Saksa pyrkii liittokansleri Angela Merkelin johdolla vaivihkaa laajentamaan asevientiä, kirjoittaa Spiegel Online.

Saksan liittokansleri Angela Merkel haluaa muuttaa maan asevientipolitiikkaa, mutta koska aseiden vieminen kriisialueille on arka aihe, hän on koettanut piiloutua Naton selän taakse, kertoo Spiegel Online. Esimerkki tästä oli viime kevään Nato-kokous Chicagossa, missä hän yritti saada muita Nato-maita lisäämään uusia, Naton ulkopuolisia maita niiden maiden listaan, joille on strategisista syistä sallittua myydä aseita, lehti kirjoittaa.

Naton sinetti olisi auttanut aseviennin laajentamisen hyväksyttävyyttä Saksassa, mutta muut Nato-maat eivät tehneet Merkelin toiveiden mukaista päätöstä.

Spiegel Onlinen mukaan Merkelin ensimmäinen julkinen lausunto aseviennin laajentamisesta kuultiin viime syyskuussa. "[Tuolloin] hän sanoi, että jos lännellä ei ole halua tai kykyä puuttua asioiden kulkuun sotilaallisesti, 'niin sitten ei yleisesti ottaen ole riittävää lähettää muille maille ja järjestöille rohkaisevia sanoja. Meidän on myös toimitettava tarvikkeita niihin maihin, jotka ovat valmiita tekemään jotain. Sanon tämän selkeästi: tähän sisältyy asevientiä.' Merkel lisäsi tietenkin, että tämän on oltava sopusoinnissa 'ihmisoikeuksia kunnioittavan' ulkopolitiikan kanssa."

Spiegel Online: Merkel's Risky Weapons Exports (30.7.12)

NATO pommitti heinäkuun lopussa Libyan TV:n lähetyslaitteistoa Tripolissa, koska niiden avulla "lietsottiin väkivaltaa ja uhkailtiin siviilejä", kertoo Associated Press.

NATO:n koneet pommittivat Libyan TV:n lähetyslaitteistoa Tripolissa heinäkuun 29. ja 30. päivän välisenä yönä. "NATO:n mukaan ilmaiskut pyrkivät vähentämään [Libyan johtaja, Muammar] Gaddafin mahdollisuuksia 'käyttää satelliittikanavia Libyan kansan uhkailemiseen ja väkivallan lietsomiseen heitä kohtaan", Associated Press siteeraa.

Kansainvälinen journalistiliitto IFJ tuomitsi iskun, jonka se sanoi olevan vastoin YK:n päätöslauselmaa nro 1738 vuodelta 2006; päätöslauselmassa kielletään iskut journalisteja ja mediaa vastaan.

"Huolemme johtuu siitä, että kun yksi puoli päättää eliminoida tiedonvälitysorganisaation koska pitää sen viestintää propagandana, niin kaikki tiedonvälitys joutuu vaaraan", sanoi IFJ:n pääsihteeri Beth Costa. "Konfliktitilanteissa kansainvälinen laki sanoo selvästi, että aseettomia journalisteja ei voida kohdella taistelijoina, riippumatta heidän poliittisesta suuntaumisestaan."

NATO:n mukaan iskuilla pyrittiin suojelemaan siviilejä, AP kertoo, mutta jatkaa koko operaation olevan vaikeuksissa:

"Jo viidettä kuukautta käynnissä olevan, Gaddafin kaatamiseksi käynnistetyn pommituskampanjan epäonnistuminen on koitunut NATO:lle yhä kiusallisemmaksi. Kun paastokuukausi ramadan alkaa elokuun alussa, liittoutuman sisällä valtaa alaa käsitys, että paljon kustannuksia aiheuttava kampanja venyy syksyyn, mahdollisesti pitemmällekin."

CBS News: Media group condemns NATO bombing of Libyan TV (3.8.11)

IFJ: IFJ Condemns NATO Bombing at Libyan Television (3.8.11)

Associated Press: NATO bombs Libyan state TV transmitters (30.7.11)

Vasemmistoliitto on luopunut Afganistan-kannastaan hallitusneuvotteluiden aikana, sanoo puolueen neuvottelijana toiminut entinen kansanedustaja Jaakko Laakso.

