Melkein kaikki uskovat jo, että Kreikka ei maksa velkojaan, mutta harva kysyy, riittäisikö se ratkaisuksi, sanoo taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo.

Useimmissa piireissä puhe Kreikan velkojen maksamatta jättämisestä ei ole enää kiellettyä, mutta olisi huomattava, että pelkkä velkojen uudelleenjärjestely ei yksinään ole riittävä keino ongelman ratkaisemiseksi, kirjoittaa Yhdysvaltain Utahin osavaltion yliopiston taloustieteen apulaisprofessori Matias Vernengo kolumnissaan TripleCrisisissa.

Vernengo viittaa Argentiinan tapaukseen 1990-luvulta, jossa maan velat järjesteltiin uudelleen, mutta huomauttaa, että tähän liittyi myös valuutan devalvaatio, joka irrotti sen yli vuosikymmenen kestäneestä sidoksesta dollariin. Euroalueen sisällä tämä ei kuitenkaan ole mahdollista, ja Kreikan devalvaatio tarkoittaisikin alueen hajoamista.

"Joidenkin mukaan kattavampi Euroopan unioni ja tulonsiirrot vahvemman eurooppalaisen rahoitusinstituution avulla olisivat osa ratkaisua", Vernongo kirjoittaa. "Tai jopa, että reuna-alueiden maiden maiden siirtymäkautta pehmennettäisiin sillä, että Saksa nostaisi reaalipalkkojaan ja kulutustaan ylijäämäisen kauppataseensa pienentämiseksi. Mutta nämä vaihtoehdot eivät selvästikään näy tulevan kysymykseen. Sekä Saksa että Euroopan keskuspankki eivät tunnu olevan valmiita leikkausohjelman hylkäämiseen."

Matias Vernengo: The Greek Crisis: Uttering the Other “D Word” (27.6.11)

BBC: Greece takes the eurozone's future to the brink (21.6.11)

Agustino Fontevecchia: Roubini Warns Of Euro Break Up As Greek Credit Rating Tumbles (16.6.11)

Eurostatin mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät vuodelta 2010 ovat osoittautuneet arvioita ja tavoitteita suuremmiksi, kertoo EUobserver.

Euroopan unionin tilastokeskus Eurostat julkaisi eilen tietoja EU:n ja yksittäisten tEU-maiden budjettialijäämistä. Niiden mukaan Kreikan ja Portugalin budjettialijäämät viime vuonna olivat suurempia kuin aiemmin esitetyt arviot ja maille asetetut tavoitteet. Kreikan budjettialijäämä viime vuonna oli Eurostatin mukaan todellisuudessa 10,5 prosenttia bruttokansantuotteesta, kun se oli arvioitu 9,6 prosentiksi. Portugalin alijäämä taas oli 9,1 prosenttia kansantuotteesta, kun se oli aiemmin arvioitu 7,3 prosenttiin.

"Yhä useammat ekonomistit ovat sitä mieltä, että nämä maat ovat jääneet velkakierteeseen, missä niiden tilanteen parantamiseksi määrätyt leikkausohjelmat aiheuttavat kulutuksen vähenemistä", EUobserver kirjoittaa."Tämä puolestaan pienentää valtion tuloja entisestään ja kasvattaa alijäämää."

Pahiten talousvaikeuksissa olevista maista vain Espanja saavutti tavoitteensa alijäämänsä pienentämiseksi. Tavoite oli 9,3 prosenttia kansantuotteesta, ja maa onnistui pääsemään 9,2 prosenttiin.

Eurostatin mukaan Irlannin alijäämä on omassa luokassaan, 32,4 prosentissa. Toiseksi huonoimmassa tilassa on Kreikka, ja kolmantena tulee Iso-Britannia, jonka alijäämä on melkein yhtä suuri kuin Kreikalla, 10,4 prosenttia.

