Kiinaan tehdyt ulkomaiset sijoitukset ovat olleet laskussa melkein koko kuluvan vuoden ajan, raportoi uutistoimisto Bloomberg.

Kiinaan tehnyt ulkomaiset suorat sijoitukset ovat laskeneet 3,5 prosenttiyksikköä kuluvan vuoden ensimmäisen 10 kuukauden aikana, raportoi uutistoimisto Bloomberg. Kiinaan tehtyjen ulkomaisten suorien sijoitusten kokonaismäärä mainittuna ajanjaksona laski 91,7 miljardiin dollariin, kun sen sijaan Kiinasta maailmalle tehtyjen, muiden kuin finanssisijoitusten määrä oli tukevassa kasvussa. Näiden sijoitusten määrä nousi 25 prosenttia 58,2 miljardiin dollariin.

Aasiaan erikoistunut hongkongilainen talousasiantuntija Shen Jianguang arvioi Bloombergille, että Kiinan saamat ulkomaiset sijoitukset laskevat ensi vuonna todennäköisesti nykyistä nopeammin johtuen kohoavista palkkakustannuksista ja talouskriisistä. Kiinasta muualle tehdyt sijoitukset sen sijaan jatkanevat kasvuaan.

Bloomberg.com: China Foreign Investment Falls for 11th Time in 12 Months (20.11.12)

Kaakkois-Aasian maiden valuutat seuraavat nykyisin enemmän Kiinan kuin Yhdysvaltain valuuttayksikköä, kirjoittaa The Financial Times.

The Financial Times (FT) viittaa tuoreeseen tutkimukseen, jonka mukaan Kaakkois-Aasian maiden – mm. Etelä-Korean, Indonesian, Taiwanin, Malesian, Thaimaan ja Singaporen – valuutat seuraavat nykyisin Kiinan valuuttaa, renminbiä, tiiviimmin kuin Yhdysvaltain dollaria. Renminbistä on näin tullut Kaakkois-Aasiassa uusi referenssivaluutta, ja FT:n mukaan kyseessä lienee ensimmäinen kerta toisen maailmansodan jälkeen, kun dollari on alueella syrjäytetty. Vain kolmen Kaakkois-Aasian maiden ryhmän talouden – Hong Kongin, Vietnamin ja Mongolian – valuutat seuraavat vielä dollaria läheisemmin kuin renminbiä.

"Muutos johtuu Kiinan noususta kauppamaana", FT kirjoittaa. "Sen osuus Itä-Aasian maiden teollisuustuotteiden kaupasta on noussut kahdesta prosentista vuonna 1991 nykyiseen 22 prosenttiin. Kiinan kasvaville markkinoille tuotteitaan myyvät tai Kiinaan keskittyneessä toimitussuhdeverkossa kiinni olevat maat pitävät parempana säilyttää kiinteä vaihtosuhde renminbiin."

Renminbin vaikutus ulottuu Itä-Aasiaa kauemmaksikin, lehti kertoo.

"Esimerkiksi Intian, Chilen, Israelin, Etelä-Afrikan ja Turkin valuutat seuraavat nyt renminbiä tarkasti, joissakin tapauksissa tarkemmin kuin dollaria. Jos Kiina vapauttaisi rahoitus- ja valuuttamarkkinansa, renminbin imu vahvistuisi ja nopeutuisi."

The Financial Times: China’s currency rises in the US backyard (21.10.12)

Etelä-Kiinassa sijaitseva 20 000 asukkaan Wukanin kylä on karkottanut kommunistisen puolueen edustajat maan takavarikoinnista aiheutuneiden kiistojen vuoksi, raportoi The Telegraph.

Viimeiset kylän noin tusinasta puoluevirkailijasta pakeni viime maanantaina, kun tuhannet asukkaat puolustivat kyläänsä poliisin takaisinvaltausyrityksiä vastaan, kertoo The Telegraph. Lehti on onnistunut saamaan toimittajan paikan päälle siitä huolimatta, että kylä on tällä hetkellä lähes kokonaan poliisin piirittämänä.

