Kreikan talous supistui kuluvan vuoden toisen neljänneksen aikana 1,5 prosenttia ja työttömyys nousi 12 prosenttiin, kirjoittaa EUobserver.

Bruttokansantuotteen supistuminen oli miltei kaksinkertainen ensimmäiseen neljännekseen verrattuna, jolloin vastaava lukema oli 0,8 prosenttia. Maan tilastokeskuksen mukaan tämä johtui EU:n ja Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) määräämästä leikkausohjelmasta ja maahan tehtyjen sijoitusten vähenemisestä. Kaikkiaan EU odottaa Kreikan talouden pienenevän kolme prosenttia, mutta maa itse ennakoi neljää prosenttia.

Ekonomisti Diego Iscaron mukaan työttömyys tulee vielä nousemaan. "Työttömyys on viiveellä tuleva indikaattori, joten se pahenee kolmannella neljänneksellä, koska yritysten marginaalit kutistuvat, luottamus on alhainen ja myös julkisella sektorilla on työttömyyttä", hän kertoi The Wall Street Journalille.

Kreikka hyväksyi viime toukokuussa 110 miljardin euron lainapaketin, jonka ehdoiksi EU ja IMF määräsivät kolmivuotisen leikkaus- ja rakennesopeutusohjelman.

EUobserver: Greek economy shrinking faster than expected (13.8.10)

WSJ: Greek Recession Deepens (12.8.10)

Yksityiset kansalaiset joutuvat maksamaan vuodessa 800 miljoonaa euroa lahjuksina julkiselle ja yksityiselle sektorille, kertoo Transparency Internationalin tutkimus.

Transparency Internationalin tutkimus perustuu yli 6 000 ihmisen puhelinhaastatteluun viime vuoden loppupuoliskolla. Haastateltavien vastausten perusteella järjestö arvioi lahjuksien määrän olevan koko taloudessa 717 ja 857 miljoonan euron välillä. Lukuihin ei sisälly yhteiskunnan ylätason korruptio tai veronkierto.

Yli 9 prosenttia haastatelluista kertoi joutuneensa lahjusvaateiden kohteeksi asioidessaan julkisella sektorilla. Keskimäärin ihmiset joutuivat maksamaan lahjuksia viranomaiskäsittelyn nopeuttamiseksi, sairaalahoidon saamiseksi tai muista vastaavista syistä 1 355 euroa vuodessa, tutkimus kertoo.

Myös yksityisellä sektorilla lahjusten pyytäminen on yleistä. Yli 5 prosenttia haastatelluista kertoi maksaneensa lahjuksia, joiden keskimäärä vuodessa oli lähes 1 700 euroa.

EUobserver: Greek corruption worth €800 million a year (2.7.10)

Kreikan pankkityöntekijöiden liitto OTOE pitää hallitusta syyllisenä kolmen pankkityöntekijän kuolemaan mielenosoitusten yhteydessä sattuneessa tulipalossa.

Pankkityöntekijöiden liitto OTOE julisti vuorokauden mittaisen lakon torstaiksi osoittaakseen mieltä tulipalossa keskiviikkona kuolleiden kollegoidensa puolesta. Liitto tuomitsi väkivallan, mutta piti hallitusta viimekätisenä syyllisenä kuolemantapauksiin, kirjoittaa The Washington Post.

"OTOE tuomitsee yksiselitteisesti ne tahot, jotka syyllistyvät [tulipalon sytyttämisen kaltaisiin] väkivallantekoihin", lehti siteerasi liiton lausuntoa. "Mutta tämä traaginen tapahtuma, jossa kolme kollegaamme sai surmansa ... on surullinen seuraus niistä kansanvastaisista toimenpiteistä, jotka nostattivat yleisen raivon ja satojen tuhansien ihmisten mielenosoituksen."