Jaakko Laakso toimi Vasemmistoliiton neuvottelijana Alexander Stubbin johtamassa ulko- ja turvallisuuspoliittisessa työryhmässä. Laakson mukaan hänen ollessaan väliaikaisesti matkalla työryhmän toinen vasemmistoliittolainen jäsen, kansanedustaja Annika Lapintie, näytti kannanmuutokselle vihreää valoa.

Laakson mukaan Vasemmistoliitto esitti alunperin hallitusohjelmaan kirjattavaksi, että Afganistan-operaatio tulee muuttaa siviilioperaatioksi ja sotilaiden poisvetäminen aloittaa tämän vuoden aikana. Kansan uutisten keskustelupalstalle kirjoittamassaan tekstissä Laakso siteeraa Stubbin työryhmän nykyistä ohjelmaluonnosta, jonka linjaus on erilainen:

"Vuoden 2011 loppuun mennessä arvioidaan Suomen sotilaallisen osallistumisen jatkoa Afganistanissa huomioiden ISAF-operaatioon osallistuvien kumppanien suunnitelmat ja vastuunsiirron eteneminen sekä Suomen kriisinhallintavoimavarojen tarkoituksenmukainen kohdentaminen. Suomen osallistumisen painopiste siirtyy asteittain kehitysyhteistyöhön, siviilikriisinhallintaan ja koulutukseen".

Muotoilu merkitsee hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan aiemmin tekemän päätöksen vahvistamista, nyt hallitusohjelmassa, Laakso sanoo, eikä näin edusta muutosta Suomen nykyiseen linjaan. "Stubbin ehdotus sitoa Suomen omat ratkaisut Afganistanin sotilaalliseen operaatioon osallistuvien Nato-maiden ja ennen kaikkea Yhdysvaltain päätöksiin on periaatteellisestikin merkittävä. Juuri tätähän 'kumppanien suunnitelmien huomioiminen' tarkoittaa."

Lapintien mukaan Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja. "Tällaisten neuvottelujen käyminen vaatii turnauskestävyyttä", hän kommentoi Kansan uutisille. "Kokonaisuutta on syytä arvioida sitten, kun lopullinen ratkaisu tulee."

Kansan uutiset: Lapintie edellyttää turnauskestävyyttä: ”Laakso kommentoi keskeneräisiä neuvotteluja” (15.6.11)

Jaakko Laakso: Jaakko Laakso vastaa (15.6.11)

Saksan kehitysministeri Dirk Niebel on syyttänyt EU:n ja Yhdysvaltain Libya-operaatiota tekopyhyydestä, kirjoittaa Spiegel Online.

Liittokansleri Angela Merkelin hallituksen kehitysministeri, liberaalia FDP:tä edustava Dirk Niebel, arvosteli EU:n ja Yhdysvaltain operaatiota Libyan kapinallisten tueksi tekopyhyydestä viime torstaina antamassaan TV-haastattelussa.

"On merkillepantavaa, että juuri ne samat maat, jotka nyt mielellään pudottelevat pommeja Libyaan, ovat edelleen jatkaneet öljyntuontia sieltä", hän sanoi.

Vaikka Saksa äänesti tyhjää YK:n turvallisuusneuvoston istunnossa, joka hyväksyi toimet Libyaa vastaan, maan hallitus päätti viime keskiviikkona lähettää valvontakoneita Afganistaniin, jotta siellä toimivaa NATO-kapasiteettia vapautettaisiin toimiin Libyassa, Spiegel Online kirjoittaa. Seuraavana päivänä järjestetyssä NATO-kokouksessa myös Saksa äänesti sen puolesta, että Libya-operaation johto otetaan Yhdysvalloilta NATO:n käsiin.

