Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Madridissa ja Barcelonassa hallitusta vastaan, joka aikoo korottaa eläkeikää kahdella vuodella.

Ammattiliittojen järjestämät Madridin ja Barcelonan mielenosoitukset ovat osa mielenosoitusten sarjasta, jonka on tarkoitus jatkua maaliskuun alkuun asti. Mielenosoituksissa vastustetaan sosialistihallituksen aikeita nostaa eläkeikä 65 vuodesta 67:ään ja leikata julkisen sektorin menoja 50 miljardilla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Espanja kuuluu euroalueen huonoimmassa kunnossa oleviin maihin Kreikan, Portugalin, Italian ja Irlannin ohella. Viidennes työikäisestä väestöstä on työttömänä ja budjettialijäämä yli 11 prosenttia, kun euroalueen maksimi on 3 prosenttia.

Espanjan ohella muuallakin EU:n alueella on osoitettu mieltä leikkauksia vastaan. Kreikassa eilen järjestetty yleislakko - jo toinen kahden viikon sisään - keräsi kymmeniä tuhansia marssille Ateenaan, ja myös Portugalin ay-liike on päättänyt yleislakosta maaliskuun alussa.

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kehotti muitakin EU-maita ryhtymään Espanjan jo päättämiin toimenpiteisiin eläkejärjestelmiensä uudistamiseksi, kertoo EUobserver.

EUobserver: Protests roll out across crisis-hit EU states (24.2.10)

BBC: Clashes in Greece strike against austerity plan (24.2.10)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

EU-komissiosta vuodettu asiakirja varoittaa Kreikan budjettialijäämän vaarantavan jo euroalueen yhtenäisyyden, kertoo EUobserver.

Saksalaislehti Der Spiegelin käsiinsä saaman, komission alaisen talousyksikön laatiman asiakirjan mukaan Kreikan ja eräiden muiden euromaiden budjettialijäämät ovat jo "vakava huolenaihe koko euroalueelle" ja "voivat heikentää euron uskottavuutta ja vaarantaa rahaliiton yhtenäisyyden", EUobserver kirjoittaa.

Asiakirjassa ollaan huolissaan varsinkin Kreikasta, Irlannista ja Espanjasta. Näistä maista selvimpänä esiin nousee Kreikka mm. siksi, että komissio syytti reilu viikko sitten julkaisemassaan raportissa Kreikkaa taloustilastojensa väärentämisestä; maan hallitus puolestaan on kieltänyt jyrkästi suunnittelevansa eroamista euroalueesta.

Kreikka ilmoitti viime lokakuussa maan budjettialijäämäksi yli 12 prosenttia, ja maan kasvava velkataakka on 113 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EUobserver: Greek deficit 'endangers' euro, EU commission says (25.1.10)

EUobserver: EU report slams Greece over false statistics (13.1.10)

Kreikan parlamentti on hyväksynyt 8 miljardin euron leikkausohjelman, jolla on tarkoitus palauttaa sijoittajien usko maan talouteen.

Kreikan 300-jäsenisestä parlamentista 160 edustajaa kannatti leikkauksia, ja 139 vastusti niitä. Kreikkalaisten osakkeiden ja velkakirjojen arvon laskiessa kansainväliset luottolaitokset ovat alentaneet maan luokitusta, mikä on euromaiden alhaisin. Kreikan alijäämä on yli neljä kertaa suurempi kuin EU sallii.

"Budjettisuunnitelman mukaan on tarkoitus leikata julkisia menoja ja kasvattaa tuloja", kirjoittaa Bloomberg.com. "Keinoina on mm. suurten omaisuuksien verotus, josta arvioidaan saatavan miljardi euroa, valtion virkailijoiden etujen leikkaus sekä kovat otteet veronkiertoa vastaan."

Suunnitelmiin kuuluu myös sosiaalimenojen karsiminen kymmenellä prosentilla, kertoo BBC.

Sosiaalidemokraattisen PASOK-puolueen johtama hallitus pyrkii alentamaan alijäämää nykyisestä 12,7 prosentista noin yhdeksään prosenttiin ensi vuoden kuluessa. Toimenpideohjelma on jo kerännyt varovaista kiitosta Euroopan keskuspankilta ja liikepankeilta.

