• Artikkelit

Teksti: Charles Post
Kuva: darkmavis: Metal Series (CC BY-NC-ND 2.0)

Erityisesti imperialismin keskusalueilla työläisten keskuudessa vallitsee sitkeästi reformismi ja suoranainen konservatismi. Samalla kun työ- ja elinehdot rikkaissa teollisuusmaissa ovat huonontuneet selvästi 1960-luvun lopulta lähtien, ei tästä ole ollut seurauksena vallankumouksellisen tietoisuuden kasvua, ja tilanne asettaa vakavan haasteen vallankumouksellisille marxilaisille. On kuitenkin tärkeää välttää todellisten ilmiöiden kuviteltuja selityksiä, olipa kyse sitten luonnonilmiöistä tai yhteiskunnan luonteen selittämisestä. Valitettavasti yksi vaikutusvaltaisimmista vasemmistolaisista selityksistä työväenluokan reformismille ja konservatismille - teoria "työläisaristokratiasta" - on juuri tällainen myytti. (lisää...)

Vasemmistolaisen Ollanta Humalan täpärä voitto Perun presidentinvaaleissa on johtanut pörssikurssien laskuun 12 prosentilla, kirjoittaa The Guardian.

Viime sunnuntaina Perun presidentinvaaleissa olivat vastakkain vasemmistolainen Ollanta Humala ja maan entisen presidentin, vankilaan korruptiosta ja ihmisoikeusloukkauksista tuomitun Alberto Fujimorin tytär, Keiko Fujimori. Humala voitti vaalit muutaman prosenttiyksikön erolla kerättyään 51,3 prosenttia äänistä, kirjoittaa The Guardian.

Humalan voitto sai pörssikurssit syöksymään 12 prosenttia, mikä heijastaa pääomapiirien epävarmuutta tulevan presidentin vasemmistolaisuuden asteesta. Maan liike-elämä ja media olivat tukeneet KeikoFujimoria.

"Sijoittajat pelkäävät entisen everstiluutnantin seuraavan aiemman esikuvansa, Venezuelan Hugo Chávezin radikaalia talouspolitiikkaa", The Guardian kirjoittaa. "Humala irtisanoitui Chávezista kampanjan aikana, vaihtoi punaiset T-paidat mustiin pukuihin ja lupasi [Brasialian entisen presidentin, ] Lulan tyylistä sosiaalidemokraattista politiikkaa. Mutta epäilyksiä on yhä."

The Guardian: Leftwinger Ollanta Humala's narrow win in Peru unnerves markets (6.6.11)

Kolumbialaisen oikeusistuimen mukaan hallituksen tekemä sopimus yhdysvaltalaisjoukkojen sijoittamisesta maassa sijaitseviin tukikohtiin on laiton, kertoo Bloomberg.com.

Kolumbian entinen presidentti Álvaro Uribe solmi Yhdysvaltain kanssa vuosi sitten sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat saa sijoittaa joukkojaan seitsemään maassa sijaitsevaan tukikohtaan. Maan kansanedustuslaitos ei saanut tilaisuutta käsitellä sopimusta, sillä Uriben mukaan asia kuului jo olemassa olevan kansainvälisen sopimuksen piiriin.

Nyt kuitenkin Kolumbian perustuslakituomioistuin on päättänyt, että tämä ei pidä paikkaansa, eikä Uriben tekemä sopimus siten ole lainmukainen. Tuomion mukaan kaikki tähän mennessä tukikohtiin sijoitettu sotilas- ja siviilihenkilökunta on vedettävä pois.

"Kolumbian hallitus ilmoitti kunnioittavansa oikeusistuimen tuomiota, puolustusministeri Rodrigo Rivera sanoi tiedotteessaan", Bloomberg.com kirjoittaa. "Tiedote ei kertonut, pyrkiikö hallitus saamaan sopimukselle kongressin hyväksynnän, mutta se mainitsi Yhdysvaltain vuosikymmeniä jatkuneen tuen olevan erittäin tärkeää terrorismin ja huumeiden salakuljetuksen vastaisessa taistelussa."

