• Artikkelit

Teksti: Miika Salo ja Joonas Laine
Kuva: phatcontroller: Hammer and Sickle (CC-lisenssi)
Viime vuosina on suomalaisessa vasemmistossa herätty puhumaan tavoitteista ja päämääristä. Jos vasemmistolla tarkoitetaan kapitalismia vastustavia poliittisia liikkeitä, olisi sillä oltava selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa rakentaa kapitalismin tilalle. Nykykeskustelussa ei ole selvää, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi sosialismin historiaa ja nykykeskustelua siitä Suomen vasemmistossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme sosiaalidemokraatteihin. Tässä toisessa osassa tarkastelemme erityisesti vanhan SKP:n (1918–1990) ja siihen kiinteästi liittyvien puolueiden ohjelmia SKP:n perustamisjulistuksesta Vasemmistoliiton vuoden 2007 periaateohjelmaan asti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott
Kuva: indigo_jones: No Little Plans - CC-lisenssi

Skotlantilainen taloustieteilijä ja tietojenkäsittelytieteen professori (Reader) Paul Cockshott vaatii työväenliikettä kohtaamaan oikeiston talousopit silmästä silmään ja kehittämään niiden haastajaksi omista luokkaeduistaan ponnistavaa teoriaa 1800-luvulla kehitetyn poliittisen taloustieteen pohjalta. Cockshottin mukaan tähän tehtävään kuuluu myös sen kuvaaminen, miten tulevaisuuden sosialistinen talousjärjestelmä on tarkoitus järjestää. On irtauduttava Länsi-Euroopan marxilaisuudelle tyypillisestä spekulatiivis-filosofisesta menetelmästä ja hyödynnettävä muun muassa tilastollisen mekaniikan ja laskettavuuden teorian kaltaisia tieteenhaaroja sosialistista suunnitelmataloutta hahmoteltaessa.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: L’Histoire par l’image (Public domain)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Olemme nähneet viime vuosien aikana luokkien marssin takaisin yhteiskuntaan. Se ei ole vielä näyttäytynyt poliittisessa retoriikassa, mutta akateemisessa keskustelussa luokat ovat ottaneet paikkansa takaisin. Kuten Megafonissa 2/2009 Richard Gunn korostaa, luokasta puhuttaessa on olemassa kaksi linjaa: sosiologinen näkemys ja sen marxilainen kritiikki. Tuloerojen kasvaessa mitä erilaisimmat luokkateoriat ovat alkaneet liihottamaan. Nyt törmätään kohti kaikkein perustavinta luokkateoriaa - back to basics. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: BrightStarPhoto21 (CC-lisenssi)

Suomalaisessa vasemmistossa on parina viime vuonna virinnyt uutta keskustelua sosialismista. Asiaa voi pitää vain myönteisenä, sillä se heijastaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vallinneen epätoivon ja häpeän tietynlaista hälvenemistä. Vaikka sosialismi käsitteenä kykenee parhaassa tapauksessa palauttamaan järjestelmänäkökulman poliittiseen keskusteluun ja kohottamaan keskustelua pelkältä vastustamislinjalta positiiviseen tavoitteenasetteluun, paljon riippuu siitä, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tämä uusi selkiintyminen on vasta kesken, ja siksi haluamme osallistua vasemmiston käymään uuteen sosialismikeskusteluun erittelemällä ensin käsitteen kehitystä suomalaisen työväenliikkeen piirissä viime vuosisadan alusta tähän päivään, ja sitten esittämällä omia näkemyksiämme siitä, mihin suuntaan käsitteen sisältöä olisi suotavaa kehittää. Artikkelisarjan ensimmäisessä käsitellään SDP:tä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: Muokattu yksityiskohta Washinton DC:ssä kuvatusta julisteesta