The Independentin mukaan kyseinen näkemys on saanut kannatusta laajemminkin, eikä tapauksen nähty vähentävän mielenosoitusten oikeutusta. "Vaikka ihmiset kaduilla pitivät kuolonuhreja tragediana, kukaan ei ollut sitä mieltä, että protesteja hallitusta vastaan tulisi hillitä", lehti kirjoitti.

Tulipalon syttymissyystä on useita selityksiä. Yleisimmin tapaus on pantu anarkistien tiliin, kun taas esimerkiksi Kreikan kommunistinen puolue syytti tulipalosta fasistisia provokaattoreita. Libcom.org huomauttaa myös 30 vuotta sitten sattuneesta vastaavanlaisesta tapauksesta, jossa tulipalossa syntyneistä kuolonuhreista syytettiin anarkisteja, mutta myöhemmin todistettiin, että tulipalo olikin saanut alkunsa poliisin ampumasta kyynelkaasupanoksesta.

Joka tapauksessa asia on herättänyt keskustelua myös anarkistisesti suuntautuneessa Libcom.orgissa, ja huomio on tässä yhteydessä kiinnitetty kreikkalaisen anarkistiliikkeen "macho-militarismiin".

"Viime joulukuusta lähtien anarkistiskene on kasvanut määrällisesti mutta laadullinen taso on laskenut vaarallisesti", sanoo Libcom.orgiin artikkeleja kirjoittava taxikipali. "Tästä johtuen se lähenee sitä vaarallista rajaa, mitä voisi nimittää 'periaatteettomaksi taisteluksi', missä väkivalta on saanut toteemimaisen ulottuvuuden. Jotkut ryhmät ovat käsitelleet asiaa kriittisesti viimeisen vuoden aikana, mutta nämä yritykset on työnnetty sivuun liian akateemisina, liian pasifistisina tai jotain. [..] Ainoa asia, joka voi pelastaa anarkistiskenen paljon laajemman yhteiskunnallisen ja työväenliikkeen silmissä Kreikassa on edes jonkunasteinen itsekritiikki. Anarkistien tulisi kehittää ymmärrystään julkisesta vastuusta ja käsittää se mitä seuraa, jos 'leikitään sotaa' muiden kustannuksella."

The Washington Post: Greek bank workers strike over deaths (6.5.10)

The Independent: Greece says bailout is only hope (6.5.10)

Libcom.org: War-Zone Athens: three people dead, many buildings burning as general strike march turns into a battle (5.5.10)

Libcom.org. Keskustelua. Kommentti nro 19 (6.6.10)

Vastoin yleisiä väitteitä kreikkalaisten viikkotyöaika on 42 tuntia, keskipalkka 803 euroa ja keskimääräinen eläkeikä 61,4 vuotta, kirjoittaa Marxistiki Foni.

Verkkolehti Marxistiki Foni arvostelee tiedusvälineissä esiintynyttä uutisointia hulppeista eduista, joita kreikkalaisilla on kerrottu olevan ja joiden on annettu ymmärtää johtaneen maan talousvaikeuksiin. Kampanjan tarkoituksena on kääntää muiden eurooppalaisten maiden työläiset kreikkalaisia vastaan, lehti kirjoittaa.

"Eurostatin mukaan kreikkalaiset työläiset tekevät keskimäärin pidempää työviikkoa kuin muut eurooppalaiset. Heidän työviikkonsa on 42-tuntinen, kun 27:n EU-jäsenmaan keskiarvo on 40,3 tuntia, ja euroalueen keskiarvo 40 tuntia."

Eurostatin mukaan kreikkalaisten palkat kuuluvat euroalueen huonoimpiin. "Kreikassa keskimääräinen bruttopalkka kuukaudessa, mukaanlukien sosiaaliturvamaksut ja verot, on 803 euroa." Jo ennen nykyistä kriisiä hallituksen erinäiset ohjelmat olivat polkeneet yksityisen sektorin reaalitulot vuoden 1984 tasolle.