Useiden Etelä-Amerikan valtioiden johtajat ovat arvostelleet Kolumbian tekemää sopimusta. Brasilian presidentti Luiz Inácio "Lula" da Silvan lisäksi Venezuelan, Bolivian, Uruguayn, Ecuadorin ja Argentiinan presidentit ilmaisivat vähintäänkin varauksellisen kannan Kolumbian suunnitelmiin niiden tultua julki noin vuosi sitten. BBC:n mukaan Peru kannatti hanketta, kun taas Chile ja Paraguay olivat sitä mieltä, että kyseessä on Kolumbian oma asia.

"Yhdysvallat on pyrkinyt hillitsemään alueellisia jännitteitä sanomalla, ettei sen joukkojen ja siviilihenkilökunnan määrä maassa ylitä 1 400:aa", Bloomberg.com kirjoittaa. "Katto on asetettu Plan Colombia -sopimuksessa, jonka kautta Yhdysvallat on tukenut huumeiden ja kapinallisten vastaisia hankkeita yli 7 miljardilla dollarilla vuodesta 2000 lähtien."

Bloomberg.com: Colombia Court Blocks U.S. Military Accord Behind Regional Fight (18.8.10)

BBC: Uribe and Lula discuss base use (7.8.09)

Brasilian presidentti Luiz Inįcio Lula da Silva ja Bolivian presidentti Evo Morales vaativat keskiviikkona Yhdysvaltain uutta presidenttiä, Barack Obamaa, purkamaan Kuuban taloussaarron. Morales myös kehotti Yhdysvaltoja vetämään joukkojaan eräistä maista.

YK:n yleiskokous äänesti lokakuun lopussa seitsemännentoista perättäisen kerran taloussaartoa vastaan. 185 jäsenmaata äänesti saartoa vastaan, ja vain kolme valtiota, Yhdysvallat, Israel ja Palau, äänestivät sen puolesta. Marshall-saaret ja Mikronesia äänestivät tyhjää.

Kuuba on ollut Yhdysvaltain taloussaarrossa lähes 50 vuotta, mistä saarivaltiolle on aiheutunut yli 90 miljardin ylimääräiset kustannukset.

Prensa Latina: Evo, Lula, Call Obama to Lift Blockade on Cuba (5.11.08)

Al Jazeera: UN urges end to US Cuba embargo (30.10.08)

Haitilainen ihmisoikeusaktivisti David Josué on maanantaina aloittanut kiertueen Brasiliassa, jonka aikana hän vaatii Brasilian johtamien YK-joukkojen poistumista saarelta välittömästi. Josuén kiertue on saanut Brasiliassa laajaa kannatusta ammattiyhdistysliikkeessä, mustan väestön järjestöissä sekä presidentti Luiz Inįcio "Lula" da Silvan omassa puolueessa, Työväenpuolueessa.

"Haitin miehityksestä puhutaan 'humanitaarisena apuna'. Haitin hallituksella ei kuitenkaan ole valtaa määrätä YK-joukkoja, jotka hallinnoivat poliisia, vankiloita ja oikeuslaitosta. Tämä on diktatuuria, ei apua", Josué sanoi kiertueen avanneessa tiedotteessaan.

YK-joukot ovat olleet Haitilla vuodesta 2004 lähtien, ja ovat syyllistyneet mm. siviilien surmaamiseen. Joukkojen brasilialainen komentaja myönsi 2007, että "kansainvälisen yhteisön" - Yhdysvaltain, Kanadan ja Ranskan - painostus väkivallan käyttöön on ollut "äärimmäistä".

Antirasicmdsa: Haitian Activist tours Brazil (18.8.08)

BBC: UN chief visits Haiti (2.8.07)

BBC: When the gloves of peace come off (18.4.07)