtiö YPF:n, josta enemmistön omistaa Espanjan suurin yritys Repsol, kertoo The Independent.

Argentiinan presidentti Christina Fernández de Kirchner ilmoitti viime maanantaina öljy-yhtiö YPF:n kansallistamisesta. Espanjan suurin yritys, Repsol, omisti yhtiöstä määräävän enemmistöosuuden, ja päätös tulee vaikeassa taloustilanteessa olevalle Espanjalle pahaan aikaan. Euroopan komission puheenjohtaja José Manuel Barroso piti Argentiinan päätöstä valitettavana.

"Madrid kutsui Argentiinan suurlähettilään, Carlos Bettinin, tapaamiseen, kun erimielisyydet uhkasivat paisua täysimittaiseksi kauppasodaksi. 'Tällä vihamielisellä toimella tulee olemaan seurauksia... diplomatian, teollisuuden ja energiateollisuuden aloilla', sanoi Espanjan teollisuusministeri José Manuel Soria."

Etelä-Amerikassa Argentiinan kansallistamispäätöstä sekä arvosteltu että kiitetty. Vaikka Brasilian energiaministeri Edson Lobão korosti, että Argentiina suvereeni valtio, joka tekee kuten parhaaksi näkee, ollaan maassa myös huolissaan siitä, mikä on brasilialaisen öljy-yhtiö Petrobrazin sijoitusten kohtalo Argentiinassa. Selvästi tuomitsevaa linjaa edustivat Chilen valtiovarainministeri Pablo Longueira sekä Meksikon presidentti Felipe Calderón. Longueiran mielestä on mahdollista, että kansainvälinen pääoma kiertää tästä lähin Etelä-Amerikan ja suuntaa helpommin Aasiaan.

Tukea Argentiina sai Venezuelan ja Uruguayn presidenteiltä. Myös Argentiinassa päätös on saanut laajaa tukea, kirjoittaa The New York Times. "Kansallistamisilla on merkittävä kaikupohja maassa, jossa elää vahva katkeruus liberaalin talouspoliitikan kautena 1990-luvulla tehtyjä yksityistämisiä kohtaan. Niiden jälkeen maata kohtasi kaoottinen talouskriisi viime vuosikymmenen alussa."

The Independent: Argentina forces Spain closer to the precipice (18.4.12)

NY Times: In Brazil and Elsewhere, Dismay at Argentina’s Nationalization Move (18.4.12)

NY Times: Argentina Has Oil Firm in Its Sights (12.4.12)



Qatar tunnustaa Libyan kapinalliset

31.3.2011 | Afrikka, Lähi-itä, Uutiset

Qatar on tunnustanut Libyan kapinallishallituksen solmittuaan sen kanssa öljykauppaa koskevan sopimuksen, kertoo Al Jazeera.

Persianlahdella sijaitseva pieni ja rikas kuningaskunta, Qatar, tunnusti Libyan kapinallisten Benghazissa sijaitsevan hallituksen viime maanantaina, päivää sen jälkeen kun Libyan kapinalliset ilmoittivat tehneensä öljynmyyntisopimuksen Qatarin kanssa.

"Otimme yhteyttä Qatarin öljy-yhtiöön, ja kaikeksi onneksi he suostuivat ottamaan vastaan kaiken öljyn, jonka olemme valmiita viemään, ja myymään sen puolestamme", kapinallisten talousasioista vastaava Ali Tarhouni kertoi Al Jazeeralle. Uutiskanavan mukaan Tarhouni on Yhdysvalloista käsin toimiva maanpakolainen, jonka kapinallisten hallitus nimesi tehtäväänsä viime viikolla. Myös sotilasasioiden johtoon on nimettu pitkään Yhdysvalloissa maanpaossa asunut Khalifa Hifter.

Qatar on ensimmäinen arabivaltio, joka tunnustaa Libyan kapinalliset maan hallitukseksi. Sen lisäksi vain Ranska on tehnyt samoin.

Al Jazeera: Qatar recognises Libyan rebels after oil deal (28.3.11)

WSWS: A CIA commander for the Libyan rebels (28.3.11)

McClatchy Newspapers: Libyan rebel leader spent much of past 20 years in suburban Virginia (26.3.11)



Bolivia: Kaasun kansallistaminen saatu päätökseen

31.7.2009 | Uutiset

Bolivia on saanut päätökseen kaasu- ja öljyvarojensa palauttamisen kansalliseen omistukseen, kertoi valtion energiayhtiö YPBF:n väliaikainen johtaja Carlos Villegas viime viikolla.