Hallituksen aikeet ovat saaneet vastaansa mielenosoituksia ja lakkoja. Tuhannet kommunistien PAME-ammattijärjestön kannattajat marssivat Ateenassa vastustaen leikkauksia. Kreikan kaksi suurinta ammattiliittoa ovat ilmoittaneet vielä harkitsevansa toimenpiteitä, mutta PAME:n lisäksi opettajat, lääkärit ja kuntien työntekijät olivat lakossa.

Bloomberg.com: Greece Approves Budget, Deficit-Reduction Measures (Update1) (24.12.09)

BBC: Greece votes for big budget cuts to reduce debt (24.12.09)

Forbes: Greek markets hammered as strikers march (17.12.09)

Irish Independent: Thousands march against Greek cuts (17.12.09)

Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan tuntuvat budjettialijäämät koettelevat jo euromaiden vakaussopimuksen uskottavuutta, kirjoittaa Wall Street Journal.

Euromaiden välisen vakaussopimuksen tarkoituksena on hillitä julkisen sektorin rahankäyttöä, taata budjettikuri ja estää velkaantumista, mutta talouskriisin puristuksessa ja devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa eräät jäsenmaat ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Näihin maihin kuuluvat mm. Irlanti ja Kreikka, jotka ovat ilmoittaneet tuntuvista julkisen sektorin leikkauksista. Molemmissa maissa ammattiliitot ovat asettuneet voimakkaaseen vastahankaan.

Kreikassa budjetin alijäämä on miltei 13 prosenttia, yli neljä kertaa enemmän kuin vakaussopimus sallii, ja velkataakka noin 300 miljardia euroa . "Heikompien talouksien räjähdysmäisesti kasvaneet alijäämät ovat pakottaneet Saksan ja muut taloudellisesti vahvemmat maat ajattelemaan, miten muut jäsenet pelastetaan mahdolliselta finanssisektorin myrskyltä", kirjoittaa Wall Street Journal.

Lehden haastatteleman talousasiantuntijan mukaan Kreikkaa voidaan pitää esimerkkinä, mitä muillekin euroalueen maille saattaa tapahtua. "Euroopassa on paljon sopimuksia, mutta ei selkeitä mekanismeja, joiden pohjalta käsitellä tällaisia tapauksia."

Kaikki eivät enää usko Kreikan kykyyn selviytyä veloistaan. Citigroupin tulevan pääekonomistin, William Buiterin mukaan Kreikka saattaa olla ensimmäinen merkittävä Euroopan maa toisen maailmansodan jälkeen, joka ilmoittaa kyvyttömyydestä maksaa velkansa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "On selvää mitä tapahtuu, ellei Kreikka muuta rajusti rahoituspolitiikkaansa leikkaamalla kuluja pysyvästi ja lisäämällä veroja ainakin 7 prosentilla bruttokansantuotteesta", Buiter ennustaa.

Kreikan hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat valmiudestaan leikkauksiin.  Pääministeri Geórgios Papandréou ilmoitti viime perjantaina tavoitteekseen pienentää budjetin alijäämä kolmeen prosenttiin neljässä vuodessa, mikä tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista kymmenellä prosentilla vuosittain.

Jos Kreikka ilmoittaa maksukyvyttömyydestä, Kansainvälinen valuuttarahasto saattaa tulla hätiin, pohtii Washington Post. "Tällainen pelastusoperaatio olisi kuitenkin hallituksen kannalta kiusallinen, ja vaatisi todennäköisesti vieläkin kovempia leikkauksia lainan ehtona. On myös mahdollista, että Saksa pyrkii pelastamaan Kreikan, kuten viranomaiset esittivät aiemmin tänä vuonna. Se olisi kuitenkin poliittisesti hankalaa, sillä [vakaussopimuksen] säännöt kieltävät 16-jäsenisen euroalueen maita lainaamasta rahaa toisilleen budjettivajeiden peittämiseksi", lehti kirjoittaa.