Spiegel Online: German Minister Hints at Libya Mission Hypocrisy (25.3.11)

Spiegel Online: Merkel Cabinet Approves AWACS for Afghanistan (23.3.11)

Libyan opposition hallussa olevan Benghazin kaupungin asukkaat ovat ottaneet vallan omiin käsiinsä, raportoi The Real News Network. Eversti Muammar Gaddafin vastainen kansanliike on nopeasti saanut haltuunsa suurimman osan Libyasta, ja Gaddafi pitää hallussaan enää osia maan pääkaupungista, Tripolista. Maan toiseksi suurimmassa kaupungissa, Benghazissa, ihmiset ovat alkaneet organisoitua asioidensa hoitamiseksi, raportoi The Real News Networkin toimittaja Jihan Hafiz paikan päältä. "Vapautetussa Benghazissa, opposition tukialueella, ihmisten keskuudessa vallitsee vahva yhteisöllisyyden tunne. Tällä vallankumouksella ei ole johtajia, vaan siihen kuuluu kymmeniä tuhansia vapaaehtoisia. Ihmiset keräävät ruokalahjoituksia, joista osa tulee naapurimaista, Egyptistä ja Tunisiasta, ja vartioivat sitä varastoissa ennen sen ilmaista jakelua. Kaupunkia ympäröivät kaupat ja ravintolat toimivat nyt vallankumouksen yhteiskeittiöinä", Hafiz kertoo. Samanaikaisesti Yhdysvallat on päättänyt siirtää lähistölle sijoitettuja sotilasaluksiaan lähemmäs Libyan rannikkoa, kirjoittaa The New York Times. Lehden haastattelemien viranomaisten mukaan suora sotilaallinen puuttuminen ei kuitenkaan ole todennäköistä. Myös ainakin Saksa, Iso-Britannia ja Intia ovat lähettäneet sota-aluksiaan lähistölle auttamaan evakuointitoimissa. Pakistan Observerin mukaan brittiläisiä, yhdysvaltalaisia ja ranskalaisia erikoisjoukkoja on saapunut Libyaan kapinallisia kouluttamaan. Verkkolehti viittaa nimettömänä pysyttelevän libyalaisviranomaisen tietoihin, joiden mukaan erikoisjoukot olisivat saapuneet maahan 23. ja 24. helmikuuta. "Yksityisesti amerikkalaiset viranomaiset kertoivat, että Yhdysvaltain sotilaallinen läsnäolo saattaisi kaivaa maata Libyan kapinan alta antamalla vaikutelman, että kyse ei olekaan sisäisestä ruohonjuuritason liikkeestä", kirjoittaa NY Times. "Gaddafin kannattajat - ja jopa monet diktaattoria halveksuvat arabit - saattaisivat syyttää amerikkalaisten toimia pelkästään öljyn vuoksi tehdyiksi." Yhdysvaltalaisten viranomaislähteiden mukaan vastaava vaikutus saattaisi olla myös NATO:n operaatioilla, sillä eurooppalaista kolonialismia ei ole Pohjois-Afrikassa unohdettu. NY Timesin tietojen mukaan NATO-kokouksissa eurooppalaiset ovat vastustaneet sotilaallisia toimia. Toisaalta ainakin Iso-Britannia ja Ranska ovat esittäneet tätäkin mahdollisuutta, tarkoittaen mm. Libyan ilmatilan miehitystä. Libyan oppositioliike ei ole asiassa yhtenäinen, vaan julkisuudessa on ollut kannanottoja, joissa ulkovaltojen sekaantumista on sekä kannatettu että vastustettu. Sydney Morning Herald: Mustard gas fear: West may take military action against Gaddafi (1.3.11) Statesman.com: Libyan rebels weigh asking for foreign military help (1.3.11) TRRN Exclusive: Report From Liberated Benghazi, Libya (28.2.11) Euronews: British warship returns to Libya to evacuate more people (28.2.11) Pakistan Observer: US UK, French forces land in Libya NY Times: U.S. Readies Military Options on Libya (28.2.11) Reuters: UPDATE 2-Libya rebels form council, oppose foreign intervention (27.2.11) Bloomberg.com: Libyan Opposition Warns of ‘Bloodbath,’ Calls for Intervention (20.2.11)

Yhdysvaltain puolustusministeri Robert Gatesin mukaan on jo kysyttävä, kuinka paljon maalla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin, kirjoittaa uutistoimisto Reuters.

