Kolumbialainen sissiliike FARC ilmoittaa luopuvansa vankien ottamisesta, raportoi ABC News.

Etelä-Amerikan vanhin sissiliike, kolumbialainen FARC ilmoitti helmikuun lopulla vapauttavansa kaikki jäljellä olevat sotavankinsa ja luopuvansa jatkossa vankien ottamisesta.

"Monet puhuvat käytännöstä, jonka mukaan siviiliväestön joukosta siepataan ihmisiä taistelun rahoittamiseksi ja ylläpitämiseksi", FARC:in tiedote sanoi. "Tästä lähin hylkäämme tämän käytännön vallankumouksellisesta toiminnastamme."

FARC ei pidä taisteluiden aikana kiinni saamiaan armeijan ja turvallisuusjoukkojen edustajia pantti- vaan sotavankeina, huolimatta siitä, että se on nyt ilmoittanut vapauttavansa joukon sotilaita ja poliiseja. Kolumbian hallitus kuitenkin pitää myös FARC:in vangitsemia sotilaita ja poliiseja sieppauksen uhreina ja panttivankeina.

FARC on viime vuosina kärsinyt tappioita: vuodesta 1964 toimineen sissiliikkeen ylimmästä johdosta ei onnistuttu sieppaamaan tai surmaamaan ketään sen toiminnan neljän ensimmäisen vuosikymmenen aikana, mutta vuoden 2008 jälkeen mainitussa asemassa olevia henkilöitä on surmattu viisi, ABC News kirjoittaa.

Eurasia Review: Colombia: FARC Leader Says Open TO ‘Peace And Reconciliation’ (6.3.12)

Columbia Reports: FARC renouncing kidnapping 'breakthrough' for human rights: Cordoba (5.3.12)

Irish Times: Farc renounces kidnapping civilians (28.2.12)

ABC News: Colombian rebels announce end to kidnapping (27.2.12)

FARC-EP: Sobre Prisioneros y Retenciones (26.32.12)

Kymmenet tuhannet opiskelijat ovat olleet lakossa lähes kuukauden vastustaessaan hallituksen yliopistouudistusta, kirjoittaa Colombia Reports.

Lokakuun puolivälissä alkanut opiskelijalakko ja siihen liittyvät mielenosoitukset ovat vastustaneet maan hallituksen kaavailemaa yliopistouudistusta, joka opiskelijoiden mukaan johtaisi yliopistojärjestelmän yksityistämiseen. Colombia Reportsin mukaan Bogotássa osoitti torstaina mieltään vähintään 20 000 opiskelijaa.

Hallitus on tarjoutunut vetämään esityksensä pois, mutta opiskelijoiden mukaan tarjous koskee vain osaa uudistuksesta, ja he ovat luvanneet jatkaa mielenosoituksia, kunnes esitys on kokonaan pois pöydältä. Suunnitteilla on mm. pysyvän leirin pystyttäminen Bogotán keskusaukiolle.

"Tarvitsemme varmuuden niistä keinoista, joilla uusi esitys laaditaan, tarvitsemme takuut, että me olemme siinä mukana, ja ennen kuin tiedämme, millainen prosessi on, jatkamme lakkoa", opiskelijalakkoa johtavan komitean jäsen Juan Sebastián López kertoi Colombia Reportsille.

Useat kolumbialaiset ay-järjestöt - mukana myös keskusjärjestöjä - ovat ilmoittaneet tukevansa opiskelijoidenmielenosoituksia koulutusuudistuksia vastaan.

Colombia Reports: Colombian students take to the streets in massive numbers (10.11.11)

Colombia Reports: Colombia's economy unaffected by strikes, protests: Analysts (10.11.11)

Colombia Reports: Students plan to occupy Bogota central square (9.11.11)

Colombia Reports: Students to protest despite offer to withdraw education reform bill (9.11.11)

Colombia Reports: Workers to join students in nationwide protest against Colombian education reform (8.11.11)

Houston Chronicle: Some violence as Colombian students protest (12.10.11)

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on puolustanut päätöstään luovuttaa FARC-johtajaksi epäilty Joaquín Pérez Becerra Kolumbiaan, uutisoi Associated Press.

