Kansainvälisen valuuttarahaston Ateenan-edustajan mukaan Kreikka alkaa jo lähestyä kestokyvyn rajoja, kirjoittaa EUobserver.

Kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n edustaja Ateenassa poikkesi instituution tavanomaisesta linjasta ottamalla kantaa muihinkin kuin teknokraattisiin asioihin, kirjoittaa EUobserver ja viittaa tanskalaisen Poul Thomsenin lausuntoon, jonka mukaan pelkät leikkaukset eivät auta Kreikkaa. Kreikassa tähän mennessä tehdyt uudistukset pitäisi myös ottaa huomioon, kun IMF:n, EU:n ja Euroopan keskuspankin muodostaman troikka arvioi Kreikan suoriutumista sille asetetuista ehdoista, Thomsen sanoi.

"Jaan monien kreikkalaisten viranomaisten turhautumisen, sillä suuri osa ulkomaisesta kritiikistä jättää huomiotta sen, että Kreikka on jo tehnyt paljon, ja väestön kannalta raskain kustannuksin. Vaikka paljon on vielä tehtävä, Kreikka on jo kulkenut pitkän matkan. Jos tätä ei tunnusteta, [talous]ohjelmalle on vaikea saada tukea. [...] Tältä osin mielestäni viranomaisten - joihin itsekin lukeudun - tulisi ehkä olla harkitsevaisempia siinä, että antamamme vaikutelma on tasapainossa, kun sanomme ohjelman olevan raiteiltaan."

Thomsenin mukaan troikan ja Kreikan hallituksen sopimus 130 miljardin euron suuruisesta "toisesta pelastusohjelmasta" on pian valmis. EUobserver viittaa kreikkalaislehti Imerisian tietoihin, joiden mukaan Kreikan hallitus olisi valmis 4,4 miljardin lisäleikkauksiin uuden pelastuspaketin saamiseksi. Maan saaman ensimmäisen pelastuspaketin suuruus oli 110 miljardia euroa.

EUobserver: IMF worried by social cost of Greek austerity (2.2.12)

Riskisijoittajat harkitsevat Kreikan haastamista Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, jos maa hyväksyy sijoittajia vahingoittavaa lainsäädäntöä, kirjoittaa The New York Times.

Kreikka kaavailee uutta lainsäädäntöä, jonka mukaan maan velkakirjoja ostaneiden yksityisten sijoittajien - Euroopan keskuspankkia lukuunottamatta - olisi pakko hyväksyä tappioita. Jotkut riskirahastot ovat kuitenkin alkaneet miettiä keinoja näiden suunnitelmien torjumiseksi, ja yhtenä ideana keskusteluissa rahastojen ja juristien välillä on noussut esiin mahdollisuus haastaa Kreikka Euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen, kirjoittaa NY Times.

"Oikeudelliset asiantuntijoiden mukaan sijoittajilla saattaa olla mahdollisuuksia voittaa, sillä jos Kreikka muuttaa velkakirjojensa ehtoja siten, että sijoittajat saavat vähemmän kuin mitä heille ollaan velkaa, voidaan tämä nähdä omistusoikeuden loukkauksena - ja Euroopassa omistusoikeudet ovat ihmisoikeuksia."

Kreikan lainsäädäntöhanke on lehden mukaan tähdätty erityisesti niin sanottuja vapaamatkustajia vastaan, jotka eivät suostu sijoitustustensa vapaaehtoiseen arvonalennukseen.

NY Times: Hedge Funds May Sue Greece if It Tries to Force Losses (18.1.12)

Kreikkalaiset tallettajat ovat nostaneet rahojaan maan pankeista noin 13-14 miljardin euron arvosta syys-lokakuussa, kertoo Bloomberg.com.

Bloomberg viittaa Kreikan keskuspankin johtajan Georgios Provopoulosin maan parlamentille kertomaan tietoon, että syys- ja lokakuu olivat talletusten vähenemisen kannalta talouskriisin synkin ajankohta. Syyskuun alussa talletuksia oli pankeissa noin 183 miljardia euroa, joista lokakuun loppuun mennessä oli nostettu noin 13-14 miljardia.