WSWS: Shock therapy for Greece (17.12.09)

WSJ: Debt Fears Rattle Europe (15.12.09)

Washington Post: Nations' mounting debts worry global investors (12.12.09)

Bloomberg.com: Former BOE Official Buiter Says Greece May Be First EU Default (9.2.09)

Ateenalaisessa kirjakaupassa pidätettiin tänään kaksi Syriza-vasemmistokoalition aktivistia. Kreikan vasemmiston koalition Syrizan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Alexis Tsiprasin mukaan poliisia ei provosoitu. Poliisin mukaan 30 mellakoitsijan ryhmä hyökkäsi poliiseja vastaan kadulla ja ryntäsi sitten kirjakauppaan, jossa oli meneillään kirjaesittely. Alexis Tsiprasin mukaan on joka tapauksessa vaikea ymmärtää, miksi poliisi pidätti nimenomaan Syrizan aktivistit tapahtumassa. Tsipras tuomitsi "jatkuvan poliisivaltioilmapiirin", jota edistetään erityisesti asuinalueella jossa pidätys tapahtui. Tämä ilmapiiri aiheuttaa kasvavaa tyytymättömyyttä ja vastareaktioita vaihtoehtoaktivistien keskuudessa. Syriza on koalitio, johon kuuluu muun muassa Kreikan vasemmistopuolue Synaspismos. European Left News: Repression mounts in Athens' "bohemian" (22.10.2009)

Kreikan kommunistinen puolue ja radikaalivasemmiston liitto Syriza saivat Kreikan parlamenttivaaleissa 12 prosentin kannatuksen, menettäen kuitenkin prosentin vuoden 2007 vaaleihin nähden.

Ennenaikaisten vaalien suurin voittaja oli sosiaalidemokraattinen Pasok, joka lisäsi kannatustaan lähes 44 prosenttiin ja sai Kreikan 300-paikkaiseen parlamenttiin yksinkertaisen enemmistö 160 edustajallaan. Edellinen hallituspuolue, Uusi demokratia (ND), kärsi tappion, menettäen kannatuksestaan kahdeksan prosenttiyksikköä ja peräti 61 paikkaa. Puolueen kannatus oli nyt reilu 33 prosenttia, millä paikkoja sai 91.

Kolmanneksi suurimman puolueen asemansa säilytti Kreikan kommunistinen puolue (KKE), saaden 7,5 prosenttia äänistä. KKE:n paikkamäärä kuitenkin putosi yhdellä 22:een. Toinen laitavasemmiston puolue, useiden pienten ryhmien liittopuolue Syriza, sai 4,6 prosentin kannatuksella 13 paikkaa, menettäen niin ikään yhden.

Äärioikeistolainen LAOS nosti kannatustaan 5,6 prosenttiin, ja on 15 paikallaan nyt parlamentin neljänneksi suurin ryhmä heti KKE:n jälkeen.

Kreikan vasemmistopuoluekenttä muistuttaa paljon Portugalin vastaavaa, sillä molemmissa on perinteisen kommunistisen puolueen rinnalla trotskilaisista, maolaisista sekä vapaamuotoisemmista vasemmistolaisista ja vihreistä järjestöistä koostuva järjestöjen liitto. Vasemmiston liittopuolue on Kreikassakin suhteellisen uusi, vasta 2000-luvulla perustettu. Myös KKE oli mukana Syrizaa edeltäneessä yhteistyössä, mutta päätti jättäytyä järjestön ulkopuolelle sitä perustettaessa.

KKE ja Syriza ovat myöhemmin olleet jyrkästi eri mieltä viime vuodenvaihteen väkivaltaisista mielenosoituksista, jotka alkoivat poliisin ammuttua 15-vuotiaan koululaisen kuoliaaksi. Syriza tuki mielenosoituksia, mutta KKE tuomitsi mellakat taantumuksellisena toimintana, väittäen niitä jopa ohjatun ulkomailta.

Syrizan sisällä on mm. taisteltu siitä, tulisiko sen pyrkiä osallistumaan yhteishallitukseen Pasokin kanssa. Järjestön virallinen kanta on ei, mutta puolueen oikeistosiipi on siitä huolimatta pyrkinyt valmistelemaan asiaa.

EUobserver: Greek socialists win snap general election (5.10.09)

SocialistWorld: SYRIZA conference at critical time (14.4.09)

KOE: A big debate within the Greek Left - Statement Nr 7/2009 (24.2.2009)

Kreikassa järjestettiin viime torstaina päivän mittainen yleislakko vastalauseeksi julkisen sektorin palkkojen jäädyttämiselle ja työehtojen huonontamiselle.

Lakko seisautti virastot, koulut ja sairaaloiden kiireettömät toiminnot. Myös journalistit osallistuivat lakkoon estämällä perjantain lehtiä ja TV:n uutislähetyksiä ilmestymästä. Lakkomarssiin Ateenassa osallistui noin 10 000 henkeä.