Venezuelan presidentti Hugo Chávez on joutunut vasemmistolaisten tukijoidensa arvostelun kohteeksi päätettyään Ruotsista Saksan kautta Venezuelaan saapuneen Joaquín Pérez Becerran vangitsemisesta ja luovuttamisesta Kolumbiaan. Kolumbian poliisin mukaan Pérez johti maassa toimivan sissiryhmä FARC:in eurooppalaista tukiverkostoa Ruotsista käsin, kertoo The Los Angeles Times.

Venezuelanalysis.comin mukaan Kolumbian presidentti Juan Manuel Santos sanoi, että Pérez oli vuosien ajan vastuussa "kaikesta tästä kielteisestä propagandasta, jota FARC on levittänyt Kolumbiasta Euroopassa". Kolumbian hallituksen mukaan hänestä on annettu pidätysmääräys Interpolille, koska häntä epäillään FARC:in johtoon kuulumisesta, terrorismin rahoittamisesta ja terrorismiin liittyvien voimavarojen hallinnoimisesta. Perez itse on kiistänyt väitteet.

Kolumbian ja Ruotsin viranomaisten mukaan Perez on ollut jo vuosia Ruotsin kansalainen, Associated Press kirjoittaa.

"[Pérezin] nettisivu, New Columbia News Agency, on Ruotsissa sijaitseva vaihtoehtoinen uutissivusto, jonka eteläamerikkalaiset ja eurooppalaiset journalistit perustivat vuonna 1996 tavoitteenaan olla 'Kolumbian äänettömien ääni'", kirjoittaa puolestaan Venezuelanalysis.com. "Poliittisesti sen sanotaan tukevan FARC:ia."

Chávezin tekemän luovutuspäätöksen arvostelijoihin kuuluvat mm. Venezuelan kommunistinen puolue ja maan suurin ammatillinen keskusjärjestö UNETE, joista molemmat ovat tukeneet Chávezin johdolla maassa tehtyjä uudistuksia, joita tämä on kutsunut "2000-luvun sosialismiksi".

Presidentti puolusti päätöstään eilen sunnuntaina ja nimitti arvostelijoitaan äärivasemmistolaisiksi.

"Tein velvollisuuteni ja pidätimme hänet", Chávez sanoi uutistoimisto Associated Pressin mukaan. "Ne jotka nyt haluavat nimittää minua maailmanlaajuisen marxismi-leninismin pettäjäksi, niin siitä sitten vaan."

Pérezin luovutus on merkki Venezuelan ja Kolumbian paranevista suhteista, tulkitsee Venezuelanalysis.com. Sivuston mukaan Venezuela luovutti viime kuussa Kolumbiaan kaksi erään toisen kolumbialaisen sissiryhmän, ELN:in jäsenyydestä epäiltyä, ja Kolumbia puolestaan on luvannut luovuttaa Venezuelaan siellä huumekaupasta epäillyn Walid Makledin.

Associated Press: Chavez defends decision to deport alleged rebel (1.5.11)

LA Times: Hugo Chavez aids in capture of suspected Colombian rebel leader (26.4.11)

Venezuelanalysis.com: Controversy in Venezuela over Arrest of Alternative Journalist (25.4.11)

Kolumbian armeija on surmannut sissiliike FARC:in johtoon kuuluneen Jorge Briceño Suárezin, kirjoittaa BBC.

Sissijohtaja sai surmansa yli 20 muun sissin kanssa viime keskiviikkona Kolumbian armeijan lentokoneiden iskettyä sissien leiriin. Tapausta pidetään vakavana mutta ei kohtalokkaana iskuna sissiliike FARC:ille. "Aktiivisuus viidenneksellä Kolumbian alueesta merkitsee edelleen huomattava läsnäoloa", kirjoittaa BBC.

Kolumbian uusi presidentti Juan Manuel Santos sanoi virkaanastujaispuheessaan heinäkuussa, että vuoropuhelu kapinallisten kanssa on mahdollista. BBC:n mukaan kyseessä on merkillepantava muutos hänen edeltäjänsä, Álvaro Uriben, edustamaan jyrkempään linjaan. Ensimmäisessä tiedotteessaan Briceño Suárezin kuoleman jälkeen FARC kertoi olevansa valmis rauhaan, mutta ei antautumiseen.

FARC on taistellut Kolumbian hallitusta vastaan 1960-luvulta lähtien.