Lokakuun osuuden talletuspaosta arvioidaan olleen noin 8,6 miljardia, mikä oli selvästi enemmän kuin syyskuussa, jossa paon arvioidaan olleen 5,4 miljardia. Bloombergin mukaan Lucas Papademosin kriisihallituksen nimittämisen jälkeen pako on tyyntynyt.

Bloomberg.com: Greek Bank Withdrawals Accelerated Amid Crisis (29.11.11)

Kreikan kriisihallituksessa on mukana myös äärioikeistolainen LAOS, jonka johdossa kannatetaan kansallissosialistista historiantulkintaa, kirjoittaa taloustieteilijä Yanis Varoufakis.

Kreikan ajauduttua talouskriisin myötä poliittiseen kriisiin maahan perustettiin Euroopan keskuspankin entisen varapuheenjohtaja Lucas Papademoksen johtama "kansallisen yhtenäisyyden hallitus", johon sosialistipuolue PASOK:in ja oikeistolaisen Uusi demokratia -puolueen lisäksi on otettu mukaan äärioikeistolainen pienpuolue LAOS. Kyseisen puolueen johdossa on henkilöitä, jotka kannattavat kansallissosialistista ajatusmaailmaa, kirjoittaa kreikkalainen taloustieteen professori Yanis Varoufakis.

Puolueen perustanut Giorgios Karatzaferis ei Varoufakisin mukaan ole todennäköisesti sen rasistisempi kuin moni valtavirtapolitiikko; aiemmin Uudessa demokratiassa toiminut Karatzaferis perusti puolueen oman uransa edistämiseksi eikä niinkään etupäässä aatteellisista syistä, ja ulkomaalaisvastaisuus on hänelle vain tietynlainen profiloitumiskeino, Varoufakis sanoo. Selvemmin rasistisina ja natsimielisinä hän kuitenkin pitää puolueen kärkinimiin kuuluvia Athanasios Plevrisiä ja Makis Voridisia. Näistä ensinmainittu edustaa LAOS:ia Kreikan parlamentissa, ja jälkimminen on nostettu hallitukseen julkisten töiden ministeriksi.

"Plevris on Kreikan sodanjälkeisen historian keskeisimmän natsi-ideologin [Konstantinos Plevrisin] poika", Varoufakis kirjoittaa. "On huomattava, että natsi-nimitystä ei käytetä tässä pilkkasanana. Plevris on siitä ylpeä - tosin hän pitää kansallissosialistia parempana, mutta hän ei ole torjunut natsi-nimitystä. Hänen kirjansa ja julkaisunsa puolustavat 'kansallissosialistista' versiota historiasta, koskien mm. juutalaisten vainoamista arjalaisten luonnollisena puolustautumisena juutalaisten salaliittoa vastaan, juutalaisten joukkotuhon kieltämistä, Kreikan natsimiehityksen järjestelmällistä puolustamista jne. jne."

Voridisin tausta on Varoufakisin kertoman mukaan yhtä synkkä.

"Voridis oli uusnatsiaktivisti, jonka menneisyyteen kuuluu väkivaltaista toimintaa (hänen tiedetään ottaneen osaa hyökkäyksiin vasemmistolaisia opiskelijoita ja aktivisteja vastaan) mutta myös porvarillinen koulutus (hän valmistui Ateenan amerikkalaisesta yliopistosta, joka on merkittävä Kreikan eliitin hautomo). Vaikka hän nyt kieltää olevansa natsi ja kutsuu itseään nationalistiksi, hän ei ole missään vaiheessa irtisanoutunut menneisyytensä antisemitismistä ja maahanmuuttajavastaisuudesta."

Varoufakisin mukaan olisi virhe tuudittautua uskoon, että LAOS on kriisihallituksessa vain pieni tekijä, ja katoaa takaisin marginaaliin yhtä pian kuin oli sieltä noussutkin.

"Rasismin päästyä virallisesti valtaan, siinäkin tapauksessa että nykyhallitus ei istu pitkään, myrkyttää pitkällä aikavälillä koko yhteiskunnan. Kuoriuduttaan munasta käärme kykenee levittämään myrkkynsä laajalle ja syvälle. Päästyään vapaaksi antisemitismi toimii, kuten meidän tulisi tietää, salakavalasti ja entisellä voimallaan. Jo nyt kun eräs PASOK:in muslimikansanedustaja Pohjois-Kreikasta kieltäytyi äänestämästä hallituksen luottamuksen puolesta, tarttui LAOS tähän välittömästi väittääkseen opportunistisen johtajansa suulla, että tämä oli hyvä asia, sillä se osoittaa että Turkin hallitus ei pidä siitä, että Kreikan hallitukseen on noussut todellisia isänmaanystäviä."

