Hilkka Ahteen kohdalla pitää muistaa se, että kyseessä ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä, vaan päällikköasemassa toimiva ihminen, sanoo AKT:n varapuheenjohtaja.

Auto- ja kuljetusalan ammattiliitto AKT päätti irtisanoa viestintäpäällikkönsä Hilkka Ahteen viime perjantaina järjestetyssä kokouksessaan tiukassa äänestyksessä äänin 11-9. Syyksi ilmoitettiin luottamuspula. Liiton varapuheenjohtaja Veijo Ruonalan mukaan päätös ei liity Ahteen työpaikkakiusaamisesta tekemään kanteluun eikä muuhunkaan yksittäiseen tapahtumaan.

"Hilkka Ahteen työsuhteen päättämisellä ei ole [...] tekemistä meneillään olevan aluehallintoviraston alulle saattaman poliisitutkinnan tai kiusaamisväitteiden kanssa. Ne ovat oma asiansa ja sen suhteen juna etenee Suomen lakien ja asetusten mukaan, kuten muissakin asioissa."

Ruonala painottaa AKT:n sunnuntaina antamassa tiedotteessa, että Ahde ei ole mikään tavallinen toimistotyöntekijä.

"[Hän on] päällikköasemassa toimiva ihminen jolla on ollut hyvin itsenäinen asema ja toimenkuva liitossa. AKT:n viestintäpäällikkönä Ahteen tehtävä on ollut sen viestin välittäminen ulospäin, minkä AKT:n johto ja hallinto on linjannut. Tällaisessa päällikkötason tehtävässä toimivan ihmisen tulee käsittää, että hän ei voi työssään välittää julkisuuteen toistuvasti liittoon ja sen puheenjohtajaan kohdentuvaa hyökkäystä. Sellaisella toiminnalla on vahingoitettu vakavasti AKT:n ulkoista kuvaa."

Liitto ei kuitenkaan halua eritellä Ahteen luottamuspulan yksityiskohtia julkisuudessa, "koska AKT ei halua pilata irtisanotun mainetta ja sitä kautta työllistymismahdollisuuksia jatkossa".

Ruonalan mukaan AKT ei hyväksy minkäänlaista työpaikkakiusaamista ketään kohtaan.

Sosiaalidemokraattien leirissä heidän puoluetoverinsa Timo Rädyn johtaman AKT:n toiminta Ahteen irtisanomisen osalta on tuomittu näyttävästi. SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly, työministeri Lauri Ihalainen, SDP:n puolusihteeri Mikael Jungner sekä SDP:n naisjärjestö ovat esittäneet kritiikkiä AKT:n päätöstä kohtaan.

Demari.fi huomauttaa kuitenkin, että vaikka työsopimuksen voi irtisanoa vain asiallisesta ja painavasta syystä, on luottamuspula yksi tällainen syy. "Luottamuspula voi syntyä esimerkiksi silloin, jos työntekijä käyttäytyy epälojaalisti työnantajaansa kohtaan julkisuudessa."

Lapin yliopiston työoikeuden professori Seppo Koskinen epäilee lisäksi, että AKT ei ehkä vielä irtisanonutkaan Ahdetta, vaan vasta aloitti siihen johtavan prosessin. "Koskisen mukaan ihmisen irtisanominen tätä kuulematta on niin räikeästi lainvastaista, että hän ei usko AKT:n syyllistyneen siihen", kertoo Savon sanomien julkaisema uutinen. "Auto- ja Kuljetusalan Työntekijäliitto näyttää professorin mukaan pikemminkin ilmoittaneen päätöksestä aloittaa irtisanomisprosessi. Professori huomauttaa, että yrityksissä täytyy aina käynnistää irtisanomisprosessi ennen kuin työntekijä voidaan irtisanoa."

AKT: AKT:n varapuheenjohtaja Veijo Ruonala: AKT ei hyväksy kiusaamista ketään kohtaan (4.3.12)

Demari.fi: Professori: Ahteen irtisanomisessa on rikottu lakia (4.3.12)

Savon sanomat: Ahde ei ehkä saanutkaan vielä potkuja (4.3.12)

Demari.fi: AKT kävi vastahyökkäykseen - demarikenttä ja ay-väki tuomitsevat (3.3.12)

AKT: AKT:n tiedote 2.3.2012 (2.3.12)

SAK:n puheenjohtaja Lauri Ihalaisen mielestä hallituksen tulisi vahvemmin ohjata työnantajat ja ammattiliitot keskitettyihin neuvotteluhin palkkakilpailun estämiseksi.

Turun sanomien haastattelema Ihalainen on valmis myös liittokierrokseen, mutta miettii "onko se järkevää tilanteessa, jossa viime kierroksella on kylvetty palkkakilpailun siemen".

Ratkaisuksi ongelmaan hän peräänkuuluttaa malttia sekä työnantajilta että työntekijöiltä "Suomen talouskasvun, työllisyyden, ostovoiman ja kilpailukyvyn varmistamiseksi".

Turun sanomat: SAK opastaa hallitusta ajamaan EK:n neuvotteluun laajasta palkkasopimuksesta (14.9.08)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine Kuva: SAK:n päärakennus Hakaniemessä - Jaan M Työnantajat ovat ilmoittaneet hylkäävänsä jäykät tulopoliittiset kokonaisratkaisut, jotta kansainvälisen kilpailukyvyn vaatimukset voitaisiin paremmin ottaa huomioon. Sovintohakuinen ay-liike pyrkii takertumaan vanhaan, vaikka työmarkkinapolitiikan edellytykset ovat EU-Suomessa muuttuneet. Työnantajien hyökkäys voidaan myös nähdä hyvänä tilaisuutena radikaalimman ay-politiikan käynnistämiseksi. (lisää...)