SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutolan mukaan valtio menettää neljän miljardin verotulot vuosittain, koska hallitusta ei kiinnosta harmaan talouden torjunta.

Huutola puhui SAK:n valtuuston kevätkokouksessa Kiljavalla torstaina. Hänen mukaansa harmaan talouden kasvuun Suomessa on kolme syytä: rangaistukset ovat mitättömiä, voitot suuria ja kiinnijäämisen riski olematon. "Verojen ja työnantajamaksujen kiertämisestä on tullut organisoitua rikollisuutta ja suurta bisnestä", Huutola sanoi.

Huutola arvosteli hallitusta jopa harmaan talouden toimintaedellytysten parantamisesta. Esimerkiksi sijoitusrahastolakiin suunnitellut muutokset vaikeuttavat Huutolan mukaan harmaan pääomatulon jäljittämistä. Myöskään viranomaisten toimivaltuuksia tai määrää ei olla lisäämässä - päinvastoin tarkoituksena on leikata 25 virkaa työsuojeluhallinnosta.

"Verottajan rekisteriin on saatava jokainen Suomessa töitä tekevä. Nyt lähetetyn työntekijän verotiedoista ei tiedä kukaan mitään", Huutola päivitteli. "Suomessa on kymmeniä tuhansia lähetettyjä työntekijöitä, mutta vain pari sataa on ilmoittautunut verottajalle. Ei ole keinoja, ei ole tietoja. Ei ole mitään."

SAK: SAK:n Huutola: Hallitus toimeton harmaan talouden torjunnassa (20.5.10)

Teollisuuden arvonlisäyksestä yhä pienenevä osa sijoitetaan takaisin tuotantoon, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola.

Huutola kantaa huolta huonosti menestyvistä suuryrityksistä, jotka tilastaan huolimatta jakavat hyviä osinkoja. "Lähtökohtana pitäisi olla elvytys ja uusien työpaikkojen luominen. Millä työpaikat luodaan, jos investointivara syödään ylisuurilla osingoilla?" hän kysyy.

SAK:n mukaan teollisuuden investointiaste uhkaa jo vajota alle 10 prosenttiin arvonlisäyksestä. Lukema on varsin alhainen, jos sitä vertaa vuosien 1950-1990 väliseen ajanjaksoon, jolloin takaisininvestointiaste oli 25 prosenttia. "Jopa 1990-luvun laman oloissa investointiaste oli selvästi nykyistä suurempi."

Myös Kelan entinen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen on kiinnittänyt ilmiöön huomiota. Vuonna 2005 julkaistussa kirjassaan hän tarkasteli ajankohtaisia talousuutisia, joissa yhtiöt samanaikaisesti irtisanoivat työvoimaa ja jakoivat huomattavia osinkoja. Ruotsalaisen mukaan keskeinen selitys löytyy Marxin voiton suhdeluku -analyysistä.

"Osingot ovat yrityksissä ylimääräistä rahaa, joka pyrkii painamaan alaspäin voiton suhdelukua (tai ei ainakaan kohota tuota suhdelukua riittävästi ylöspäin) ja josta yrityksen on johtonsa mielestä suorastaan päästävä eroon 'taseita keventämällä'. Nuo yritykset ovat omalla alueellaan tavallaan saavuttaneet kapitalismin niille tarjoaman 'kannattavan' tuotannollisen toiminnan ylärajan. Ne eivät katso voivansa käyttää ylimääräisiä rahojaan riittävää (mielestään riittävää) voittoa tuottaviin lisäinvestointeihin, mikä aiheuttaa niille tarpeen vapautua noista varoista osinkoja jakamalla samalla kun ne pyrkivät vapautumaan (investointien 'puuttumisen' johdosta) 'ylimääräiseksi' muuttuvasta työvoimastaan."

SAK: SAK:n Huutola: Ylisuuret osingot syövät investointeja ja palkkamalttia (2.3.10)

Seppo Ruotsalainen: Syrjäytyminen - syrjäyttäminen. Luku 6: Marxilainen haaste

Nykyisessä tilanteessa voimassaolevia työehtosopimuksia voidaan jatkaa vain vuodella, sanoo SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola.

Hänen mukaansa talouden epävarmuus, työnantajien linjaukset ja hallituksen kykenemättömyys ovat ajamassa maan liittokierrokselle ja lyhyelle sopimuskaudelle. Huutola arvioi työmarkkinatilannetta lauantaina Forssassa.

"Talouden horisontti on niin sankassa sumussa, ettei palkansaajapuolella ole intressejä kiinnittää palkankorotuksia useammaksi vuodeksi. Pitkien sopimuksien edellytyksiä syö lisäksi työantajien haluttomuus laajoihin tuloratkaisuihin. Myös hallituksen eväät tukea laajaa ja pidempää sopimusratkaisua varten on syöty", Huutola sanoi.