"[Maanantaista lähtien] poliisi on perääntynyt tiesuluille noin viiden kilometrin päähän estääkseen ruoan ja veden pääsyn kylään ja kyläläisten poistumisen. Wukanin kalastusaluksia, sen tärkeimpiä tulonhankkijoita, on myös estetty lähtemästä satamasta."

Wukanin kapinointi alkoi jo kolme kuukautta sitten, kun paikallishallitus päätti myydä kyläläisten maita 100 miljoonan punnan arvosta kiinteistöfirmoille ja rakennusyhtiölle. Maita on viety aiemminkin, mutta The Telegraphin haastatteleman kylänvanhimman mukaan tästä ei ole aiemmin noussut vastaavia levottomuuksia, sillä kylän tärkein tulonlähde on maanviljelyksen sijaan ollut kalastus.

Kyläläiset ajoivat paikallisen puoluesihteerin pois syyskuussa. Tämän jälkeen seuranneiden levottomuuksien johdosta viranomaiset sieppasivat lopulta viime perjantaina 13 neuvottelijoiksi valittua kyläläistä. Seuraavana päivänä poliisit hyökkäsivät kylään, mutta joutuivat kuitenkin perääntymään. Viime maanantain kapina, jonka seurauksena loputkin puolueen edustajat pakenivat, oli seurausta paikallishallituksen ilmoituksesta, jonka mukaan yksi siepatuista kyläläisistä oli kuollut poliisin huostassa.

"Wukanin menetys on Kiinan sisällä sensuroitu", The Telegraph kirjoittaa. "Mutta kyläläisten televisioiden ruudulle parin minuutin välein ilmestyvä sininen ruutu väittää, että kapinallisen vähemmistön aiheuttamat 'välikohtaukset' on nyt saatu rauhoitettua."

The Guardianin julkaiseman uutisen mukaan kyläläiset ovat pyytäneet Kiinan keskushallitusta puuttumaan paikallisten viranomaisten toimintaan.

The Guardian: Chinese villagers in standoff with riot police call on government to intervene (14.12.11)

The Telegraph: Inside Wukan: the Chinese village that fought back (13.12.11)

The Telegraph: Chinese police besiege town and cut of food supplies in bid to quell riots (12.12.11)

• Artikkelit

Teksti: Joel Andreas
Kuva: Alex Mahan: Wait, is this supposed to be an indictment of capitalism or communism? (CC BY-NC-SA 2.0)

Keskusteltaessa siitä, voidaanko Kiinaa siellä viimeisen kolmenkymmenen vuoden aikana toteutettujen markkinauudistusten perusteella kutsua kapitalistiseksi, on päähuomio keskittynyt yksityisten ja valtion omistamien yritysten suhteelliseen painoarvoon ja valtion merkitykseen taloudessa. Kysymykset ovat tietenkin tärkeitä, sillä niiden puitteissa käsitellään kapitalismin keskeisimpiä piirteitä. Paljon vähemmän huomiota on kuitenkin suotu työelämän suhteille. Esitän tässä kaupungeissa toimivien yritysten uudelleenjärjestelyyn 1990-luvulla keskittyvässä artikkelissa, että vanhan "työyksiköihin" ja pysyviin työpaikkoihin perustuvan järjestelmän purkaminen on katkaissut siteet työn ja tuotantovälineiden väliltä. Tämä on muuttanut sekä työelämän suhteet että taloudellisen toiminnan perimmäisen tarkoituksen ja samalla laskenut kapitalistisen talousjärjestelmän perustuksen. >>>

Hongkongilainen yritysfederaatio on uhannut noin 20 000 tehtaan sulkemisella Guangdongin maakunnassa Kiinassa, jos alueella kohotetaan minimipalkkaa, uutisoi The Standard.

Hongkongilaisten yritysten federaation varapuheenjohtaja Stanley Lau Chin-hon mukaan Guangdongin maakunnan hallinto suunnittelee korottavansa alueen minimipalkkaa 18-20 prosenttia ensi tammikuussa. Federaatio on pyytänyt hallintoa lykkäämään korotuksen toteuttamista sekä jaksottamaan sen pidemmälle aikajaksolle yhden kertakorotuksen sijaan, tai muuten kolmannes hongkongilaisista yrityksistä Helmijoen suistossa, joita kaikkiaan on noin 60 000, on vaarassa lopettaa toimintansa, raportoi hongkongilainen The Standard.