Myöskään tarinat alhaisesta eläkeiästä ja muhkeista eläkkeistä eivät pidä paikkaansa. "Keskimääräinen eläkeikä Kreikassa on 61,4 vuotta, eli jonkin verran korkeampi kuin Euroopan keskiarvo, 61,1 vuotta. Entä eläkkeet? Ay-keskusjärjestö GSEE:n mukaan keskimääräinen eläke Kreikassa on 750 euroa kuukaudessa".

Lehti syyttää kreikkalaisia työnantajia veronkierrosta ja pimeän työvoiman käytöstä. "Omistajat palkkaavat työntekijöitä mieluummin laittomasti, 'harmaan talouden' alueella, ja näin säästävät sekä veroissa ja muissa kustannuksissa." Tämän lisäksi lehti kertoo Kreikassa olevan noin 300 000 "muka itsensä työllistävää" työläistä, jotka muodollisesti ovat itsenäisiä yrittäjiä, mutta tosiasiassa toisen palveluksessa. Tavanomaisen työsuhteen turvaa heillä ei kuitenkaan ole.

Kansainvälisessä uutisoinnissa, jota Marxistiki Foni nimittää "parjauskampanjaksi", erityistä huomiota on kiinnitetty valtion työntekijöiden suureen määrään. Lehden mukaan tämäkin on kuitenkin myytti. "Kansainvälisen työjärjestö ILO:n mukaan valtion työntekijät muodostavat Kreikan työvoimasta 22,3 prosenttia, kun Ranskassa vastaava osuus on 30, Ruotsissa 34, Alankomaissa 27 [ja] Iso-Britanniassa 20 prosenttia".

IDM: The myth of the “lazy Greek workers” (4.5.10)

Uusi Suomi: Kreikka lamaantuu tänään. Keskustelua. (4.5.10)

Päivi Lipponen: Kreikkalaiset eivät ymmärrä kriisin vakavuutta (3.5.10)

Elämä jatkuu: Kreikka ulos vaiko me itse? (2.5.10)

Taloussanomat: Tällaisia ovat kreikkalaiset hulppeat eläkkeet (29.4.10)

Kymmenet tuhannet osoittivat mieltään Madridissa ja Barcelonassa hallitusta vastaan, joka aikoo korottaa eläkeikää kahdella vuodella.

Ammattiliittojen järjestämät Madridin ja Barcelonan mielenosoitukset ovat osa mielenosoitusten sarjasta, jonka on tarkoitus jatkua maaliskuun alkuun asti. Mielenosoituksissa vastustetaan sosialistihallituksen aikeita nostaa eläkeikä 65 vuodesta 67:ään ja leikata julkisen sektorin menoja 50 miljardilla eurolla seuraavan kolmen vuoden aikana.

Espanja kuuluu euroalueen huonoimmassa kunnossa oleviin maihin Kreikan, Portugalin, Italian ja Irlannin ohella. Viidennes työikäisestä väestöstä on työttömänä ja budjettialijäämä yli 11 prosenttia, kun euroalueen maksimi on 3 prosenttia.

Espanjan ohella muuallakin EU:n alueella on osoitettu mieltä leikkauksia vastaan. Kreikassa eilen järjestetty yleislakko - jo toinen kahden viikon sisään - keräsi kymmeniä tuhansia marssille Ateenaan, ja myös Portugalin ay-liike on päättänyt yleislakosta maaliskuun alussa.

EU-komission puheenjohtaja José Manuel Barroso kehotti muitakin EU-maita ryhtymään Espanjan jo päättämiin toimenpiteisiin eläkejärjestelmiensä uudistamiseksi, kertoo EUobserver.

EUobserver: Protests roll out across crisis-hit EU states (24.2.10)

BBC: Clashes in Greece strike against austerity plan (24.2.10)

Kreikan pahenevat talousvaikeudet ja hallituksen rajut leikkaussuunnitelmat johtivat viime keskiviikkona jälleen julkisen sektorin lakkoon.