Aiheesta kirjoittaa myös toimittaja Mark Ames verkkolehti The Exiled'issa.

"Kun katsoo kaikkea sitä propagandaa joka meille on syötetty Kreikan uudesta, epäideologisista teknokraateista kokoonpannusta 'talouskurihallituksesta', voi tulla yllätyksenä, että valtamedia ja länsimaiset pankkiirit pitävät nykyisin fasisteja 'teknokraatteina'. Mutta toisaalta historia osoittaa, että fasistit ovat aina olleet rikkaimman prosentin suosikkeja, kun talouskuria on tarvinnut panna täytäntöön."

Varoufakis pitää kriisihallituksen muodostamista PASOK:in puheenjohtajan ja entisen pääministerin, Georgios Papandreoun rumimpana perintönä. "Hänen viime hetken lapselliset käänteensä oman vallassapysymisensä takaamiseksi (neuvotellessaan eroaan pääministerin virasta) on nostanut uuteen 'kansallisen yhtenäisyyden' hallitukseen neljä tunnustuksellista rasistia (joista jotkut ovat uusfasisteja ja yksi jossain määrin tunnettu uusnatsi). Tämä on myös valtavan ironista: Papandreoun paras puoli on perinteisesti ollut hänen voimakas kosmopolitanisminsa, julkinen nationalisminvastaisuutensa, aito sitoutuminen vähemmistöjen puolustamiseen ja syvällinen rasisminvastaisuutensa."

Yanis Varoufakis: The Serpent’s Egg hatchlings in Greece’s postmodern Great Depression (18.11.11)

Mark Ames: Austerity & Fascism In Greece – The Real 1% Doctrine (16.11.11)

Kreikan tulisi ilmoittaa, ettei se aio maksaa yksityiseltä sektorilta ottamaansa velkaa, kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts.

Kreikan pääministeri Georgios Papandreoun hallituksen pystyssä pysyminen on epävarmaa, mutta uusissa vaaleissa voittajaksi selviytyisi todennäköisesti nykyinen oppositiopuolue Uusi demokratia (ND), kirjoittaa taloustieteilijä Michael Roberts blogissaan. Hänen mukaansa ND:n voitto ei kuitenkaan merkitsisi tilanteen olennaista muuttumista, ainakaan parempaan, sillä puolueen tavoitteena on keventää kreikkalaisten kapitalistien osaksi tulevia rasitteita kansalaisten kustannuksella.

"Puolue haluaa alentaa omaisuuden ja yritysten voittojen verotusta, lisätä yksityistämistä, valtion omaisuuden myymistä, ja kasvattaa julkisen sektorin leikkauksia esittäen, että pienemmät verot lisäisivät talouskasvua", Roberts kirjoittaa.

Robertsin mukaan on kuitenkin toinenkin tie: maa voisi kieltäytyä maksamasta yksityiseltä sektorilta ottamaansa 200 miljardin euron velkaa, mikä puolittaisi velkataakan kertaheitolla ja vähentäisi BKT-velka -suhteen 80 prosenttiin. Sikäli kuin rahaa on lainattu muiden maiden hallituksilta, voitaisiin näiden kanssa neuvotella velkojen jäädyttämisestä määräajaksi.

Tämä merkitsisi todennäköisesti kreikkalaisten pankkien kaatumista, mutta ne voitaisiin kansallistaa ja niiden kautta kanavoida sijoituksia eri hankkeisiin. Pääoman liikkeitä voitaisiin alkaa rajoittaa.

"Todellinen sosialistinen hallitus Kreikassa voisi käynnistää valtavan kampanjan Euroopan muiden maiden sosialistien ja muun kansan vakuuttamiseksi siitä, että Euroopan ajaminen taantumaan pelkästään kriisin aiheuttaneiden pankkien ja rahoitusinstituutioiden velkojen maksamiseksi on väärä tie, ja että sille on vaihtoehto. Muutkin finanssitahojen ahdistamat maat voisivat ryhtyä vastaavanlaisiin toimenpiteisiin, jotta Euroopan pankkijärjestelmä otettaisiin julkiseen hallintaan, jota puolestaan voitaisiin käyttää kotitalouksien ja tuottavien teollisuudenalojen tukemiseen, eikä vain keinottelun välineinä."