Colombia Reports: FARC calls for peace after 'Mono Jojoy' death (24.9.10)

Colombia Reports: Santos compares 'Mono Jojoy' to bin Laden (24.9.10)

BBC: Farc 'likely to survive Mono Jojoy's death' (24.9.10)

BBC: Colombian army kills top Farc rebel leader Mono Jojoy (23.9.10)

Kolumbialaisen oikeusistuimen mukaan hallituksen tekemä sopimus yhdysvaltalaisjoukkojen sijoittamisesta maassa sijaitseviin tukikohtiin on laiton, kertoo Bloomberg.com.

Kolumbian entinen presidentti Álvaro Uribe solmi Yhdysvaltain kanssa vuosi sitten sopimuksen, jonka mukaan Yhdysvallat saa sijoittaa joukkojaan seitsemään maassa sijaitsevaan tukikohtaan. Maan kansanedustuslaitos ei saanut tilaisuutta käsitellä sopimusta, sillä Uriben mukaan asia kuului jo olemassa olevan kansainvälisen sopimuksen piiriin.

Nyt kuitenkin Kolumbian perustuslakituomioistuin on päättänyt, että tämä ei pidä paikkaansa, eikä Uriben tekemä sopimus siten ole lainmukainen. Tuomion mukaan kaikki tähän mennessä tukikohtiin sijoitettu sotilas- ja siviilihenkilökunta on vedettävä pois.

"Kolumbian hallitus ilmoitti kunnioittavansa oikeusistuimen tuomiota, puolustusministeri Rodrigo Rivera sanoi tiedotteessaan", Bloomberg.com kirjoittaa. "Tiedote ei kertonut, pyrkiikö hallitus saamaan sopimukselle kongressin hyväksynnän, mutta se mainitsi Yhdysvaltain vuosikymmeniä jatkuneen tuen olevan erittäin tärkeää terrorismin ja huumeiden salakuljetuksen vastaisessa taistelussa."

Useiden Etelä-Amerikan valtioiden johtajat ovat arvostelleet Kolumbian tekemää sopimusta. Brasilian presidentti Luiz Inácio "Lula" da Silvan lisäksi Venezuelan, Bolivian, Uruguayn, Ecuadorin ja Argentiinan presidentit ilmaisivat vähintäänkin varauksellisen kannan Kolumbian suunnitelmiin niiden tultua julki noin vuosi sitten. BBC:n mukaan Peru kannatti hanketta, kun taas Chile ja Paraguay olivat sitä mieltä, että kyseessä on Kolumbian oma asia.

"Yhdysvallat on pyrkinyt hillitsemään alueellisia jännitteitä sanomalla, ettei sen joukkojen ja siviilihenkilökunnan määrä maassa ylitä 1 400:aa", Bloomberg.com kirjoittaa. "Katto on asetettu Plan Colombia -sopimuksessa, jonka kautta Yhdysvallat on tukenut huumeiden ja kapinallisten vastaisia hankkeita yli 7 miljardilla dollarilla vuodesta 2000 lähtien."

Bloomberg.com: Colombia Court Blocks U.S. Military Accord Behind Regional Fight (18.8.10)

BBC: Uribe and Lula discuss base use (7.8.09)

Kolumbialaisten sissiliikkeiden, FARC:n ja ELN:n, tulisi harkita aseellisen toimintansa mielekkyyttä, Venezuelan presidentti Hugo Chávez sanoi perjantaina.

Presidentti Chávez arvosteli kolumbialaisten sissiliikkeiden toimintamallia puheessaan ammattiliittojen edustajille viime perjantaina. Samalla viikolla Venezuela oli katkaissut diplomaattiset välinsä Kolumbian hallitukseen, kun tämä oli toistanut aiemminkin esittämänsä syytökset siitä, että Venezuela tukee Kolumbian hallitusta vastaan taistelevia sissiliikkeitä, FARC:ia ja ELN:iä.

"Uskoakseni kolumbialaisten sissien tulisi vakavasti tarkastella, mitä me toiset olemme tehneet. Kaikella kunnioituksella, mutta maailma ei ole tänään enää sama kuin 1960-luvulla", Chávez sanoi. "En usko, että Kolumbiassa vallitsevat olosuhteet sallivat heidän nousta valtaan näköpiirissä olevassa tulevaisuudessa. Tämän sijaan heistä on tullut Yhdysvaltain tärkein tekosyy, jolla se voi lisätä sotilaallista läsnäoloaan Kolumbiassa hyökätäkseen sieltä Venezuelaan, Ecuadoriin, Nicaraguaan ja Kuubaan."