Koulut, sairaalat ja virastot sulkenut päivän mittainen julkisen sektorin lakko oli suunnattu hallitusta vastaan, joka aikoo jäädyttää palkankorotukset, karsia bonuksia ja nostaa eläkeikää maan pahenevan budjettialijäämän hillitsemiseksi. Sosialistipuolue PASOK:ia edustaja pääministeri Geórgios Papandréou on luvannut pienentää vuotuisen alijäämän 12,7 prosentista yhdeksään prosenttiin tämän vuoden aikana. Maan parlamentti hyväksyi 8 miljardin euron leikkausohjelman viime joulukuussa.

Myös lennonjohtajat ja taksinkuljettajat olivat lakossa. "Kommunistipuolueen ay-järjestö PAME julisti vuorokauden mittaisen lakon, joka koskee suurta osaa yksityisestä sektorista. Samanaikaisesti useat itsenäiset ammattiliitot ovat julistaneet lakon, joka edelleen rampauttaa julista sektoria", kirjoittaa LibCom.

Puolta miljoonaa jäsentä edustavan julkisen alan ammattiliitto ADEDY:n mukaan 70 prosenttia sen jäsenistä osallistui lakkoon, mutta lehtitietojen mukaan mielenosoitusmarsseille osallistui tavallista vähemmän ihmisiä. "Ateenassa kahdelle rauhallisesti sujuneelle mielenosoitusmarssille osallistui tihkusateisessa säässä vain noin 7 000 henkeä, kun tavallisesti ammattiliittojen mielenosoitukset keräävät Kreikassa kymmeniä tuhansia. Thessalonikisissa, Kreikan toiseksi suurimmassa kaupungissa, mielenosoituksiin osallistui 3 000 henkeä", torontolainen The Star kirjoittaa.

Kuluneella viikolla myös EU tarkensi suhtautumistaan euromaa Kreikan paheneviin talousvaikeuksiin. Torstaina järjestetyssä huippukokouksessa Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Herman van Rompuy lupasi, että euroalue tulee Kreikan tueksi, jos tarve vaatii. Hän sanoi kuitenkin, ettei välitöntä rahallista tukea ole odotettavissa, ja kehotti Kreikkaa toteuttamaan suunnitellut leikkaukset. "Komissio seuraa tarkasti Kreikan toimia yhdessä Euroopan keskuspankin kanssa, ja ehdottaa välttämättömiä lisätoimia Kansainvälisen valuuttarahastoon tukeutuen", van Rompuy sanoi.

EU-julistuksessa ei kuitenkaan eritelty kovin tarkasti, mitä tukitoimet käytännössä olisivat. Lisäksi tiettyä närää on herättänyt Kreikan mahdollinen erityiskohtelu, vaikka esimerkiksi Irlanti, Portugali ja Espanja ovat myös pahoissa talousvaikeuksissa.

The Star: Greek unions strike over debt crisis cuts (11.2.10)

Morning Star Online: Limp EU support for Greek crisis (11.2.10)

Times of Malta: Greece crippled by public strike (11.2.10)

EUobserver: Muted market response to EU Greek pledge (11.2.10)

EUobserver: Van Rompuy: Eurozone will bail out Greece if needed (11.2.10)

EUobserver: France and Germany to announce Greek rescue plan (11.2.10)

LibCom: Public sector strike paralyzes Greece (10.2.10)

EU-komissiosta vuodettu asiakirja varoittaa Kreikan budjettialijäämän vaarantavan jo euroalueen yhtenäisyyden, kertoo EUobserver.

Saksalaislehti Der Spiegelin käsiinsä saaman, komission alaisen talousyksikön laatiman asiakirjan mukaan Kreikan ja eräiden muiden euromaiden budjettialijäämät ovat jo "vakava huolenaihe koko euroalueelle" ja "voivat heikentää euron uskottavuutta ja vaarantaa rahaliiton yhtenäisyyden", EUobserver kirjoittaa.