Jos taktiikka epäonnistuisi, olisi sillä vakavat seuraukset kreikkalaisille, mutta Robertsin mielestä on vaikea nähdä, olisiko tämä merkittävästi pahempi kohtalo kuin se, joka kreikkalaisia näyttäisi odottavan joka tapauksessa.

"Monia kreikkalaisyrityksiä menisi konkurssiin. Ne joutuisivat joko ulkomaalaisten yritysten valtaamiksi ja niiden työvoimaa vähennettäisiin tuntuvasti, tai ne (toivottavasti) kansallistettaisiin. Mitä julkisen sektorin rahoittamiseen tulee, siinäkin tapauksessa että täydellisen velkojenmaksusta kieltäytymisen myötä vapauduttaisiin korkomenoistakin, eivät hallituksen verotulot siltikään riittäisi menojen peittämiseen, ellei veronkeräystä tehosteta ja talouskasvua sekä työllisyyttä kohenneta. Kreikkalaiset voisivat alkaa painaa omia drakmojaan, mutta vaarana on hillitön inflaatio, jonka tuontihintoja nostanut devalvaatio jo olisi aloittanut.

"Mutta kaikki tämä tapahtuu joka tapauksessa, jos kreikkalaiset äänestävät EU-IMF -sopimusta vastaan. Siinä tapauksessa että kreikkalaiset kieltäytyvät velkojen maksusta ja valitsevat vaihtoehtoisen kasvuohjelman, he voivat vähentää väestölle koituvaa vahinkoa. EU:n, IMF:n ja EKP:n sopimuksen perusteella he luovuttavat taloutensa hallinnan Euroopan kapitalistijohtajille vähintään vuosikymmeneksi, ja joutuvat kärsimään leikkauksista ja alhaisemmasta elintasosta maksaessaan velkaa kokonaisen sukupolven ajan."

Michael Roberts: Greece: going under (2.11.11)

Costas Lapavitsas: Greece crisis: Papandreou's referendum is a gamble too far (1.11.11)

Kreikassa alkoi tänään 48 tuntia kestävä yleislakko, joka vastustaa huomenna parlamentin äänestykseen tulevaa kriisipakettia, uutisoi Deutsche Welle.

Kreikan parlamentti äänestää torstaina uusista leikkauksista. Leikkaukset ovat maan tarvitseman uuden lainan ehtona, jota ilman se ajautuu maksukyvyttömyyteen. Kreikkalaiset ammattiliitot, jotka edustavat puolta maan työläisistä, ovat julistaneet 48 tunnin yleislakon keskiviikosta lähtien, juuri parlamentin äänestyksen alla.

"Kreikan tiedotusvälineiden toiminta häiriytyi tiistaina, kun tuhannet journalistit osoittivat mieltään kaduilla", Deutsche Welle kuvaa. "Alukset seisoivat satamassa, junat olivat pysähdyksissä ja roskat kasautuivat, kun yksittäiset lakot antoivat maalle esimakua siitä, mitä yksikin sanomalehti kuvasi 'kaikkien lakkojen äidiksi' ennen parlamentin torstaista äänestystä entistä kovemmista leikkauksista, joiden on tarkoitus taata Kreikalle uusi kansainvälinen lainaerä."

Sosialistipuolue PASOK:in johtamalla hallituksella on parlamentissa neljän paikan enemmistö.

Pitkään jatkuneesta liikehdinnästä huolimatta Kreikan vasemmisto ei ole täysin kyennyt käyttämään tilaisuutta hyödykseen, kirjoittaa Aris Leonas ParalliloGrafos -blogin julkaisemassa kirjoituksessa eilen. Vasemmiston piirissä on hänen mukaansa puhuttu tarpeesta muodostaa laaja vasemmistopuolueiden ja pienryhmien hallitus, mutta sen piirissä ei ole onnistuttu perustelemaan ajatusta siten, että se olisi saanut suurtakaan suosiota.

