Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Kreikassa alkoi tänään 48 tuntia kestävä yleislakko, joka vastustaa huomenna parlamentin äänestykseen tulevaa kriisipakettia, uutisoi Deutsche Welle.

Kreikan parlamentti äänestää torstaina uusista leikkauksista. Leikkaukset ovat maan tarvitseman uuden lainan ehtona, jota ilman se ajautuu maksukyvyttömyyteen. Kreikkalaiset ammattiliitot, jotka edustavat puolta maan työläisistä, ovat julistaneet 48 tunnin yleislakon keskiviikosta lähtien, juuri parlamentin äänestyksen alla.

"Kreikan tiedotusvälineiden toiminta häiriytyi tiistaina, kun tuhannet journalistit osoittivat mieltään kaduilla", Deutsche Welle kuvaa. "Alukset seisoivat satamassa, junat olivat pysähdyksissä ja roskat kasautuivat, kun yksittäiset lakot antoivat maalle esimakua siitä, mitä yksikin sanomalehti kuvasi 'kaikkien lakkojen äidiksi' ennen parlamentin torstaista äänestystä entistä kovemmista leikkauksista, joiden on tarkoitus taata Kreikalle uusi kansainvälinen lainaerä."

Sosialistipuolue PASOK:in johtamalla hallituksella on parlamentissa neljän paikan enemmistö.

Pitkään jatkuneesta liikehdinnästä huolimatta Kreikan vasemmisto ei ole täysin kyennyt käyttämään tilaisuutta hyödykseen, kirjoittaa Aris Leonas ParalliloGrafos -blogin julkaisemassa kirjoituksessa eilen. Vasemmiston piirissä on hänen mukaansa puhuttu tarpeesta muodostaa laaja vasemmistopuolueiden ja pienryhmien hallitus, mutta sen piirissä ei ole onnistuttu perustelemaan ajatusta siten, että se olisi saanut suurtakaan suosiota.

"Näin siitä huolimatta, että mainitut puolueet ovat potentiaalisesti voimakkaita, sillä niiden kyselykannatus on 26 %, kun taas hallituksen kannatus on vain 15 %, ja noin 50 % äänestäjistä on julistanut, ettei aio äänestää lainkaan missään tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden joukkoon lukeutuvat: vasemmistokoalitio Syriza, joka syntyi sosiaalifoorumivuosikymmenen jälkeen; perinteinen kommunistinen puolue omine ammattiliittoineen, jota on arvosteltu laajasti haluttomuudesta liittyä yhteen muun vasemmiston kanssa jonkinlaiseen koalitioon; Antarsia, pieni kapitalisminvastaisten ryhmien liitto; ja ekologivihreät, suhteellisen uusi, Euroopan vihreisiin linkittynyt puolue."

Deutsche Welle: Strikes cripple Greece in 'critical' week for eurozone (19.10.11)

The Star: Wave of protests, strikes hammer Greece ahead of austerity vote (17.10.11)

Aris Leonas: Greece on the Brink of Emergency: A Matter of Days (18.19.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)

Kreikassa poliisejakin on jo mennyt lakkoon hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, kirjoittaa EUobserver.

Eilen joukko lakkoon menneitä poliiseja ripusti mustan banderollin Ateenan Lykabettos-kukkulalle osoittaakseen mieltä hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, jonka vuoksi poliisien palkkoja on leikattu ja heitä on pantu pakkolomalle. Banderollissa luki "Palkkapäivä - surupäivä", kertoo EUobserver. Noin 50 poliisia suojeli banderollia toisilta poliiseilta, jotka oli lähetetty ottamaan se alas.

"Poliisien ammattiliiton verkkosivuilla julkaistu vihainen julistus varoitti 'taistelumme laajentamisesta' ja että turvallisuusjoukot 'eivät aio hyväksyä kritiikittömästi IMF:ltä, Euroopan unionista ja mahtimaista satelevia määräyksiä'."

EUobserver: Greek police protest troika, German and French embassies (26.9.11)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (lisää...)

Melkein kaikki uskovat jo, että Kreikka ei maksa velkojaan, mutta harva kysyy, riittäisikö se ratkaisuksi, sanoo taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo.

Useimmissa piireissä puhe Kreikan velkojen maksamatta jättämisestä ei ole enää kiellettyä, mutta olisi huomattava, että pelkkä velkojen uudelleenjärjestely ei yksinään ole riittävä keino ongelman ratkaisemiseksi, kirjoittaa Yhdysvaltain Utahin osavaltion yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo kolumnissaan TripleCrisisissa.

Vernengo viittaa Argentiinan tapaukseen 1990-luvulta, jossa maan velat järjesteltiin uudelleen, mutta huomauttaa, että tähän liittyi myös valuutan devalvaatio, joka irrotti sen yli vuosikymmenen kestäneestä sidoksesta dollariin. Euroalueen sisällä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja Kreikan devalvaatio tarkoittaisikin alueen hajoamista.