Edellisen kerran minimipalkkaa nostettiin viime maaliskuussa. Lau Chin-hon mukaan tämä johti jopa 30 prosentin vähenemiseen tilauskannassa, ja hän vetosikin Hong Kongin erityishallintoalueen hallitukseen, jotta tämä käynnistäisi vuoden 2008 talouskriisin alkaessa käynnistetyn mutta viime vuonna lopetetun erikoislainaohjelman uudelleen. Federaation puheenjohtaja Donald Tsang Yam-kuen puolestaan ehdotti miljardin Hong Kongin dollarin (n. 100 miljoonan euron) tuen myöntämistä Manner-Kiinan markkinoiden kehittämiseksi.

The Standard: 20,000 factories on the brink of crisis (9.11.11)

Joukko Kiinan vasemmistolaisia on ilmaissut kannanotossaan solidaarisuutensa Yhdysvaltain Occupy Wall Street -mielenosoituksille.

China Study Groupin englanniksi julkaisema, kiinalaisten vasemmistolaisten laatima kannanotto näkee Occupy Wall Street -mielenosoitukset osana vuonna 2008 alkanutta talouskriisiä vastustavaa kapitalisminvastaista liikehdintää. Kannanoton on allekirjoittanut yli 50 intellektuellia ja aktivistia, jotka ovat lähellä Utopiaa (wu you zhi xiang), joka on yksi Kiinan suosituimmista vasemmistolaisista keskustelufoorumeista.

"'Wall Streetin vallankumouksen' purkautuminen maailman finanssi-imperiumin sydämessä osoittaa, että 99 prosenttia maailman ihmisistä on edelleen riiston ja sorron kohteena - riippumatta siitä, asuvatko he kehittyneissä tai kehittyvissä maissa", kannanotto toteaa. "Mutta kansan demokraattinen vallankumous saa vastaansa paitsi oman hallitsevan luokkansa, myös globalisaation kautta muodostuneen maailmaneliitin sortotoimet. 'Wall Streetin vallankumous' on saanut vastaansa Yhdysvaltain poliisin sortotoimet, mutta kärsii myös kiinalaisen eliitin organisoimasta mediapimennosta."

Kannanoton mukaan maailman ihmisillä on vain yksi toivo: liittyä yhteen kapitalistisen eliitin kaatamiseksi,

"jotta jokaiselle voitaisiin taata perusihmisoikeuksien mukaiset työ, asunto, terveydenhuolto, koulutus ja vanhuuden turva. Mutta meidän on mentävä pidemmälle, jos aiomme tehdä yhteisestä menestyksestä ja demokratiasta todellisuutta sosialistisessa, maailmanhistoriallisessa viitekehyksessä, jos aiomme päästä eroon kriiseistä ja katastrofeista, jotka kapitalismi on kasannut ihmiskunnan päälle, ja saavuttaa sopusointuisen yhteiskuntakehityksen."

China Study Group: Message from Chinese activists and academics in support of Occupy Wall Street (2.10.11)

Frontlines of Revolutionary Struggle: Modern-day Maoists worry Chinese authorities (23.9.10)

San Francisco Bay Area Indymedia: The Shifting Tide of Chinese Sentiment--A Nationalist "Maoist" Movement in China? (30.5.09)

Kiinalainen kongressiedustaja ja liikemies Zeng Qinghong on esittänyt kansankongressille lakko-oikeuden säätämistä, kertoo China Labour Bulletin.

Zeng Qinghong, Guangzhou Automobile Groupin toimitusjohtaja ja kongressiedustaja, esitti Kiinan kansankongressille, että maan työläisille tulisi suoda laillinen oikeus lakkoon. Hän mainitsi 7. maaliskuuta jättämänsä lakiesityksen yhteydessä, että markkinataloudessa lakko-oikeuden tulisi olla työntekijän perusoikeus.