"Näin siitä huolimatta, että mainitut puolueet ovat potentiaalisesti voimakkaita, sillä niiden kyselykannatus on 26 %, kun taas hallituksen kannatus on vain 15 %, ja noin 50 % äänestäjistä on julistanut, ettei aio äänestää lainkaan missään tulevissa vaaleissa. Vasemmistopuolueiden joukkoon lukeutuvat: vasemmistokoalitio Syriza, joka syntyi sosiaalifoorumivuosikymmenen jälkeen; perinteinen kommunistinen puolue omine ammattiliittoineen, jota on arvosteltu laajasti haluttomuudesta liittyä yhteen muun vasemmiston kanssa jonkinlaiseen koalitioon; Antarsia, pieni kapitalisminvastaisten ryhmien liitto; ja ekologivihreät, suhteellisen uusi, Euroopan vihreisiin linkittynyt puolue."

Deutsche Welle: Strikes cripple Greece in 'critical' week for eurozone (19.10.11)

The Star: Wave of protests, strikes hammer Greece ahead of austerity vote (17.10.11)

Aris Leonas: Greece on the Brink of Emergency: A Matter of Days (18.19.11)

Hallituksen leikatessa terveyspalveluita kreikkalaisten on pitänyt alkaa turvautua kansalaisjärjestöjen terveysklinikoihin, kirjoittaa EUobserver. Lääkärit ilman rajoja (MSF) on vuodesta 1995 ylläpitänyt klinikoita Kreikkaan tuleville siirtolaisille, joilla ei ole oikeutta terveydenhuoltoon Kreikassa. Hallituksen leikatessa EU:n ja IMF:n käskystä julkista sektoria ja mm. terveyspalveluja, ovat heikoimmassa asemassa olevat kreikkalaisetkin kuitenkin jo alkaneet turvautua näiden klinikoiden apuun. "Hallitus vähentää sairaaloiden määrää 133:sta 83:een, klinikkayksiköiden määrää 2000:sta 1700:aan ja rajaa vuodepaikat 30 000:een - siis 80 prosenttiin siitä, mikä on arvioitu tarve", EUobserver summaa. Joidenkin terveydenhuollon alojen, kuten esimerkiksi tiettyjen tautien hoidon, budjetteja leikataan jopa 80 prosenttia. MSF:n Kreikan-johtaja Apostolos Veizis pohdiskelee tilanteeseen liittyviä vaikeita eettisiä ongelmia. Hänen mukaansa talouskriisin myötä eläkeläiset, työttömät, kodittomat sekä HIV- ja tuberkuloosipolilaat ovat siirtolaisten ohella jääneet ilman terveydenhuoltoa. "Mitä meidän pitäisi tehdä, kun avaamme klinikan kaikille näille ihmisille [emmekä vain siirtolaisille]. Auttaako se todella mitään? Jos kansalainen sanoo itselleen: 'No, tiedän että pääseen MSF:n klinikalle, joten en vaivaudu käymään läpi niitä ongelmia, jotka liittyvät julkiseen sairaalaan menoon' - lisääkö tämä painetta hallitukseen päin taata riittävät palvelut ja ottaa vastuu tilanteesta, vai pääseekö se kuin koira veräjästä?" Toisen klinikoita pyörittävän kansalaisjärjestön, Medicins du Monden (MDM) Kreikan-johtaja Nikitis Kanakisin mukaan osa MDM:n klinikoille hakeutuvista pyytää nyt lääkkeiden lisäksi ruokaakin. "Joissakin lapsissa ja vanhuksissa on alkanut olla nähtävissä lievän aliravitsemuksen merkkejä. Näin on ensimmäkseen siirtolaisten keskuudessa, mutta myös kreikkalaisilla. Ongelma ei liity vain ruoan määrään, vaan laatuunkin." EU:n, Euroopan keskuspankin ja Kansainvälisen valuuttarahaston nimittämä, Kreikan budjettikurin toteuttamista valvova troikka on vaatinut, että vuonna 2012 terveyskeskusmaksuja ruvetaan perimään kaikilta, maksukyvystä riippumatta, Kanakis kertoo EUobserverille. "Ensi vuonna tilanne pahenee varmasti." EUobserver: Ordinary Greeks turning to NGOs as health system hit by austerity (6.10.11)

Mieltään osoittavat julkisen sektorin työntekijät ovat estäneet EU:n, IMF: ja EKP:n virkailijoiden pääsyn hallitusrakennuksiin, kertoo Irish Times.