FARC ja ELN ovat taistelleet Kolumbian hallitusta vastaan 1960-luvulta lähtien.

Colombia Reports: Colombian guerrillas should 'reconsider' armed strategy: Chavez (24.7.10)

Vuonna 2009 murhattiin 101 ammattiyhdistysaktiivia, mikä tarkoittaa 30 prosentin nousua edelliseen vuoteen verrattuna, kertoo ITUC:n tuore raportti.

Ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:n raportin mukaan lähes puolet vuonna 2009 murhatuista henkilöistä, 48, murhattiin Kolumbiassa. Seuraavaksi vaarallisimpia paikkoja olivat Guatemala (16), Honduras (12), Meksiko ja Bangladesh (6), Brasilia (4), Dominikaaninen tasavalta sekä Filippiinit (3). Intiassa, Irakissa ja Nigeriassa tapettiin kussakin yksi ay-aktiivi. Tapahtuneiden murhien lisäksi raportti pani merkille 10 murhan yritystä ja 35 vakavaa tappouhkausta, enimmäkseen Kolumbiassa ja Guatemalassa.

Ay-aktiivien pidätyksistä raportti mainitsee Hondurasin, Pakistanin, Etelä-Korean, Turkin ja Zimbabwen. Lisäksi ay-oikeudet ovat raportin mukaan jatkaneet huonontumistaan mm. Egyptissä, Venäjällä, Etelä-Koreassa ja Turkissa.

Euroopan ay-tilanteesta huomio kiinnittyi erityisesti Turkkiin ja Valko-Venäjään, joissa pidätettiin eniten ay-aktiiveja Euroopassa. Georgiassa ja Ukrainassa oli käynnissä suurhyökkäys ammattiliittoja vastaan, kun työnantajat nostivat yhteensä 106 oikeusjuttua liittoja ja niiden johtoa vastaan järjestöjen tuhoamiseksi. Iso-Britanniassa paljastui laajalle levinnyt mustien listojen laatimisoperaatio.

Työpaikan siirtojen, palkanalennusten ja yleisen häirinnän lisäksi suurimmat ongelmat Euroopassa liittyvät raportin mukaan ay-aktiivien irtisanomiseen. "Tätä taktiikkaa käytettiin Kroatiassa, Sveitsissä, Puolassa, Ukrainassa eikä suinkaan vähiten Venäjällä, missä 60 ay-aktiivia sai potkut ay-toimintansa vuoksi."

ITUC: 101 Trade Unionists Murdered in 2009; Pressure on Workers’ Rights Grows as Crisis Hits Jobs (9.6.10)

ITUC: Europe: Anti-union discrimination and repression on the rise (2010)

Yhdysvallat ja Kolumbia ovat päässeet sopimukseen yhdysvaltalaisten lisäjoukkojen sijoittamisesta Kolumbiaan. Joukkojen tehtävänä sanotaan olevan huumeiden vastaisen taistelun tukeminen.

Sopimuksen mukaan yhdysvaltalaisia joukkoja sijoitetaan useaan eri tukikohtaan ympäri Kolumbiaa. Nykyisellään Yhdysvalloilla on Kolumbiassa sotilashenkilökuntaa noin 250 henkeä, ja määrää aiotaan lisätä enintään 1 400:lla. Lisäys merkitsee Yhdysvaltain tarkkailulentojen huomattavaa kasvua Kolumbiassa, huomauttaa The New York Times.

Yhdysvallat pyrkii hankkeen avulla korvaamaan Ecuadorissa menettämänsä tukikohdan, kun maan presidentti Rafael Correa toteutti vaalilupauksensa vuosi sitten eikä enää myöntänyt sille lupaa.

Maan presidentti Įlvaro Uribe kertoi uudesta sopimuksesta elokuun puolivälissä, ja piti joukkojen maahantuloa välttämättömänä. Suunnitelma on kuitenkin myös saanut osakseen kritiikkiä sekä oikeisto- ja vasemmistopuolueiden taholta Kolumbiassa. Arvostelijoiden mukaan presidentillä ei ole valtuuksia sallia ulkomaisten joukkojen tuloa maahan, vaan asia kuuluisi senaatin päätettäväksi. Sopimusta on puolustettu mm. sillä, että yhdysvaltalaisilla ei olisi oikeutta osallistua taistelutoimiin.