Puolustusministeri Robert Gates otti asian esiin puhuessaan Yhdysvaltain senaatissa viime torstaina. Presidentti Barack Obaman budjettiesitys vuodelle 2012 sisältää lähes 13 miljardin dollarin erän Afganistanin turvallisuusjoukkojen koulutukseen, mutta Gatesin mukaan on jo alettava kysellä sen perään, kuinka paljon Yhdysvalloilla on varaa käyttää afgaaniarmeijan kuluihin ja kuinka pitkään.

"Meidän ei pidä pettää itseämme kuvittelemalla, että joku muu kuin me olisi aikeissa osallistua näihin kuluihin millään merkittävällä tavalla", Gates sanoi viitaten Yhdysvaltain NATO-kumppaneiden panostuksiin Afganistanin-miehitykseen, jotka eivät ole olleet Yhdysvaltain mielestä riittävän suuria.

Reutersin mukaan nyt käsittelyssä olevan suunnitelman mukaan Afganistanin turvallisuusjoukkojen vahvuus nousisi 25 000:lla, 378 000 henkeen saakka. "Obama, joka määräsi 30 000 [yhdysvaltalaisen] lisäsotilaan lähettämisestä joulukuussa 2009 , on vannonut aloittavansa joukkojen poisvetämisen vuoden 2011 puolivälissä, ja tarkoitus on antaa turvallisuusvastuun pääosa afgaanijoukoille vuoden 2014 loppuun mennessä", Reuters kirjoittaa.

Reuters: U.S. asks: How big an Afghan army can we afford? (17.2.11)

NATO:n suurpanostukset Afganistaniin viime vuonna eivät sotilasviranomaisten mukaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää, kirjoittaa The Washington Times.

Viime vuonna Afganistaniin saapui 40 000 yhdysvaltalaissotilaan lisäjoukko ja NATO-liittoutuneet käynnistivät suuren kampanjan Helmandin maakunnan valtaamiseksi. Nämä panostukset eivät kuitenkaan ole vähentäneet Taliban-kapinallisten määrää siitä, mitä se oli vuosi sitten, ennen lisäpanostuksia, sanovat The Washington Timesin julkaisemassa, alunperin uutistoimisto AP:lta peräisin olevassa jutussa haastatellut sotilasviranomaiset.

Kapinallistaistelijoiden lukumääräksi arvioidaan 25 000 henkeä. Heitä vastassa on 140 000 NATO-johtoisen miehitysoperaation sotilaan lisäksi noin 200 000:n hengen vahvuinen hallituksen turvallisuuskoneisto. "Tämä merkitsee liittoutuneiden ja kapinallisten suhteen olevan 12 yhtä vastaan - yksi korkeimmista modernin sissisodan tämänkaltaisista suhdeluvuista. Vietnamin sodan käydessä kuumimmillaan olivat Yhdysvaltain ja sen kommunististen vihollisten väliset voimasuhteet jossakin 4-1:n ja 5-1:n välillä", juttu kertoo.

Lisäpanostusten taustalla oli toivo siitä, että niiden avulla kapinallisten vastarinta saataisiin nujerrettua ja miehityksen purkaminen voitasiin aloittaa vuonna 2011.

The Washington Times: Surge fails to reduce number of Taliban fighters (6.1.11)

Venäjä saattaa lähettää kalustoa ja kouluttajia Afganistaniin Yhdysvaltain tueksi, jos maiden neuvottelut päättyvät molempia miellyttävällä tavalla, kirjoittaa The Guardian.

The Guardianin haastattelemien NATO-virkailijoiden mukaan NATO ja Venäjä ovat neuvotelleet useista yhteistyövaihtoehdoista, joihin lukeutuu mm. venäläisten helikopterien ja kouluttajien lähettäminen Afganistaniin. Neuvottelut edeltävät ensi kuussa järjestettävää miehitysvaltojen huippukokousta, johon myös Venäjän presidentti Dmitri Medvedev aikoo osallistua. NATO:n pääsihteeri Anders Fogh Rasmussenin mukaan Venäjä on ollut yhteistyöstä erittäin kiinnostunut.

