• Artikkelit

Teksti: Pertti Hynynen
Kuva: Eero Järnefelt, Raatajat rahanalaiset (1893)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Luokan käsite tarkastelee yhteiskunnallista työnjakoa ja eriarvoisuutta. Tässä se kuitenkin kilpailee muiden kollektiivisten identiteettien kuten erityisesti sukupuolen, sukupolvien ja etnisten kuulumisten kanssa, joiden merkitys on ollut kasvamaan päin. Silti työhön liittyvä luokkajako on voitava nähdä muiden erojen takaa. Tämä eriarvoisuus ei ole vain yksilöiden eroja vaan jakautumista kerrostumiin liittyen hyvinvoinnin, resurssien ja vallan jakoon. Luokan käsite antaa näille eroille jo poliittista näköalaa, kun tapahtuu vaeltamista työväen suuntaan mutta myös erottautumista pois. Muutokset objektiivisessa todellisuudessa heijastuvat sitten toimintaan. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott
Kuva: Joonas Laine

Sosialismi.net julkaisee professori Paul Cockshottin Tukholman Socialistiskt Forumissa 27.11.2010 pitämän esitelmän, jonka otsikkona oli Ideas of Leadership and Democracy (Ajatuksia johtajuudesta ja demokratiasta). Esitelmän alkuosa käsittelee vasemmiston perinteisiä demokratiakäsityksiä sekä tavoitteita parlamentaarisesta tasavallasta ja neuvostotasavallasta, ja hylkää molemmat suoran demokratian hyväksi. Esitelmän jälkimmäinen osa käsittelee konkreettisia esityksiä sosialismiin siirtymisen ensimmäisistä askelista, ja loppuosassa Cockshott vastailee yleisön kysymyksiin. (lisää...)

• Artikkelit

Text: Paul Cockshott
Photo: Joonas Laine

Sosialismi.net publishes Paul Cockshott's talk on Ideas of Leadership and Democracy that was given at the Socialistiskt Forum organised in Stockholm on 27 November 2010. In the first part of the talk Cockshott deals with the traditional conceptions of democracy on the left, and argues that the now commonly held aims of parliamentary republic and soviet republic are inadequate and don't meet the needs of the working class. Instead he favours direct democracy, which he says corresponds to the original Athenian idea of democracy before its meaning became transformed to be synonymous with parliamentarism. In the latter part of his talk Cockshott deals with concrete questions concerning the first steps of the transition to socialism in present-day European Union. Finally, he answers some of the questions from the audience. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo ja Joonas Laine
Kuva: phatcontroller: Hammer and Sickle (CC-lisenssi)
Viime vuosina on suomalaisessa vasemmistossa herätty puhumaan tavoitteista ja päämääristä. Jos vasemmistolla tarkoitetaan kapitalismia vastustavia poliittisia liikkeitä, olisi sillä oltava selkeä näkemys siitä, mitä se haluaa rakentaa kapitalismin tilalle. Nykykeskustelussa ei ole selvää, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tässä artikkelisarjassa käymme läpi sosialismin historiaa ja nykykeskustelua siitä Suomen vasemmistossa. Sarjan ensimmäisessä osassa keskityimme sosiaalidemokraatteihin. Tässä toisessa osassa tarkastelemme erityisesti vanhan SKP:n (1918–1990) ja siihen kiinteästi liittyvien puolueiden ohjelmia SKP:n perustamisjulistuksesta Vasemmistoliiton vuoden 2007 periaateohjelmaan asti. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Dimitris Mizaras
Kuva: Halema`uma`u vent, Mila Zinkova. Creative Commons Attribution-Share Alike.
Sana kriisi on aiheuttanut suurta hämmennystä ennen muuta niille, jotka sitä käyttävät. Suurin osa asiantuntijoista määrittelee sanaa tarkemmin; on velkakriisejä, asuntolainakriisejä, fiskaalisia kriisejä, teknologiankuplakriisejä, pankkikriisejä, luottokriisejä, valuuttakriisejä, pörssikriisejä, öljykriisejä jne. Sen lisäksi on eri maiden kriisejä: on Kreikan, Latinalaisen Amerikan, Venäjän, Irlannin ja Kaukoidän kriisejä. Valtiotieteen tohtori Juha Tarkan mukaan eri kriisien taustalla voi olla yhteisiä tekijöitä, mutta kriisit eivät ole ”veljiä keskenään”. On totta että mikään kriisi ei ole identtinen tapaus toisen kriisin kanssa, ei edes samassa maassa eri aikana. Mitä porvarilliset analyytikot eivät näe on se, että kapitalismissa voi olla laadultaan kahdenlaisia eri kriisejä. On järjestelmän kasvuvaiheen ns. toistuvat (sykliset) kriisit ja rappiovaiheen rakenteelliset systeemikriisit. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Paul Cockshott
Kuva: indigo_jones: No Little Plans - CC-lisenssi