Helmikuun lopussa SAK, STTK ja Akava vaativat ratkaisua, joka takaisi työmarkkinoiden ennustettavuuden. "Keskusjärjestöt katsovat, että talouskriisiin ja työllisyyskehitykseen vastaaminen sekä ostovoiman turvaaminen palkansaajille edellyttävät hyvin koordinoitua työmarkkinakierrosta", järjestöjen tiedotteessa sanottiin.

Huutolan puheenvuoron tarkoitus on edelleen painostaa työnantajia tupopöytään, vaikka nämä ovat torjuneet tällaiset toiveet useampaan kertaan. Elinkeinoelämän keskusliiton puheenjohtaja Sakari Tamminen vaatikin viime tiistaina, että palkkoja olisi vaikean suhdannetilanteen vuoksi jopa alennettava. Myös paikallista sopimista on hänen mielestään välttämättä lisättävä, mikä ei ole keskitetyssä sopimuksessa mahdollista.

"Tuottavuuden kannalta on keskeistä, että pystymme purkamaan työehtosopimusten jäykkyyksiä, lisäämään yrityskohtaista sopimista ja edistämään joustavia työaikajärjestelyjä", Tamminen sanoi. "Jotta kilpailukyky säilyisi edes viimevuotisella tasolla, palkkakustannusten pitäisi itse asiassa laskea."

SAK: SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola: Eväät pitkälle sopimuskaudelle syöty (4.4.09)

EK: EK:n puheenjohtaja Sakari Tamminen: Kilpailukyky vaatii työn kustannusten alentamista (31.3.09)

SAK: SAK, STTK ja Akava: Talouskriisistä selviämiseen tarvitaan työmarkkinoiden ennustettavuutta (24.2.09)

Yleislakkokin kuuluu ay-liikkeen keinovalikoimaan, jos palkansaajan etujen puolustaminen niin vaatii, SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola sanoi viime torstaina.

Kansan uutisille puhunut Huutola totesi politiikan palanneen politiikkaan mm. työnantajajärjestöjen uusien työehtosopimuslinjausten ja hallituksen lamalääkkeiden myötä. "Kansalaisten on ymmärrettävä, että vastakkain asettelun aika on palannut", hän sanoi.

Huutolan yleislakkokortti välähti sen jälkeen, kun ammattijärjestöissä oli vähän aikaisemmin tuomittu hallituksen yksipuolinen eläkeiän korottaminen, ammattiliittoja kuulematta. "Näin räikeätä irtiottoa kolmikantavalmistelusta ei työeläkeuudistusten historiasta löydy", SAK:n asiasta antama tiedote arvostelee.

Edellinen yleislakkouhka koettiin 90-luvun alussa, kun Esko Ahon porvarihallitus uhkasi leikata työttömyysturvaa ja huonontaa työehtoja. Vuoden 1992 lopussa SAK yhdessä STTK:n ja AKAVA:n kanssa uhkasi yleislakolla, ellei leikkausesityksiä vedetä takaisin. Lopulta hallitus joutuikin perumaan suurimman osan kaavailemistaan huononnuksista.

Suomessa on viimeksi järjestetty yleislakko vuonna 1956. Siihen osallistui jopa 450 000 ihmistä, ja se kesti 19 päivää.

Kansan uutiset: Yleislakkokaan ei ole poissuljettu (26.2.09)

SAK: Eläkepolitiikka ei ole sanelupolitiikkaa (25.2.09)

SAK: Ammattiyhdistysliikkeen kiirastuli (4.4.08)

Palkkatyöläinen: Moni-ilmeinen yleislakko 50 vuotta sitten (28.2.06)

Suomen ja Viron ammattijärjestöjen tulisi tiivistää yhteistyötään ja lopulta yhdistyä, ehdottaa SAK:n varapuheenjohtaja Matti Huutola (vas). Yhteistyö ja yhdistyminen voisi Huutolan mukaan toimia esimerkkinä eurooppalaiselle ja globaalille ay-toiminnalle.

Lähempi tavoite voisi Huutolan mielestä olla Viron järjestäytymisasteen nostaminen, joka tällä hetkellä on n. 20 prosenttia.

Rakennusliiton puheenjohtaja Matti Harjuniemi pitää Huutolan esitystä hyvänä. "Ammattiliittojen pitää tehdä muutakin kuin käydä seremoniallista keskustelua. Täytyy pistää hynttyitä yhteen ja alkaa valvomaan etuja yhteisellä järjestöllä", hän kertoi Turun sanomille.

Turun sanomat: Huutola yhdistäisi Suomen ja Viron ammattiliitot (6.8.08)