Merkinnät avainsanalla ‘ nationalismi ’

Sosialistinen aikakauslehti. 3. näytenumero (tammikuu 1906)

1.4.2016 | Kirjasto
sos-aikakauskehti-kansiSosialistisen aikakauslehden kolmas näytenumero julkaistiin tammikuussa 1906. Lehden tässä numerossa aloitettiin kirjoitussarja, jossa valmisteilla olevaa eduskuntauudistusta silmällä pitäen pyydettiin ulkomaisilta puoluetovereilta arvioita siitä, millaista vaalijärjestelmää sosiaalidemokraattien tulisi kannattaa. Tähän numeroon kirjoitukset on saatu Saksan sosiaalidemokratian ykkösnimiltä, SPD:n johtaja August Bebeliltä sekä puolueen teoreettisen lehden, Neue Zeitin päätoimittaja Karl Kautskylta. Heidän vastaustensa lisäksi lehdessä julkaistiin mm. J. J. Mikkolan kirjoitus sosialismin ja nationalismin suhteesta, jatkoa edellisessä numerossa aloitetulle O. W. Kuusisen kirjoitukselle sosialismista ja yksilön vapaudesta sekä Edvard Gyllingin pitkä artikkeli siirtolaisuudesta. (more…)


Komissio suhtautuu varoen EU-separatismiin

17.10.2012 | Eurooppa, Uutiset

EU-komissio ei halua ottaa kantaa mahdollisuuteen, että nykyisistä EU-valtioista eroaisi osia, jotka hakisivat EU:n jäsenyyttä, kirjoittaa EUobserver.

Euroopan komissio vältti maanantaina ottamasta kantaa mahdollisuuteen, että jostakin EU:n nykyisistä jäsenvaltioista irtoaisi osa, joka hakisi EU:n jäsenyyttä, kirjoittaa EUobserver. Uutissivuston mukaan kysymys on periaatteellisesti ollut ilmassa nyt jonkin aikaa erityisesti Espanjan, Belgian ja Skotlannin tilanteen suhteen.

Espanjassa Katalonian itsenäisyyttä vaativat voimat ovat kasvattaneet suosiotaan huimasti, Belgian flaaminkielisten separatistipuolue voitti äskettäisissä paikallisvaaleissa, ja Skotlanti pääsi maanantaina sopuun Iso-Britannian hallituksen kanssa vuonna 2014 järjestettävästä, maan itsenäisyyttä koskevasta kansanäänestyksestä.

EU-komission edustaja kieltäytyi ottamasta kysymykseen yleistä kantaa, ja sanoi komission käsittelevän asiaa vain, jos sen päätettäväksi tuodaan jokin konkreettinen ja eritelty tapaus.

"Juuri kun kysymys uusista valtioista, jotka saattavat anoa jäsenyyttä, on siirtynyt akateemisista julkaisuista kohti todellisuutta, EU-virkamiehet – joilla ei ole tukenaan EU-sopimusten tuomaa opastusta – ovat siirtyneet odottavalle kannalle", EUobserver kirjoittaa. "Vielä viime kuussa komissio oli puheliaampi. Puheenjohtaja José Manuel Barroso sanoi BBC:lle Skotlantia koskevassa haastattelussa, että EU:hun haluavien uusien valtioiden tulee hakea jäsenyyttä. Tämän jälkeen eräs komission edustaja antoi ymmärtää, että sama pätisi Kataloniaankin, mutta lausunnon sanottiin myöhemmin koskeneen 'hypoteettisia' tilanteita."

BBC: Q&A: Scottish independence referendum (16.10.12) EUobserver: Commission ducks questions on separatism in EU states (15.10.12)

BBC: Belgian Flemish separatists make gains at polls (15.10.12)



Latvia: Venäjästä ei virallista kieltä

20.2.2012 | Eurooppa, Uutiset

Latvialaiset ovat päättäneet kansanäänestyksessä, että venäjästä ei tule maan toista virallista kieltä, uutisoi BBC.

Latviassa järjestettiin viime lauantaina kansanäänestys, jossa päätettiin tuleeko venäjästä maan toinen virallinen kieli. Venäjää äidinkielenään puhuvia on latvialaisista noin kolmannes. Äänestyksen tulos oli selvä, sillä kun yli 90 prosenttia äänistä oli sunnuntaina laskettu, noin 75 prosenttia äänestäneistä vastusti venäjän nostamista virallisen kielen asemaan, BBC raportoi.

"Latvian oppiminen oli edellytys kansalaisuuden saamiselle sen jälkeen, kun maa irtautui Neuvostoliitosta kaksi vuosikymmentä sitten. Monet venäjää puhuvat kuitenkin vastustivat käytäntöä, ja noin 300 000:lla ei edelleenkään ole maan kansalaisuutta, mikä tarkoittaa etteivät he voi äänestää vaaleissa, toimia julkisissa viroissa tai työskennellä valtion laitoksissa", BBC siteeraa Associated Pressin uutista.

Kansanäänestys järjestettiin kansalaisten keskuudesta kerätyn 187 000:n allekirjoituksen perusteella. Aloitteentekijänä toimi Vladimirs Lindermans, jonka johtama kansalaisjärjestö Dzimta Valoda (äidinkieli) on äskettäin käynnistänyt kampanjan kansallista vastakkainasettelua vastaan.

