Vuodenvaihteessa 1851-1852 kirjoittamassaan esseessä Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista (Der achtzehnte Brumaire des Louis Bonaparte) Karl Marx analysoi Ranskan vuosien 1848-1851 vallankumoustapahtumia ja tarkastelee porvarillisen valtion poliittista olemusta, esittäen materialistisen tulkinnan tapahtumien kulusta ja valtiosta. (lisää...) 
Vallankumoukselliset prosessit ja tapahtumat esimerkiksi Venezuelassa, Chiapasissa ja Nepalissa voivat toimia innoituksen lähteinä ja samastumisen kohteina monille vasemmistolaisille ympäri maailmaa. Monesti innostus kuitenkin johtaa myös niihin liittyvien tapahtumien idealisointiin ja kiillottamiseen, ja puutteet ja vääryydet lakaistaan maton alle. Kutenkin pimittämällä epämukavia tosiseikkoja annetaan aseet vastustajien käsiin, sillä tiedon puutteessa ainoaksi keinoksi jää torjua ihannekuvaan sopimattomat kielteiset seikat porvarillisena propagandana. Nepal-artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan Nepalin vallankumousprosessia sen kritiikin valossa, jota on esitetty sekä liberalistisesta että vallankumouksellisesta näkökulmasta.
(lisää...)Kuva: dnanjaan: Dr. Baburam Bhattarai (photobucket)
Maolaisen World People's Resistance Movementin brittiläisen osaston jäseniä vieraili Nepalissa elo-syyskuussa 2009. Matkan aikana he haastattelivat useita Nepalin yhdistyneen kommunistisen puolueen (maolainen) (UCPN-M) johtoon lukeutuvia, mukana puolueen politbyroon jäsen Baburam Bhattarai. Haastattelut julkaistiin kokoelmana, joka on ladattavissa täältä.
Tässä Sosialismi.netin suomentamassa haastattelussa Bhattarai selvittää puolueensa valintoja Nepalin vallankumouksen edistämiseksi. Nepalin olosuhteet ja poliittinen kulttuuri poikkeavat suuresti Suomesta, mikä voi vaikeuttaa Bhattarain ajatusten välittymistä suomalaisille lukijoille. Lisäksi "omilleen" suunnatussa haastattelussa hänen kielenkäyttönsä sekä tapansa perustella kantoja ovat korostuneen 'maolaisia'. Näillä varauksillakin tämä haastattelu kuitenkin arviomme mukaan valottaa hyvin Nepalin suurimman puolueen taktiikkaa ja tavoitteita. (lisää...)
(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Delfoin temppelin piirtokirjoituksessa ollut ohje gnôthi seauton (tunne itsesi) oli Jean-Jacques Rousseaun mukaan "merkittävämpi ja vaikeampi kuin kaikki moralistien kirjoittamat paksut kirjat yhteensä." Pohdittaessa vasemmiston kriisiä, katse on kohdistettava itseen. Kriisi on tullut yleisesti tiedostetuksi, mutta ei ole selvyyttä siitä, mistä tämä kriisi johtuu tai mitä sille pitäisi tehdä. Tässä artikkelissa alustetaan keskustelua kapitalismia vastustavan vasemmiston tilasta ja kehittämisestä.
(lisää...) Teollisuuden arvonlisäyksestä yhä pienenevä osa sijoitetaan takaisin tuotantoon, sanoo SAK:n työ- ja elinkeinojohtaja Matti Huutola.
Huutola kantaa huolta huonosti menestyvistä suuryrityksistä, jotka tilastaan huolimatta jakavat hyviä osinkoja. "Lähtökohtana pitäisi olla elvytys ja uusien työpaikkojen luominen. Millä työpaikat luodaan, jos investointivara syödään ylisuurilla osingoilla?" hän kysyy.
SAK:n mukaan teollisuuden investointiaste uhkaa jo vajota alle 10 prosenttiin arvonlisäyksestä. Lukema on varsin alhainen, jos sitä vertaa vuosien 1950-1990 väliseen ajanjaksoon, jolloin takaisininvestointiaste oli 25 prosenttia. "Jopa 1990-luvun laman oloissa investointiaste oli selvästi nykyistä suurempi."
Myös Kelan entinen erikoistutkija Seppo Ruotsalainen on kiinnittänyt ilmiöön huomiota. Vuonna 2005 julkaistussa kirjassaan hän tarkasteli ajankohtaisia talousuutisia, joissa yhtiöt samanaikaisesti irtisanoivat työvoimaa ja jakoivat huomattavia osinkoja. Ruotsalaisen mukaan keskeinen selitys löytyy Marxin voiton suhdeluku -analyysistä.
"Osingot ovat yrityksissä ylimääräistä rahaa, joka pyrkii painamaan alaspäin voiton suhdelukua (tai ei ainakaan kohota tuota suhdelukua riittävästi ylöspäin) ja josta yrityksen on johtonsa mielestä suorastaan päästävä eroon 'taseita keventämällä'. Nuo yritykset ovat omalla alueellaan tavallaan saavuttaneet kapitalismin niille tarjoaman 'kannattavan' tuotannollisen toiminnan ylärajan. Ne eivät katso voivansa käyttää ylimääräisiä rahojaan riittävää (mielestään riittävää) voittoa tuottaviin lisäinvestointeihin, mikä aiheuttaa niille tarpeen vapautua noista varoista osinkoja jakamalla samalla kun ne pyrkivät vapautumaan (investointien 'puuttumisen' johdosta) 'ylimääräiseksi' muuttuvasta työvoimastaan."
SAK: SAK:n Huutola: Ylisuuret osingot syövät investointeja ja palkkamalttia (2.3.10)
Seppo Ruotsalainen: Syrjäytyminen - syrjäyttäminen. Luku 6: Marxilainen haaste
(Tämä artikkeli myös pdf:nä).
Vasemmisto on muumioitunut, jämähtänyt ja urautunut paikalleen toistamaan samoja kaavoja. Vasemmiston sisällä on tarve vallankumoukse(llisi)lle. Marxiin on palattu jo niin monet kerrat, että Marxilla ei vasemmiston ruumista ravistella eloon. Tämä artikkeli on puheenvuoro "Leninin toistamiseksi", "sisäisen Leninimme" löytämiseksi.
(lisää...) 
Yhdysvalloista viime syksynä toden teolla alkanut kansainvälinen rahoituskriisi on poikinut päivittelyn lisäksi myös useita kriittisiä puheenvuoroja. Useimmissa arvostelu on keskittynyt kuitenkin vain ahneuteen, valvonnan puutteeseen ja rahoitusinstrumenttien järjettömyyteen, ja vain harva on kiinnittänyt huomiota ilmiön synnyttäneisiin rakenteellisiin syihin. Niihin kuuluu viime kädessä ennen muuta se, että pääomaa virtaa keinotteluun, koska reaalitaloudesta ei löydy tuottavia sijoituskohteita. (lisää...) 
agora
Miika
lainej