Euroopan unionin, Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) ja Euroopan keskuspankin (EKP) kasaama troikka saapui Kreikkaan viime viikolla käydäkseen maan hallituksen kanssa keskusteluja uudesta kahdeksan miljardin euron lainasta ja sen ehdoista. Troikan virkailijat eivät kuitenkaan ole päässeet suorittamaan tehtäviään, sillä joukko mielenosoittajia on estänyt heidän pääsynsä useisiin ministeriöihin.

"Valtiovarainministeri Evangelos Venizelosin oli määrä tavara troikan tarkastajien kanssa, mutta tapaaminen oli järjestettävä varapääministerin toimistossa, sillä pääsy hänen oma rakennuksensa oli estetty", EUobserver raportoi.

"Noin 50 julkisen sektorin työntekijää, joista muutamat kannattelivat kylttejä joissa luki 'Jo Riittää: Haluamme elää'", estivät pääsyn valtiovarainministeriöön", kertoo Irish Times. "Eilen [lauantaina] Kansallisen tilastokeskuksen oli pakko lykätä kahden talousindikaattorin julkaisua, sillä keskus oli saarrossa, ja keskuksen työntekijät ovat olleet lakossa tiistaista lukien. 'Näiden toimenpiteiden, jotka vievät meiltä kaiken ja nöyryyttävät meitä, on loputtava', he vaativat kannanotossaan.

EUobserverin siteeraaman kreikkalaismedian mukaan ministeriöiden työntekijät ovat vallanneet myös kehitys-, työ-, oikeus-, terveys-, maatalous- ja sisäasiainministeriöt.

Kreikka tarvitsee uuden lainan ensi kuun alkuun mennessä.

The Irish Times: Angry Greek civil servants block talks with troika for second day (1.10.11)

EUobserver: Greek civil servants block troika from entering finance ministry (30.1.11)

Kreikassa poliisejakin on jo mennyt lakkoon hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, kirjoittaa EUobserver.

Eilen joukko lakkoon menneitä poliiseja ripusti mustan banderollin Ateenan Lykabettos-kukkulalle osoittaakseen mieltä hallituksen leikkausohjelmaa vastaan, jonka vuoksi poliisien palkkoja on leikattu ja heitä on pantu pakkolomalle. Banderollissa luki "Palkkapäivä - surupäivä", kertoo EUobserver. Noin 50 poliisia suojeli banderollia toisilta poliiseilta, jotka oli lähetetty ottamaan se alas.

"Poliisien ammattiliiton verkkosivuilla julkaistu vihainen julistus varoitti 'taistelumme laajentamisesta' ja että turvallisuusjoukot 'eivät aio hyväksyä kritiikittömästi IMF:ltä, Euroopan unionista ja mahtimaista satelevia määräyksiä'."

EUobserver: Greek police protest troika, German and French embassies (26.9.11)

• Artikkelit

Teksti: Stephan Kaufmann

Kuva: Sam Judson: For sale (CC BY-NC-SA 2.0)

(Pdf)

Se aika on taas koittanut! Kreikka tarvitsee lisää lainaa ja Euroopan hallitukset kiistelevät siitä, onko sen myöntäminen todella välttämätöntä ja kenen tulisi maksaa laskut. Saksassa on levinnyt laajalle näkemys, että Kreikka on itse syyllinen nykyiseen tilanteeseensa. Ensinnäkin se huijasi itsensä euroalueeseen, sitten hallitus käytti liikaa rahaa ja kansa työskenteli liian vähän - näin uskovat monet. Tämänkaltaisia piileviä nationalistisia tulkintoja ovat lietsoneet sekä saksalaiset poliitikot että media, joilla näyttää olevan loputtomasti neuvoja kriisin "ratkaisemiseksi". Kreikkalaisten esimerkiksi tulisi säästää enemmän, työskennellä ahkerammin ja myydä julkista omaisuuttaan - ja jos nämäkään keinot eivät auta, niin Kreikan tulisi vain erota euroalueesta ja julistaa itsensä konkurssiin. Typerää tässä on se, että kriisille tarjotut selitykset ovat virheellisiä, eivätkä tarjotut ehdotukset siitä selviämiseksi johda tavoiteltuihin tuloksiin. (lisää...)