Kolumbian naapurimaista Ecuador ja Venezuela pitävät yhdysvaltalaisjoukkojen lisäystä turvallisuusuhkana. Maiden välit Kolumbiaan eivät ole kovin hyvät, ja erityisersti Ecuadoria närästää Kolumbian viime vuonna sen alueelle tekemä hyökkäys Kolumbian hallitusta vastaan taistelevia FARC-sissejä vastaan.

Venezuelanalysis: Uribe Apologises, Venezuela Says Repaired Relations Impossible (17.8.09)

NACLA: Colombia: U.S. Bases Stoke the Flames of Regional Conflict (10.8.09)

NY Times: Increased U.S. Military Presence in Colombia Could Pose Problems With Neighbors (22.7.09)

Washington Post: Ecuador Giving U.S. Air Base the Boot (4.9.08)

Venezuelan presidentti Hugo Chįvez ja hänen kolumbialainen kollegansa Įlvaro Uribe ovat allekirjoitaneet sarjan sopimuksia, joiden odotetaan parantavan maiden välejä.

Viime vuoden lopulla Venezuela ja Kolumbia ajautuivat jyrkkään sanasotaan, kun Kolumbian armeija iski maan hallitusta vastaan taistelevien FARC-sissien tukikohtaan Ecuadorin puolella. Uribe syytti Chįvezia sissien tukemisesta, ja Chįvez puolestaan Uribea oikeistolaisten kuolemanpartioiden tukemisesta Venezuelan horjuttamiseksi.

Kolumbia on Yhdysvaltain tärkein liittolainen Etelä-Amerikassa. Vielä maaliskuun alussa Chįvez sanoi Venezuelan olevan valmis sotaan Kolumbiaa vastaan, jos tämä yrittäisi provokaatiota.

Viime viikolla allekirjoitetut sopimukset merkitsevät mm. 200 miljoonan dollarin yhteisrahaston perustamista, josta rahoitetaan liikenne-, energia- ja terveydenhuoltohankkeita. Maat sopivat myös yhteishankkeesta Venezuelan puolella sijaitsevaan Orinocon öljyalueen hyödyntämisessä. Jälkimmäiseen suunnitelmaan kuuluu öljyputki Venezuelasta Kolumbian halki Tyynelle valtamerelle, josta venezuelalainen öljy voitaisiin helpommin vielä Kiinaan.

Venezuelanalysis: Presidents of Venezuela and Colombia Pledge Peace and Economic Development (15.4.09)

Energy Tribune: Hugo Chavez Says Venezuela Ready for War With Colombia (9.3.09)

Venezuelanalysis: Venezuela and China Strengthen Energy-Based Economic and Political Alliance (10.4.09)

Maailmassa murhattiin viime vuonna 91 ay-aktiivia, kertoo ay-liikkeen maailmanjärjestö ITUC:in marraskuun loppupuolella julkaisema raportti. Vaarallisimpia maita ay-liikkeen kannalta olivat Kolumbia, Burma ja Zimbabwe, joissa ay-toiminta on hengenvaarallista, mutta myös Euroopassa on raportin mukaan huolestuttavia piirteitä.

"Ongelmia on EU:n jäsenmaissakin, mutta erityisen huolestuttava ay-oikeuksien tila on Itä-Euroopassa", sanoo SAK:n kansainvälisen osaston johtaja Marjaana Valkonen. Ay-liikkeen vastaiset asenteet ovat yleistymään päin, ja lakko-oikeuksia on evätty esimerkiksi Virossa. Valko-Venäjällä vapaan ay-liikkeen painostaminen jatkuu, ja Georgiassa taas on säädetty uusi työsopimuslaki, jonka mukaan työntekijöitä voidaan irtisanoa ilman perusteita.

"Työntekijöiden perusoikeudet, kuten työtaisteluoikeus, eivät saa olla alisteisia EU:n perusvapauksille kuten pääoman liikkuvuudelle ja firmojen sijoittautumisvapaudelle", Valkonen tähdentää. Viime vuosina annetuissa EY-oikeuden päätöksissä ja komission linjauksissa asia on kuitenkin ollut juuri näin.

SAK: Vuonna 2007 maailmassa murhattiin 91 ay-aktiivia (20.11.08)

Uusi vasemmisto: Komissio vastaan Luxemburg, UV 4/2008