Cochabambassa toimivan kaasulaitoksen kansallistaminen oli viimeinen askel vuonna 2006 säädetyn lain toteuttamisessa, jonka mukaan Bolivian öljy- ja kaasuvarat otetaan valtion hallintaan. Johtaja Villegasin mukaan energiavarojen valtionomistus kasvattaa valtion tuloja ja siten parantaa mahdollisuuksia kanavoida varoja kansan hyvinvointiin.

Osa YPBF:stä oli yksityistettynä presidentti Gonzalo Sįnchez de Lozadan kaudella 90-luvulla. Intiaanitaustaisen Evo Moralesin valinta presidentiksi joulukuussa 2005 kuitenkin käänsi suunnan, sillä öljy- ja kaasuvarojen kansallistaminen oli Moralesin kampanjan päävaatimuksia.

Kansallistamisen päätökseen saattamisesta kertovan ilmoituksen myötä Bolivian hallitus kertoi myös käyttävänsä viisi miljardia dollaria seuraavan viiden vuoden aikana energiasektorin toiminnan kehittämiseen. Bolivialla on Latinalaisen Amerikan maista toiseksi suurimmat maakaasuvarat Venezuelan jälkeen.

Bolivia Rising: Bolivia completes nationalization of oil and gas sector (23.7.09)

NY Times: Bolivian Nationalizes the Oil and Gas Sector (2.5.06)



Ranska perustaa sotilastukikohdan Abu Dhabiin

30.5.2009 | Uutiset

Ranska on perustanut uuden sotilastukikohdan Persianlahdelle, jonka on tarkoitus turvata taloudellisesti tärkeitä kuljetuksia ja suojella maan alueellisia liittolaisia.

Kyseessä on Ranskan ensimmäinen merentakainen sotilastukikohta entisten siirtomaidensa ulkopuolella 50 vuoteen. Tukikohta sijaitsee Abu Dhabissa, Arabiemiirikuntien liitossa, ja sen vieressä olevan Hormuzin salmen läpi kuljetetaan 40 prosenttia maailman öljystä. Ranskan ulkoministeri Bernard Kouchnerin mukaan tukikohdan tarkoitus on suojella ja kouluttaa maan alueellisia liittolaisia sekä turvata kauppakuljetukset, kertoi Al Jazeera.

Tukikohtaan voidaan sijoittaa enimmillään 500 sotilasta, ja siellä on laivasto- ja logistiikkakeskus. Ranskan presidentti Nicolas Sarkozy avasi tukikohdan virallisesti viime tiistaina, ja sen nimeksi annettiin Camp Peace (Rauhantukikohta). Sitä vastapäätä Persianlahden toisella puolella on Iran.

Washington Postin mukaan Ranska pyrkii toimellaan ottamaan aikaisempaa aktiivisemman roolin Yhdysvaltain johtamassa maailmanpolitiikassa. Osan tästä suunnitelmasta on muodostanut Ranskan paluu Naton sotilasrakenteisiin tämän vuoden maaliskuussa.

Kauppakuljetusten turvaamisen ohella yhteistyön Arabiemiirikuntien kanssa toivotaan edistävän Ranskan ydinvoimateollisuuden menestystä, sillä emiirikunnat suunnittelevat rakentavansa useita ydinvoimaloita lähivuosina. Neuvotteluja on käyty myös hävittäjäkoneiden myynnistä.

Washington Post: First French Military Base Opens in the Persian Gulf (27.5.09)

Al Jazeera: France opens UAE military base (26.5.09)



Venezuela kansallistaa lisää öljyteollisuutta

10.5.2009 | Uutiset

Venezuela on kansallistanut torstaina säädetyn lain nojalla öljyteollisuuden liitännäispalveluita, jotka aikaisemmin ovat olleet ulkomaisten öljy-yhtiöiden hallussa.

Öljyministeri Rafael Ramirezin mukaan laissa on kyse Venezuelan suvereniteetista, ja se antaa mahdollisuudet kansallistaa mitä tahansa öljyteollisuuteen liittyvää kokonaan tai osittain. Laki seuraa maan perustuslain artiklaa 302, jonka mukaan valtio varaa yksinoikeuden öljyteollisuuteen ja kaikkiin muihin teollisuudenaloihin, missä julkinen etu niin vaatii.

Lain mukaan mahdolliset korvaukset entisille omistajille lasketaan nykyisen arvon mukaan, eikä esimerkiksi menetettyjä voittoja huomioida. Mahdolliset kiistakysymykset voidaan ratkaista ainoastaan venezuelalaisissa oikeusistuimissa.