Asiakirjassa ollaan huolissaan varsinkin Kreikasta, Irlannista ja Espanjasta. Näistä maista selvimpänä esiin nousee Kreikka mm. siksi, että komissio syytti reilu viikko sitten julkaisemassaan raportissa Kreikkaa taloustilastojensa väärentämisestä; maan hallitus puolestaan on kieltänyt jyrkästi suunnittelevansa eroamista euroalueesta.

Kreikka ilmoitti viime lokakuussa maan budjettialijäämäksi yli 12 prosenttia, ja maan kasvava velkataakka on 113 prosenttia bruttokansantuotteesta.

EUobserver: Greek deficit 'endangers' euro, EU commission says (25.1.10)

EUobserver: EU report slams Greece over false statistics (13.1.10)

Kreikan parlamentti on hyväksynyt 8 miljardin euron leikkausohjelman, jolla on tarkoitus palauttaa sijoittajien usko maan talouteen.

Kreikan 300-jäsenisestä parlamentista 160 edustajaa kannatti leikkauksia, ja 139 vastusti niitä. Kreikkalaisten osakkeiden ja velkakirjojen arvon laskiessa kansainväliset luottolaitokset ovat alentaneet maan luokitusta, mikä on euromaiden alhaisin. Kreikan alijäämä on yli neljä kertaa suurempi kuin EU sallii.

"Budjettisuunnitelman mukaan on tarkoitus leikata julkisia menoja ja kasvattaa tuloja", kirjoittaa Bloomberg.com. "Keinoina on mm. suurten omaisuuksien verotus, josta arvioidaan saatavan miljardi euroa, valtion virkailijoiden etujen leikkaus sekä kovat otteet veronkiertoa vastaan."

Suunnitelmiin kuuluu myös sosiaalimenojen karsiminen kymmenellä prosentilla, kertoo BBC.

Sosiaalidemokraattisen PASOK-puolueen johtama hallitus pyrkii alentamaan alijäämää nykyisestä 12,7 prosentista noin yhdeksään prosenttiin ensi vuoden kuluessa. Toimenpideohjelma on jo kerännyt varovaista kiitosta Euroopan keskuspankilta ja liikepankeilta.

Hallituksen aikeet ovat saaneet vastaansa mielenosoituksia ja lakkoja. Tuhannet kommunistien PAME-ammattijärjestön kannattajat marssivat Ateenassa vastustaen leikkauksia. Kreikan kaksi suurinta ammattiliittoa ovat ilmoittaneet vielä harkitsevansa toimenpiteitä, mutta PAME:n lisäksi opettajat, lääkärit ja kuntien työntekijät olivat lakossa.

Bloomberg.com: Greece Approves Budget, Deficit-Reduction Measures (Update1) (24.12.09)

BBC: Greece votes for big budget cuts to reduce debt (24.12.09)

Forbes: Greek markets hammered as strikers march (17.12.09)

Irish Independent: Thousands march against Greek cuts (17.12.09)

Portugalin, Irlannin, Italian, Kreikan ja Espanjan tuntuvat budjettialijäämät koettelevat jo euromaiden vakaussopimuksen uskottavuutta, kirjoittaa Wall Street Journal.

Euromaiden välisen vakaussopimuksen tarkoituksena on hillitä julkisen sektorin rahankäyttöä, taata budjettikuri ja estää velkaantumista, mutta talouskriisin puristuksessa ja devalvaatiomahdollisuuden puuttuessa eräät jäsenmaat ovat ajautuneet vaikeaan tilanteeseen. Näihin maihin kuuluvat mm. Irlanti ja Kreikka, jotka ovat ilmoittaneet tuntuvista julkisen sektorin leikkauksista. Molemmissa maissa ammattiliitot ovat asettuneet voimakkaaseen vastahankaan.