EUobserver: Greek, Portuguese deficits overshoot targets (27.4.11)

Eurostat: Euro area and EU27 government deficit at 6.0% and 6.4% of GDP respectively (26.4.11)

Velkajärjestely Kreikassa voi aiheuttaa vaaran maan demokratialle, sanoo Euroopan keskuspankin hallituksen jäsen Lorenzo Bini Smaghi. Euroopan talouspäättäjien mielipiteet ovat jakautuneet samalla kun Kreikan talous on ajautumassa yhä suurempiin ongelmiin. Euroopan komission mukaan Kreikan velkajärjestely ei ole vaihtoehto, mutta sekä Saksan valtiovarainministeri Wolfgang Schäuble että liittokansleri Angela Merkel ovat sanoneet, että hallittu velkajärjestely voi sittenkin tulla kyseeseen. Kreikan velkajärjestely merkitsisi, että osa pankkien ja sijoittajien saatavista mitätöidään, ja Kreikalle laaditaan maksuohjelma, jotta edes osa veloista saadaan maksettua. Euroopan keskuspankki (EKP) vastustaa velkajärjestelyä jyrkästi. EKP:n hallitukseen kuuluvan Lorenzo Bini Smaghin mukaan velkajärjestelystä saattaa koitua pankkien kaatumisen myötä Kreikan yhteiskunnalle jopa sellainen isku, että se vaarantaa maan demokraattisen järjestelmän, kertoo EUobserver. "Meidän analyysimme mukaan velkojen uudelleenjärjestely johtaisi siihen, että suuri osa Kreikan pankkijärjestelmästä romahtaisi", hän kertoi viime torstaina italialaiselle talouslehti Il Sole 24 Ore'lle. "Kreikan talous putoaisi polvilleen, mistä olisi tuhoisat seuraukset yhteiskunnan yhtenäisyydelle ja maan demokratian ylläpitämiselle." Kreikan hallituksen mielestä velkajärjestelylle ei ole ainakaan vielä tarvetta, mutta EUobserverin mukaan kasvava joukko hallituspuolueen, sosialistisen PASOK:in jäseniä on vaatinut julkisesti velkajärjestelyä vaihtoehtona uusille leikkausohjelmille. "Kreikan velkajärjestely johtaisi välittömään riskien uudelleenarviomiseen myös muiden pienten maiden kohdalla, ja mm. Saksan Commerzbankilla, Ranskan Crédit Agricolella ja Belgian KBC:llä on edelleen huomattavia määriä Kreikan valtion velkakirjoja", EUobserver kirjoittaa. EUobserver: ECB warns of threat to Greek democracy (15.4.11)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

Kreikan talous supistui kuluvan vuoden toisen neljänneksen aikana 1,5 prosenttia ja työttömyys nousi 12 prosenttiin, kirjoittaa EUobserver.

Bruttokansantuotteen supistuminen oli miltei kaksinkertainen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, jolloin vastaava lukema oli 0,8 prosenttia. Maan tilastokeskuksen mukaan tämä johtui EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) määräämästä leikkausohjelmasta ja maahan tehtyjen sijoitusten vähenemisestä. Kaikkiaan EU odottaa Kreikan talouden pienenevän kolme prosenttia, mutta maa itse ennakoi neljää prosenttia.

Ekonomisti Diego Iscaron mukaan työttömyys tulee vielä nousemaan. "Työttömyys on viiveellä tuleva indikaattori, joten se pahenee kolmannella neljänneksellä, koska yritysten marginaalit kutistuvat, luottamus on alhainen ja myös julkisella sektorilla on työttömyyttä", hän kertoi The Wall Street Journalille.

Kreikka hyväksyi viime toukokuussa 110 miljardin euron lainapaketin, jonka ehdoiksi EU ja IMF määräsivät kolmivuotisen leikkaus- ja rakennesopeutusohjelman.

EUobserver: Greek economy shrinking faster than expected (13.8.10)

WSJ: Greek Recession Deepens (12.8.10)

Yksityiset kansalaiset joutuvat maksamaan vuodessa 800 miljoonaa euroa lahjuksina julkiselle ja yksityiselle sektorille, kertoo Transparency Internationalin tutkimus.

Transparency Internationalin tutkimus perustuu yli 6 000 ihmisen puhelinhaastatteluun viime vuoden loppupuoliskolla. Haastateltavien vastausten perusteella järjestö arvioi lahjuksien määrän olevan koko taloudessa 717 ja 857 miljoonan euron välillä. Lukuihin ei sisälly yhteiskunnan ylätason korruptio tai veronkierto.

Yli 9 prosenttia haastatelluista kertoi joutuneensa lahjusvaateiden kohteeksi asioidessaan julkisella sektorilla. Keskimäärin ihmiset joutuivat maksamaan lahjuksia viranomaiskäsittelyn nopeuttamiseksi, sairaalahoidon saamiseksi tai muista vastaavista syistä 1 355 euroa vuodessa, tutkimus kertoo.