China Labour Bulletinin (CLB) mukaan Zeng toimi viime kesänä Hondan tehtailla Guangzhoussa järjestetyn lakon sovittelijana, ja verkkolehti uskoo tästä saadun kokemuksen olevan hänen lakiesityksensä taustalla.

"Hän huomautti, että työläisten vaatimukset liittyivät suurimmalta osin palkkaan ja työoloihin, jolloin ne voitaisiin selvittää neuvottelujen kautta", CLB kertoo. "Keskustelujen aloittaminen [Guangzhoun lakon yhteydessä] kuitenkin kesti usein kauan, sillä työläiset olivat haluttomia nimeämään edustajia neuvotteluihin tehtaanjohdon kanssa, hän sanoi. Kaikki tämä tarkoitti, että lakkoilu sekoitti tuotannon pitkiksi ajoiksi aiheuttaen merkittäviä taloudellisia tappioita."

CLB:n mukaan Zengin aloite tuskin saa kannatusta parhaillaan kokoontuvan kansankongressin istunnossa, vaikka asiasta onkin keskusteltu asiantuntijoiden ja poliittisten neuvonantajien keskuudessa jo pitempään.

China Labour Bulletin: Chinese legislator calls for restoration of the right to strike (11.3.11)

Businessweek: Is the Right to Strike Coming to China? (5.8.10)

Kiina on lisännyt sanat "Tunisia" ja "Egypti" internethakujen sensuurilistalle, kirjoittaa China Worker.

Internethakujen sensuurin lisäksi virallinen lehdistö on kuvannut Tunisian ja Egyptin mielenosoituksia rutiininomaisesti hallituksenvastaisiksi mellakoiksi. China Worker siteeraa Kiinan ulkoministeriön tiedottaja Hong Leitä, jonka mukaan "Egypti on Kiinan ystävä, ja toivomme että Egypti palaa yhteiskunnalliseen vakauteen ja normaaliin järjestykseen niin pian kuin mahdollista". Virallinen Global Times -lehti luonnehti Egyptin mielenosoituksia "värivallankumoukseksi" ja sanoi, ettei niistä ole aidon demokratian tuojaksi.

China Worker kiinnittää huomiota taloudelliseen eriarvoisuuteen Egyptin mielenosoitusten yhtenä käyttövoimana, ja mainitsee Kiinankin väestön enemmistön jääneen osattomaksi "kiinalaisesta talousihmeestä".

"Myös niin sanottu gini-kerroin, jota taloustieteilijät käyttävät eriarvoisuuden mittaamiseen, näyttäisi osoittavan, että kasvava Kiina on lähempänä monia Pohjois-Afrikan maita kuin monet kapitalismin kannattajat haluaisivat uskotella", lehti kirjoittaa. "Kiinassa, missä rikkaat työllistävät yli kaksi miljoonaa henkivartijaa ja ilmoittavat omaisuutensa määrän järjestelmällisesti alakanttiin yleisen suuttumuksen pelossa, gini-kerroin on 47. Tilanne on paljon huonompi kuin Tunisiassa (gini-kerroin 40), Jemenissä (37,7) ja Egyptissä (34,4)."

Gini-kertoimella kuvaataan usein yhteiskunnassa vallitsevia tuloeroja. Kerroin 0 merkitsee, että tulonjako on täysin tasainen, ja kerroin 100 merkitsee, että yksi henkilö saa kaiken tulon

China Worker: Chinese regime fears “Egyptization” (3.2.11)

Tämän vuoden kiinalainen rauhannobelisti Liu Xiaobo pitää Korean, Vietnamin, Irakin ja Afganistanin sotia kannatettavina, kirjoittaa Tariq Ali.

Norjalainen Nobel-komitea on tänäkin vuonna myöntänyt rauhannobelin useiden sotien kannattajalle, kirjoittaa Tariq Ali kolumnissaan CounterPunchissa, ja luettelee hänen näkemyksiään, joista julkisuudessa ei juuri ole keskusteltu:

"Kiinan tragedia on siinä, ettei se ole ollut ainakin 300 vuoden ajan jonkin länsimaan tai Japanin miehittämä; Yhdysvaltain sodat Koreassa ja Vietnamissa olivat sotia totalitarismia vastaan ja kohensivat Washingtonin 'moraalista uskottavuutta'; George W. Bush oli oikeassa hyökätessään Irakiin, ja senaattori John Kerryn kritiikki oli vain 'panettelua'; Afganistaninkaan sota ei tarjoa yllätyksiä, Liu on sen innokas kannattaja."