Heti seuraavana päivänä lain antamisen jälkeen valtio otti haltuunsa mm. 300 laivaa, 39 terminaalia ja lastausaluetta, 5 patoa ja 13 verstasta Maracaibo-järven alueella. Kansallistamisen myötä noin 8 000 työntekijää siirtyy valtion öljy-yhtiö PDVSA:n palvelukseen. Ministeri Ramirezin mukaan valtio säästää vuodessa 700 miljoonaa dollaria, kun sen ei enää tarvitsee maksaa nyt kansallistettujen palveluiden ostamisesta ulkopuolisilta.

Presidentti Hugo Chįvezin mukaan ensi viikolla kansallistetaan vastaavia kohteita myös Monagasin osavaltiossa.

El Universal: Govn't expropriates oil services provided by private firms (8.5.09)

Venezuelanalysis: Venezuelan Government Expropriates Petroleum Related Activities (9.5.09)

Embassy of the Bolivarian Republic of Venezuela: Bolivarian Constitution In English. Title VI. Socioeconomic System



Venezuelassa kampanja korruptiota vastaan

3.5.2009 | Uutiset

Öljyn hinnan laskun myötä Venezuela on alkanut taistelun korruptiota ja tuhlausta vastaan, mutta osa ulkomaisesta mediasta suhtautuu asiaan ikään kuin kyse olisi opposition tukahduttamisesta.

The Washington Post arvosteli huhtikuun lopussa presidentti Barack Obamaa siitä, että tämä oli kätellyt Venezuelan presidentti Hugo Chįvezia. Lehti nosti esille Chįvezia vastustavaan oppositioon lukeutuvan Manuel Rosalesin korruptiosyytteet, ja väitti niiden olevan kyseenalaisia. Syytteiden todellisen syyn annettiin ymmärtää piilevän enemmänkin oppositiotoiminnan tukahduttamisessa kuin korruption kitkemisessä.

Rosales on entinen osavaltiokuvernööri ja Chįvezin vastaehdokas vuoden 2006 presidentinvaaleissa. Hän ei ilmestynyt oikeusistuntoon, jossa hänen korruptioasiaansa olisi käsitelty, vaan pakeni Peruun, jossa hänelle myönnettiin turvapaikka humanitaarisin perustein. Interpol on kuitenkin pitänyt Venezuelan esittämiä todisteita kyllin vakuuttavina antaakseen Rosalesista kansainvälisen etsintäkuulutuksen, kirjoittaa The Green Left Weekly. Lehti siteeraa Interpolin tiedotetta, jonka mukaan Venezuelan pyyntö täyttää Interpolin peruskirjan vaatimukset, jotka kieltävät siltä osallistumisen mm. poliittisesti motivoituun toimintaan.

Tähän mennessä syytteeseen on asetettu 11 entistä korkeassa asemassa ollutta henkilöä, mukaanlukien entinen puolustusminusteri Raul Baduel. Yhdeksän heistä on entisiä kuvernöörejä, joista viisi kuuluu Chįvezia kannaviin puolueisiin, mukaanlukien Chįvezin oma puolue PSUV. Neljä kuuluu oppositiopuolueisiin.

Korruption, byrokratian ja turhien menojen karsimisen taustalla on öljyn hinnan lasku maailmanmarkkinoilla, minkä vuoksi Venezuela on joutunut tarkistamaan budjettiaan odotettua aikaisemmin. Maan budjetti vuodelle 2009 suunniteltiin odotuksin, että öljystä saataisiin 60 dollari barrelilta, mutta nyt hinta on laskenut lähelle 40 dollaria. Tavallisesti Venezuela on suunnitellut budjettinsa hyvin maltillisesti, sillä esimerkiksi vuodelle 2008 odotettiin vain 35 dollaria barrelilta, vaikka todellinen hinta oli miltei kolminkertainen.

Budjettia leikataan nyt 6,7 prosenttia. Hallituksen mukaan sosiaalimenoihin ei kuitenkaan kosketa.

GLW: Venezuela combats crisis by fighting corruption, bureaucracy (2.5.09)

The Washington Post: Courting Mr. Chavez (30.4.09)

Sosialismi.net: Halpa öljy tuskin uhka Venezuelan taloudelle (16.11.08)



Halpa polttoaine tulee kalliiksi Venezuelalle

8.1.2009 | Uutiset

Venezuelassa myydään maailman halvinta polttoainetta, ja valtion laskennallinen tuki autoilijoille on öljyn maailmanmarkkinahinnasta riippuen 12-19 miljardia dollaria.

Bensalitran tuottaminen maksaa valtion öljy-yhtiö PDVSA:lle kaksi senttiä, ja se myydään kotimaiseen kulutukseen kolmella sentillä; talousministeri Alķ Rodriguezin mukaan se voitaisiin yhtä hyvin jakaa ilmaiseksi. Myös presidentti Hugo Chįvez on arvostellut käytäntöä, kun hän pari vuotta sitten pitämässään puheessa piti Venezuelan tapaa käyttää polttoainetta skandaalina.