Myös yksityisellä sektorilla lahjusten pyytäminen on yleistä. Yli 5 prosenttia haastatelluista kertoi maksaneensa lahjuksia, joiden keskimäärä vuodessa oli lähes 1 700 euroa.

EUobserver: Greek corruption worth €800 million a year (2.7.10)

Kreikan pankkityöntekijöiden liitto OTOE pitää hallitusta syyllisenä kolmen pankkityöntekijän kuolemaan mielenosoitusten yhteydessä sattuneessa tulipalossa.

Pankkityöntekijöiden liitto OTOE julisti vuorokauden mittaisen lakon torstaiksi osoittaakseen mieltä tulipalossa keskiviikkona kuolleiden kollegoidensa puolesta. Liitto tuomitsi väkivallan, mutta piti hallitusta viimekätisenä syyllisenä kuolemantapauksiin, kirjoittaa The Washington Post.

"OTOE tuomitsee yksiselitteisesti ne tahot, jotka syyllistyvät [tulipalon sytyttämisen kaltaisiin] väkivallantekoihin", lehti siteerasi liiton lausuntoa. "Mutta tämä traaginen tapahtuma, jossa kolme kollegaamme sai surmansa ... on surullinen seuraus niistä kansanvastaisista toimenpiteistä, jotka nostattivat yleisen raivon ja satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksen."

The Independentin mukaan kyseinen näkemys on saanut kannatusta laajemminkin, eikä tapauksen nähty vähentävän mielenosoitusten oikeutusta. "Vaikka ihmiset kaduilla pitivät kuolonuhreja tragediana, kukaan ei ollut sitä mieltä, että protesteja hallitusta vastaan tulisi hillitä", lehti kirjoitti.

Tulipalon syttymissyystä on useita selityksiä. Yleisimmin tapaus on pantu anarkistien tiliin, kun taas esimerkiksi Kreikan kommunistinen puolue syytti tulipalosta fasistisia provokaattoreita. Libcom.org huomauttaa myös 30 vuotta sitten sattuneesta vastaavanlaisesta tapauksesta, jossa tulipalossa syntyneistä kuolonuhreista syytettiin anarkisteja, mutta myöhemmin todistettiin, että tulipalo olikin saanut alkunsa poliisin ampumasta kyynelkaasupanoksesta.

Joka tapauksessa asia on herättänyt keskustelua myös anarkistisesti suuntautuneessa Libcom.orgissa, ja huomio on tässä yhteydessä kiinnitetty kreikkalaisen anarkistiliikkeen "macho-militarismiin".

"Viime joulukuusta lähtien anarkistiskene on kasvanut määrällisesti mutta laadullinen taso on laskenut vaarallisesti", sanoo Libcom.orgiin artikkeleja kirjoittava taxikipali. "Tästä johtuen se lähenee sitä vaarallista rajaa, mitä voisi nimittää 'periaatteettomaksi taisteluksi', missä väkivalta on saanut toteemimaisen ulottuvuuden. Jotkut ryhmät ovat käsitelleet asiaa kriittisesti viimeisen vuoden aikana, mutta nämä yritykset on työnnetty sivuun liian akateemisina, liian pasifistisina tai jotain. [..] Ainoa asia, joka voi pelastaa anarkistiskenen paljon laajemman yhteiskunnallisen ja työväenliikkeen silmissä Kreikassa on edes jonkunasteinen itsekritiikki. Anarkistien tulisi kehittää ymmärrystään julkisesta vastuusta ja käsittää se mitä seuraa, jos 'leikitään sotaa' muiden kustannuksella."

The Washington Post: Greek bank workers strike over deaths (6.5.10)

The Independent: Greece says bailout is only hope (6.5.10)

Libcom.org: War-Zone Athens: three people dead, many buildings burning as general strike march turns into a battle (5.5.10)

Libcom.org. Keskustelua. Kommentti nro 19 (6.6.10)

Vastoin yleisiä väitteitä kreikkalaisten viikkotyöaika on 42 tuntia, keskipalkka 803 euroa ja keskimääräinen eläkeikä 61,4 vuotta, kirjoittaa Marxistiki Foni.

Verkkolehti Marxistiki Foni arvostelee tiedusvälineissä esiintynyttä uutisointia hulppeista eduista, joita kreikkalaisilla on kerrottu olevan ja joiden on annettu ymmärtää johtaneen maan talousvaikeuksiin. Kampanjan tarkoituksena on kääntää muiden eurooppalaisten maiden työläiset kreikkalaisia vastaan, lehti kirjoittaa.