Työnseisauksella vastustettiin konservatiivihallituksen toimia, jotka ovat jäädyttäneet osan julkisen sektorin palkoista. Talouskriisin hoitotoimiksi hallitus on kaavaillut myös sitä, että vaikeuksiin ajautuneiden yritysten sallittaisiin huonontaa työehtoja. Hallituspuolueilla on parlamentissa yhden paikan enemmistö.

Lakon järjestivät Kreikan kaksi suurinta ay-keskusjärjestöä, GSEE ja ADEDY, joista jälkimmäinen edustaa julkisen sektorin työntekijöitä. Yhdessä liitot edustavat yli 700 000 työntekijää.

Washington Post: Greece: General strike against spending cuts (2.4.09)

Kreikassa noin kuukausi sitten alkaneet mellakat ja mielenosoitukset ovat jatkuneet koko joulukuun, eikä niiden päättyminen vaikuta todennäköiseltä lähitulevaisuudessa.

Poliisin ampuman 15-vuotiaan kuolemasta alkusysäyksensä saaneet mielenosoitukset ovat muuttuneet laajemminkin tulevaisuudennäkymiinsä pettyneen "700 euron sukupolven" protestiksi kreikkalaista yhteiskuntaa ja hallitusta vastaan. Myös ammattiyhdistysliike on osallistunut joiltain osin mielenilmauksiin, mutta on suurimmaksi osaksi pysynyt sivussa.

KKE, anarkistit ja muu radikaalivasemmisto tukkanuottasilla

Mielenosoituksissa ja mellakoissa keskeisesti mukana olleet anarkistiset tahot sekä radikaalivasemmistolainen SYRIZA-koalitio ovat ajautuneet erimielisyyksiin Kreikan kommunistisen puolueen (KKE) kanssa. KKE on tuominnut mellakat ja syyttänyt niitä tavallisten ihmisten terrorisoinnista. "Valtiosorto ja huppuihin piiloutuneet rähinöitsijät ovat samalla puolella", KKE:n johtoon lukeutuva Aleka Papariga sanoi haastattelussa joulukuun puolivälissä.

"Huppuväen polttopullot ja ryöstely, jota ohjaavat ulkomaiset salaiset palvelut ja keskukset, ei liity millään tavalla koululaisten, opiskelijoiden tai kansan enemmistön raivoon", hän sanoi. Papariga myös arvosteli SYRIZA:a mellakoiden hyväksymisestä, ja sanoi KKE:n olevan täysin eri mieltä strategisista ja ideologisista kysymyksistä.

Anarkistit vastasivat KKE:n ja Paparigan näkemyksiin omalla kritiikillään:

"Niin sanottu Kreikan kommunistinen puolue, joka on pelästynyt laajalle levinneitä mellakoita, näytti jälleen kerran vastavallankumouksellisen, taantumuksellisen luonteensa. He julistivat mellakoitsijat ja ryöstelijät 'ulkomaisten pimeiden voimien' salaisiksi agenteiksi ja kehottivat 'kansanliikettä' - kuvitelma, jonka ainoita edustajia he mielestään ovat - pysymään erossa taistelusta."

SYRIZA:ssakin on kiinnitetty huomiota siihen, että KKE:n lisäksi mellakoita ovat arvostelleet samoin perustein muutkin kuin vasemmistotahot. "Yhä suurempi osa porvarillisesta mediasta, ministereistä ja jopa äärioikeistosta onnittelee KKE:tä sen 'vastuullisesta asenteesta', samalla kun ne hyökkäävät järjestelmällisesti SYRIZA:a vastaan", arvostelee SYRIZA:ssa toimivien kommunistien järjestö KOE.

Lukemattomia mielenosoituksia ja valtauksia

Mielenosoitukset ovat jatkuneet joka päivä senkin jälkeen, kun niiden uutisointi suurimmalta osin loppui muutaman ensimmäisen päivän jälkeen. Lisäksi joukkoon on mahtunut lukuisia valtauksia. Koulujen ja yliopistojen lisäksi on vallattu joksikin aikaa mm. Ateenan kaupungintalo, jota vastaan pari päivää myöhemmin hyökäsi haulikolla ja pesäpallomailoilla aseistautunut joukkio.