Ainakaan toistaiseksi hinnankorotuspäätöksiä ei kuitenkaan ole tehty.

Tuki hyödyttää ennen kaikkea maan neljää miljoonaa yksityisautoilijaa. Heille alhainen hinta merkitsee 3 000 dollarin valtiontukea autoilijaa kohti vuosittain verrattuna siihen, mitä öljystä saisi maailmanmarkkinoilla. Venezuelassa on 27 miljoonaa asukasta.

Viime kesäkuussa öljyn hinnan ollessa erittäin korkealla laskettiin, että yhteensä tuki oli noin 19 miljardia dollaria. Joulukuussa, jolloin öljyn hinta oli laskenut huomattavasti, tuen määräksi laskettiin 12,5 miljardia. Tämän saamatta jääneen rahasumman vuoksi PDVSA ei ole pystynyt sijoittamaan voimavaroja esim. kotimaisen polttoaineenjakeluverkon kehittämiseen tai velkojensa lyhentämiseen niin paljon kuin olisi periaatteessa voinut, kertoi yhtiön entinen pääekonomisti Ramón Espinasa uutistoimisto IPS:lle.

"Suurimman osan polttoaineesta käyttää keski- ja yläluokka yksityisautoissaan, kun taas köyhät käyttävät heikosti toimivaa julkista liikennettä", hän sanoi.

IPS: VENEZUELA: The Cost of the World’s Cheapest Gasoline (29.12.08)



Ecuadorin uusi kaivoslaki ei miellytä alkuperäiskansoja

1.12.2008 | Uutiset

Tuhannet alkuperäiskansojen edustajat ja ympäristöaktivistit marssivat Ecuadorissa marraskuun 17. päivänä protestoidakseen presidentti Rafael Correan ajamaa uutta kaivoslakia vastaan. Osa mielenosoittajista vaatii kaivostoiminnan täydellistä lakkauttamista Ecuadorissa.

Kaivosyhtiöiden tiedetään käyttävän painostusta ja jopa väkivaltaa kaivosalueiden vastarinnan vaientamiseksi. Presidentti Correa on tuominnut kaivostoimintaa ja mineraaleja hyödyntävien yhtiöiden toimet, mutta on myös suhtautunut jyrkästi niiden toimintaa vastustaviin mielenosoittajiin. Vuosi sitten hän kutsui terroristeiksi tiesulkuja pystyttäneitä mielenosoittajia, jotka pyrkivät estämään valtion omistaman öljy-yhtiön toimintaa Amazonin alueella.

Ecuadorin suurin alkuperäiskansojen järjestö CONAIE on vaatinut paikalliselle väestölle oikeutta estää kaivostoiminta alueellaan, eikä hyväksy uutta kaivoslakia, koska sen valmistelussa ei ole otettu huomioon kansalaisten toiveita. Correa ei ole hyväksynyt kritiikkiä, ja sanonut Ecuadorin harjoittavan vain kestävää kaivostoimintaa.

Ecuador on erittäin riippuvainen mineraalien, erityisesti öljyn viennistä.

Green Left Weekly: Ecuador: Mining, debt and indigenous struggles (22.11.08)

Upside Down World: Temporary Relief from Mining Conflicts in Ecuador (5.6.08)



Halpa öljy tuskin uhka Venezuelan taloudelle

16.11.2008 | Uutiset

Öljyn maailmanmarkkinahinnan lasku ei todennäköisesti koidu Venezuelan talouden turmioksi epäilyistä huolimatta, sillä maa suunnittelee budjettinsa hyvin varovaisesti, kertoo International Herald Tribunen julkaisema analyysi. Vuonna 2007, kun öljyn hinta oli keskimäärin 65 dollaria barrelilta, Venezuela odotti saavansa öljytuloja keskimäärin vain 29 dollaria barrelilta.

Vuonna 2008 tulo-odotukset ovat vieläkin vaatimattomampia. Öljystä on odotettu keskimäärin vain 35 dollaria barrelilta, vaikka sen todellinen hinta on ollut miltei kolminkertainen.

Venezuelan odotetaan selviytyvän hyvin seuraavastakin vuodesta siinäkin tapauksessa, että öljylle odotettu 60 dollarin barrelihinta ei toteutuisikaan. Pieni julkinen velka antaa maalle hyvät mahdollisuudet saada lainaa mm. Venäjältä ja Kiinasta keskipitkän ja pitkän aikavälin sijoituksiin, joihin hallitus on ilmoittanut keskittyvänsä.

IHT: VENEZUELA: Short-term economic collapse improbable (12.11.08)