NATO-virkailijoiden mukaan huippukokouksen toivotaan osoittavan liittolaisvaltojen ja Venäjän päättäväisyyttä, jonka avulla menneet erimielisyydet ylitetään ja päästään yhteisymmärrykseen 2000-luvun turvallisuusuhkien luonteesta, lehti kirjoittaa. Virkailijoiden mukaan nyt käynnissä olevissa neuvotteluissa ei ole ollut esillä Venäjän varsinaisten taistelujoukkojen lähettäminen.

NATO:n huippukokous järjestetään 19.-20. marraskuuta. Yhdysvaltain ja Iso-Britannian odotetaan tuolloin painostavan muita NATO-maita lisäämään panostaan Afganistanin miehitysoperaation tueksi.

The Guardian: Russian military could be drawn back into Afghanistan (26.10.10)

RIA Novosti: Russia to compete for helicopter tender to Afghanistan (26.10.10)

Hollanti vetää viimeiset 250 sotilastaan pois Afganistanista tänään, kertoo The Daily Telegraph.

Kaikkiaan Hollannilta osallistui noin 2 000 sotilasta Afganistanin miehitysoperaatioon. Neljä vuotta kestänyt hanke tuli kuitenkin tiensä päähän viime helmikuussa, kun Hollannin hallitus hajosi erimielisyyksiin sen jatkamisesta. Konservatiivien kanssa hallituksessa olleet sosiaalidemokraatit eivät suostuneet NATO:n pyyntöön jatkaa osallistumista vuoteen 2011 asti, ja maa ajautui ennenaikaisiin vaaleihin.

Talibanin tiedottaja Qari Yusuf Ahmadii kiitti Hollanin päätöstä ja esitti toiveen, että muutkin maat seuraisivat sen esimerkkiä. Uutistoimisto AFP:n mukaan yhdysvaltalaiset, australialaiset, singaporelaiset ja slovakkisotilaat täyttävät hollantilaisten jättämän aukon.

Telegraph: Taliban congratulates Netherlands for pulling soldiers out of Afghanistan (29.7.10)

AFP: Dutch troops to leave Afghanistan (29.7.10)

Entinen NATO-sihteeri George Robertson pitää vaarallisena Saksan ulkoministeri Guido Westerwellen aloitetta Yhdysvaltain ydinaseiden poistamisesta Saksasta.

Noustuaan viime vuonna Saksan ulkoministeriksi Westerwelle ilmoitti haluavansa Yhdysvaltain ydinaseet pois Saksan maaperältä, sillä hänen mukaansa ne olivat kylmän sodan jäänteitä. Myös Saksan hallitus on asettunut Westerwellen aloitteen taakse.

Spiegel Onlinen haastattelema entinen NATO-sihteeri George Robertson ei kuitenkaan pitänyt ajatusta hyvänä, vaan hänen mielestään se oli vaarallinen.

"Hän sanoi, että Yhdysvaltain Saksaan sijoitetut lyhyen kantaman ydinaseet ovat olleet osa NATO:n strategiaa vuosikymmeniä. Berliinin vaatimus 'ei kiistä laajennetun ydinsuojan ajatusta sinänsä. Siinä vain sanotaan, ettei Saksa halua osallistua sen ylläpitoon liittyviin riskeihin'", kirjoittaa Spiegel Online.

NATO:lla on noin 200 lyhyen kantaman ydinasetta Euroopassa, joista noin 20 on Saksassa. Robertson viittasi Venäjän yli 5 000 ydinaseeseen ja sanoi, että yksipuolisen aseistariisunnan sijaan ennemminkin jotain tulisi tehdä tälle epätasapainolle.

Spiegel Online: Ex-NATO Head Robertson Skeptical of Removing Nukes from Germany (16.2.10)