"Me [venäjänpuhujat] emme ole vain jotain läpikulkumatkalla olevia vieraita tai muukalaisia, tai miehittäjiä. Sekä venäläiset että latvialaiset ovat valmiita tekemään työtä Latvian hyväksi, mutta heillä pitää olla samat oikeudet, eikä ketään saa pitää toisen luokan kansalaisena", hän sanoi Postimees-lehden haastattelussa.

"Allekirjoitusten kerääminen venäjän kielen tueksi on Lindermansin mukaan vastaus hallituksen viime kesänä käynnistämälle 'kaikki Latvian puolesta' -kampanjalle, jonka tavoitteena on muuttaa perustuslakia siten, että latviasta tulee ainoa julkisissa kouluissa opetettava kieli [myös venäjää puhuvilla alueilla]", Postimees kirjoittaa.

BBC: Latvia rejects making Russian an official language (19.2.12)

The Voice of Russia: Russian language referendum sends strong signal to Latvia (19.2.12)

PressEurop: Russian, an official EU language? (17.2.12)

The Economist: What's my language? (14.2.12)



ETA luopuu aseellisesta taistelusta

21.10.2011 | Eurooppa, Uutiset

Baskimaan itsenäisyyttä vaativa vastarintajärjestö ETA on ilmoittanut julkilausumassaan luopuvansa aseellisesta toiminnasta.

Lokakuun 20. päivänä tiedostusvälineissä julkaistun ETA:n (Euskadi Ta Azkatasuna) julkilausuman mukaan Baskimaassa on alkamassa uusi poliittinen aikakausi, jonka johdosta järjestö katsoo voivansa luopua aseellisesta toiminnasta Baskimaan irrottamiseksi Espanjan ja Ranskan alaisuudesta. ETA perustettiin vuonna 1959 Espanjan diktaattori Francisco Francon valtakaudella.

"ETA on päättänyt aseellisen toiminnan täydellisestä lopettamisesta. ETA kehottaa Espanjan ja Ranskan hallituksia käynnistämään suoran vuoropuhelun, jonka tavoitteena on konfliktin seurausten ratkaiseminen ja sitä kautta aseellisen konfliktin lopettaminen. Tällä historiallisella julistuksella ETA osoittaa selvän ja vakaan pyrkimyksensä."

ETA:n julkilausuma, jossa järjestö lupaa jatkaa taistelua itsenäisyyden ja sosialismin puolesta, julkaistiin muutama päivä Baskimaassa järjestetyn kansainvälisen konferenssin jälkeen, joka oli pyytänyt ETA:a laskemaan aseensa. ETA oli julistanut "pysyvän tulitauon" viime tammikuussa. Sen ja nyt saadun ilmoituksen taustalla arvellaan olevan järjestön vakava heikentyminen mm. satojen pidätysten johdosta viime vuosina.

Espanjan hallitus on vaatinut ETA:n lakkauttamista edellytyksenä neuvotteluille Baskimaan itsemääräämisestä. Hallitseva sosialistipuolue PSOE ei kuitenkaan ole tilanteen nykyiseenkään kehitykseen täysin tyytyväinen, kirjoittaa Paddy Woodworth Irish Timesissa.

"PSOE tietenkin kannattaa ETA:n lakkauttamista, mutta on huomattavasti tyytymättömämpi [kansainvälisen konferenssin] antamaan julkilausumaan. Siihen sisältyy viittauksia osapuolten välisestä vuoropuhelusta ja mahdollisesta kansanäänestyksestä, oletettavasti itsenäisyydestä. Espanjalaisissa tiedotusvälineissä tämän tulkittiin laajasti merkitsevän sitä, että rauhasta joudutaan maksamaan liian korkea hinta. Julkilausuman sanamuodot kuitenkin tekevät selväksi, että kyse on vain 'esityksistä'  ja että ne voivat toteutua vasta kun ETA on lakkautettu."

BBC: Full text: Basque ceasefire declaration (20.10.11)

BBC: Basque group Eta says armed campaign is over (20.10.11)

Irish Times: Batasuna endorses call for end to Eta's armed activity (19.10.11)

The Guardian: Eta declares permanent ceasefire (10.1.11)



Perussuomalaisten anatomiaa

13.6.2011 | Artikkelit
Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: Keijo Ahlqvist: Persut

Perussuomalaisten kannatus on noussut räjähtäen. Hallitusneuvotteluista se jäi ulos tiukkojen EU-kantojensa vuoksi. SMP:n tuhkasta nousseessa liikkeessä on kuitenkin kyse niin paljosta muustakin kuin vain puolueesta. Ahdasmielisyydessään se on antanut toivoa monille liberaalikapitalismin ahdistamille työläisille. Jos rasismi ja konservatiivisuus antavat tänä päivänä ”toivoa” isolle osalle työväenluokasta, niin on kysyttävä moralisoimatta mistä Perussuomalaisissa on kyse tai miksi ylipäänsä ”pahikset” voittavat aina?

(more…)