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Pjotr Kropotkin (1842-1921) oli eräs 1800-luvun radikaaleimmista ajattelijoista. Toisenlaisessa maailmassa tämä anarkistimaantieteilijä olisi saanut paikkansa poliittisen filosofian klassikoiden kaanonista. Hänen anarkistinen kommunisminsa on edelleen eräs elinvoimaisimmista inspiroivista vaikuttajista anarkistisessa työväenliikkeessä. Syyn sille, miksi muidenkin kuin anarkistien pitäisi kiinnostua hänestä, voi kuvata Megafonia (2/09) mukaillen: "Törmäyttämällä" Kropotkinin ajatuksia vallitseviin vasemmiston toimintamalleihin, saattaa saada aikaan liikettä kehittäviä vaikutuksia. Kokeillaan, annetaan liikkeelle vähän vasenta koukkua.[1] (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: reineke (http://theory.ideacritik.com/)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)

Raija Julkunen esitti vuonna 1997 kolme strategiaa hyvinvointivaltion ja työyhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Vaihtoehdot ovat Julkusen mukaan pyrkimys siirtymään kohti 1) täystyöllisyyttä tasa-arvoa unohtamatta, 2) ihmisten markkinoille pakottamista tai 3) työyhteiskunnasta luopumista näiden välillä. Vuonna 2002 Bob Jessop esitti teoksessaan Future of the Capitalist State kuvauksen siirtymästä kohti uudenlaista kilpailuvaltiota, jonka Joseph Schumpeter aikanaan tunnisti. Teollisuusvaltioiden kohdalla ei kyse ainakaan ole siirtymisestä kohti työyhteiskunnasta luopumista. Workfare-valtio on tullut jäädäkseen.

(lisää...)

• Kirjasto

Vuodenvaihteessa 1851-1852 kirjoittamassaan esseessä Louis Bonaparten brumairekuun kahdeksastoista (Der achtzehnte Brumaire des Louis Bonaparte) Karl Marx analysoi Ranskan vuosien 1848-1851 vallankumoustapahtumia ja tarkastelee porvarillisen valtion poliittista olemusta, esittäen materialistisen tulkinnan tapahtumien kulusta ja valtiosta. (lisää...)

• Artikkelit

Toimittaja: Joonas Laine
Kuva: James C Farmer: Maoist Party Flags
http://www.flickr.com/photos/25813477@N07/ / CC BY-NC-ND 2.0

Vallankumoukselliset prosessit ja tapahtumat esimerkiksi Venezuelassa, Chiapasissa ja Nepalissa voivat toimia innoituksen lähteinä ja samastumisen kohteina monille vasemmistolaisille ympäri maailmaa. Monesti innostus kuitenkin johtaa myös niihin liittyvien tapahtumien idealisointiin ja kiillottamiseen, ja puutteet ja vääryydet lakaistaan maton alle. Kutenkin pimittämällä epämukavia tosiseikkoja annetaan aseet vastustajien käsiin, sillä tiedon puutteessa ainoaksi keinoksi jää torjua ihannekuvaan sopimattomat kielteiset seikat porvarillisena propagandana. Nepal-artikkelisarjan viimeisessä osassa tarkastellaan Nepalin vallankumousprosessia sen kritiikin valossa, jota on esitetty sekä liberalistisesta että vallankumouksellisesta näkökulmasta.

(lisää...)

• Artikkelit

Kuva: dnanjaan: Dr. Baburam Bhattarai (photobucket)

Maolaisen World People's Resistance Movementin brittiläisen osaston jäseniä vieraili Nepalissa elo-syyskuussa 2009. Matkan aikana he haastattelivat useita Nepalin yhdistyneen kommunistisen puolueen (maolainen) (UCPN-M) johtoon lukeutuvia, mukana puolueen politbyroon jäsen Baburam Bhattarai. Haastattelut julkaistiin kokoelmana, joka on ladattavissa täältä.

Tässä Sosialismi.netin suomentamassa haastattelussa Bhattarai selvittää puolueensa valintoja Nepalin vallankumouksen edistämiseksi. Nepalin olosuhteet ja poliittinen kulttuuri poikkeavat suuresti Suomesta, mikä voi vaikeuttaa Bhattarain ajatusten välittymistä suomalaisille lukijoille. Lisäksi "omilleen" suunnatussa haastattelussa hänen kielenkäyttönsä sekä tapansa perustella kantoja ovat korostuneen 'maolaisia'. Näillä varauksillakin tämä haastattelu kuitenkin arviomme mukaan valottaa hyvin Nepalin suurimman puolueen taktiikkaa ja tavoitteita. (lisää...)