Joulukuun 14. päivänä vallattiin neljä radioasemaa, joita käytettiin poliittisen ohjelman lähettämiseen, ja 16. päivä onnistuttiin tunkeutumaan hetkeksi jopa valtakunnallisen TV-kanavan uutisstudioon mielenosoitusta varten.

Seuraavana päivänä alkoi 3 päivää kestänyt ammattiliittojen keskusjärjestö GSEE:n toimistorakennuksen valtaus, johon osallistui ainakin 70 työläistä. Myöhemmin illalla järjestettyyn kokoukseen osallistui noin 800 henkeä.

Mielenosoitusten koko on vaihdellut noin sadasta jopa viiteen tuhanteen. Viimeisin suuri mielenosoitus järjestettiin joulukuun viimeinen päivä, kun noin tuhat ihmistä kokoontui ateenalaisen vankilan ulkopuolelle vaatimaan mellakoiden aikana vangittujen vapauttamista.

Kreikan talousongelmien odotetaan pahenevan 2009

Yleismaailmallisen talouskriisin vuoksi myös Kreikan jo valmiiksi huonossa kunnossa oleva talous kohtaa lisäongelmia. Sekä talouskriisistä että sen osaltaan ruokkimista mellakoista johtuen maalle tärkeä turismi uhkaa vähentyä; turismi ja siihen liittyvä yritystoiminta tuo Kreikalle noin viidenneksen sen ulkomaisista tuloista.

Myös satamissa, joiden toiminnasta noin 100 000 kreikkalaista saa elantonsa, menee huonosti. Rahtiyritysten liiton johtaja George Gratsoksen mukaan rautamalmin rahtaamisesta sai viime maaliskuussa 235 000 dollaria päivässä. "Nyt saattaa saada 3 000", hän kertoi BBC:lle joulukuun lopussa.

A-infos: Greece, Summary of the events of the Greek riots in Athens from 6 December - 31 December 2008 (4.1.09)

Le Monde Diplomatique: Mass uprising of Greece’s youth (January 09)

BBC: Riots push Greece to the edge (25.12.08)

ANA-MPA: ?nterview with KKE leader Papariga (14.12.08)

Campo Antiimperialista: Greece: Combative General Strike, counter-attack of the establishment (12.12.08)

Sosialistien (PASOK) ja kommunistien (KKE) ja järjestämä mielenosoitusmarssi poliisin lauantaina ampuman nuoren muistoksi keräsi kymmenentuhatta osallistujaa Ateenassa. Samaan aikaan poliisi ja anarkistit ottivat väkivaltaisesti yhteen, ja yliopistot ovat menneet lakkoon protestiksi poliisin väkivaltaa vastaan.

Sunnuntaina ja alkuviikosta tuhannet opiskelijat ja muut nuoret ottivat väkivaltaisesti yhteen poliisin kanssa. Mellakointiin liittyi myös ikkunoiden rikkomista, ja useita kymmeniä liikkeitä ja autoja on sytytetty tuleen. Kyseessä ovat Kreikan pahimmat mellakat vuosikausiin, ja ne ovat ajaneet maan konservatiivihallituksen yhä ahtaammalle. Hallituspuolueilla on parlamentissa vain yhden äänen enemmistö.

Myös jo paljon aikaisemmin päätetyn, keskiviikkona alkavan yleislakon odotetaan kärjistävän tilannetta entisestään. Vuorokauden kestävällä lakolla arvostellaan hallituksen yksityistämistäpolitiikkaa ja eläkeuudistusta.

PASOK:in nuorisojärjestö peräänkuulutti tiedotteessaan rauhanomaista joukkomielenosoitusta, ja emopuolue vaati hallituksen tuomitsemista. Myös KKE vetosi tiedotteessaan mellakointia vastaan huomauttamalla, että hallitustahot käyttävät niitä verukkeena otteiden kiristämiselle. "Näin pyritään estämään järjestäytyneen ja voimakkaan joukkoliikkeen syntyminen, joka pystyisi lakaisemaan konservatiivien hallituksen tieltään."

Azstarnet: Greek rioting unabated; Cabinet summoned (9.12.08)

NY Times: Funeral of Teen Leads to More Mayhem in Greece (9.12.08)

KKE: Information about the situation in Greece (9.12.08)

XpatAthens.com: Greek cities hit by fresh rioting (8.12.08)

Tiscali: Riots test Greek government (7.12.08)