Skotlantilainen taloustieteilijä ja tietojenkäsittelytieteen professori (Reader) Paul Cockshott vaatii työväenliikettä kohtaamaan oikeiston talousopit silmästä silmään ja kehittämään niiden haastajaksi omista luokkaeduistaan ponnistavaa teoriaa 1800-luvulla kehitetyn poliittisen taloustieteen pohjalta. Cockshottin mukaan tähän tehtävään kuuluu myös sen kuvaaminen, miten tulevaisuuden sosialistinen talousjärjestelmä on tarkoitus järjestää. On irtauduttava Länsi-Euroopan marxilaisuudelle tyypillisestä spekulatiivis-filosofisesta menetelmästä ja hyödynnettävä muun muassa tilastollisen mekaniikan ja laskettavuuden teorian kaltaisia tieteenhaaroja sosialistista suunnitelmataloutta hahmoteltaessa.

(lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: L’Histoire par l’image (Public domain)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Olemme nähneet viime vuosien aikana luokkien marssin takaisin yhteiskuntaan. Se ei ole vielä näyttäytynyt poliittisessa retoriikassa, mutta akateemisessa keskustelussa luokat ovat ottaneet paikkansa takaisin. Kuten Megafonissa 2/2009 Richard Gunn korostaa, luokasta puhuttaessa on olemassa kaksi linjaa: sosiologinen näkemys ja sen marxilainen kritiikki. Tuloerojen kasvaessa mitä erilaisimmat luokkateoriat ovat alkaneet liihottamaan. Nyt törmätään kohti kaikkein perustavinta luokkateoriaa - back to basics. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Joonas Laine & Miika Salo
Kuva: BrightStarPhoto21 (CC-lisenssi)

Suomalaisessa vasemmistossa on parina viime vuonna virinnyt uutta keskustelua sosialismista. Asiaa voi pitää vain myönteisenä, sillä se heijastaa Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen vallinneen epätoivon ja häpeän tietynlaista hälvenemistä. Vaikka sosialismi käsitteenä kykenee parhaassa tapauksessa palauttamaan järjestelmänäkökulman poliittiseen keskusteluun ja kohottamaan keskustelua pelkältä vastustamislinjalta positiiviseen tavoitteenasetteluun, paljon riippuu siitä, mitä sosialismilla tarkoitetaan. Tämä uusi selkiintyminen on vasta kesken, ja siksi haluamme osallistua vasemmiston käymään uuteen sosialismikeskusteluun erittelemällä ensin käsitteen kehitystä suomalaisen työväenliikkeen piirissä viime vuosisadan alusta tähän päivään, ja sitten esittämällä omia näkemyksiämme siitä, mihin suuntaan käsitteen sisältöä olisi suotavaa kehittää. Artikkelisarjan ensimmäisessä käsitellään SDP:tä. (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Miika Salo
Kuva: Muokattu yksityiskohta Washinton DC:ssä kuvatusta julisteesta

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)
Pjotr Kropotkin (1842-1921) oli eräs 1800-luvun radikaaleimmista ajattelijoista. Toisenlaisessa maailmassa tämä anarkistimaantieteilijä olisi saanut paikkansa poliittisen filosofian klassikoiden kaanonista. Hänen anarkistinen kommunisminsa on edelleen eräs elinvoimaisimmista inspiroivista vaikuttajista anarkistisessa työväenliikkeessä. Syyn sille, miksi muidenkin kuin anarkistien pitäisi kiinnostua hänestä, voi kuvata Megafonia (2/09) mukaillen: "Törmäyttämällä" Kropotkinin ajatuksia vallitseviin vasemmiston toimintamalleihin, saattaa saada aikaan liikettä kehittäviä vaikutuksia. Kokeillaan, annetaan liikkeelle vähän vasenta koukkua.[1] (lisää...)

• Artikkelit

Teksti: Lauri Kämäri
Kuva: reineke (http://theory.ideacritik.com/)

(Tämä artikkeli myös pdf:nä.)

Raija Julkunen esitti vuonna 1997 kolme strategiaa hyvinvointivaltion ja työyhteiskunnan tulevasta kehityksestä. Vaihtoehdot ovat Julkusen mukaan pyrkimys siirtymään kohti 1) täystyöllisyyttä tasa-arvoa unohtamatta, 2) ihmisten markkinoille pakottamista tai 3) työyhteiskunnasta luopumista näiden välillä. Vuonna 2002 Bob Jessop esitti teoksessaan Future of the Capitalist State kuvauksen siirtymästä kohti uudenlaista kilpailuvaltiota, jonka Joseph Schumpeter aikanaan tunnisti. Teollisuusvaltioiden kohdalla ei kyse ainakaan ole siirtymisestä kohti työyhteiskunnasta luopumista. Workfare-valtio on tullut jäädäkseen.

(lisää...)