"Eurostatin mukaan kreikkalaiset työläiset tekevät keskimäärin pidempää työviikkoa kuin muut eurooppalaiset. Heidän työviikkonsa on 42-tuntinen, kun 27:n EU-jäsenmaan keskiarvo on 40,3 tuntia, ja euroalueen keskiarvo 40 tuntia."

Eurostatin mukaan kreikkalaisten palkat kuuluvat euroalueen huonoimpiin. "Kreikassa keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa, mukaanlukien sosiaaliturvamaksut ja verot, on 803 euroa." Jo ennen nykyistä kriisiä hallituksen erinäiset ohjelmat olivat polkeneet yksityisen sektorin reaalitulot vuoden 1984 tasolle.

Myöskään tarinat alhaisesta eläkeiästä ja muhkeista eläkkeistä eivät pidä paikkaansa. "Keskimääräinen eläkeikä Kreikassa on 61,4 vuotta, eli jonkin verran korkeampi kuin Euroopan keskiarvo, 61,1 vuotta. Entä eläkkeet? Ay-keskusjärjestö GSEE:n mukaan keskimääräinen eläke Kreikassa on 750 euroa kuukaudessa".

Lehti syyttää kreikkalaisia työnantajia veronkierrosta ja pimeän työvoiman käytöstä. "Omistajat palkkaavat työntekijöitä mieluummin laittomasti, 'harmaan talouden' alueella, ja näin säästävät sekä veroissa ja muissa kustannuksissa." Tämän lisäksi lehti kertoo Kreikassa olevan noin 300 000 "muka itsensä työllistävää" työläistä, jotka muodollisesti ovat itsenäisiä yrittäjiä, mutta tosiasiassa toisen palveluksessa. Tavanomaisen työsuhteen turvaa heillä ei kuitenkaan ole.

Kansainvälisessä uutisoinnissa, jota Marxistiki Foni nimittää "parjauskampanjaksi", erityistä huomiota on kiinnitetty valtion työntekijöiden suureen määrään. Lehden mukaan tämäkin on kuitenkin myytti. "Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan valtion työntekijät muodostavat Kreikan työvoimasta 22,3 prosenttia, kun Ranskassa vastaava osuus on 30, Ruotsissa 34, Alankomaissa 27 [ja] Iso-Britanniassa 20 prosenttia".

IDM: The myth of the “lazy Greek workers” (4.5.10)

Uusi Suomi: Kreikka lamaantuu tänään. Keskustelua. (4.5.10)

Päivi Lipponen: Kreikkalaiset eivät ymmärrä kriisin vakavuutta (3.5.10)

Elämä jatkuu: Kreikka ulos vaiko me itse? (2.5.10)

Taloussanomat: Tällaisia ovat kreikkalaiset hulppeat eläkkeet (29.4.10)

Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Madridissa ja Barcelonassa hallitusta vastaan, joka aikoo korottaa eläkeikää kahdella vuodella.

Ammattiliittojen järjestämät Madridin ja Barcelonan mielenosoitukset ovat osa mielenosoitusten sarjasta, jonka on tarkoitus jatkua maaliskuun alkuun asti. Mielenosoituksissa vastustetaan sosialistihallituksen aikeita nostaa eläkeikä 65 vuodesta 67:ään ja leikata julkisen sektorin menoja 50 miljardilla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Espanja kuuluu euroalueen huonoimmassa kunnossa oleviin maihin Kreikan, Portugalin, Italian ja Irlannin ohella. Viidennes työikäisestä väestöstä on työttömänä ja budjettialijäämä yli 11 prosenttia, kun euroalueen maksimi on 3 prosenttia.

Espanjan ohella muuallakin EU:n alueella on osoitettu mieltä leikkauksia vastaan. Kreikassa eilen järjestetty yleislakko - jo toinen kahden viikon sisään - keräsi kymmeniä tuhansia marssille Ateenaan, ja myös Portugalin ay-liike on päättänyt yleislakosta maaliskuun alussa.

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kehotti muitakin EU-maita ryhtymään Espanjan jo päättämiin toimenpiteisiin eläkejärjestelmiensä uudistamiseksi, kertoo EUobserver.

EUobserver: Protests roll out across crisis-hit EU states (24.2.10)

BBC: Clashes in Greece strike against austerity plan (24.2.10)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)