Kreikassa budjetin alijäämä on miltei 13 prosenttia, yli neljä kertaa enemmän kuin vakaussopimus sallii, ja velkataakka noin 300 miljardia euroa . "Heikompien talouksien räjähdysmäisesti kasvaneet alijäämät ovat pakottaneet Saksan ja muut taloudellisesti vahvemmat maat ajattelemaan, miten muut jäsenet pelastetaan mahdolliselta finanssisektorin myrskyltä", kirjoittaa Wall Street Journal.

Lehden haastatteleman talousasiantuntijan mukaan Kreikkaa voidaan pitää esimerkkinä, mitä muillekin euroalueen maille saattaa tapahtua. "Euroopassa on paljon sopimuksia, mutta ei selkeitä mekanismeja, joiden pohjalta käsitellä tällaisia tapauksia."

Kaikki eivät enää usko Kreikan kykyyn selviytyä veloistaan. Citigroupin tulevan pääekonomistin, William Buiterin mukaan Kreikka saattaa olla ensimmäinen merkittävä Euroopan maa toisen maailmansodan jälkeen, joka ilmoittaa kyvyttömyydestä maksaa velkansa, kirjoittaa uutistoimisto Bloomberg.com. "On selvää mitä tapahtuu, ellei Kreikka muuta rajusti rahoituspolitiikkaansa leikkaamalla kuluja pysyvästi ja lisäämällä veroja ainakin 7 prosentilla bruttokansantuotteesta", Buiter ennustaa.

Kreikan hallitus on pyrkinyt vakuuttamaan markkinat valmiudestaan leikkauksiin.  Pääministeri Geórgios Papandréou ilmoitti viime perjantaina tavoitteekseen pienentää budjetin alijäämä kolmeen prosenttiin neljässä vuodessa, mikä tarkoittaisi julkisten menojen leikkaamista kymmenellä prosentilla vuosittain.

Jos Kreikka ilmoittaa maksukyvyttömyydestä, Kansainvälinen valuuttarahasto saattaa tulla hätiin, pohtii Washington Post. "Tällainen pelastusoperaatio olisi kuitenkin hallituksen kannalta kiusallinen, ja vaatisi todennäköisesti vieläkin kovempia leikkauksia lainan ehtona. On myös mahdollista, että Saksa pyrkii pelastamaan Kreikan, kuten viranomaiset esittivät aiemmin tänä vuonna. Se olisi kuitenkin poliittisesti hankalaa, sillä [vakaussopimuksen] säännöt kieltävät 16-jäsenisen euroalueen maita lainaamasta rahaa toisilleen budjettivajeiden peittämiseksi", lehti kirjoittaa.

WSWS: Shock therapy for Greece (17.12.09)

WSJ: Debt Fears Rattle Europe (15.12.09)

Washington Post: Nations' mounting debts worry global investors (12.12.09)

Bloomberg.com: Former BOE Official Buiter Says Greece May Be First EU Default (9.2.09)

Ateenalaisessa kirjakaupassa pidätettiin tänään kaksi Syriza-vasemmistokoalition aktivistia. Kreikan vasemmiston koalition Syrizan eduskuntaryhmän puheenjohtaja Alexis Tsiprasin mukaan poliisia ei provosoitu. Poliisin mukaan 30 mellakoitsijan ryhmä hyökkäsi poliiseja vastaan kadulla ja ryntäsi sitten kirjakauppaan, jossa oli meneillään kirjaesittely. Alexis Tsiprasin mukaan on joka tapauksessa vaikea ymmärtää, miksi poliisi pidätti nimenomaan Syrizan aktivistit tapahtumassa. Tsipras tuomitsi "jatkuvan poliisivaltioilmapiirin", jota edistetään erityisesti asuinalueella jossa pidätys tapahtui. Tämä ilmapiiri aiheuttaa kasvavaa tyytymättömyyttä ja vastareaktioita vaihtoehtoaktivistien keskuudessa. Syriza on koalitio, johon kuuluu muun muassa Kreikan vasemmistopuolue Synaspismos. European Left News: Repression mounts in Athens' "bohemian" (22.10.2009)