Alin mielestä Kiinan hallitus on nolannut itsensä pidättämällä Liun ja tekemällä tästä marttyyrin, mutta hän epäilee Nobel-komitean vain halunneen läksyttää Kiinaa ja jättäneen Liun näkemykset huomiotta palkintoa myöntäessään.

CounterPunch: Does Liu Xiaobo Really Deserve the Peace Prize? (13.12.10)

China Daily: Norwegian jurist calls Nobel Peace Prize wrong, illegal (13.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: The 2010 Nobel Peace Prize to Liu Xiaobo and what it means to the Chinese (8.10.10)

Hidden Harmonies China Blog: China's Charter 08 (28.12.08)

Kiinan hallitus näyttää viime aikoina katsoneen työväen protesteja läpi sormien, sillä palkkojen nousu hyödyttää kotimarkkinoita, kirjoittaa China Labour Bulletin.

Vaikka yleinen luulo on, että Kiinan hallitus on valmis murskaamaan kaikki mielenosoitukset voimatoimin, on se kuitenkin viime vuosina suhtautunut aiempaa suvaitsevammin ja ymmärtäväisemmin työväen mielenosoituksia kohtaan, kirjoittaa China Labour Bulletin. Yhtenä syynä tähän saattaa olla, että palkkojen kohoamisella on suuri merkitys talouden uudelleenorganisoinnin kannalta.

"Kuten taloustieteilijät ovat huomauttaneet, Kiinan on kasvatettava kotimaisen kulutuksen osuutta bruttokansantuotteesta (BKT) ja irtauduttava riippuvuudesta (rakenteellisesti tuettuihin) vientituotteisiin. Monet taloustieteilijät ovatkin keskustelleet siitä, onko taloutensa vientiin perustavalla Kiinalla edessään Japanin kohtalo: vuosikymmenien hidas kasvu, maailmanlaajuisten tavoitteiden väheneminen ja hukatut mahdollisuudet."

Kiinan taloudellinen strategia muistuttaakin paljon Japania siinä suhteessa, että Japanikin nojautui aiempina vuosikymmeninä halpojen vientituotteiden valmistukseen kotimarkkinoiden kehittämisen kustannuksella. "Kulutuksen osuus useimmissa moderneissa markkinatalouksissa on noin 65 prosenttia BKT:sta, kun taas sijoituksen infrastruktuuriin ja teollisuuteen ovat noin 15 prosenttia. 1970-luvulla Japanin vastaavat luvut olivat 48 ja 40 prosenttia", kirjoittaa Ethan Devine Foreign Policy -lehdessä. 1980-luvun puolivälissä Japanin hallitus alkoi viimein vahvistaa maan valuuttaa, jonka alhainen kurssi oli siihen asti pitänyt sen vientituotteet houkuttelevina.

Sijoitukset muodostavat Kiinan BKT:sta nykyisellään 50 prosenttia, kun kulutuksen osuus on vain 36 prosenttia. "[Kulutuksen osuus] on maailman alhaisin, paljon alhaisempi kuin muissa nousevissa talouksissa kuten Intiassa ja Brasiliassa", Devine kirjoittaa. Lisäksi Kiina on ainakin toistaiseksi riippuvaisempi viennistä kuin Japani aikoinaan.

"Vaikka Kiinan viranomaiset ovat pitkään suhtautuneet työtaisteluihin kielteisesti, viimeaikaisen lakkoaallon ja palkankorotusvaatimusten aikana he ovat katselleet muualle. Itse asiassa joissakin tapauksissa paikallisviranomaiset ovat ryhtyneet jopa neuvottelemaan työläisten puolesta määräämällä minimipalkkojen korotuksista."

CLB: Collective bargaining and raising wages may be in China’s strategic interests (6.10.10)

FP: The Japan Syndrome (30.9.10)