"Joidenkin mukaan kattavampi Euroopan unioni ja tulonsiirrot vahvemman eurooppalaisen rahoitusinstituution avulla olisivat osa ratkaisua", Vernongo kirjoittaa. "Tai jopa, että reuna-alueiden maiden maiden siirtymäkautta pehmennettäisiin sillä, että Saksa nostaisi reaalipalkkojaan ja kulutustaan ylijäämäisen kauppataseensa pienentämiseksi. Mutta nämä vaihtoehdot eivät selvästikään näy tulevan kysymykseen. Sekä Saksa että Euroopan keskuspankki eivät tunnu olevan valmiita leikkausohjelman hylkäämiseen."

Matias Vernengo: The Greek Crisis: Uttering the Other “D Word” (27.6.11)

BBC: Greece takes the eurozone's future to the brink (21.6.11)

Agustino Fontevecchia: Roubini Warns Of Euro Break Up As Greek Credit Rating Tumbles (16.6.11)

Eurostatin mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät vuodelta 2010 ovat osoittautuneet arvioita ja tavoitteita suuremmiksi, kertoo EUobserver.

Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat julkaisi eilen tietoja EU:n ja yksittäisten tEU-maiden budjettialijäämistä. Niiden mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät viime vuonna olivat suurempia kuin aiemmin esitetyt arviot ja maille asetetut tavoitteet. Kreikan budjettialijäämä viime vuonna oli Eurostatin mukaan todellisuudessa 10,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli arvioitu 9,6 prosentiksi. Portugalin alijäämä taas oli 9,1 prosenttia kansantuotteesta, kun se oli aiemmin arvioitu 7,3 prosenttiin.

"Yhä useammat ekonomistit ovat sitä mieltä, että nämä maat ovat jääneet velkakierteeseen, missä niiden tilanteen parantamiseksi määrätyt leikkausohjelmat aiheuttavat kulutuksen vähenemistä", EUobserver kirjoittaa."Tämä puolestaan pienentää valtion tuloja entisestään ja kasvattaa alijäämää."

Pahiten talousvaikeuksissa olevista maista vain Espanja saavutti tavoitteensa alijäämänsä pienentämiseksi. Tavoite oli 9,3 prosenttia kansantuotteesta, ja maa onnistui pääsemään 9,2 prosenttiin.

Eurostatin mukaan Irlannin alijäämä on omassa luokassaan, 32,4 prosentissa. Toiseksi huonoimmassa tilassa on Kreikka, ja kolmantena tulee Iso-Britannia, jonka alijäämä on melkein yhtä suuri kuin Kreikalla, 10,4 prosenttia.

EUobserver: Greek, Portuguese deficits overshoot targets (27.4.11)

Eurostat: Euro area and EU27 government deficit at 6.0% and 6.4% of GDP respectively (26.4.11)

Velkajärjestely Kreikassa voi aiheuttaa vaaran maan demokratialle, sanoo Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Lorenzo Bini Smaghi. Euroopan talouspäättäjien mielipiteet ovat jakautuneet samalla kun Kreikan talous on ajautumassa yhä suurempiin ongelmiin. Euroopan komission mukaan Kreikan velkajärjestely ei ole vaihtoehto, mutta sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel ovat sanoneet, että hallittu velkajärjestely voi sittenkin tulla kyseeseen. Kreikan velkajärjestely merkitsisi, että osa pankkien ja sijoittajien saatavista mitätöidään, ja Kreikalle laaditaan maksuohjelma, jotta edes osa veloista saadaan maksettua. Euroopan keskuspankki (EKP) vastustaa velkajärjestelyä jyrkästi. EKP:n hallitukseen kuuluvan Lorenzo Bini Smaghin mukaan velkajärjestelystä saattaa koitua pankkien kaatumisen myötä Kreikan yhteiskunnalle jopa sellainen isku, että se vaarantaa maan demokraattisen järjestelmän, kertoo EUobserver. "Meidän analyysimme mukaan velkojen uudelleenjärjestely johtaisi siihen, että suuri osa Kreikan pankkijärjestelmästä romahtaisi", hän kertoi viime torstaina italialaiselle talouslehti Il Sole 24 Ore'lle. "Kreikan talous putoaisi polvilleen, mistä olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja maan demokratian ylläpitämiselle." Kreikan hallituksen mielestä velkajärjestelylle ei ole ainakaan vielä tarvetta, mutta EUobserverin mukaan kasvava joukko hallituspuolueen, sosialistisen PASOK:in jäseniä on vaatinut julkisesti velkajärjestelyä vaihtoehtona uusille leikkausohjelmille. "Kreikan velkajärjestely johtaisi välittömään riskien uudelleenarviomiseen myös muiden pienten maiden kohdalla, ja mm. Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä on edelleen huomattavia määriä Kreikan valtion velkakirjoja", EUobserver kirjoittaa. EUobserver: ECB warns of threat to Greek democracy (15.4.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)